Nyysiopas

Runsaasti linkkejä muihin tietoihin nyyseistä löytyy Open Directory Project -hakemiston (dmoz.org) kohdasta Uutisryhmät ja vastaavista muunkielisistä kohdista, joihin siitä on linkkejä.

Johdanto nyysien ihmeelliseen maailmaan

Esipuhe

Tämä opas on tarkoitettu luettavaksi ja käytettäväksi ensi sijassa tietokoneella, "online", muun muassa siinä olevien linkkien ja lomakkeiden takia. Jos luet oppaan paperiversiota, jotkin asiat saattavat tämän vuoksi näyttää turhan viitteellisiltä. Oppaan ajantasaisin online-versio on osoitteessa http://jkorpela.fi/nyysit/

Tämä yrittää epätoivoisesti olla hyvä esipuhe: sellainen, josta on hyötyä tai iloa sen lukeville ja joka toisaalta ei ole välttämätön teoksen muun sisällön kannalta. Eiväthän useimmat ihmiset kuitenkaan lue esipuheita.

Internet on maailman laajin tietovarasto. Se on myös itsessään hyvin sekava, kuin valtava määrä kirjojen sivuja, lehtiä, valokuvia ja kaikenlaista muutakin heitettynä yhteen kasaan. Optimistisen arvion mukaan 80 % kaikesta on roskaa. Ja se loppuosakin koostuu niin erilaisista asioista, että on osattava käyttää oikeita välineitä sen etsimiseen, mitä kulloinkin tarvitsee.

Se Internetin palvelu, josta käytetään nimitystä nyysit tai newsit tai Usenet news, on myös tavattoman sekava. Tosin se on jaettu ryhmiin aihepiirien mukaan, mutta ryhmiä on tuhansia, niiden kuvausten löytäminen ei ole ihan helppoa eikä ole mitenkään harvinaista löytää ryhmästä viesti, jolla ei ole mitään tekemistä ryhmälle ilmoitetun aihepiirin kanssa. Jo järjestelmän nimi on tavattoman harhaanjohtava: kyse ei suinkaan ole mistään uutispalvelusta, olkoonkin, että yksi juttu tuhannesta ehkä on jonkinlainen uutinen. Nyysejä voisi verrata sanomalehteen, jossa on vain yksi osasto, yleisönosasto, joka on jaettu moniin alaosastoihin ja jonne ihan kuka vaan voi kirjoittaa ihan mitä vaan. Ja usein kirjoittaakin.

Nyysien käyttö sinänsä ei ole kovin vaikeaa. Järkevä käyttö onkin jo vaikeampaa. Valitettavasti Internetin käyttäjämäärän lisääntyessä tästä johtuvat ongelmat ovat koko ajan kasvamassa. Kun Internetin makuun päässyt suomalainen lähettää ensimmäisen testiviestinsä nyyseihin, hän tuskin tajuaa, että mahdollisesti kymmenet tuhannet (tai useammatkin) ihmiset eri puolilla maailmaa joutuvat lukemaan hänen kokeilunsa "hei meneeks tää minnekään?". Sen jälkeen voi olla jonkin aikaa vaikeaa saada vastauksia asiallisiin kysymyksiinsäkään.

Tilannetta pahentaa se, että Internetin käyttöä opettavat muille usein ihmiset, jotka tuntevat aiheensa huonosti. Ei ole harvinaista, että opettaja esimerkiksi suorastaan kehottaa oppilaitaan lähettämään kokeilujaan jonnekin, jonne ei eivät ollenkaan kuulu. Opetukseen käytettävä aika on usein varsin lyhyt, joten niilläkään, jotka haluavat oppia, ei ole siihen kovin hyviä edellytyksiä. Voikin sanoa, että kaikenkokeneiden käyttäjien puhe "ikuisesta syyskuusta" on kaunistelevaa; ennen ihmiset oppivat nyysienkäytön itsekseen, joskus opetuksen avulla, mutta eivät sentään pahasti virheellisen opetuksen pohjalta.

Tämä opas on kirjoitettu vastaamaan edellä kuvattuihin ongelmiin - avuksi nyysien käytön opiskeluun. Mieluiten tätä tulisi käyttää osaavan opettajan johdolla, mutta myös itseopiskelu on mahdollista. Opas pyrkii kuvaamaan sekä käytännölliset tekniset menettelyt että selostamaan, miten nyysejä kannattaa käyttää. Lyhyesti selostetaan myös nyysijärjestelmän taustalla olevaa ATK-teknistä toteutusta; tämä on tarkoitettu lisälukemiseksi kiinnostuneille, ei edellytykseksi aineiston muun osan omaksumiselle.

Esimerkki: miten etsin vastauksia kysymykseeni?

Sisältö:

• Etsiminen nyyseistä
• Vertailun vuoksi: etsiminen Webistä
• Etsiminen fakista

Tässä luvussa käsitellään hyvin "passiivista" nyysien käyttöä, vieläpä sellaista, jossa ei lainkaan käytetä varsinaisia nyysiohjelmia. Vaikka tarkoituksesi olisikin osallistua keskusteluun, tässä kuvattavien käyttötapojen tunteminen on eduksi. On usein hyvin olennaista osata ensin lukea, mitä aiheesta on jo kirjoitettu! (Vrt. kohtaan Selvitä ensin asiaa itse).

Etsiminen nyyseistä

Oletetaanpa, että pihallasi kasvaa mustamarja-aronia ja ihmettelet, voisiko sen marjoja käyttää johonkin. Yksi lukemattomista mahdollisista tavoista yrittää hankkia tietoa on etsiä nyyseistä, onko joku muu kysynyt samaa ja kenties saanut vastauksen.

Ja yksi tehokas tapa etsiä nyyseistä on käyttää Google Groups -nimistä järjestelmää minkä tahansa Web-selaimen (esim. Opera, Lynx, Internet Explorer tai Netscape) ja sopivan hakulomakkeen avulla, vaikkapa seuraavan:

Jos luet tätä dokumenttia Web-selaimella ja sinulla on Internet-yhteys, sinun tekee ehkä mielesi kokeilla, mitä tapahtuu, jos klikkaat nappulaa "Hae nyyseistä". Kokeile siitä vaan! Takaisin pääset sitten selaimesi Back-toiminnolla.

Seuraavassa on esimerkki saatavan tuloksen alusta. Tässä tapauksessa "osumia" löytyi kahdeksantoista, joista Google esittää aluksi yhdeksän tärkeimmäksi arvioimaansa.

Groups
	• Advanced Groups Search  • Groups Help

Web

Images

Groups

Directory

Related groups

sfnet.harrastus.viinit sfnet.harrastus.puutarha sfnet.harrastus.ruoka+juoma

Searched Groups for mustamarja-aronia

Results 1 - 9 of about 18. Search took 0.02 seconds.

Sorted by relevance   Sort by date

mustamarja-aronia
Nyt olisi sitten mustamarja-aroniaa. Teenkö pelkästään
siitä, vai sotkenko johonkin? Entä ...
sfnet.harrastus.viinit - 23 Sep 1998 by Petteri Myllynen - View Thread (1 article)

Re: Mustamarja-aronia
Reseptivinkkejä? Kotikotona äiti keittelee aroniasta
herkullista hyytelöä/sosetta tjsp. Ohjetta ...
sfnet.harrastus.ruoka+juoma - 18 Sep 2001 by Virta Henriikka - View Thread (3 articles)

Google Groups esittää kustakin osumasta joitakin perustietoja: viestin otsikko, joka on tässä samalla linkki itse viestiin; pieni ote sisällön osasta, jossa hakusana esiintyy; ryhmä, jossa keskustelu on käyty; lähettäjä ja lähetysajankohta; ja tietoja siitä, millainen ns. thread on kyseessä. Thread tarkoittaa viestijoukkoa, joka koostuu aloitusviestistä (usein kysymyksestä) ja mahdollisista vastauksista tai muista kommenteista siihen, kommenteista kommentteihin jne. Jos siinä on vain yksi viesti, niin vastauksia ei ole tullut.

Valitettavasti Google Groups tekee aika usein virheitä ryhmitellessään artikkeleita threadeiksi. Se nimittäin käyttää viestien otsikoita, vaikka oikea menettely olisi toisenlainen. Ryhmittely voi siis mennä sekaisin, koska toisistaan riippumattomilla viesteillä voi olla samat otsikot. Tässä on toisaalta yksi hyvä syy kirjoittaa kysymykselleen kuvaava, tietopitoinen otsikko!

Osumalistassa olevasta viestin otsikosta siis pääsee linkkiä seuraamalla (esimerkiksi napsauttamalla) itse viestiin, ja linkistä "View Thread" pääsee lukemaan koko keskustelun. Seuraavassa esimerkissä on yhden viestin alku keskustelusta, johon tässä tapauksessa voisi päätyä:

Message 5 in thread From: Jukka Korpela (Jukka.Korpela@hut.fi) Subject: Re: Aronia Newsgroups: sfnet.harrastus.viinit View this article only Date: 2001-01-16 11:50:05 PST

Risto Töyry <Risto.Toyry@lmf.ericsson.se> wrote:

>Aroniasta voi kuulemma tehdä oikein hyvää viiniä, joten voiko
>alkuaineena käyttää aivan normaalin puistossa ja pihoilla kasvavan noin
>2,5metriseksi kasvavan aronian marjoja?

Aronioita on monia lajeja, mutta ns. normaali aronia eli
mustamarja-aronia on hyvä lisuke punaviinin tekoon. Kerran olen tehnyt
pelkistä aronioistakin viiniä, ja kyllähän siitä juotavaa tuli,  jopa

Esimerkissä kirjoittaja ensin siteeraa pari lausetta artikkelista, jota hän kommentoi, ja sitten kirjoittaa oman vastauksensa. Sitaatin tarkoitus on osoittaa lukijoille lyhyesti, mistä on puhe ja mitä kohtaa kommentoidaan. Artikkeleita nimittäin usein luetaan muutenkin kuin järjestyksessä niin, että kommentoitava artikkeli on luettu juuri aiemmin. Sitaattia edeltävän teksti, attribuutio, joka kertoo, kenen tekstiä lainataan ja mahdollisesti muitakin tietoja. Tämän tekstin asu riippuu kirjoittajan käyttämästä ohjelmasta ja mahdollisesti sen asetuksista, mutta yllä oleva vastaa aika tavallista käytäntöä.

Tämän esimerkin tarkoitus oli vain antaa kuva siitä, millä tavoin nyyseistä voi etsiä artikkeleita yhdellä tavalla. Samalla se toivottavasti antaa käsityksen siitä, minkämuotoisia nyysiartikkelit ovat. Tarkoitus ei ole esimerkiksi väittää, että nyysiartikkelit olisivat yleisesti edes sen verran hyödyllisiä kuin esimerkkimme.

Vertailun vuoksi: etsiminen Webistä

Internetistä voi toki etsiä tietoa monilla muillakin tavoilla. Verrataanpa tuloksia siihen, mitä voisi saada etsimällä tunnetulla AltaVista-hakujärjestelmällä Webistä tietoa samantapaisella hakulausekkeella:

7 matches were found. mustamarja-aroni*
Click above for the RealName (sm), the easy web address for company and product names.

1. Puuvartisten kasvien valinta

[URL: puutarha.net/puut_ja_pensaat/Puuvartistenkasvien.htm]
27.03.1998. Kasvien istutusleikkaus. Tämän sivun avulla voit valita oikean puun tai pensaan oikeaan paikkaan. Määritä ensin onko paikka johon haluat puun..
Last modified 30-Mar-98 - page size 36K

2. Miki's Wine

[URL: personal.eunet.fi/pp/vuori/viini.htm]
Kotiviini reseptejä
Last modified 28-Aug-97 - page size 10K - in Finnish

3. No Title

[URL: sunsite.sut.ac.jp/pub/academic/medicine/alternative-healthca]
Abies","alba","saksanjalokuusi "Abies","balsamea","palsamipih a" "Acacia","dealbata","hopea-aka sia" "Acanthopanax","senticosus","S perian ginseng"...
Last modified 5-Dec-95 - page size 41K

4. KESKISUOMALAINEN - VAPAA-AJAN OSASTON JUTTU

[URL: lehti.keskisuomalainen.fi/sl/1997-10/06a/hom/syksynzm.htm]
ETUSIVU UUTISET SÄÄ TALOUS URHEILU VAPAA-AIKA MIELIPIDE SYKE YRITYSIKKUNA TOIMITUS INFO ARKISTO HAKU APAJA Mainostila:MAINOS 140 PIKSELIÄ LEVEÄ, KORKEUS...
Last modified 27-Feb-98 - page size 10K - in Finnish

5. Pakkasta kestävät puut ja pensaat

[URL: puutarha.net/puut_ja_pensaat/Pakkanen.htm]
02.04.1998. Myöhäistalvi ja kevät ovat parasta aikaa suunnitella, tilata ja noutaa taimimyymälästä taimia kevätistutusta varten.Syysistutuksessakin on...
Last modified 2-Apr-98 - page size 21K - in Finnish

6. KORISTEPENSAIDEN LEIKKAUS

[URL: www.japo.fi/ampol/pensaat.htm]
KORISTEPENSAIDEN LEIKKAUS. Koristepensaat leikataan lähes samoin kuin koristepuutkin. Koristepensaiden leikkaustapaan vaikuttavat: a) Tekeekö pensas...
Last modified 31-Aug-97 - page size 5K - in Finnish

7. Bouquetin kotiviinireseptit

[URL: www.wakkanet.fi/~aletrade/reseptit.htm]
TERVETULOA OLUT- JA VIINITARVIKE BOUQUETIN RESEPTISIVULLE. Haluatko tehdä valmispakkauksia omaperäisempää viiniä...
Last modified 3-Aug-96 - page size 8K - in Finnish

word count: mustamarja aroni*: about 11

Esimerkki on vanhahko, eivätkä sen kaikki linkit toimi. Esimerkki on säilytetty tällaisena mm. siksi, että esitysmuoto on tässä AltaVistan vanhemmalla versiolla saadulla tuloksella osittain selkeämpi kuin nykyisin.

Löytyy siis aika erityyppisiä juttuja. Tämä onkin oletettavaa: Webissä olennaista on, mitä itse kukin kirjoittaja pitää tärkeinä kysymyksinä, kun taas nyysit ovat enemmän kysyjien ongelmien mukaan suuntautuva viestintäkanava. Tämä ei tarkoita, että kyseessä olisi maksuton neuvontakanava. Kyse on julkisesta keskusteluareenasta, jolla ihmiset vastaavat kysymyksiisi - oikein tai väärin, hyödyllisesti tai hyödyttömästi - jos haluavat. Vastaukset ovat myös julkisesti nähtävillä ja kommentoitavissa. Toisaalta käytännössä keskustelu saattaa rönsyillä mihin vain.

Etsiminen fakista

Sellaiseen ongelmaan, joka on oletettavasti monen muunkin ihmisen ongelma maailmassa, löytyy usein nopeasti ratkaisu fakista eli dokumentista, joka sisältää vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin (jostakin aihepiiristä).

Luultavasti hyvin moni ihminen on kuullut ja lukenut El Niño -ilmiöstä eikä tiedä, mikä se oikeastaan on. Joten voisimme olettaa, että asiaa on kysytty nyyseisssä hyvin usein, ja toivoa, että joku olisi kirjoittanut kunnollisen vastauksen siihen ja sisällyttänyt sen fakkiin. Joten kokeilemme vaikkapa seuraavaa lomaketta, joka etsii tietoja Usenet FAQ archivesta avainsanojen perusteella.

Oikeastaanhan nimen pitäisi olla Niño eikä Nino. Mutta englanninkielistä maailmaa varten tehdyt hakutoiminnot eivät muutenkaan ole nirsoja ns. diakriittisten merkkien suhteen, joten hakusanan voi kirjoittaa ilman niitäkin.

Saatava tulos voisi alkaa seuraavaan tapaan:

The Usenet WWW FAQ Archive

Results for query "El Nino"

-------

File name (modification date), and list of matched lines

---

1. meteorology/print-resources, ( Sep 16 1998)

• "Will it Rain? The Effect of the Southern Oscillation and El Nino
• Oscillation and El Nino. This is a revised and much enlarged version of the
• El Nino, La Nina, and the Southern Oscillation, S.G. Philander, Academic

---

2. meteorology/net-resources, ( Sep 16 1998)

• El Nino:
• El Nino theme page, from NOAA's Pacific Marine Environment Laboratory
• ...

Löytyneistä "osumista" toinen vaikuttaa lupaavalta. Joten seuraamme linkkiä meteorology/net-resources. Se johtaa pitkähköön dokumenttiin, joka on tylsännäköistä tekstiä. Mutta etsimällä siitä (Web-selaimen Search- tai Find-toiminnolla) merkkijonoa Nino löydämme mm. kohdan El Nino theme page ja Web-osoitteen (URLin) http://www.pmel.noaa.gov/toga-tao/el-nino/home.html. Se johtaakin meidät seuraavanlaiselle sivulle:

Etsintä siis johti kohtuullisen nopeasti sivuille, jotka on omistettu juuri sille asialle, josta halusimme tietoja. Aina ei tietenkään käy ihan näin hyvin.

Mitä nyysit oikein ovat?

Sisältö

• Viestit eli artikkelit
• Aihepiireittäiset ryhmät
• Sana on vapaa - ja sen huomaa
• Aloittelijasta guruksi
• Ryhmien luonne vaihtelee
• Keskustelufoorumi, ei ilmainen neuvova puhelin
• Tekstiä, tekstiä vaan
• Nyysit, News, Usenet, ...
• Lisää aiheesta "mitä nyysit ovat"

Nyysit (Usenet news) ovat maailmanlaajuinen viestinnän muoto, joka perustuu tekstimuotoisten viestien lähettämiseen tietoliikenneverkkojen kautta erityisille nyysipalvelimille (news servers). Viestit ovat yleensä kaikkien kiinnostuneiden luettavissa. Viestien aihetta, muotoa ja tasoa ei ole rajattu. Viestintä on yleensä keskustelutyyppistä, tai ainakin yrittää olla.

Viestit eli artikkelit

Nyysiviestin sisältö voi olla mitä vain, ja usein onkin. Usein käytetään nimitystä artikkeli (article), mutta tämä on yleisnimitys eikä sisällä ajatusta siitä, että viesti olisi luonteeltaan esimerkiksi sanomalehtiartikkeliin verrattava. Pikemminkin on kyse puheenvuorosta, sikäli kuin tällaista sanaa voidaan käyttää kirjallisesta viestinnästä. Sanaa viesti, englanniksi message, käytetään myös; toisaalta nämä ovat yleisempiä käsitteitä, joita voidaan käyttää myös esimerkiksi meileistä.

Seuraavassa on esimerkkiartikkeli, joka on lyhyt vastaus erääseen käytännölliseen kysymykseen:

From: Jussi Haanpaa <haanpaa@mail.phys.jyu.fi>
Subject: Re: Kysymys valokuvasta
Newsgroups: sfnet.atk.ohjelmistot

"Henri Sihvola" <kayama@iobox.fi> writes:

> Onko olemassa ohjelmaa joka pystyy tarkentamaan epäselvää kohtaa kuvassa,
> tai koko epäselvää kuvaa? Minulla on eräs valokuva, jonka haluasin saada
> tarkemaksi.  Jos on olemassa, niin kertoisitteko nimiä ja mahdollisia
> hintoja kanssa?

Lähes mikä tahansa kuvaeditori sisältää jonkin sortin terävöintifiltterin.
Yritäppä vaikka Paint Shop Prota. Tämän testiversion voi ladata verkosta
täysin ilmaiseksi, eikä hinta kaupassakaan ole paha.

Ihmeitä tuollainenkaan ominaisuus ei silti pysty tekemään.

  Jussi

Esimerkki näyttää artikkelin melko tarkkaan sellaisena, kuin Forté Free Agent -ohjelma oletusasetuksia käyttäessään näyttää sen. Esim. Google Groups -järjestelmän eräs tapa esittää kyseinen artikkeli on hyvin samantapainen rakenteeltaan mutta käyttää eri fonttia ja eri värejä, ja varsinaista viestiä edeltävät otsakkeet näkyvät eri tavalla.

Artikkelin pituus on periaatteessa rajoittamaton. Tyypillisesti fiksun artikkelin pituus (otsakkeita mukaan laskematta) vaihtelee viidestä sataan riviin. Mitään erityistä ylärajaa ei ole, mutta yli 200-rivinen viesti on harvoin mielekäs, poikkeuksena ns. fakit.

Artikkelien teknisen muodon määrittelee erityinen sopimus eli protokolla. Mutta kukin nyysiohjelma voi näyttää artikkelin haluamassaan ulkonaisessa muodossa, jossa voi näkyä vaihteleva määrä otsaketietoja, kirjasinlaji (fontti) voi vaihdella jne. Oikein toimiva ohjelma näyttää joka tapauksessa itse viestin sisällön sellaisenaan, muuttamatta esimerkiksi rivijakoa.

Seuraavassa on vertailun vuoksi em. artikkeli ns. raa'assa muodossa eli sellaisena kuin se kulkee verkossa (Google Groups -termein "Original Format") ja jollaisena monikin nyysiohjelma saattaa sen näyttää, ainakin, jos käyttäjä erikseen käskee:

From: Jussi Haanpaa <haanpaa@mail.phys.jyu.fi>
Subject: Re: Kysymys valokuvasta
Date: 05 Nov 2000 00:00:00 GMT
Message-ID: <s8v4s1mb4s3.fsf@silmu.st.jyu.fi>
Sender: juhaanpa@silmu.st.jyu.fi
References: <8u49se$qt6$1@tron.sci.fi>
X-Complaints-To: newsmaster@cc.jyu.fi
X-Trace: mordred.cc.jyu.fi 973452301 14332 130.234.40.17 (5 Nov 2000 19:25:01 GMT)
Organization: University of Jyvaskyla, Finland
NNTP-Posting-Date: Sun, 5 Nov 2000 19:25:01 +0000 (UTC)
Newsgroups: sfnet.atk.ohjelmistot

"Henri Sihvola" <kayama@iobox.fi> writes:

> Onko olemassa ohjelmaa joka pystyy tarkentamaan epäselvää kohtaa kuvassa,
> tai koko epäselvää kuvaa? Minulla on eräs valokuva, jonka haluasin saada
> tarkemaksi.  Jos on olemassa, niin kertoisitteko nimiä ja mahdollisia
> hintoja kanssa?

Lähes mikä tahansa kuvaeditori sisältää jonkin sortin terävöintifiltterin.
Yritäppä vaikka Paint Shop Prota. Tämän testiversion voi ladata verkosta
täysin ilmaiseksi, eikä hinta kaupassakaan ole paha.

Ihmeitä tuollainenkaan ominaisuus ei silti pysty tekemään.

  Jussi

Riippuu siis käytetystä ohjelmasta, missä muodossa se artikkelin esittää, esim. näkyvätkö viestiin sisältyvät lainaukset kirjoittajan omasta tekstistä poikkeavalla värillä tms. Käytännössä kyse on siitä, että ohjelma saattaa tunnistaa >-merkillä alkavat rivit ja esittää ne eri tavalla kuin muut. Huomaa myös, että kirjasinlaji vaihtelee suuresti.

Aihepiireittäiset ryhmät

Nyysijärjestelmä jakautuu aihepiireittäisiin ryhmiin, (news)groups. Kullakin ryhmällä on nimi, joka kuvaa sitä, mistä aiheista siinä on tarkoitus keskustella. Ryhmät on nimetty hierarkkisesti siten, että nimet koostuvat sanoista tai lyhenteistä, joiden välissä on erottimena piste. Joskus nimi kuvaa ryhmän tarkoitusta hyvinkin selkeästi, joskus taas lyhyillä lyhenteillä. Esimerkkejä: tori.myydaan, tky.tiedottaa, sfnet.tiede.kirjastot, eunet.jokes, soc.culture.nordic ja sci.edu.

Esimerkiksi news.announce.newusers on ryhmä, johon lähetetään nyysijärjestelmän käyttöä aloittaville tarkoitettuja ohjeita. Yleisesti ryhmät, joiden nimet alkavat sanalla news, käsittelevät itse nyysijärjestelmää joltakin kannalta.

Sana on vapaa - ja sen huomaa

Useimmiten nyysiryhmä on avoin: kuka tahansa voi kirjoittaa sinne mitä tahansa. Ei siis ole mitenkään hämmästyttävää, että nyyseistä löytää kaikenlaista. Seuraava aivan mielivaltainen poiminta erään ryhmän (sfnet.keskustelu.yhteiskunta) artikkelien otsikoista ehkä havainnollistaa:

Ei tässä maassa..
Pää pensaassa.
Lapsiporno ja net
Suomen Don Huono
Järkyttäviä todisteita markkinavoimien vallasta
Mikä Uffessa ärsyttää?
Verotus ja talouden näköalat
Puhe on hyvinvoinnista (HS)
Suomalaisten tyttärien itsensä jakaminen

Näistä sitten jotkin synnyttävät hyvinkin laajan keskustelun, "threadin", jotkin taas jäävät yksinäisiksi puheenvuoroiksi. Kuten näkyy, kirjoittajat erittäin usein rikkovat sitä perussääntöä vastaan, että kirjoituksen otsikon tulisi kuvata sen sisältöä. Myös se lienee ilmeistä, että nyyseissä käytävän yhteiskunnallisen, aatteellisen tms. keskustelun keskimääräinen taso ei ole kovin korkea.

Aloittelijasta guruksi

Kirjoittelun tavassa on suurta vaihtelua. Jotkut osaavat esittää asiansa selkeästi, useimmat eivät. Lisäksi mukaan tulee helposti syyttelyä, riitelyä ja pahempaakin. Joskus ryhmän sisällöstä valtaosa on asiattomuuksia ja niistä huomauttamista; itse ryhmän aihepiiri jää aivan syrjään. Toisaalta monet oppivat vähitellen parantamaan esiintymistään, kaikki eivät. Niilo Paasivirta on kirjoittanut havainnollisen esityksen Nyyssittelijän kehitysvaiheet.

Hämmästyttävää on, että järjestelmä jotenkin toimii. Osasyynä toimivuuteen on sosiaalinen kontrolli: pahasti töppöilevä saa kielteistä palautetta. Kokemuksen ja nyysien käytön opiskelun myötä käyttäjät myös oppivat valitsemaan, mitä lukevat. Lisäksi erilaisilla automaattisilla tai puoliautomaattisilla järjestelmillä yritetään poistaa osa roskasta, etenkin ns. spämmi eli umpimähkäisesti lähetetyt mainokset yms. - On myös olemassa ns. moderoituja ryhmiä, joihin voi lähettää viestejä vain ryhmää valvovan ihmisen, moderaattorin, kautta.

Vaikka kuka hyvänsä voi kirjoittaa nyyseihin, niin käytännössä vain murto-osa nyysejä lukevista myös kirjoittaa nyyseihin. Kirjoittajistakin vain pieni osa kirjoittaa säännöllisesti. Valitettavasti itsekritiikkiä on hyvin monilla liikaa, joillakin liian vähän. Suurin lukijoista osa on "luurailijoita" (englanniksi lurkers), jotka seuraavat keskustelua, ehkä hyvinkin tarkoin, ehkä aivan satunnaisesti. Joskus jokin erityisen ärsyttävä viesti tai muu heräte saa luurailijan lähettämään viestin.

Ryhmien luonne vaihtelee

Useimmiten nyysiryhmä on keskustelua varten. Nyysiryhmiä voi perustaa ja on perustettu monia muitakin tarkoituksia kuin keskustelua varten, esimerkiksi jonkin organisaation ulospäin suuntautuvaan tiedotukseen tai jopa data-aineistojen levittämiseen (ns. binaariryhmät). Lisäksi on testiryhmiä.

Käytännössä nyysiryhmien luonne vaihtelee teknisiä kysymyksiä käsittelevästä kysymys-vastaus-palstasta tai jopa tieteellisestä keskustelusta leiskuvaan poliittiseen kiistelyyn tai henkilö­kohtaiseen riitelyyn. Yhden ryhmänkin sisällä voi olla paljon vaihtelua.

Ryhmän luonnetta ei voi päätellä kovinkaan luotettavasti sen nimestä tai edes kuvauksesta. Siksi kannattaa tutustua riittävästi siihen, mitä ryhmässä tapahtuu, ennen kuin rupeaa kirjoittamaan ryhmään.

Ryhmään voi muodostua erilaisia tapoja, jotka eivät uusille tulokkaille selviä ihan heti. Tosin joskus ryhmällä on sellainen fakki, jossa kerrotaan myös tapasäännöistä. Esimerkiksi ryhmän aihepiirin ulkopuolelle meneviin kommentteihin suhtaudutaan eri tavoin. Ääritapauksena on ryhmän muodostuminen "olohuoneryhmäksi", jossa ei keskustella määrätystä aihepiiristä vaan siitä, mikä sattuu mukana olijoita ylipäänsä kiinnostamaan. Suomalaisissa ryhmissä sellaista ei juuri esiinny.

Keskustelufoorumi, ei ilmainen neuvova puhelin

Get real! This is a discussion group[,] not a helpdesk. You post something[,] we discuss it's implications. If the discussion happens to answer a question you've asked[,] that's incidental.

nobull, viestissään 2000-10-25 ryhmässä comp.lang.perl.misc

Edellisessä luvussa kerrottiin, miten nyyseistä voi etsiä vastauksia kysymyksiin. Lähellä on ajatus, että jos kysymykseen ei löydy vastausta vanhoista artikkeleista, voin kirjoittaa kysymyksen ja jäädä odottelemaan vastauksia. Aivan oikein. Mutta...

On paitsi epäkohteliasta myös tyhmää rymistellä huoneeseen, jossa joukko ihmisiä keskustelee, huutaa kysymys, kuunnella ensimmäinen vastaus joka tuntuu sopivalta ja lähteä pois. Vielä tylympää on kailottaa "mä tartten vastauksen, lähettäkää se osoitteeseen..." ja poistua. (Tätä vastaa nyyseissä vastausten pyytäminen meilitse.)

Jos aloitat keskustelun, jää seuraamaan sitä. Lue kaikki asialliset vastaukset ja asialliset kommentit niihin. Jos sinulta pyydetään täsmennyksiä kysymykseesi, täsmennä. Jos sinulta kysytään, auttoiko jokin neuvo ongelmassasi, kerro se, jotta muut tietävät sen.

Seuraava keskustelu auttaa ehkä hahmottamaan kahta erilaista tapaa ymmärtää nyysien luonne. (Suomennokset minun, ja melko vapaita. Eikä tarvinne sanoa, kumpaa tapaa kannatan.)

Tekstiä, tekstiä vaan

Nyysit ovat tekstimuotoinen viestinnän väline. Viestit ovat pelkkää tekstiä, plain text, eikä edes kirjasinlajien vaihtelu ole mahdollista. Merkkivalikoimakin on kovin suppea. Tekstimuotoisuus rajoittaa käytettävissä olevia korostuskeinoja.

Tekstimuotoisuus on yksi nyysien suurista heikkouksista - ja suurista vahvuuksista. Yksinkertainen tekstimuoto on sanallisen viestinnän lajeista universaalisin, parhaiten kaikkien saavutettavissa. Lisäksi se on erittäin käytännöllinen muoto moniin tarkoituksiin. Viestin siirtäminen ja varastointi tekstimuodossa vie usein ratkaisevasti vähemmän aikaa ja tilaa kuin muut muodot.

Teknisesti on kyllä mahdollista lähettää nyyseihin muutakin kuin pelkkää tekstiä. Silloin pitää kuitenkin todella tietää ja ymmärtää, mitä tekee. Useimmiten ne, jotka lähettävät muuta kuin tekstiä, tekevät sen tietämättömyyttään ja aiheuttavat paljon haittaa. Tästä tarkemmin kohdassa Miksi vain tekstiä?.

Nyysit, News, Usenet, ...

Sana nyysit johtuu englannin sanasta news, ja sanan muita muunnelmia suomessa ovat newsit, newssit, nyyssit ja njuussit. Täsmällisemmiksi tarkoitettuja englanninkielisiä nimityksiä ovat vanhempi netnews ja uudempi Usenet news tai pelkkä Usenet. Myös nimityksiä UUCP news ja Internet news käytetään, mutta ne perustuvat yksipuoliseen kuvaan nyysijärjestelmästä; monipuolisemman kuvan antaa esimerkiksi kirjoitus What is Usenet? (UUCP on eräs vanha ratkaisu toteuttaa datansiirtoyhteyksiä Unix-koneiden välille; muinoin suurin osa nyysiliikenteestä kulki sen kautta.)

Sanaa "nyysit" (tai "nyyssit") monet pitävät rahvaanomaisena puhekielisyytenä tai omituisena ATK-slangina. Mitä muuta sitten on ehdotettu? "News", "newsit", "newssit" yms. ovat yhtä lailla lainaa englannista - niiden kirjoitusasu vain on englannin mukainen tai englannin ja suomen sekoitusta, ja äänneasu jää arvailun varaan ja horjuvaksi. Ja erilaiset "suomalaisemmat" sepitteet kuten "uutisryhmät" ovat paitsi pitkiä myös pahoin harhaanjohtavia. Nyysit nimittäin eivät ole mikään uutispalvelu; "pakollisena vertailuna" mainittakoon vaikkapa eräs todellinen uutispalvelu: CNN. Vain harvoin on nyysiviestien valtavassa ja kirjavassa massassa jokunen uutisluonteinen juttukin seassa. Huomattakoon myös, että Google-järjestelmässä on erikseen osat Groups (nyysit) ja News (uutiset). Suomenkielisellä puolella ei jälkimmäiselle ole toistaiseksi vastinetta, koska uutishaku koskee vain englanninkielisiä uutispalveluita. - Tämäntapaisia nimityskysymyksiä käsittelee tarkemmin kirjoitukseni Perusteluja termeille netti, nyysit yms.

Nimitys "keskusteluryhmä(t)" ei sinänsä ole mitenkään huono - kunhan sillä tarkoitetaan ryhmiä, joissa käydään keskustelua. Sellaisiksi voitaneen luonnehtia useimpia nyysiryhmiä. Mutta nyysiryhmien tai nyysijärjestelmän yleisnimitykseksi "keskusteluryhmät" ei sovi. Nyyseissä on muunkinlaisia ryhmiä, ja toisaalta "keskusteluryhmä" on epämääräinen sana, joka voi tarkoittaa vaikkapa kahvipöydässä keskustelevien ihmisten joukkoa.

Lisää aiheesta "mitä nyysit ovat"

Kohdassa Mitä nyysietiketti on? on linkkejä useisiin nyysien luonnetta käsitteleviin kirjoituksiin.

Perusteellisempia kuvauksia mm. nyysijärjestelmän synnystä sisältää Netizens: On the History and Impact of Usenet and the Internet, joka on hiukan sekava (kuten Usenet itsekin), ja tiiviimpi historiikki How The Usenet Was Invented, sivustossa LivingInternet, jossa on muutakin kiinnostavaa nyyseistä ja netistä. Uudempi kuvaus on Jan Schaumannin Usenet is still a strange place.

Internetin historiikkeja on The Internet Societyn historiasivuilla.

Vanhaa viisautta - vanhentuneiden teknisten yksityiskohtien ohella - sisältää myös opuksen Zen and the Art of the Internet osa Usenet news. Vähän uudempia, melko hajanaisia mutta kiinnostavia näkemyksiä nyysien luonteesta sisältää alt.culture.usenet-ryhmän vanha fakki (1995).

Kulttuuriantropologiselta kannalta nyysejä käsittelee Tim Northin The Internet and Usenet - Global Computer Networks (vuodelta 1994). Sen kohdassa Usenet newsgroups siteerataan laajahko artikkeli, joka kehittelee havainnollisesti "huonevertausta", jossa Usenetin ryhmiä verrataan talon huoneisiin. Sen mukaan Usenet-ryhmän seuraamisen aloittaminen on kuin meneminen huoneeseen, jonka ovella on kyltti, joka kertoo, mistä siellä puhutaan. Mutta asiassa on monia outoja piirteitä, kuten seuraavat:

• Et voi mitenkään tietää, keitä huoneessa on, elleivät he sano (kirjoita) jotain. Kenties 100 000 ihmistä lukee viestisi, tai sitten ei - et voi tietää, lukeeko kukaan sitä, ellei kukaan kommentoi.
• Ei ole isäntää tai emäntää, joka toivottaisi sinut tervetulleeksi.
• Mukana voi olla ihmisiä kaikkialta maailmasta, joten Marshall McLuhanin McLuhanin idea "globaalista kylästä" on toteutunut. Mutta mukana ovat myös globaalit kylähullut.
• Jos joku käyttäytyy vastenmielisesti, et voi juuri muuta kuin olla kuin et huomaisi. Jos kaikki todella olisivat samassa huoneessa, paheksuvat katseet useimmiten saisivat häirikön vaikenemaan.

Suomenkielistä sekalaista analyysia nyysien luonteesta sisältää kirjoitukseni Internet muuttaa maailman 2 vuodelta 1995, mm. kohdissa Nyysit - vain viisi pientä minuuttia ja olet todella sekaisin ja Ihmiset nyysijuttujen takana.

Nyysit ovat isommat kuin luuletkaan

Tietokoneita on kauan käytetty jonkinlaiseen ihmisten väliseen viestintään, aluksi paikallisesti, sitten laajemmin. Yhden tietokoneen tai yhden paikallisverkon tai yhden organisaation sisällä toimivia viestintäjärjestelmiä on edelleenkin, ja niihin tottunut voi kokea melkoisia yllätyksiä huomatessaan nyysit toisenlaisiksi. Vertaa seuraavassa luvussa esitettävään nyysien ja eräiden muiden viestintämuotojen vertailuun.

Nyysit ovat maailmanlaajuinen hajautettu järjestelmä, jossa viestit välittyvät tietokoneiden muodostaman verkon kautta miljoonien ihmisten luettaviksi. Osa ryhmistä tosin leviää vain yhden maan tai suppeamman alueen sisällä, mutta sinä et voi tavallisena nyysienkäyttäjänä säädellä sitä, minne kaikkialle nyyseihin kirjoittamasi jutut leviävät. Esimerkiksi suurin osa suomalaisista sfnet-ryhmistä leviää ja arkistoituu maamme ulkopuolellekin. Juttujasi saattaa lukea esimerkiksi nykyinen tai tuleva esimiehesi tai puolisosi tai naapurisi - nyt tai viiden vuoden kuluttua jostain arkistosta.

Nyysien laajuutta on vaikea arvioida monestakin syystä. Koska ei ole mitään erityistä käyttäjäksi rekisteröitymistä, ei voida sanoa, moniko ihminen lukee nyysejä. Artikkelien määrää voidaan arvioida jossain määrin, ja se oli joulukuussa 1999 luokkaa miljoona viestiä päivässä. Hobbes' Internet Timeline antaa kuvaa Internetin yleisestä kasvusta, mutta sen tiedot nyysien (Usenetin) osuudesta ovat melko suppeat. Toistaiseksi nyysien volyymi on karkeasti ottaen kaksinkertaistunut vuosittain.

Maailmanlaajuisuus ei merkitse vain maantieteellistä levinneisyyttä. Siihen sisältyy myös suurempia kulttuurieroja ja ihmisten välisiä eroja kuin pystyt kuvittelemaan. Se, mikä jossain ympäristössä on hauska vitsi, on jossakin toisessa moukkamainen möläytys, kolmannessa verinen loukkaus tai törkeä rikos. Kun vielä otamme huomioon, että nyyseissä ilmeet tai puhetilanne eivät ole ohjaamassa viestien tulkintaa, voidaankin sanoa, että nyyseissä harvinaisen suuressa määrin pätee: "Viestintä yleensä epäonnistuu, paitsi sattumalta".

Yleensä jotakin nyysiryhmää seuraavilla ihmisillä ei ole mitään muuta yhteistä kuin jonkinlainen kiinnostus ryhmän aihepiiriä kohtaan. Ja kiinnostus voi luonteeltaan ja motivaatioltaan vaihdella suuresti.

Osoituksena siitä, miten vaikeaa ihmisten on ymmärtää ja muistaa kirjoittavansa maailman­laajuiseen järjestelmään, on paikallisiin asioihin viittaaminen tavalla, joka ei ole ymmärrettävissä kuin paikallisesti. Kun vielä paikka jää sanomatta, tilanne on surkuhupaisa. Paljonko hyötyä on puhelinnumerosta, jos suuntanumeroa ei kerrota eikä se edes ole pääteltävissä? Onko fiksua myyskennellä nyyseissä hankalasti kuljetettavaa esinettä (esim. 500 litran akvaariota) edes vihjaamatta, missä päin Suomea tai maailmaa se on? Tai kun joku kirjoittaa "koulustaan", miten lukija voi arvata, onko kyseessä peruskoulun ala-aste vai korkeakoulu?

Nyysien suhteesta muihin viestintämuotoihin

Internetin tunnetuimpia ja yleisimpiä käyttömuotoja ovat nykyisin Web ja meili ("sähköposti"), luultavasti tässä järjestyksessä. Nyysit tulevat enintään kolmantena. Sekä meili että nyysit ovat kuitenkin paljon Webiä vanhempia ilmiöitä. Nämä viestintämuodot eivät varsinaisesti kilpaile keskenään sen enempää kuin esimerkiksi televisio ja puhelin kilpailevat keskenään.

Meili

Meili ("sähköposti", "E-mail", "electronic mail") sopii yksilöiden väliseen ja pienehköjen ryhmien keskinäiseen viestintään, nyysit puolestaan isommille, yleensä ennalta rajaamattomille ryhmille. Meiliä voisi verrata kirjeeseen; nyysejä taas olemme jo verranneet sanomalehden toimittamattomaan yleisönosastoon.

Meilistä monelta kannalta - myös eri meiliohjelmista - kertoo laajasti eMailman-sivusto sekä Electronic Mail: Frequently Asked Questions. Ks. myös Meiliopasta.

Jakelulistat

Tavallaan meilin ja nyysien välimuotona ovat jakelulistat (postituslistat, mailing lists). Ideana on, että lähettämällä meiliä tiettyyn osoitteeseen saat sen lähtemään joukolle ihmisiä, listan tilaajia; tilaaminen voi tapahtua esim. määrämuotoinen viesti määrättyyn tilausosoitteeseen. Käytännössä jakelulista on yleensä nyyseille vaihtoehtoinen viestintämuoto, joka valitaan mm. silloin, kun osallistujien joukkoa halutaan jossain mielessä rajata.

World Wide Web

Web (Veppi, World Wide Web, WWW) on monella tapaa paljon tehokkaampi ja monipuolisempi viestintämuoto kuin nyysit. Toisaalta se ei ole samalla tapaa vuorovaikutteinen kuin nyysit. Ja vaikka nyysit ovat monessa mielessä erittäin sekava järjestelmä, siihen sisältyy aihepiirien luokitus (ryhmät).

Koska useimmat nykyiset Internetin käyttäjät tutustuvat ensin Webiin ja sitten ehkä nyyseihin ja koska yleisesti käytetään Web-selaimia nyysien lukemiseen ja kirjoittamiseenkin ja myös meilin käyttöön, on syntynyt paljon sekaannuksia. On tärkeää huomata, että yhtäläisyyksistä ja liitynnöistä huolimatta nyysit, meili ja Web ovat kolme eri järjestelmää.

Web-sivuille voidaan rakentaa erilaisia enemmän tai vähemmän avoimia keskustelujärjestelmiä, joista saatetaan käyttää esim. nimitystä vieraskirja (guestbook) taikka chat ("sätti", "tsätti"), joista jälkimmäinen usein viittaa irkin tapaisiin järjestelmiin. Useimmat niistä jäävät pienen piirin käyttöön tai kokonaan käyttämättömiksi.

Nimitys blogi tarkoitti alkujaan päiväkirjanomaista sivua tai sivustoa, "verkkopäiväkirjaa" tai "verkkolokia". Niihin liitettiin mahdollisuus kommentoida päiväkirjan pitäjän juttuja. Tällaisesta on saatettu päätyä keskustelufoorumiin, jossa voi kommentoida kommentteja jne. aika lailla nyysien tapaan. Nimestä web log väännettiin nimitys blog.

Jotkin Web-sivuille rakennetut keskustelujärjestelmät saattavat kuitenkin muodostua hiukan samantapaisiksi foorumeiksi kuin nyysiryhmät. Jos sivusto on suosittu, mukaan saattaa tulla riittävästi keskustelijoita. Kyse on toisaalta yleensä toistensa kanssa kilpailevista sivustoista, "portaaleista". Usein keskustelun lukeminenkin edellyttää jonkinlaista rekisteröitymistä, ja jotakin aihetta käsittelevä keskustelufoorumi saattaa olla sivuston muun sisällön seassa. Mainitunlaisia keskustelujärjestelmiä ovat perustaneet mm. Plaza ja Suomi24. Kuvaus aika monesta foorumista on sivulla Suomenkielisiä keskustelualueita internetissä.

Kirjoittelun tasosta antakoon kuvaa seuraava mielivaltaisesti (ei satunnaisesti!) valittu esimerkki:

Aihe: ericsson 1018

onko 1018 erkki todella hidas koska mull on,tosi hidas älyinen esim:688 on tosi nopee 1018 rinnalla.huolto meinas et siin 1018 on pieni prossu six se tomii hitaasti.onko asia tosi!!

Irkki

Irkki (irc) muodostaa nyysejäkin "reaaliaikaisemman" ja "interaktiivisemman" keskustelu­järjestelmään, johon käytetään erityisiä sitä varten kehitettyjä ohjelmia. Siinä on kanavia (channels) siten, että samalla kanavalla olevat käyttäjät "keskustelevat" (kirjoittelevat toisilleen): käyttäjän kirjoittama teksti ilmestyy saman tien muiden samalla kanavalla olevien käyttäjien kuvaruuduille. Käytännössä irkkailu on pulinaboksin tasolla olevaa ajantappamista vielä paljon suuremmassa määrin kuin nyysien käyttö. Lisäksi todellisen ajantasaisen viestinnän harjoittaminen on huomattavan vaikeaa mm. aikavyöhykkeiden erojen takia. Suomeksi on olemassa mm. Funetissa tehty IRC:n yleisesittely ja Tampereen yliopistossa kirjoitettu IRC-opas (Unix-käyttöön). Lisäksi Heikki Kantola on koonnut laajan kokoelman linkkejä IRC-aiheisille sivuille.

Boksit (ilmoitustaulut, BBS:t)

Nyysejä joiltakin osin muistuttava viestintämuoto on ns. boksi, tieteellisemmältä nimeltään ilmoitustaulujärjestelmä eli bulletin board system, BBS. Toisaalta bokseja käytetään myös meilien lähettämiseen ja tiedostojen "imurointiin" (hiukan samaan tapaan kuin FTP-palvelimia Internetissä). Boksi tarkoitti alun perin suunnilleen sitä, että pienehkö joukko ihmisiä eri puolilta maata, ehkä maailmaakin, voi ottaa yhteyden johonkin koneeseen jossakin ja lähettää viestejä "tauluille" ja lukea viestejä tauluilta. Kaikki tapahtui aluksi yhden tietokoneen sisällä, olkoonkin, että konetta voidaan käyttää etäältäkin, yleensä modemiyhteyden kautta. Myöhemmin rakennettiin mm. Fidonetin puitteissa boksien välisiä yhteyksiä, joihin sisältyy viestien vaihto siten, että tuloksena on joiltakin osin nyysejä muistuttava järjestelmä. Lisäksi boksien ja nyysien välille on rakennettu erilaisia yhteyksiä.

Boksit toimivat lähinnä harrastelijapohjalla. Vaikka boksien suhteellinen merkitys on vähentynyt Internetin käytön yleistyessä, Suomessakin on edelleen runsaasti bokseja. - Akateemisessa maailmassa harrastettiin ennen hiukan vastaavantyyppistä viestintää "telekonferenssijärjestelmissä" kuten PortaCOM.

Termit oikein, viesti perille

Kussakin viestintämuodossa kannattaa käyttää oikeita nimityksiä eikä jostakin toisesta järjestelmästä opittuja jossain määrin vastaavia sanoja. Esimerkiksi nyysiryhmän kutsuminen "kanavaksi" tai "tauluksi" hämää niitä ihmisiä, jotka tuntevat vain nyysit ja niiden sanaston, ja lisäksi se saattaa luoda vaikutelman siitä, että kirjoittaja on ns. pihalla:

Use of this term for a Usenet newsgroup generally marks one either as a newbie fresh in from the BBS world or as a real old-timer predating Usenet.

FOLDOC s.v. BBS

Viestintämuotojen yhdistäminen

Eri viestintämuotoja voidaan usein yhdistää. Tyypillinen esimerkki on tilanne, jossa nyyseihin kirjoitetaan lyhyt vastaus tai tiedote, jossa viitataan Web-sivuun, jolla on tarkempaa ja ehkä ajantasaisempaa tietoa. Esimerkki:

From: Jukka Korpela <jkorpela@alpha.hut.fi>
Subject: Re: Lääkkeistä  (Oli:Oikeus kuolla?)
Newsgroups: puhe.terveys
Date: 14 Sep 1998 12:07:30 +0300
Organization: Helsinki University of Technology, Finland

Veikko Siivola <vjs@delta.hut.fi> writes:

> Tietääkö joku, millainen lääke on Voltaren? Reseptissä luki
> Voltaren 50 mg rapid tabl.

Tällaiset asiathan selviävät Lääkeoppaasta:
http://www.ngs.fi/laakeopas/

Voltarenin vaikuttava aine on diklofenaakki, joka kuuluu
tulehduskipulääkkeisiin. Se "rauhoittaa kipua mm. reumataudeissa sekä
vammojen tai leikkausten jälkeen. Lääkettä käytettäessä
kuumotus, turvotus, kipu ja liikearkuus vähenevät ja myös
kuume alenee." Ks. tarkemmin
http://www.ngs.fi/db/laakeopas1998/record?1437
jossa on myös tietoja mahdollisista sivuvaikutuksista.

-- 
Yucca, http://www.hut.fi/u/jkorpela/ or http://yucca.hut.fi/

Ylläoleva esimerkki on eräs artikkeli sellaisena, kuin jokin nyysiohjelma saattaisi sen yksinkertaisimmillaan esittää. Monet nyysiohjelmat esittävät artikkelissa mainitut Web-osoitteet kuten http://www.ngs.fi/laakeopas/ eräänlaisina linkkeinä, jolloin käyttäjä esim. pelkällä klikkauksella pääsee lukemaan dokumenttia, johon viitataan.

Muista yhteyksistä edellä kuvattujen viestintämuotojen välillä mainittakoon seuraavat:

• Web-selaimia voidaan käyttää nyysiohjelmina.
• Web-sivujen kautta voidaan käyttää nyysejä (myös sellaisten vanhojen viestien lukemiseen, joita varsinaisessa nyysijärjestelmässä ei enää ole). Lisäksi Web-sivulla voi olla linkki, joka viittaa määrättyyn nyysiartikkeliin tai ryhmään.
• Jakelulistoja tai ilmoitustauluja voidaan eri tavoin linkittää nyyseihin esimerkiksi siten, että listalle lähetetyt viestit menevät automaattisesti myös johonkin nyysiryhmään tai kääntäen tai molempiin suuntiin. Tosin tästä aiheutuu monenlaista sekaannusta.
• Nyysiviestiin voi vastata myös meilitse (vaikka tämä ei olekaan normaali tapa vastata).
• Nyysejä on mahdollista, joskaan ei kovin kätevää, lukea myös meiliä käyttäen. Katso G. E. Boyd's Everything by E-mail Web Page, osa 2.

Tekniset perusohjeet nyysien käyttöön

Fakit (FAQ:t)

Miksi fakkeja on tehty? Mitä ne ovat?

Erittäin usein nyyseissä kysytään jostakin aiheesta samoja peruskysymyksiä yhä uudestaan. Vakiintuneet nyysien käyttäjät väsyvät nopeasti vastaamaan uusien tulokkaiden sellaisiin kysymyksiin, joita käsiteltiin perusteellisesti viime viikolla. Lisäksi kysymyksiin tulee hyvin paljon vääriä tai ainakin puutteellisia vastauksia avuliailta aatuilta; eikä asioita tunteva useinkaan jaksa oikaista samaa väärää vastausta kovin monta kertaa päivässä.

Niinpä hyvin moniin kansainvälisiin nyysiryhmiin liittyy yhden tai muutaman ihmisen kokoama fakki: kokoelma vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin jostakin aihepiiristä. Nimitys fakki johtuu englanninkielisestä termistä FAQ, joka on lyhenne sanoista Frequently Asked Questions ja lausutaan suunnilleen "fäk" tai kirjaimittain "ef ei kjuu". Suomen kieleen on ehdotettu mm. lyhennettä VUKK, "Vastauksia Usein Kysyttyihin Kysymyksiin".

Fakkien muoto

Muodoltaan fakit ovat vielä usein pelkkää tekstiä, usein varsin pitkinä tekstitiedostoina, mutta lisääntyvä osa niistä on luettavissa myös hypertekstinä (HTML-muotoisina). Yleensä fakin kokoaja ja ylläpitäjä lähettää sen esimerkiksi kerran kuussa viestinä asianomaiseen nyysiryhmään (luonnollisestikin pelkkänä tekstinä). Tällä on omat syynsä, erityisesti se, että kaikilla ei ole mahdollisuutta lukea juttuja Webistä. Mutta niiden, joilla on, kannattaa käyttää sitä mahdollisuutta; yleensä fakin alussa kerrotaan, mistä Web-osoitteesta sen hypertekstiversio löytyy.

Fakkiarkistot

On olemassa useita fakkiarkistoja, joista merkittävin on Usenet FAQ archive. Katso myös tämän oppaan osaa Lomakkeita ja linkkejä nyysien tehokäyttöä varten. Yleensä arkistoihin on otettu vain sellaiset fakit, jotka on joidenkin sääntöjen mukaan rekisteröity. Esimerkiksi suomalaiset fakit eivät löydy kyseisistä arkistoista.

Fakkien lukeminen esim. mainitun arkiston kautta tai muuten Webistä ei vaadi minkään uuden välineen opettelua, vaan sen voi tehdä millä hyvänsä Web-katseluohjelmalla. Jos fakki on laaja, kannattaa ehkä tallentaa sen jokin sopiva versio omaan koneeseen omaa käyttöä varten, jolloin se on luettavissa myös ilman Internet-yhteyttä.

Laajuus ja luonne vaihtelee

Fakkien laajuus ja luotettavuus ymmärrettävästikin vaihtelevat, mutta yleisesti ottaen ne ovat erittäin käyttökelpoisia - ja paljon luotettavampia kuin satunnaiset vastaukset nyyseissä. Kannattaa katsoa, milloin fakkia on viimeksi päivitetty; jos sellainen päiväys puuttuu tai se viittaa yli vuoden taakse, on syytä olla tavallista kriittisempi.

Luonteeltaan fakki voi olla esimerkiksi

• Varsinainen kysymys-vastaus-kokoelma, joka voi olla yhtenä listana (esim. laaja alt.usage.english FAQ) tai hierarkkisena, aihepiireihin jaettuna (esim. HTML Authoring FAQ ja C-ohjelmointikieltä käsittelevä comp.lang.c FAQ).
• Resurssiluettelo, joka kuvailee aihepiiriä käsitteleviä kirjoja, Web-sivuja ja muuta aineistoa. Tällainen fakki saattaa olla kirjoitettu kysymys-vastaus-kokoelman muotoon mutta ei välttämättä juurikaan heijastele sitä, mitä ihmiset todella kysyvät - pikemminkin sitä, mitä heidän kenties pitäisi kysyä! Esimerkki: sci.lang FAQ.
• Ryhmän kuvaus, joka on tarkoitettu lähinnä pitämään ryhmässä käytävä keskustelu järkevänä. Esimerkki: [alt.astrology] Posting FAQ.

Lisätietoja fakeista saa tietenkin niitä koskevasta fakista: FAQ about FAQs. Ks. myös Stan Brownin koostetta How to Find FAQ Lists.

Suomalaisten ryhmien fakit

Valitettavasti monille aktiivisillekaan suomalaisille ryhmille ei juurikaan ole tehty fakkeja; syy on tekijöiden puutteessa, ei siinä, ettei niitä tarvittaisi. Kannattaa siis katsella kutakin aihetta käsittelevien kansainvälisten ryhmien fakkeja. Suomalaisia fakkeja on kuitenkin muutamista aiheista (ja hyviä!):

Jossain määrin fakintapaisina voidaan ehkä pitää seuraavia dokumenttejani: Tekijänoikeus: vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin (käsittelee sfnet.keskustelu.laki-ryhmän yhtä osa-aluetta) ja Grafiikkaformaatit ja niiden käsittely (sfnet.atk.grafiikka-ryhmän aihepiiriä käsittelevä minimetafakin alku) - ja tämä Nyysiopas, joka käsittelee ryhmän sfnet.viestinta.nyyssit aihepiiriin kuuluvia kysymyksiä.

Nyysijärjestelmän tekniikasta lyhyesti

Tässä kuvataan nyysijärjestelmän toiminnan teknistä puolta siinä määrin, kuin tuntuu tavalliselle nyysienkäyttäjälle tarpeelliselta. Tarkempia tietoja on kohdassa Hiukan lisää nyysijärjestelmän tekniikasta.

Sisältö:

• Palvelimet ja artikkelien leviäminen
• Ryhmien levikki
• Artikkelien poistuminen (ekspiroituminen)
• Lisää palvelimista
• Palvelimen ylläpito

Palvelimet ja artikkelien leviäminen

Käyttäjä voi omalla nyysiohjelmallaan kirjoittaa tekstimuotoisen viestin ja lähettää sen johonkin nyysiryhmään (newsgroup), joka on perustettu jotakin aihetta varten. Viesti menee ensisijaisesti jollekin nyysejä erityisesti hoitavalle järjestelmälle, ns. nyysipalvelimelle (news server). Palvelimella voidaan tarkoittaa joko palvelinohjelmaa (ja siihen liittyviä tiedostoja ja tietokantoja) tai tietokonetta, jossa se toimii; varsin yleisesti tilanne on se, että tietokone on tällöin varattu vain nyysipalvelinkäyttöön. Nyysiohjelman asetukset tai käyttäjän antamat erilliset komennot määräävät, mikä tämä palvelin on. (Ks. lisätietoja palvelimista jäljempänä.)

Palvelin sitten automaattisesti lähettää artikkelin edelleen yhdelle tai useammalle muulle nyysipalvelimelle. Ne taas lähettävät sen edelleen jne.

Muut käyttäjät voivat sitten lukea jutun kukin omasta nyysipalvelimestaan omalla nyysiohjelmallaan. (Artikkelin Path-otsakkeesta voit uteliaisuuttasi katsella, mitä kautta artikkeli on tullut siihen palvelimeen, josta sitä luet.)

Se, miten nopeasti artikkeli leviää, riippuu hyvin monista seikoista kuten tietokoneiden välisten yhteyksien toimivuudesta ja nopeudesta. Yleensä artikkeli leviää muutamassa tunnissa varsin laajalle, mutta hankalien yhteyksien taa se voi päätyä vasta päivien kuluttua jos silloinkaan.

Se järjestys, jossa artikkelit saapuvat johonkin palvelimeen, ei suinkaan vastaa niiden lähettämisen aikajärjestystä - paitsi sattumalta. On siis täysin mahdollista, että artikkeli, jossa kommentoidaan jotain toista artikkelia, tulee luettavaksesi ennen alkuperäistä artikkelia. Artikkeleita myös eri syistä hukkuu matkalla. Lisätietoja leviämisestä on jäljempänä kohdassa RFC 1036 ja artikkelien leviäminen.

Ryhmien levikki

Eri nyysiryhmillä on erilainen levikki, joka voi vaihdella täysin paikallisesta (vain yksi nyysipalvelin) maailmanlaajuiseen. Ryhmät voivat olla levikiltään kansainvälisiä, kansallisia tai paikallisia. Esimerkiksi ne ryhmät, joiden nimet ovat sfnet- tai finet-alkuisia, ovat Suomen kansallisia ryhmiä, ja tkk-ryhmät ovat TKK:n paikallisia ryhmiä.

Nyyseihin lähettämäsi jutun ("artikkelin") voivat halutessaan lukea kaikki, joilla on mahdollisuus käyttää jotakin sellaista nyysipalvelinta, johon kyseinen nyysiryhmä leviää. Lisäksi juttu voidaan lukea muuta kautta, esimerkiksi Google Groups -järjestelmästä.

Kutakin palvelinta ylläpitävä organisaatio päättää, mitä ryhmiä palvelimessa on. Tätä ei tavallisesti päätetä kunkin ryhmän osalta erikseen vaan hierarkioittain; esim. voidaan päättää, että mitään alt-ryhmiä ei oteta vastaan tai että mitään alt.binaries-ryhmiä ei oteta vastaan. Yleensä päätöksenteko on delegoitu tekniselle henkilöstölle, palvelimen ylläpidolle. Tämä on hieno muotoilu sille asiaintilalle, että tyypillisesti joku ATK-asiantuntija on muiden hommiensa ohessa pystyttänyt nyysipalvelimen ja hoitaa sitä niinkuin hyväksi näkee; isoissa organisaatioissa mukana voi olla useita ihmisiä. Käyttäjät voivat tietysti esittää ylläpidolle omia toivomuksiaan.

Pienen organisaation palvelimessa on ehkö vain joukko paikallisia ryhmiä, jotka eivät leviä minnekään muualle, jolloin onkin lähinnä määrittelykysymys, onko palvelin lainkaan mukana nyysijärjestelmässä. Tyypillisesti paikallisia ryhmiä on muutamia kymmeniä, enintään satoja. Tämäntapainen palvelin saattaa myös ottaa vastaan joitakin valikoituja muita ryhmiä.

Ryhmän perustaminen, nimen muuttaminen ja poistaminen tapahtuu ns. kontrolliviesteillä (control messages), joita on syytä lähettää vain niiden, jotka tietävät mitä tekevät. Tavallisen käyttäjän kannalta olennaista on, että kaikki palvelimet eivät suinkaan "tottele" kontrolliviestejä ainakaan ilman kontrollia. Jos siis joku lähettää kontrolliviestin uuden ryhmän luomisesta, niin kunkin palvelimen ylläpidosta riippuu, syntyykö uusi ryhmä myös kyseiseen palvelimeen.

Artikkelien poistuminen (ekspiroituminen)

Nyyseihin lähetyt jutut poistuvat yleensä automaattisesti jonkin ajan kuluttua. Tämä ns. ekspiroitumisaika vaihtelee, yleensä viikosta kuukauteen - mutta se voi olla paljon pitempikin (periaatteessa ääretön) tai toisaalta hyvin lyhyt (esim. vuorokausi).

Ekspiroitumisaika riippuu nyysipalvelimesta ja on usein erilainen eri ryhmille. Mitä aktiivisempi ryhmä, sitä lyhyemmäksi sen ekspiroitumisaika todennäköisesti on asetettu. Käytännössä palvelimen asetukset voivat olla sellaiset, että siellä on kiinteä ekspiroitumisaika kullekin ryhmälle, tai sitten yläraja artikkelien viemälle levytilalle, jolloin aika tietysti riippuu siitä, miten aktiivinen ryhmä kulloinkin on. Lisätietoja: Shopping for a Usenet Provider, kohta Retention.

Ekspiroitumisessa on kyse etupäässä palvelimen levytilan säästämisestä. Taustalla on myös ajatus, että juttujen asiasisältö usein vanhenee aika pian.

Jos nyyseistä lukemasi juttu sisältää tietoa, joka on sinulle tarpeellinen myöhemminkin, sinun kannattaa siis yleensä tallentaa juttu itsellesi tiedostoon. Tallentaminen tehdään eri nyysiohjelmissa eri tavoilla. Tallentamisen vaihtoehtona on selvittää esimerkiksi artikkelin osoite Google Groups-järjestelmässä. Tosin artikkelin säilyminen siinäkään ei suinkaan ole sataprosenttisen varmaa.

Edellä kuvattua palvelimesta ekspiroitumista ei pidä sekoittaa siihen, että viesti voi poistua nyysiohjelman käyttäjälle tarjoamasta listasta. Ohjelma voi esimerkiksi näyttää kunkin viestin vain kerran, eli kun käyttäjä on avannut viestin, sitä ei enää myöhemmin näy.

Erityisesti Outlook Express toimii yleensä oletusarvoisesti niin, että luettu viesti poistuu näkyvistä viiden päivän kuluttua. Aikarajaa voi muuttaa ja koko tämän piirteen voi poistaa käytöstä asetuksista, joihin pääsee käskyllä Työkalut/Asetukset/Ylläpito (englanninkielisessä versiossa Tools/OptionsMaintenance).

Lisää palvelimista

Nyysipalvelimista useimmat ovat jonkin rajatun käyttäjäpiirin käytettävissä. Esimerkiksi korkeakoulun palvelin voi olla rajattu sen oman väen käyttöön (esim. nntp.hut.fi vain TKK:n väelle), Internet-palveluntarjoajan ylläpitämä nyysipalvelin taas tyypillisesti niiden käyttöön, jotka ostavat Internet-yhteytensä kyseiseltä firmalta. Dokumentista Sfnetin ryhmäpeitto näkyy joukko suomalaisten palvelimien nimiä (ja tietoa siitä, miten hyvin sfnet-ryhmät näkyvät niissä).

Käytännössä valitset yleensä nyysipalvelimen samalla, kun valitset Internet-yhteydentarjoajan (palveluntarjoajan, ISP), sillä yleensä palvelin on vain omien asiakkaiden käytettävissä. Jos nyysiryhmien tarjonta eri palvelimissa vaikuttaa valintaasi, voit katsella sivulta Palvelimien vertailu yleistilantenteen sfnet-ryhmien ja ns. kahdeksan suuren hierarkian osalta.

Palvelin on tietokone, jolla on oma Internet-nimi, esim. news.helsinki.fi. Usein nimen ensimmäinen osa on news, mutta se ei ole mitenkään välttämätöntä; nimi voi olla myös esim. kielo.uta.fi. Palvelimella, kuten Internetissä olevalla koneella yleensäkin, on myös IP-osoite, mutta lähes aina on parempi käyttää nimeä. Nimen pitäisi selvitä yhteydentarjoajasi antamista tiedoista.

Nyysipalvelimen pystyttäminen ja ylläpito vaatii oman osaamisensa, eikä siihen kannata yleensä ryhtyä, ellei ole ATK-ammattilainen tai aio sellaiseksi. Ks. fakkia How to Become a Usenet Site. Erikoistarkoituksiin kuten "henkilökohtaiseksi palvelimeksi" offline-käytön mahdollistamiseksi voi palvelimen pystyttää suhteellisen helposti.

Usein esitettyyn kysymykseen "miten löytäisin palvelimen, johon tulevat kaikki (tarvitsemani) ryhmät ja joka on vapaasti käytettävissä", voitaneen vastata lyhyesti näin: jos sellainen ilmaantuisi, se tukkiutuisi hyvin pian. (Mutta ilmeisestikin Freenetin news.freenet.hut.fi on ainakin suomalaisille avoin ja kattaa laajan ryhmävalikoiman. Eri asia on, että se voi tämän takia usein olla hidas vastaamaan.) Jos käytettävissä ei ole nyysipalvelinta, josta löytyisivät tarvitsemasi ryhmät, on yleensä parasta käyttää jotain sellaista järjestelmää kuin Google Groups. Mutta jos välttämättä haluat yrittää etsiä "ilmaista lounasta", ks. Newzbot! Public USENET Resources for the Masses. Lisätietoja aiheesta on Uzi Pazin Usenet Access Guiden kohdassa Q.17: Where can I find a news-server which I will be permitted to access?

Tarjolla olevista erityisistä palveluista voidaan mainita news.individual.net. Se on Saksassa, Berliinin vapaan yliopiston tarjoama, mutta ohjeet ovat myös englanniksi. Alkuperäinen nimi oli DFN-CIS, mutta nyttemmin on julkinen palvelu eriytetty vain DFN:n piirissä käytettävissä olevasta (news.cis.dfn.de). Palvelu vaatii rekisteröitymistä, joka ei ole automaattinen, vaan käyttäjä joutuu odottamaan päivän, pari. Käyttäjän ei välttämättä tarvitse muuta kertoa kuin nimensä ja meiliosoitteensa. Käytön ehdot on syytä tätä ennen lukea ja ymmärtää. Ja sitten pitää kirjoittaa saatava käyttäjätunnus ja salasana oman nyysiohjelman asetuksiin. Se voikin olla se vaativin asia, siis oikean kohdan löytäminen tätä varten kunkin ohjelman sisältä. Kyseisessä palvelimessa ei ole esimerkiksi finet-ryhmiä mutta muutoin melko laaja valikoima. Toisaalta ryhmien säilytysajat (ekspiroitumisajat) voivat olla melko lyhyitä, esimerkiksi kaksi viikkoa.

Palvelimen ylläpito

Periaatteessa (RFC 2142:n mukaan) palvelimen (teknisen) ylläpidon tulisi olla tavoitettavissa muotoa usenet@palvelin olevan meiliosoitteen kautta, ja tälle osoitteelle pitäisi olla lisäksi synonyymi news@palvelin. (Siis esimerkiksi nyysipalvelimen nntp.hut.fi ylläpidon osoite on usenet@nntp.hut.fi eli news@nntp.hut.fi.) Käytännössä monin paikoin vain toinen näistä toimii, tai ei kumpikaan.

Joka tapauksessa nyysipalvelimen ylläpidolta on syytä kysyä vain sille kuuluvia asioita, siis juuri kyseisen palvelimen toimintaan liittyviä asioita, ei esim. yleisiä kysymyksiä nyyseistä.

Ryhmät

Sisältö:

• Ryhmien hierarkiat ja nimet
• Mitä ryhmiä on olemassa?
  • Mitä ryhmiä ylipäänsä on olemassa?
  • Kansainväliset ryhmät
  • Suomalaiset ryhmät
  • Paikalliset ryhmät
  • Muiden maiden ryhmät
• Keskustelun siirto
• Uusien ryhmien luominen
• Moderointi
• Automoderointi
• Huuhaa

Ryhmien hierarkiat ja nimet

Tämän oppaan johdanto-osassa jo lyhyesti kuvattiin, miten kullakin ryhmällä on nimi, joka koostuu pisteellä toisistaan erotetuista osista. Kukin osa koostuu yleensä pienistä englannin kielen kirjaimista (a - z), mutta myös numeroita (0 - 9) sekä merkkejä "+", "-" ja "_" voi esiintyä.

Huomaa, että ryhmien nimissä ei käytetä ä- ja ö-kirjaimia, vaan niiden tilalla on a ja o!

Ryhmän nimi on joskus hyvin selkeä ja kuvaava, joskus aivan kuin salakieltä ja ehkä sellaiseksi tarkoitettukin. Kirjoitus What is Usenet? A second opinion kuvaa tätä seuraavasti:

Newsgroups had names. These names were both very arbitrary and very meaningful. People fought for months or years about what to name a newsgroup. If a newsgroup didn't have a name (even a dumb one like misc.misc) it wasn't a newsgroup. In particular newsgroup names had dots in them, and people abbreviated them by taking the first letters of the names (so alt.folklore.urban was afu, and soc.culture.china was scc).

Dokumentti, josta sitaatti on otettu, käyttää menneen ajan muotoja kuten "had" tarkoituksellisena tehokeinona - korostamaan, että nyysijärjestelmä muuttuu koko ajan, eikä mikään eilen sanottu välttämättä päde tänään. Tätä muuten kuvastaa sekin, että nimissä sallittujen merkkien valikoimaa koskeva vanhaa sääntöä on ehdotettu laajennettavaksi hyvin radikaalisti.

Ryhmän nimi kuitenkin yrittää kuvata sen aihepiiriä (topic) jotenkin. Ryhmällä voi olla "perustamiskirja" (charter), joka tarkemmin kuvaa aihepiirin. Periaatteessa jokaisella ryhmällä on sellainen, jos ryhmä on perustettu edes joitakin järkeviä menettelytapoja noudattaen. Ks. selostusta ryhmien kuvauksista jäljempänä. Ryhmän mahdollinen fakki täsmentää usein aihepiirin vielä tarkemmin. Lisäksi ryhmän käytäntö ja sitä seuraavien ihmisten asenteet on hyvä tuntea etenkin silloin, kun ryhmällä ei ole virallista kuvausta, ainakaan kovin tarkkaa; tämä korostaa tarvetta jonkin aikaa seurata ryhmää, ennen kuin rupeaa kirjoittamaan siihen. Joka tapauksessa sen ymmärtäminen, mitä kussakin ryhmässä pidetään aihepiiriin kuuluvana, on-topic, on varsin olennaista. On myös hyvä ymmärtää, että toteamus, että jokin asia on off-topic ei sisällä arvioita itse asian tärkeydestä tms. vaan vain siitä, että se ei ole oikeassa ryhmässä esitetty.

Niiden ryhmien joukkoa, joiden nimissä ensimmäinen osa on sama, kutsutaan hierarkiaksi (hierarchy). Esimerkiksi ryhmät sfnet.test, sfnet.keskustelu.yhteiskunta ja monet muut kuuluvat sfnet-hierarkiaan. Jäljempänä luonnehditaan sitä, mitkä ovat tärkeimpien hierarkioiden luonteet tai aihepiirit. Sanaa "hierarkia" käytetään myös väljemmässä merkityksessä viittaamaan joukkoon ryhmiä, joiden nimissä on jokin yhteinen alkuosa, puhuen esim. sfnet.keskustelu-hierarkiasta.

Mitä ryhmiä on olemassa?

Seuraavassa kuvataan lyhyesti, millaisia ryhmiä on olemassa, miten saa tarkempia ryhmien luetteloita ja miten ryhmiä voi etsiä.

Mitä ryhmiä ylipäänsä on olemassa?

Ryhmien ontologia on mutkikkaampi asia kuin voisi luulla. (Ontologia: filosofian osa-alue, joka tutkii sitä, mitä "olemassaolo" tarkoittaa ja mitä ylipäänsä on olemassa.) Ryhmän perustaminen merkitsee eräällä teknisellä tasolla vain sitä, että joku lähettää määrämuotoisen kontrolliviestin ryhmän luomiseksi; ja kuka tahansa voi tehdä sen, kunhan selvittää, miten se tapahtuu. Aivan eri asia sitten on, miten eri palvelimet "tottelevat" ryhmänluontiviestiä. Eri palvelimissa voi olla aivan eri periaatteet tässä suhteessa, vaihteleehan palvelimessa olevien ryhmien määrä muutamasta kymmenestä muutamaan kymmeneen tuhanteen. Suurempi lukumäärä ei suinkaan automaattisesti merkitse parempaa palvelinta; ks. Shopping for a Usenet Provider, kohta Group List.

Ryhmät voidaan jakaa kansainvälisiin, kansallisiin ja paikallisiin. Paikallisten osalta olemassaolo on lähinnä sitä, että ne ovat olemassa yhdessä palvelimessa. Muiden osalta olemassaolo vaihtelee hyvinkin laajasta hyvinkin suppeaan. Mitään virallista listaa siitä, mitkä ryhmät "ovat olemassa", ei ole; joitakin listoja voi sanoa puoliviralliksi jos haluaa.

ISC ylläpitää tietoaineistoa hierarkioista ja ryhmistä. Siihen sisältyy eräiden kriteerien mukaan muodostettu (iso!) lista kaikista aktiivisiksi katsotuista ryhmistä (pelkät nimet) ja lista em. ryhmistä ja niiden yksirivisistä kuvauksista sekä (puutteellinen) "perustamiskirjojen" (charters) arkisto ns. kahdeksan suuren hierarkian osalta; ks. myös: How do I get the Charters for newsgroups?. Ylimmän tason hierarkioiden lyhyitä (yksirivisiä) kuvauksia on sivustossa Master List of Newsgroup Hierarchies.

Suuri osa kansainvälisten ja kansallistenkin ryhmien lyhyistä kuvauksista ("perustamiskirjoista", chartereista) löytyy TILE.NET/NEWSista, jossa on myös mahdollisuus etsiä ryhmiä avainsanojen perusteella. Seuraavan kohdan taulukossa hierarkioiden nimet ovat linkkejä, jotka johtavat hierarkioiden sisälle juuri TILE.NET/NEWSin kautta. Sen kautta voi myös lukea ryhmien sisältöä, mutta vain kunkin Web-selaimen omalla tai sen käynnistämällä nyysiohjelmalla. - Suomalaisista ryhmistä sfnet-ryhmillä on laajahkot yhteen paikkaan kootut kuvaukset.

Stan Brownin dokumentin How to Find FAQ Lists kohdassa Newsgroup Charters mainitaan muutama tietolähde. Ne ovat hiukan hankalakäyttöisiä, mutta niistä voi löytyä tietoa esim. ryhmän perustamisen taustasta, kiistanalaisuudesta yms.

Kansainväliset ryhmät

Kansainvälisistä ryhmistä on syytä mainita ensiksi "kahdeksan suurta" hierarkiaa:

humanities-hierarkia on melko uusi, ja suuri osa humanistisista tieteistä on edelleen sci-hierarkiassa.

Lisäksi mainittakoon laaja alt-hierarkia, jossa on erittäin monenlaisia ryhmiä. Kyseessä on "villi" hierarkia, jossa ryhmien perustaminen on vapaata. Se luotiin lähinnä siksi, että monet kokivat etenkin em. "virallisimpien" ryhmien perustamisen aivan liian hankalaksi prosessiksi. Kuten arvata saattaa, asiallisuusaste vaihtelee suuresti. Levinneisyys on yleensä rajoittuneempi kuin esimerkiksi "kahdeksalla suurella". Syynä on mm. se, että alt-hierarkiassa on useita ryhmiä, joihin lähetetään erittäin suuria datamääriä, mm. kuvatiedostoja; nyysipalvelimen ylläpitäjän raaka ratkaisu tähän voi olla se, että mitään alt-ryhmiä ei oteta vastaan.

Vielä alt-hierarkiaakin villimpi on free-hierarkia. Ymmärrettävistä syistä monetkaan palvelimet eivät sisällä sitä. Lisätietoja: The Free FAQ.

Käytännössä ryhmät eivät suinkaan aina sijoitu siististi hierarkiaan. Päällekkäisyydet ovat tavallisia. Esimerkiksi kansainvälisiä yleisiä akvaarioaiheisia ryhmiä ovat rec.aquaria-ryhmät, sci.aquaria ja alt.aquaria. Tämän voi tulkita niin, että yhdessä puhutaan akvaarioista harrastuksena, toisessa tieteenä ja kolmannessa näitä molempia "vapaammin". Todellisuus voi olla ihan erilainen.

Suomalaiset ryhmät

Suomen kansallisina ryhminä voidaan pitää lähinnä sfnet-ryhmiä. Niistä on olemassa laajahkot kuvaukset, joillakin lisäksi fakki. Ks. myös lomaketta, jolla voi etsiä artikkeleita sfnet-ryhmistä; sen avulla voit yrittää selvittää, missä näistä ryhmistä keskustellaan jostakin sinua kiinnostavasta asiasta. Valitettavasti edes kaikki suomalaiset palvelimet eivät sisällä virallisen luettelon mukaista kokoelmaa sfnet-ryhmiä; ks. dokumenttia Sfnetin ryhmäpeitto. Tämänkin takia on usein hyvä, että ryhmiä voi lukea Google Groups -järjestelmän kautta; ks. myös lomakkeita tätä varten.

Nimen alkuosa sf johtuu Suomen aiemmasta maakoodista SF (nykyisin FI).

On olemassa myös finet-ryhmiä, jotka ovat "vapaampia" suomalaisia ryhmiä, samassa mielessä kuin alt-ryhmät ovat kansainvälisesti "vapaampia". Useimmat finet-ryhmät ovat aika hiljaisia, joskin syksyllä 2001 pyrittiin siivoamaan pois suuri joukko käyttämättömiä ryhmiä. Lisätietoja: Finet-ryhmien lyhyt historia ja Kai Puolamäen kooste Finet-ryhmät.

Karkean yleiskuvan ryhmien aktiivisuudesta antaa Google Groups -järjestelmän näyttämä sfnet-ryhmien lista ja finet-ryhmien lista, joissa Activity-sarakkeessa olevan vihreän palkin leveys osoittaa suhteellisen aktiivisuuden. Sivustossa sfnet.fi on on sfnetin ryhmäluettelon versio, jossa ovat mukana tiedot kunkin ryhmän viestien määrästä (sellaisina kuin sfnet.fi näkee tilanteen).

Muiden maiden ryhmät

Muissakin maissa on tietysti omia kansallisia ryhmiä. Usein ryhmän nimen ensimmäinen osa on tällöin maan nimen kansainvälinen kaksikirjaiminen koodi esim. de-ryhmät ovat Saksan kansallisia ryhmiä (joskin ne käytännössä toimivat myös saksankielisille maille yhteisinä ryhminä). Mutta poikkeuksia on muuallakin kuin Suomessa; esimerkiksi Ruotsin kansalliset ryhmät ovat (etupäässä) swnet-ryhmiä, joskin Ruotsissa ollaan siirtymässä se-hierarkiaan.

Viron eli Eestin ryhmät ovat maakoodin mukaisesti ee-hierarkiassa, mutta TILE.NET/NEWS ei näytä niitä tuntevan ja muutenkin niiden levikki vaikuttaa aika suppealta. Google Groups -järjestelmästä niitä kuitenkin löytyy.

Mikään ei estä jossakin maassa toimivaa palvelinta pitämästä ryhmävalikoimassaan muidenkin maiden kansallisia ryhmiä. Tämä on melko tavallistakin silloin, kun maiden välillä on kulttuurisiteitä.

On tietenkin olemassa myös osavaltiokohtaisia ryhmiä (etenkin USA:ssa) ja alueellisia ja paikallisia ryhmiä. Monista niistäkin on kuvaukset edellä mainitussa TILE.NET/NEWSissa.

Paikalliset ryhmät

Paikalliset ryhmät ovat tyypillisesti sellaisia, jotka ovat luettavissa vain yhdestä nyysipalvelimesta. Palvelin sinänsä voi olla maailmanlaajuisesti saavutettavissa, mutta tavallisemmin ei. Esimerkkejä palvelimista, joissa on merkittävä määrä paikallisia ryhmiä ja jotka ovat käytettävissä myös kyseessä olevan yhteisön ulkopuolelta:

• otax.tky.hut.fi (Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan ylläpitämä)
• news.helsinki.fi (Helsingin yliopisto)
• news.cc.tut.fi (tamperelainen)
• news.oulu.fi (Oulun yliopisto)

Paikalliset ryhmät tavallisesti liittyvät palvelinta ylläpitävän organisaation (esimerkiksi korkeakoulu tai yritys) omaan toimintaan. Mukana saattaa kyllä olla luonteeltaan aivan yleisiäkin keskusteluryhmiä, vaikkapa puhe.terveys. Ne saattavat tarjota sopivan harjoittelukentän keskustelulle ennen siirtymistä vastaaviin kansallisiin tai kansainvälisiin ryhmiin

Paikallisista ryhmistä on listat ja mahdolliset kuvaukset kussakin nyysipalvelimessa.

Keskustelun siirto

Jos olet sitä mieltä, että jotakin keskustelua käydään väärässä ryhmässä, voit yrittää siirtää sen parempaan paikkaan kirjoittamalla artikkelisi alkuun esim. "Siirrän keskustelun ryhmästä X ryhmään Y". Kirjoita lisäksi Newsgroups:-riville molempien ryhmien nimet (pelkällä pilkulla erotettuina) ja Followup-To:-riville sen ryhmän nimi, johon haluat keskustelun siirtää (Y), esim. esim.
Newsgroups: sfnet.keskustelu.kieli,sfnet.keskustelu.laki
Followup-To: sfnet.keskustelu.laki
Samaa menetelmää kannattaa käyttää, jos jostain erityisestä syystä lähettää viestin useaan ryhmään (yhteislähetyksenä eli crosspostauksena); silloinhan on lähes aina parasta asettaa "follarit" vain yhteen ryhmistä.

Tätä varten joudut etsimään nyysiohjelmastasi toiminnon, jolla voit lisätä otsikoita. Outlook Express -ohjelman suomenkielisessä versiossa Followup-To-kenttää vastaavan kohdan nimenä on hämäävästi "seuranta".

Lukijat, jotka seuraavat vain sitä ryhmää, jonne keskustelu yritetään siirtää, usein hämmentyvät suuresti, koska viestistä ei ehkä ilmene lainkaan, mitä asia koskee ja missä niinsanotusti mennään. Yritä siksi liittää viestiin jokin tiivistelmä siihen asti keskustellusta. Toki ne, jotka eivät ole seuranneet keskustelua alkuperäisessä ryhmässä, joutuvat itse kaivamaan aiemman keskustelun esille, jos haluavat tietää tarkasti, mitä on keskusteltu. Mutta tiivistelmä antaa asiaan paneutumiselle hyvät lähtökohdat ja ennen kaikkea antaa perusteet kunkin lukijan arvioida, haluaako hän seurata keskustelua.

Ei ole mitään takeita siitä, että siirtäminen onnistuu. Muut ihmiset voivat edelleenkin lähettää vastauksia keskustelun aiempiin artikkeleihin haluamatta (tai osaamatta) ottaa huomioon toivomustasi. Mutta oletpahan silloin tehnyt parhaasi.

Followup-To-kentässä voi periaatteessa olla myös useita ryhmännimiä pilkulla erotettuina. Tähän on kuitenkin erittäin harvoin perusteita. Kentän arvona voi myös olla pelkkä sana poster, joka merkitsee kannanottoa, että viestiin ei pitäisi lainkaan vastata nyyseissä vaan mahdolliset kommentit tulisi lähettää viestin kirjoittajalle meilitse.

Uusien ryhmien luominen

Jos haluaisit uuden ryhmän perustettavaksi tai vanhan ryhmän jaettavaksi kahtia, niin useimmiten on parasta unohtaa koko asia. Käytä olemassa olevia ryhmiä. Jos sinusta tuntuu, että juuri sinulle tärkeätä asiaa varten ei ole olemassa juuri siihen sopivaa ryhmää, etsi jokin aiheeseen mahdollisimman hyvin sopiva ryhmä. Useimmiten löytyy ainakin jokin aihepiiriltään yleisempi ryhmä. Jos haluat keskustella liskoista, voinet tehdä sen matelijaryhmässä tai, jos sellaistakaan ei ole, luonto- tai lemmikit-ryhmässä.

Uuden ryhmän perustaminen ilmeisesti usein koetaan jonkinlaiseksi rituaaliksi, jonka uskotaan jollakin mystisellä tavalla edistävän keskustelua kyseisestä aihepiiristä - tai niitä tavoitteita, joita perustajilla sillä alalla on. Ei ole mitenkään harvinaista, että kun innokkaan vaatimisen jälkeen on perustettu uusi ryhmä, siinä ei tapahdukaan mitään. Harvinaista ei ole sekään, että aluksi ryhmä on aktiivinen ja sitten käyttö hiipuu. - Jos tarvitaan keskustelufoorumi jostakin aiheesta aktiivisesti kiinnostuneiden porukalle, voi jakelulistan (mailing list) perustaminen olla hyvä vaihtoehto, ainakin aluksi.

Usein esitetään, että eihän ryhmän perustamisesta haittaakaan voi olla ja että ryhmänhän voi poistaa, jos se osoittautuu turhaksi. Tähän voi ensinnäkin vastata, että kyllä siitä on haittaa, jos keskustelufoorumia etsivä törmää suureen joukkoon nimensä ja kuvauksensa perusteella kiinnostavia ryhmiä, joissa ei tosiasiassa tapahdu mitään (paitsi että nekin saavat osansa spämmäyksestä). Mutta lisäksi ajatus pohjautuu väärinkäsityksiin nyyseistä teknisenä järjestelmänä. Ryhmän perustaminen tai poistaminen ei ole kertakaikkinen keskitetty toimenpide, vaan sitä koskevat kontrolliviestit leviävät miten leviävät. Niinpä ryhmän poistaminen on erittäin ongelmallista. Voi käydä esim. niin, että muualta poistunut ryhmä on vielä jossakin palvelimessa ja sen käyttäjät kirjoittelevat sinne ymmärtämättä, että heidän ajatustensa levikki jää hyvin suppeaksi. Sfnetin ryhmänluontiperiaatteissa kerrotaan:

- - ryhmän poistaminen on käytännössä lähes mahdotonta. Tämä tarkoittaa sitä, että ryhmä jää elämään joissain palvelimissa, ja aiheuttaa pitkän aikaa hankaluuksia, kun ko. palvelimen käyttäjät käyttävät ryhmää satunnaisesti. Vain silloin, kun ryhmä on nimetty uudestaan (ei siis kokonaan poistettu), on nämä vanhat saatu poistettua kohtuullisessa ajassa (noin vuosi).

Jos sinulla kuitenkin on hyvät perustelut uudelle ryhmälle, niin

• uuden sfnet-ryhmän perustamiseksi voit lähettää lyhyesti perustellun pyynnön ryhmään sfnet.ryhmat+listat, mutta tutustu ensin sfnetin ryhmänluontiperiaatteisiin
• kansainvälisten ryhmien perustaminen on yleensä paljon monimutkaisempaa; se edellyttää puolentoista kuukauden mittaista keskustelu- ja äänestysprosessia; ohjeet ovat dokumentissa Guidelines for Usenet group creation.
• alt-ryhmiä voi perustaa kuka tahansa, mutta niistäkin on kohteliasta keskustella ryhmässä alt.config; ota huomioon, että millään taholla ei ole velvollisuutta välittää alt-ryhmiä eteenpäin ja että niiden levinneisyys on suppeampi kuin virallisempien ryhmien; ks. myös So You Want to Create an Alt Newsgroup
• paikallisten ryhmien perustaminen riippuu paikallisista järjestelyistä; esimerkkinä mainittakoon, että Helsingin yliopistossa perustaminen on varsin vapaata ja rajoitukset koskevat lähinnä ryhmien nimeämistä.

Lisätietoja (lähinnä kansainvälisten ryhmien perustamisesta) löytyy mm. sivun news.newusers.questions Links Page (kohta Creating New Newsgroups) kautta.

Erittäin usein kun jokin uusi ryhmä on perustettu, ovat ensimmäiset viestit kysymyksiä "Miksi kukaan ei kirjoita tänne?" ja "Mikä ryhmä tämä on?". Edellinen kysymys osoittaa, että kysyjä on onneton hätiköijä. Yleensä uuden ryhmän leviäminen kautta verkon kestää muutaman päivän, ja keskustelu kyllä käynnistyy aikanaan, jos on käynnistyäkseen. Jälkimmäinen osoittaa, että kysyjä ei osaa itse lukea ryhmien kuvauksia.

Jos olet itse ajanut uuden ryhmän perustamista, ota edellä sanottu huomioon siten, että heti ryhmän perustamisen jälkeen kirjoitat siihen sopivan aloitusartikkelin. Siinä voit lyhyesti todeta, mitä varten ryhmä on perustettu, ja esittää jonkin alustuspuheenvuoron, kiinnostavien kysymysten listan, aiheeseen liittyviä ajankohtaisia uutisia, perusdokumenttien URLeja tms. (Jos et pysty kirjoittamaan mitään sentapaista, niin miksi kummassa halusit ryhmän perustettavaksi?)

Moderointi

Moderointi eli toimittaminen tarkoittaa sitä, että ryhmään postattu artikkeli ei tule näkyville heti, vaan se kulkeutuu ensin moderaattorille, joka joko hyväksyy sen (ja lähettää sen ryhmään) tai hylkää sen. Moderaattori on yleensä ihminen tai joukko ihmisiä, joskin apuna voidaan käyttää myös automaattisia järjestelmiä esimerkiksi pahimman roskan pois suodattimiseen. Moderaattoriksi aikovan on syytä varautua sietämään haukkuja ja tekemään paljon hommia. Hänen tulisi myös pyrkiä tekemään tehtävänsä objektiivisesti niin, ettei hän suodata pois viestejä sillä perusteella, että on eri mieltä kuin niiden kirjoittajat.

Ryhmistä varsin pieni osa moderoituja. Sfnetissä ei tällä hetkellä ole yhtään moderoitua ryhmää. Moderoituja olivat ryhmät sfnet.viestinta.tv.babylon5 (poistettu, kun TV-sarja Babylon päättyi, jolloin moderoidun keskustelun tarve poistui) sfnet.atk.ohjelmointi.moderoitu (poistettu, koska käyttö jäi varsin vähäiseksi).

Moderointia käytetään lähinnä pitämään keskustelu asiassa suodattamalla pois mm. ryhmän aihepiiriin kuulumattomat viestit ja selvät häiriköintiyritykset taikka esimerkiksi spoilerit. Timo Kiravuon News-etiketti esittää seuraavan havainnollisen esimerkin:

[Moderointi] on usein oleellinen osa tulenarkojen ryhmien toimintakunnon säilyttämisessä. Esimerkki hyvästä moderoinnista on sci.military, ryhmä joka on varattu ainoastaan sotatieteeseen liittyviin keskusteluihin, ei poliittisiin eikä historiallisiin keskusteluihin. Ilman moderointia liikenne ryhmässä olisi todennäköisesti kasvanut räjähdysmäisesti Persianlahden sodan aikana ja ryhmä olisi muuttunut lukukelvottomaksi.

Monet ihmiset pitävät moderointia sensuurina. Yhtä hyvällä - tai paremmallakin - syyllä voisi kutsua sanomalehden tekemistä sensuuriksi. Ne jutut, joita moderaattori ei päästä läpi, voidaan lähettää johonkin moderoimattomaan ryhmään. (Tämä on itse asiassa paljon todellisempi vaihtoehto kuin se, että jos jokin sanomalehti ei julkaise kirjoitustasi yleisönosastossaan, voit tarjota sitä toiselle - tai perustaa oman lehden.) Lukijat itse valitsevat, mitä ryhmiä seuraavat, ja jos moderoidulla ryhmällä on lukijoita, sillä on myös olemassaolon peruste.

Moderointia voidaan käyttää myös yksisuuntaiseen tiedotukseen tarkoitetuissa ryhmissä. Tällöin on usein olemassa rinnakkainen avoin ryhmä, jossa voidaan keskustella tiedotuksista tai tiedottavan organisaation muusta toiminnasta.

Lisätietoja: Moderated Newsgroups FAQ. Suomeksi moderoinnin teknisiä periaatteita yms. käsittelee (nykyisin poistetun sfnet.atk.ohjelmointi.moderoitu-ryhmän aineistoon kuulunut) Miten kirjoittaa nyyssi sähköpostitse? Nimensä mukaisesti juttu kertoo erityisesti tavoista kiertää niitä ongelmia, joita voi syntyä, jos lähettäminen moderoituun ryhmään ei onnistu normaalilla tavalla. Moderoijille tarpeellinen käsikirja on NetNews Moderator's Handbook.

Automoderointi

Sanalla automoderointi on useita merkityksiä. Alkuperäisin lienee 'automaattinen moderointi', jossa moderoinnin hoitaa ohjelma siten, että viesti menee läpi, kunhan se täyttää jotkin määrätyt tekniset vaatimukset. Tästä käytetään myös nimitystä robomoderointi (missä alkuosa on lyhennelmä sanasta robot sen slangimerkityksessä). Ks. esim. soc.politics.marxism FAQ. Toisaalta sellaista automoderointia voi täydentää ihmismoderoijan toiminta; ks. esim. kuvausta humanities.philosophy.objectivism-ryhmän moderoinnista.

Mutta automoderointi voi tarkoittaa myös sitä, että ryhmä on "itsemoderoitu" (self-moderated): kun käyttäjä lähettää viestin ryhmään, se ei menekään suoraan, vaan käyttäjän meiliosoitteeseen tulee viesti, johon hänen pitää vastata, jonka jälkeen artikkeli ilmestyy ryhmään. Tämä voidaan tehdä niin, että käyttäjän tarvitsee tällä tavoin "varmentaa" vain ensimmäinen viestinsä ryhmään. Ks. esim. What's up with posting to comp.infosystems.www.authoring.cgi? Itsemoderointi ilmeisesti auttaa aika hyvin pitämään spämmin ja vahingossa lähetetyt viestit poissa ryhmästä. Se tietysti edellyttää, että käyttäjä ilmoittaa From-otsakkeessa oman toimivan osoitteensa eikä harrasta NOSPAM-sotkuja!

Vielä yksi merkitys on seuraavanlainen eräissä suomalaisissa moderoiduissa ryhmissä sovellettu käytäntö: Ryhmään kirjoittaja voi päästä ns. valkoiselle listalle, jolloin hänen viestinsä menevät suoraan ryhmään, moderoinnin ohi. Mutta kirjoittamalla viestiin sanan "automoderoi" voi listalle päässyt erikseen pyytää moderaattoreita tarkistamaan viestinsä.

Huuhaa

Toisinaan tekee mieli puhua pehmoisia, kirjoittaa hölynpölyä. Sellainen on kuitenkin epäkohteliasta tavallisissa ryhmissä, koska kunnon huuhaan erottaminen vakavasta asiasta on vaikeata. Niinpä on perustettu esimerkiksi sfnet.huuhaa (ks. sen virallista kuvausta). Paikalliseen haahuiluun saattaa olla paikallisia ryhmiä, esim. TKK:n piirissä otax-palvelimen huuhaa-ryhmä.

Kaikki huuhaa-ryhmiin kirjoitettu on syytä tulkita ja yleensä tulkitaankin huuhaaksi, vaikka teksti olisi pinnallisesti katsottuna asiallista. Ovelimmat saattavat kyllä ujuttaa huuhaaviestiensä sekaan asiasisältöä.

Huuhaaryhmiä joissakin suhteissa muistuttavia ovat sellaiset kuin sfnet.keskustelu.varaventtiili ja ns. sotaryhmät kuten sfnet.atk.sodat.

Nyysiohjelmat ja niiden perustoimintoja

Sisältö:

• Niitä on monia
• Nyysiohjelmia mikroissa
• Nyysiohjelmia Unixissa
• Web-selainten nyysikäyttö
• Nyysiohjelmien konfiguroinnista
• Nyysiohjelmien perustoimintoja
  • Tilat
  • Luettavien valitseminen
  • Artikkelien hävittäminen
  • Kirjanpito
  • Vastaaminen ja uudesta aiheesta aloittaminen

Niitä on monia

Nyysiohjelmia (news reader, newsreader, news user agent) eli ohjelmia, joilla voidaan lukea juttuja nyyseistä ja lähettää juttuja nyyseihin, on monia erilaisia. Varsinaisten nyysiohjelmien eli nimenomaan nyysien käyttöä varten tehtyjen ohjelmien lisäksi on useita ohjelmia, joiden varsinainen käyttötarkoitus on muu (esim. meilin tai Webin käyttö) mutta joihin on lisätty nyysienkäyttömahdollisuus.

Kun kysyt apua nyysien käyttöön, muista kertoa, mitä nyysiohjelmaa käytät. Useimmiten oikea vastaus riippuu täysin ohjelmasta.

Lukeminen ja lähettäminen ovat oikeastaan erillisiä toimintoja, jotka vain on yleensä sisällytetty samaan ohjelmaan käytännön syistä. Tavallinen nyysiohjelma siis toimii kahdessa loogisesti erillisessä roolissa: "reading agent" ja "posting agent". On olemassa myös joitakin ohjelmia, jotka hoitavat vain toista näistä tehtävistä; esim. Unix-koneissa on usein ohjelma Pnews, jolla voi vain lähettää artikkeleita.

Runsaasti tietoja eri nyysiohjelmista (ja muutakin asiaa nyyseistä) löytyy englanniksi NewsReaders.Comista. Erityisesti GNKSA-sivusto auttaa arvioimaan ja vertailemaan ohjelmia; ks. GNKSA Evaluations -sivua. Linkkejä suomenkielisiin kuvauksiin ja ohjeisiin nyysiohjelmista on Open Directory Project -hakemiston kohdan Uutisryhmät alakohdassa Ohjelmat.

Nyysiohjelmia mikroissa

Mikroihin saatavilla olevista nyysiohjelmista on laajat luettelot edellä mainitussa NewsReaders.Comissa. Useita niistä on saatavilla mm. Tucowsissa. Niitä voi etsiä sieltä hakulomakkeilla avainsanalla newsreader.

Windows-koneille tarjolla olevista monista vaihtoehdoista käsitellään seuraavassa yhtä suosituimmista: maksuton Forté Free Agent. Se sopii hyvin myös offline-käyttöön. Rajoituksista mainittakoon se, että se näyttää yhteislähetyksenä lähetetyn (crosspostatun) artikkelin erikseen jokaisessa ryhmässä. Forté Free Agentistä puuttuu useita muitakin piirteitä, jotka on toteutettu maksullisessa (mutta huokeahkossa) versiossa Forté Agent.

Forté (Free) Agentin oletusasetuksissa on eräitä piirteitä, jotka usein on syytä muuttaa:

• Online-valikosta löytyvä toiminto Get New Headers in Subscribed Groups, joka on keskeisessä asemassa ohjelman säännöllisessä käytössä, oletusarvoisesti todellakin hakee vain otsikkotiedot. Etenkin offline-käytössä on tämän takia syytä muuttaa asetuksia:
  Group -> Default Properties -> Retrieving
  ja sitten laitetaan ruksi kohtaan Retrieve bodies for new messages. Tällöin voi olla hyvin aiheellista ruksia myös kohta Do not retrieve bodies longer than 500 lines kenties muuttaen luvun 500 tilalle pienemmän, esim. 200. (Monisatariviset artikkelit ovat erittäin todennäköisesti roskaa.)
• Oletusarvoisesti Forté Free Agent merkitsee luetuiksi vanhat artikkelit siinä vaiheessa, kun pyydät sitä hakemaan uudet artikkelit. Tämä voidaan muuttaa seuraavasti:
  Group -> Default Properties -> Marking Read
  ja sitten valitaan halutut vaihtoehdot (yleensä: Do no mark any existing messages read).
• Oletusarvoisesti se kysyy vahvistuksen jokaiselle viestin hävittämiselle (delete) erikseen. Tämä voidaan muuttaa seuraavasti:
  Options -> General Preferences -> Confirmations
  josta sitten voidaan poistaa ruksi kohdasta Delete Messages or Message bodies.

Lisäohjeita: Forté-vinkkejä eli neuvoja Forté Agentin käyttöön.

Erittäin tyylikäs vaihtoehto on (maksuton) Xnews. Sen pahin puute lienee se, että siitä puuttuu offline-käytön mahdollisuus. Toinen peruspuute on ollut aloittelijalle sopivan perusohjeen puuttuminen, mutta nyt on David Breach laatinut ohjeiston Xnews Help Pages. Lisäksi on laadittu Xnews Menu-Reference ja XNews - A Free Binary Newsreader. Valitettavasti näyttää siltä, että Xnews-ohjelman kehitys on lopetettu.

40tude Dialog on uudehko nyysiohjelma, joka vaikuttaisi olevan monipuolinen ja nykyaikainen. Sen kerrotaan erityisesti tukevan monien eri merkkikoodien käyttöä. Vinkkejä sen käytöstä: Nyysien käyttö 40tude Dialog -ohjelmalla.

Seuraavassa kohdassa mainittava gnus on saatavissa myös Windowsiin. Ks. ohjetta Emacs Windowsiin.

Nyysiohjelmia Unixissa

Unix-koneisiin saatavissa olevista ohjelmista, joilla voi lukea ja lähettää nyysejä, mainittakoon seuraavat:

• pine, jonka nyysikäytön perusteet selostetaan ohjeessa Lisätietoja Pinen käytöstä; Pinellä siis voi lukea ja lähettää paitsi meiliä myös nyysejä, mutta nyysiohjelmana se on alkeellinen ja rajoittunut - sillä esim. ei voi peruuttaa artkkeleita.
• tin, joka on varsin suosittu; ks. esim. HY:n ohjetta Uutisten lukeminen tin-ohjelmalla tai Tampereen yliopiston tietotekniikan ohjelmistojen perusopintojen aineistoon sisältyvää tin-ohjetta
• rn, joka on aika alkeellinen; ks. suppeaa (ja vanhaa) rn-ohjettani tai ehkä mieluummin HY:n ohjetta Uutisten lukeminen rn-sukuisilla ohjelmilla, joka kuvaa myös uudempia trn- ja strn-ohjelmia; ks. myös Kari Lehtosen kirjoittamaa trn-ohjetta
• nn, joka on monipuolinen mutta sekava, ks. HY:n ohjetta Uutisten lukeminen nn-ohjelmalla
• slrn, ks. Heikki Kantolan dokumenttia Slrn:stä suomeksi
• gnus, joka toimii Emacs-editorin alaisuudessa; sen käyttöohjeet ovat Emacs-oppaan kohdassa News-ohjelma Gnus; saatavissa myös Windowsiin
• useimmat Web-katseluohjelmat.

Nyysiohjelmat eroavat toisistaan sen suhteen, miten ne suhtautuvat uusiin ryhmiin. Jotkin ohjelmat näyttävät oletusarvoisesti käyttäjälle kaikki uudet ryhmät. Tämä voi käydä hyvin ärsyttäväksi. Useimmat Unixissa toimivat nyysiohjelmat antavat käyttäjän estää joihinkin luokkiin kuuluvien uusien ryhmien näkymisen. Tämä tehdään laittamalla asianomaisen .newsrc-tiedoston alkuun rivi, jolla lukee esim.
options -n !alt !talk !rec
tai
options -n !all finet hut sfnet helsinki
Edellinen rivi estäisi uusien alt-, talk- ja rec-ryhmien vastaanottamisen. Jälkimmäinen puolestaan hyväksyisi vain finet-, hut-, sfnet- ja helsinki-kategoriat. Tällaiset asetukset vaikuttavat vain kokonaan uusien ryhmien tulemiseen, eivät olemassa oleviin ryhmiin.

Web-selainten nyysikäyttö

Web-katseluohjelmien, esim. Netscape ja Internet Explorer, käytöstä nyysien lukemiseen ja kirjoittamiseen on ensimmäiseksi huomattava, että käyttö voi tapahtua kahdella aivan eri tavalla. Näitä tapoja kuvataan seuraavassa lyhyesti.

Itse katseluohjelmaan on voitu yhdistää nyysiohjelma tai se saattaa käynnistää nyysiohjelman, joka ottaa normaalisti yhteyden johonkin nyysipalvelimeen. Jos katseluohjelmalle annetaan esimerkiksi osoite (URL) news:sfnet.test, se yrittää tällä tapaa avata ryhmän sfnet.test ottaen yhteyden siihen palvelimeen, jonka nimi on ilmoitettu katseluohjelman asetuksissa. Useimmat katseluohjelmat ymmärtävät myös muotoa news://palvelin/ryhmä olevia osoitteita. Tämä on näppärää, kun haluat lukea ryhmää, jota ei ole siinä palvelimessa, jota yleensä käytät, vaikkapa jotain paikallista ryhmää kuten tamperelaista ryhmää manse.ostan-myyn.

Jos käytät Web-selainta nyysien lähettämiseen edellä kuvatulla tavalla, siis esim. Netscapen Collabraa tai IE:n Outlook Expressiä, on erittäin tärkeää laittaa asetukset (konfiguraatio) kuntoon. Oletusasetukset ovat nimittäin usein ihan väärät.

Huolehdi erityisesti siitä, että

• ohjelma lähettää nyyseihin vain tekstiä (ei HTML:ää, eikä sekä tekstiä että HTML:ää
• ohjelma ei lähetä viestin mukana mitään ns. vCardia; vCardin asemesta nyyseissä käytetään (haluttaessa) tekstimuotoista signaturea
• ohjelma lähettää muun kuin Ascii-tekstin (käytännössä lähinnä ns. ääkköset, ä:t ja ö:t) 8-bittisenä datana (ei Quoted Printable -koodattuna, vielä vähemmän Base64-koodattuna).

Esimerkiksi Netscape 4:ssä tämä hoidetaan seuraavasti: valitse Edit, sitten Preferences..., sitten Mail & Groups, siitä alakohta Messages. Huolehdi, että kohdassa By default, send HTML messages ei ole ruksia. Valitse sitten More Options... ja huolehdi, että kohdassa Send messages that use 8-bit characters on valittuna vaihtoehto As is. Ja jos asennat Netscapesta uuden version, tarkista varmuuden vuoksi, että asetukset pysyvät tällaisina (tai näitä sisällöltään vastaavina).

Ja esim. Internet Explorer 4:n suomenkielisessä versiossa vastaavasti pannaan Outlook Expressin asetukset kuntoon näin: Siirry -> Uutisryhmät -> Työkalut -> Asetukset... -> Lähettäminen.

Sitten kohdasta Uutisten lähetysmuoto valitaan vaihtoehto Vain teksti; ja sitten samalta riviltä valitaan Asetukset...

Avautuvasta Tekstin asetukset -ikkunasta (ks. kuvan alaosaa) valitaan vaihtoehto MIME ja tekstin koodaukseksi Ei mitään, ja kohtaan Salli 8-bittiset merkit otsikoissa pannaan ruksi.

Meilin eli sähköpostin lähetysmuoto kannattaa muuten panna kuntoon samalla! Lisätietoja on Mikael Kujanpään ohjeessa Microsoft Outlook Expressin asetukset.

Asetuksissa olevaa vaihtoehtoa UUENCODE ei pidä käyttää, koska uuencode on eräs binaaridatan koodaamisen menetelmä eikä binaaridataa ylipäänsä ole syytä lähettää nyyseihin. On epäselvää, mitä UUENCODE-asetus Outlook Expressin eri versioissa ja eri tilanteissa oikeastaan aiheuttaa, mutta tämä vain tekee sen entistä epäilyttävämmäksi.

Käytettäessä edellä mainittuja ohjelmia artikkeleihin vastaamiseen on huomattava, että ne oletusarvoisesti liittävät vastaukseen mukaan kopion artikkelista, johon vastataan. Tällöin on muistettava radikaalisti lyhentää lainausta. Lisäksi jos vain rupeat kirjoittamaan, oma tekstisi tulee ennen lainausta! Samalla kun lyhennät lainausta niin, että siinä on mukana vain pari olennaisinta lausetta, siirry tekstissä eteenpäin niin, että oma kirjoittamasi tulee lainauksen jälkeen.

Kokonaan erilainen käyttötapa kuin edellä kuvattu on nyysiliityntä jonkin erityisen Web-palvelimen kautta, esimerkiksi Google Groups- tai NewsOne-järjestelmän kautta. Ks. kohtaa Arkistointijärjestelmät kuten Google Groups. Tällöin käyttö tapahtuu käytännössä Web-sivuilla olevien lomakkeiden (forms) kautta. Tällöin nyyseihin liittyvät asiat tapahtuvat kyseisessä palvelimessa; Web-selaimesi ei tiedä tästä mitään, se vain lähettelee lomakkeisiin kirjoittamaasi dataa ja näyttää ruudullasi sen, mitä Web-palvelimelta tulee. - Teknisesti tähän sisältyy erilainen protokolla: käyttö perustuu Webin normaaliin HTTP-protokollaan, kun taas muut tässä kuvatut käyttötavat perustuvat nyysijärjestelmän omaan protokollaan NNTP:hen. Toisaalta sen jälkeen, kun olet lähettänyt artikkelin esimerkiksi Google Groups -järjestelmän kautta, järjestelmä kyllä lähettää sen eteenpäin nyysipalvelimiin NNTP:llä.

Nyysiohjelmien konfiguroinnista

Yleensä nyysiohjelma pitää aluksi konfiguroida: sille on ennen sen ensimmäistä käynnistämistä tai ensimmäisellä käynnistyskerralla kerrottava joitakin perusasioita kuten seuraavat:

• Sen nyysipalvelimen Internet-nimi, josta ohjelman halutaan lukevan nyysejä ja jonka kautta se lähettää sinun kirjoittamasi artikkelit.
• Millaiset lähettäjätiedot se liittää artikkeleihisi, lähinnä meiliosoitteesi ja oikea nimesi. Näiden perusteella nyysiohjelmasi muodostaa viesteihin From-otsakkeen; huomaa, että väärän osoitteen käyttäminen ns. spämmin estämiseksi ei kannata, ei myöskään nimettömyys tai pelkällä lempi- tai etunimellä kirjoittelu. Periaatteessa nimi pitäisi tällöin kirjoittaa vain Ascii-merkkejä käyttäen, siis ilman "ääkkösiä". Käytännössä "ääkköset" toimivat yleensä riittävän hyvin. Jos kuitenkin kirjoitat kyseisiin asetuksiin nimesi yksinkertaistettuna (esimerkiksi "Mottonen" vaikka oikea nimi on "Möttönen"), on erityinen syy tehdä sigu, jossa nimi on oikein kirjoitettuna.
• Missä muodossa ohjelman tulee lähettää viestit, mm. merkkikoodin osalta.
• Miten ohjelman tulee lähettää kirjoittamasi meilivastaukset. Käytännössä tämä voi merkitä esim. sopivan meilipalvelimen Internet-nimen ilmoittamista.

Asetuksissa on usein mahdollisuus ilmoittaa myös erillinen vastausosoite, esim. Reply address -nimisessä kentässä, sen lisäksi, että on kenttä, jossa ilmoitetaan normaali meiliosoite. Vastausosoitetta ei yleensä kannata asettaa, sillä siitä vain tulee ylimääräinen otsake (Reply-To), joka aiheuttaa turhaa hämmennystä. Kun normaali meiliosoite on kirjoitettu sille kuuluvaan paikkaan, niin mahdolliset meilivastaukset tulevat siihen.

Konfigurointi tehdään eri ohjelmille eri tavoin. Nämä seikat tyypillisesti selviävät ohjelman dokumentaation kohdasta "Configuration" tms. Sopivat asetukset nyysi- ja meilipalvelimen nimen osalta selviävät toivottavasti Internet-yhteydentarjoajasi antamista tiedoista tai paikalliselta ATK-ylläpidolta.

Edellä kohdassa Web-selainten nyysikäyttö esitetyt konfigurointiperiaatteet pätevät yleisemminkin:

• nyyseihin pitää lähettää vain tekstiä, ei esim. HTML-muodossa
• kahdeksanbittisten merkkien lähettäminen sellaisinaan (myös otsakkeissa) on parempi vaihtoehto kuin Quoted Printable -koodaus.

Nyysiohjelmien perustoimintoja

Tilat

Yhteistä nyysiohjelmille on yleensä se, että niiden käytössä on kolme tasoa eli toimintatilaa:

• perustila, jossa kaikki ryhmät ovat nähtävissä ja valittavissa
• ryhmätila, jossa ollaan yhden keskusteluryhmän "sisällä" ja valitaan sieltä artikkeleita luettaviksi
• lukutila, jossa ollaan lukemassa artikkelia.

Luettavien valitseminen

Yksinkertaisimmillaan nyysiohjelma tarjoaa luettavaksesi artikkeleita jossakin järjestyksessä ryhmä ja artikkeli kerrallaan niin, että sinun ei oikeastaan tarvitse muuta kuin esimerkiksi painella välilyöntinäppäintä päästäksesi seuraavalle sivulle (artikkelin sisällä) tai seuraavaan ryhmään tai artikkeliin. Tämä kuitenkin käytännössä toimii varsin huonosti, ellei ryhmien valikoima ole hyvin pieni.

Niinpä yleensä onkin syytä valikoida, mitä lukee. Ryhmiin liittyy useimmissa nyysiohjelmissa käsite tilata (subscribe). Nyysiohjelma hakee palvelimesta yleensä artikkelit vain niistä ryhmistä, jotka olet tilannut. Eri ohjelmissa on erilaiset oletusarvot tilaamisen suhteen. Yhä yleisemmin alkutilassa mitään ei ole tilattuna, vaan sinun on erikseen valittava, mitä ryhmiä haluat lukea. Tällöin tarvitset yleensä ohjelman toimintoa, joka näyttää kaikki ryhmät, myös tilaamattomat ("View All Groups" tms.).

Artikkelien hävittäminen

Nyysiartikkeleista puhuttaessa esiintyy usein sana hävittää tai poistaa kaksiselitteisellä tavalla. Ensinnäkin kun käyttäjä nyysiohjelmallaan lukee viestejä, ohjelma yleensä merkitsee viestit luetuiksi, kun ohjelma on kerran näyttänyt ne käyttäjälle. Käyttäjä voi erikseen poistaa tämän merkinnän; toiminnon nimi voi olla esim. "mark unread". Tässä yhteydessä saattaa esiintyä myös sana "hävittää" tai "poistaa", mutta on huomattava, että se viittaa vain poistamiseen kyseisen käyttäjän näkyvistä. Aivan erilainen toiminto on viestin poistaminen itse nyysijärjestelmästä; se tehdään erityisen cancel-toiminnon kautta. (Ja vielä kolmas on artikkelien poistuminen ns. ekspiraation takia.)

Kirjanpito

Yleensä nyysiohjelma pitää kirjaa siitä, mitä ryhmiä käyttäjä seuraa ja mitä artikkeleita hän on jo lukenut. Tämä mahdollistaa sen, että ohjelma pysty erottamaan ne artikkelit, jotka ovat käyttäjälle uusia, niistä, jotka on jo lukenut tai ainakin merkinnut luetuiksi. (Unixissa nyysiohjelmat yleensä kirjoittavat tällaiset niin sanottuun .newsrc-tiedostoon käyttäjän kotihakemistoon. Tällaisen tiedoston nimi voi olla myös muotoa .newsrc-palvelin, esimerkiksi .newsrc-nntp.hut.fi.) Koska tällainen kirjanpito on yleensä palvelinkohtainen ja perustuu artikkelien numeroihin palvelimen sisällä, ei yleensä ole kovin helppoa vaihtaa palvelinta "lennosta". Toisin sanoen kannattaa kokeiluvaiheen jälkeen valita, mitä palvelinta käyttää, ja pitäytyä siinä, ellei ole erityisen painavaa syytä vaihtaa palvelinta. Satunnaiseen artikkelien lukemiseen muiden palvelimien kautta sopii esimerkiksi sopivan Web-selaimen käyttö.

Vastaaminen ja uudesta aiheesta aloittaminen

Kun haluat kirjoittaa nyyseihin, on kaksi vaihtoehtoa: voit kirjoittaa vastauksen eli kommentin eli followupin ("follarin") johonkin artikkeliin tai voit kirjoittaa haluamastasi uudesta aiheesta artikkelin. Tyypillisesti nyysiohjelmassa on näitä varten erilliset toiminnot, nimeltään esim. "followup" ja "post new article". Huomaa, että followup tarkoittaa julkista vastaamista, siis nyyseihin (ryhmään) lähettämistä, ja että edellä mainittuja nimityksiä käytetään yleensä ilman merkityseroa; esimerkiksi "vastaus" ei välttämättä vastaa mihinkään esitettyyn kysymykseen. Sekaannuksia aiheuttaa, että joissakin ohjelmissa tämän toiminnon nimi voi olla "reply", kun taas joissakin "reply" tarkoittaa henkilökohtaista vastausta (meilitse). On tärkeää ymmärtää näiden ero ja valita järkevästi, milloin vastaa julkisesti ja milloin yksityisesti.

Nyyseistä englanniksi puhuttaessa sana post tarkoittaa nimenomaan nyyseihin lähettämistä, ei meilitse eli "sähköpostitse" vastaamista. Kun "sähköposti" usein lyhenee muotoon "posti" ja kun toisaalta slangissa usein sanotaan "postata" englannin sanan "post" mukaan, syntyy helposti sekaannuksia.

Followupin tunnistaa käytännössä mm. siitä, että otsikkorivi eli Subject-rivi alkaa (yleensä) merkeillä Re: . Kokonaan uudelle artikkelille taas sen kirjoittaja itse kirjoittaa otsikon. - Teknisesti ja protokollan kannalta kuitenkin artikkelin määrittelee followupiksi References-otsake.

Valitettavasti erään nyysiohjelman (Outlook Express) eräät "suomalaistetut" versiot lisäävät merkkijonon Re:  asemesta merkkijonon Vs: , mikä on aivan väärin ja aiheuttaa monenlaista sotkua. (Vastaavasti "ruotsinkielistetty" versio saattaa käyttää merkkijonoa Sv: .) Merkkijono Re: kuuluu käytettyyn protokollaan eikä ole riippuvainen viesteissä tai otsikoissa käytetystä kielestä. Kyseinen virhe on korjattu Outlook Expressin versiossa 5.01 (jonka saa Microsoftin "latauskeskuksesta"); sen voi myös itse korjata 5.0-versioon.

Sitä paitsi se neropatti, joka keksi suomennoksen "Vs", tarkoittaen sen sanan "Vastaus" lyhenteeksi, arvasi väärin. Protokollan mukainen merkkijono ei johdu englannin sanasta reply 'vastaus' vaan latinan sanan res 'asia' ablatiivimuodosta re, jota englannin kielessä käytetään prepositiona samassa merkityksessä kuin ilmaisua with regard to, siis vastaten lähinnä suomen päätettä -sta.

Vastausta kirjoitettaessa nyysiohjelma yleensä kopioi alkuperäisen viestin mukaan lainaukseksi ja liittää sen eteen ns. attribuution, joka kertoo, ketä lainataan:

On Thu, 2 Nov 2000, Jukka Korpela wrote:

Tarkoitus on, että poistat lainauksesta kaiken, mitä ei ole tarpeen lainata, eli lähes kaiken, ja sitten kirjoitat oman viestisi lainauksen jälkeen.

Uudesta aiheesta kirjoittamiseen taas käytetään toimintoa, jonka nimi voi olla esimerkiksi "Post New Usenet Message" tai "Compose Message" tai jotain salaperäisempää kuten "New Msg". On tärkeää selvittää itselleen, mikä toiminto lähettää viestin nyyseihin ja mikä meiliä. Toimintojen nimet eivät useinkaan sano asiaa kovin selvästi. Voi olla aika ikävää, jos tulee lähetetyksi henkilökohtaiseksi tarkoitettu viesti julkisuuteen tai toisinpäin! Noloa on myös, jos sama viesti lähtee useasti siksi, että käyttäjä ei ymmärtänyt viestin jo lähteneen ja napsauttaa Send-nappulaa uudestaan, ehkä montakin kertaa. Testaaminen testiryhmässä auttaa selvittämään, miten oma nyysiohjelma oikein tulee, ettei tule tuollaisia mokia.

Vaikka followup-toiminto usein löytyy helpommin, älä lähetä followupia vain siksi, että et osaa käskeä ohjelmaasi menemään tilaan, jossa kirjoitetaan uusi artikkeli! Lue ohjelmasi käyttöohjeet.

Käänteistä virhettä pitää tietysti myös välttää. Jos viestisi on tarkoitettu puheenvuoroksi jo käynnissä olevaan keskusteluun, on hyvin häiritsevää, jos et lähetä sitä "follarina".

Arkistointijärjestelmät kuten Google Groups

Google Groups (entinen Deja)

Arkistointijärjestelmistä, joihin nyysiartikkeleita tallennetaan enemmän tai vähemmän pysyvästi, tunnetuin on Google Groups, joka perustuu aiempaan Deja-järjestelmään, jonka alkuperäinen nimi oli Deja News, Koska arkistoituminen on lähes ajantasaista, järjestelmää voi käyttää myös nyysien normaaliin lueskeluun - ja myös lähettämiseen.

Google Groups on käynyt läpi monia kehitysvaiheita, joihin on liittynyt paljon ongelmia. Joissakin yhteyksissä esiintyy vielä mainintoja sen edeltäjästä DejaNewsista tai Dejasta, jonka aineiston Google osti vuonna 2001.

Google Groups -järjestelmästä voi etsiä artikkeleita usein ratkaisevasti tehokkaammin kuin nyysipalvelimista paristakin syystä:

• Kuten edellä todettiin, nyysipalvelimissa artikkelien "elinikä" (säilytysaika) on suhteellisen lyhyt, tyypillisesti viikko. Google Groups järjestelmään puolestaan on tallennettu valtava määrä artikkeleita vuodesta 1981 alkaen.
• Google Groups sisältää monipuolisia hakutoimintoja, joilla voi etsiä artikkeleita avainsanojen perusteella. Ks. erityisesti Advanced Search -sivua.

Tämän oppaan kohdassa Lomakkeita ja linkkejä nyysien tehokäyttöä varten on yksinkertaisia välineitä artikkelien etsimiseen Google Groups -arkistosta. Seuraavassa on demo sellaisen lomakkeen käytöstä. Jos luet tätä kuvaruudulta niin, että sinulla on Internet-yhteys, voit kokeilla lähettämällä valmiiksi täytetyn hakupyynnön (joka etsii sfnet-ryhmistä artikkelit, joissa esiintyy sana "lupatarkastaja" tässä perusmuodossaan) tai kirjoittaa tilalle jotain muuta:

Google Groups ei arkistoi maailman kaikkia ryhmiä, mutta kuitenkin valtaosan merkittävistä kansainvälisistä ryhmistä ja monia kansallisia ryhmiä. Se ei kuitenkaan arkistoi kuin tekstimuotoiset viestit, siis ei mitään binaariviestejä, ryhmästä riippumatta. Vaikka Google Groups -järjestelmästä yhdellä tavalla saatava sfnet-ryhmien valikoima ei ole läheskään kattava, tämä on ilmeisesti tekninen ongelma: muut ryhmät kyllä arkistoituvat, mutta eivät näy järjestelmässä ko. tilanteessa.

Kaikki niidenkään ryhmien artikkelit eivät kuitenkaan päädy Google Groups -tietokantoihin. Ensinnäkin Google Groups pyrkii suodattamaan pois roskaa kuten viestejä, jotka on lähetetty samansisältöisinä suureen määrään ryhmiä. Toiseksi artikkelien lähettäjät voivat erikseen pyytää artikkeliensa poistamista tietokannasta taikka jo artikkeleita nyyseihin lähettäessään liittää niihin tiedon, että niitä ei pitäisi arkistoida. Tämän ns. X-no-archive-piirteen käyttö kuitenkin todennäköisemmin aiheuttaa ongelmia kuin ratkaisee niitä. Jos esimerkiksi käytät sitä ja joku omassa artikkelissaan siteeraa jutustasi osan irrottaen sen tekstiyhteydestään, niin tekstisi arkistoituu sen artikkelin osana, mutta lukijat eivät voi Google Groups -järjestelmästä tarkistaa, mikä oli sinun juttusi kokonaisuudessaan! Tämä vaikeuttaa keskustelujen lukemista arkistosta. Lisäksi se estää niitä lukijoita näkemästä viestejäsi, jotka käyttävät Google Groupsia normaaliin nyysien lukemiseen. Tosin tämä riippuu siitä, mitä linjaa Google Groups kulloinkin noudattaa; linja on vaihdellut siitä, että kyseiset viestit jäävät kokonaan pois, siihen, että ne säilyvät joitakin päiviä.

On myös mahdollista lähettää viestejä nyyseihin Google Groups -järjestelmän kautta, joko vastauksena muiden viesteihin tai muutin. Tämä edellyttää rekisteröitymistä, joka on maksuton. Vaikka olisitkin tyytyväinen oman nyysiohjelmasi ja -palvelimesi toimintaan yleensä, tällainen rekisteröityminen voi olla hyvä idea. Sen ansiosta pääset esimerkiksi nopeasti lähettämään artikkeleita Google Groups -järjestelmän kautta silloin, kun oma nyysipalvelimesi on huollossa. Lisätietoja: Google Groups Posting FAQ.

Google Groups soveltuu huonosti viestien lähettämiseen.

Se esimerkiksi ei noudata Followup-To-otsakkeissa esitettyjä kehotuksia keskustelun ohjaamisesta toiseen ryhmään.

Jos mielesi tekee vastata Google Groups -järjestelmästä tai muusta arkistosta löytämääsi artikkeliin, joka ei ole aivan tuore, harkitse "vanhojen kaivelun" aiheuttamia ongelmia.

Lisätietoja Google Groups -järjestelmän käytöstä on sen omassa ohjeistossa: Google Groups Help.

Muita järjestelmiä

Muista hiukan vastaavista järjestelmistä mainittakoon Mailgate. Siinä on kuitenkin olennaisesti suppeampi valikoima ryhmiä (esim. ei alt-ryhmiä) ja artikkeleita enintään kolmen kuukauden ajalta, ja lisäksi on rajoitus 500 artikkelia ryhmää kohti, mikä aktiivisissa ryhmissä merkitsee vain paria päivää.

NewsOne puolestaan sisältää lähes kaikki kansainväliset ryhmät binaariryhmiä lukuun ottamatta. Kyseessä on uudehko palvelu, joten säilytysajoista ei oikein ole tietoa; tätä kirjoitettaessa (2000-11-07) vanhimmat viestit näyttäisivät olevan noin 2000-08-09 päivättyjä. Hakutoiminto on suunnitteilla.

Saman tapaisia, joskin tietokannaltaan paljon suppeampia, palveluita on ollut useita muitakin. Mutta kuten Webissä usein käy muutoinkin, suosittu maksuton palvelu saattaa muuttua maksulliseksi firma käyttää ensin sen PR-arvoa saadakseen asiakkaita uusille palveluilleen, sitten lopettaa sen. Tai sitten vain palvelu lopetetaan. Puheena olevan kaltaisista palveluista ovat eri tavoin poistuneet ainakin Reference.com, Talkway.com, FeedME.org ja Remarq.com, AltaVistan Usenet-haku ja suomalainen Fourtalk.net. (Osoitteiden takaa voi löytyä jotain, mutta ei siis enää avointa nyysienlukumahdollisuutta.)

Vuoden 2004 lopulla perustettu sfnet.fi sisältää Web-käyttöliittymän, jolla voi lukea sfnet-ryhmien viestejä ja lähettää viestejä niihin. Sen käyttöliittymä on suomenkielinen.

Nyysietiketti

Mikä nyysietiketti on? Mitä etikettejä on?

Nyysietiketiksi kutsutaan suosituksia siitä, miten nyyseissä kannattaa käyttäytyä. Osittain niissä käsitellään myös yleisempiä tietoliikenneverkossa eli netissä toimimisen kysymyksiä, ja siksi käytetään myös nimitystä netiketti. Toisaalta netiketti tarkoittaa myös yleisemmin käyttäytymistä Internetissä, siis myös mm. meilissä ja chatissä.

Käytännössä netiketissä on yleensä mukana myös teknisiä ohjeita muun muassa siksi, että halutaan kertoa, miten jokin suositeltu asia tehdään (ainakin jossakin järjestelmässä jossakin tilanteessa).

Netikettejä on monia, joskin niiden suositukset ovat suureksi osaksi varsin samanlaisia. Ks. esim. Yahoo-hakemiston kohtaa Netiquette taikka laajempaa listaa, joka löytyy Links²Gosta hakusanalla netiquette. Tämä on yksi netiketti. Sillä ei ole virallista asemaa, kuten ei muillakaan netiketeillä.

Lähinnä virallista asemaa oleva netiketti on Netiquette Guidelines (RFC 1855), mutta sekin on vain "informational RFC" ja vanhahko (vuodelta 1995), joskin selkeästi kirjoitettu ja sisällöltään hyvä. Se sisältää neuvoja muustakin kuin nyysien käytöstä, nimittäin

• yksilöiden välisestä viestinnästä (kuten meilistä)
• viestinnästä "yhdeltä monelle" kuten jakelulistat ja nyysit, joita dokumentissa kutsutaan nimellä NetNews
• informaatiopalveluista kuten Webistä.

Suomessa on joukko suuria Internet-yhteydentarjoajia eli operaattoreita tehnyt yhteisen netiketin suositukseksi asiakkailleen. Se on melko ylimalkainen, osittain hämäräkin, mutta se kuvastaa vakavaa suhtautumista netikettiongelmiin ja on samoilla linjoilla kuin vanhemmat netiketit. Toisaalta yhteydentarjoajan suositukset eivät sido edes yhteydentarjoajan omia asiakkaita, ellei asiakkaan tekemästä sopimuksesta johdu jotain velvoitetta. Toisaalta sopimuksissa on yleensä kohta, joka kieltää häiriön aiheuttamisen muille.

Toki jotkin netiketeissä sanotut asiat ovat sellaisia, että lakikin sanoo niistä jotain, ja lait ovat voimassa Internetissäkin.

Kansainvälisistä, englanninkielisistä netiketeistä on olemassa laajahko (joskaan ei kattava) luettelo news.announce.newusers-ryhmän fakkien listan muodossa. Nämä fakit ovat osittain melko vanhoja - useat niistä on alun perin kirjoitettu monia vuosia sitten. Tämän voi tulkita kahdella tavalla: hyvän nyysikäyttäytymisen perusasiat ovat vakiintuneet aikoja sitten ja pätevät edelleen, tai sitten fakkeja ei vain viitsitä päivittää, koska siinä olisi liikaa työtä. Molemmat tulkinnat ovat oikeita! Kyseiset fakit ovat suureksi osaksi päällekkäisiä ja esittävät samat perusasiat eri painotuksin ja tyylein sekä kullekin ominaisia lisänäkökohtia. Mainituista fakeista ja eräistä muista vastaavista aineistoista on lyhyet luonnehdinnat englanninkielisellä Usenet-sivullani.

Laaja kokoelma netikettejä on myös Open Directory Projectin osastossa Computers: Internet: Etiquette. Erityisesti mainittakoon Arlene H. Rinaldin The Net: User Guidelines and Netiquette, josta on olemassa Jouni Viinikan tekemä suomennos Käyttäytyminen tietoverkoissa (ja muita käännöksiä, mm. ruotsinnos). Nimensä mukaisesti se käsittelee myös muita netin käyttömuotoja kuin nyysejä.

Uraauurtava merkitys Suomessa on ollut Timo Kiravuon suomenkielisellä News-etiketillä. Se on kuitenkin jo melkoisen vanha, ja viimeinen sisältöpäivitys on tehty ilmeisesti vuonna 1994 tai 1996 (vertaa ryhmään sfnet.aloittelijat.kysymykset 2000-06-01 lähetettyyn artikkeliin). Suuri osa seuraavassa esitettävän netiketin ajatuksista perustuu melko suoraan Kiravuon netikettiin, mutta huomioon on pyritty ottamaan viime vuosina tapahtuneet suuret muutokset ja monet uudet ilmiöt.

Fiksu lukeminen

Sisältö:

• Lukemisen tapoja: säännöllinen, satunnainen, siltä väliltä
• Valikoi, mitä luet
• Threadit (keskustelunjuonteet)
• Slangin, lyhenteiden yms. ymmärtäminen
• Lukemisen apuneuvoja
• Häiriköinti ja siitä hermostuminen
• Viestien suodatus: kill-tiedostot ja muut keinot
• Sinisilmäisyys

Lukemisen tapoja: säännöllinen, satunnainen, kerrallinen

Nyysejä voi lukea säännöllisesti vaikkapa siten, että lukee kaikki joihinkin ryhmiin tulleet viestit (tietenkin selvät roskaviestit ohittaen). Käytännössä nyysejä täytyy silloin käyttää lähes päivittäin, ainakin viikoittain. Aktiivisessa ryhmässä nimittäin ekspiroitumisaika on tyypillisesti viikko. Lisäksi viikon mittaan keskustelu ehtii lainehtia sen verran, että puuttuminen johonkin viikko sitten kirjoitettuun olisi lähinnä omituista. Säännöllinen lukeminen on usein hyödyllistä silloin, kun on juuri perehtymässä johonkin aihepiiriin.

Satunnainen lukeminen tulee kyseeseen esimerkiksi sen seuraamiseksi, mitä jostakin tutusta aihepiiristä nykyisin kysellään tai kirjoitellaan. Kyseessä voi myös olla melko aktiivinen ryhmän seuraaminen mutta siten, että ohitetaan kaikki viestit, jotka eivät otsikkonsa perusteella näytä selvästi kiinnostavilta.

Kerrallinen piipahtaminen jossakin ryhmässä - vaikkapa avun saamiseksi joltakin alalta, jota ei itse juurikaan tunne - on toki myös mahdollista. Sekin on syytä tehdä elegantisti. Ensin on syytä - kuten yleensäkin - katsoa, mitä ryhmän mahdollinen fakki sanoo, ja sopivalla haulla etsiä, onko kysymys jo aiemmin esitetty ryhmässä. Usein tämä riittääkin. Mutta jos päätyy kirjoittamaan kysymyksensä ryhmään, niin ryhmää on sitten syytä seurata noin viikon verran ainakin sen katsomiseksi, onko omaan kysymykseen tullut vastauksia.

Mitä säännöllisemmästä ryhmän seuraamisesta on kyse, sitä aiheellisempaa on yleensä käyttää jotakin varsinaista nyysiohjelmaa - etenkin siksi, että sellaiset ohjelmat pitävät kirjaa siitä, mitä olet jo lukenut. Satunnaisessa selailussa, jossa sellaisella kirjanpidolla ei niin ole merkitystä, sellaiset järjestelmät kuin Google Groups ovat usein tehokkaampia.

Valikoi, mitä luet

Nyysien lukeminen kannattaa aloittaa varovaisesti ja vähitellen. Jos yrität ruveta seuraamaan kymmeniä ryhmiä, huomaat sen pian mahdottomaksi; vielä turhempaa on yrittää seurata kaikkia ryhmiä edes pienessä paikallisten ryhmien valikoimassa. On parempi aloittaa vaikkapa vain yhdestä ryhmästä, jonka aihe erityisesti kiinnostaa, ja sitten laajentaa valikoimaa, jos aikaa ja tarmoa riittää.

Valintoja joudut tekemään useilla tasolla:

• ryhmien välillä: mitä ryhmiä kannattaa ylipäänsä lukea, ja mitä niistä kannattaa lukea aktiivisemmin kuin muita
• aiheiden välillä: millaisia ryhmän sisällä käsiteltäviä aiheita seuraat
• artikkelin välillä: mitä artikkeleja lainkaan avaat luettaviksesi
• artikkelien sisällä: pitkä artikkeli voi sisältää monenlaista asiaa; mikään laki ei velvoita sinua lukemaan artikkelia loppuun, jos se ei tarkemmin katsottuna kiinnostakaan.

Useissa nyysiohjelmissa on mahdollisuus järjestää ryhmien lista siten, että kiinnostavimmat tulevat luettaessa ensimmäisenä vastaan. Esimerkiksi useimpia Unixissa toimivia nyysiohjelmia käytettäessä tämän voi tehdä editoimalla .newsrc-tiedostossa olevien rivien järjestystä (pannen kiinnostavimmat ryhmät alkuun).

Eri ohjelmissa on erilaisia tapoja suodattaa artikkeleita näkyvistä esim. ns. kill-tiedostoilla tai kehittyneemmillä tavoilla, jotka lajittelevat artikkeleita käyttäjän antamien yleisten perusteiden mukaan.

Ison ryhmän seuraamisen voi aloittaa merkitsemällä kaikki artikkelit luetuiksi. Tämä tehdään eri nyysiohjelmissa eri tavoin; tyypillisesti toiminnon nimi on "catchup". Toinen vaihtoehto on silmäillä läpi otsikot ja lukea niiden perusteella kiinnostavimman näköiset jutut.

Artikkelia luettaessa kannattaa ensin katsoa otsikko (Subject). Useimmat nyysiohjelmat tarjoavat mahdollisuuden selata pelkkiä otsikkorivejä ja valita vain kiinnostavat artikkelit.

Threadit (keskustelunjuonteet)

Nyysiohjelmat usein järjestävät - ainakin käyttäjän niin pyytäessä - artikkelit ns. threadeiksi. Thread, josta on käytetty suomessa mm. nimityksiä "sarja" ja "juonne" ja "säie", koostuu artikkelista, siihen lähetetyistä kommenteista, kommenteista niihin jne. Thread on siis yleiseltä rakenteeltaan puumainen, ja nyysiohjelma saattaa esittää threadin esimerkiksi sisennysten avulla niin, että helposti näkyy, mikä on kommenttia mihinkin.

Nyysiohjelma (tässä tapauksessa Gnus) saattaa näyttää threadin esimerkiksi seuraavaan tapaan:

   [  36: Ville Voipio        ] Kuparin syövytys
       [  23: Jouko Kalevi Petters] 
           [  38: Ville Voipio        ] 
               [  44: Jouko Kalevi Petters] 
                   [  20: Jouko Kalevi Petters] 
                       [  28: Ville Voipio        ] 
               [  12: Inger Ekman         ] 
                   [  38: Ville Voipio        ] 
                       [  28: Inger Ekman         ] 
                           [  54: Ville Voipio        ] 
                               [  40: Tapani Suomela      ] 

Tässä tapauksessa Ville Voipion alkuperäistä artikkelia on kommentoinut Jouko Kalevi Pettersson (pitkät nimet usein lyhenevät näissä yhteyksissä), jonka jälkeen Voipio on vastannut ja tähän taas ovat kommentoineet Pettersson ja Inger Ekman jne. Keskustelun luonteesta on tietenkin vaikeaa saada käsitystä vain tämän rakenteen perusteella. Mutta ainakin näkee, mihin keskustelukokonaisuuteen mikin juttu kuuluu, ainakin periaatteessa. (Numerot muuten ilmoittavat artikkelien pituudet riveinä.)

Joskus thread on kymmeniä, jopa satoja artikkeleita pitkä (joskin Godwinin laki asettaa ylärajan) ja usein keskustelu ajautuu hyvin kauas alkuperäisestä aiheesta (ja Subject-rivillä näkyvästä otsikosta). Useimmissa nyysiohjelmissa voi onneksi koko threadin häivyttää näkyvistään ohjelman toiminnolla, jonka nimi on tyypillisesti "kill thread". Tämä ei kuitenkaan välttämättä estä samaan threadiin myöhemmin lähetettyjä juttuja tulemasta näkyviin myöhemmin; sellaiseen pysyvämpään "killaamiseen" saatat tarvita kill-tiedoston tai vastaavan.

Slangin, lyhenteiden yms. ymmärtäminen

Nyyseissä käytetään usein lyhenteitä, slangia, koodikieltä ja muuta normaalikielestä poikkeavaa, esim. ns. hymiöitä kuten ;-). Jotkin nyysislangin ilmaisut ovat melko vakiintuneita englanninkieliseen nyysikirjoitteluun ja toisaalta aika tuntemattomia nyysien ulkopuolella. Tämä koskee mm. seuraavia:

• plonk: laitan sinut kill-tiedostooni
• IMHO: in my humble (tai: honest) opinion, siis "minusta"
• AFAIK: as far as I know, siis "mä luulen".
• LOL: laughing out loud (usein vain omalle vitsille nauramista)
• BTW: by the way
• WRT: with respect to
• RTFM: read the friendly manual, missä F-kirjain voidaan lukea jonkin muunkin f-alkuisen sanan lyhenteeksi; lähinnä kehotus tutustua ryhmän fakkiin tai puheena olevan alan perusteokseen, esim. jostakin ohjelmasta puhuttaessa sen käyttöohjeisiin.
• YM you misspelled (tai you mean(t)); tällä sanotaan sarkastisesti, että toisen tekstissä on jotain, joka ei pidä paikkaansa, ehdottamalla sille korjaus; oikeasti ei suinkaan väitetä, että toinen "kirjoitti väärin" (tai "tarkoitti" jotakin muuta kuin kirjoitti), vaikka sarkasmin lakien mukaisesti voidaan väittää, että muka tarjottiin toiselle kunniallinen perääntymistie (vastata että "joo, se oli tosiaan typo, kiva että huomasit!" tai "niin tietysti tarkoitin, kiitos!").

Nyyseissä saatetaan käyttää myös erilaisia teknisiä merkintätapoja tai niiden matkimista. Niitä ja slangin käytön taustaa valottaa Tommi Syrjäsen essee Usenet-kulttuuri.

Miten suhtautua kirjoittajaan, joka viljelee runsaasti erilaisia slangisanoja ja lyhenteitä? Päätelmä, jonka mukaan juttua ei kannata lukea, ei useinkaan ole väärä. Mutta jos sinusta tuntuu, että jutussa on sinulle tärkeää asiaa, voit yrittää tulkita salakirjoitusta erilaisten slangi-, termi- ja lyhennesanastojen avulla.

Muuta slangia kuin nyysislangia, esim. Stadin slangia, samoin kuin murteita, on syytä välttää nyyseissä lukijakunnan sekalaisuuden takia. Ks. kohtaa Kirjoitustaidon perusteet.

Lukemisen apuneuvoja

Jos viestin kieli tai sanasto on sinulle aivan outoa, viesti yleensä kannattaa ohittaa. Mutta jos sinulla on erityinen syy olettaa, että viestin sisältö on kiinnostava, voit yrittää saada siitä selvän erilaisilla apuneuvoilla.

Esimerkiksi ATK-asioita koskevien tekstien lukemista auttavat erilaiset datatekniikan sanastot. Englanninkieliselle ATK-termille löytyy usein yleistajuinen (englanninkielinen) kuvaus Webopedia-sivustosta. Eri alojen sanastoja löytyy koosteen Termisanastoja Webissä kautta.

Yleisesti englannin sanoille löytyy (englanninkielisiä) selityksiä arvovaltaisesta Merriam-Websteristä. Jos tarvitset englanti-suomi- tai suomi-englanti-sanakirjaa, on parasta käyttää painettua sanakirjaa, ellei sitten satu olemaan jotain paikallisesti käytettävissä olevaa online-sanakirjaa (kuten esim. TKK:ssa Kielikoneen NetMOT). Hätätilassa voi käyttää EnfinCD:n demoversiota netissä.

Jos sinua kiinnostaa tietää edes suunnilleen, mitä ranskan-, saksan-, italian-, portugalin- tai espanjankielinen teksti sisältää mutta et osaa kyseistä kieltä, voit kokeilla Babel Fishiä (tai samaa käännösjärjestelmää käyttävää GO Translatoria) jolla tekstin voi kääntää englanniksi (tai em. kielten välillä). Joskus voi jopa harkita sitä, että kirjoittaa oman kommenttinsa englanniksi ja kääntää sen Babel Fishillä toiselle kielelle; silloin on kyllä yleensä parasta liittää mukaan maininta asiasta ja englanninkielinen versio! Automaattisen kääntämisen luonteesta ja rajoituksista ks. kirjoitustani Translation-friendly authoring.

Häiriköinti ja siitä hermostuminen

Nyyseihin kirjoitetaan paljon törkeyksiä, typeryyksiä, asiattomuuksia ja siansaksaa. Syitä tähän on monia.

Yksi yleisimmistä syistä on ns. kaupallinen spämmäys eli jonkin mainoksen lähettäminen suureen määrään ryhmiä, tyypillisesti tietokoneohjelmalla, joka käyttää jostakin poimittua ryhmien listaa. Ryhmien valinnalla ei tällöin tietenkään ole mitään tekemistä mainoksen aihepiirin kanssa; tavoitteena on ollut vain saada mahdollisimman laaja levikki.

On myös olemassa ihmisiä, jotka haluavat soittaa suutaan, samoin kuin henkisesti häiriintyneitä ihmisiä, jotka ilmestyvät milloin mihinkin ryhmään kirjoittamaan sekavia. Jotkut myös aloittavat asiallisina kirjoittajina mutta joutuvat riitoihin. Riidat sinänsä eivät ole niin vakavia kuin siirtyminen alatyyliin ja solvauksiin, sillä siitä näyttää olevan hyvin vaikeaa enää nousta ylös.

Paras tapa suhtautua spämmäykseen ja muuhun häiriköintiin on olla välittämättä siitä. Muut tavat yleensä vain pahentavat tilannetta, ainakin, jos et todella tiedä, mitä teet. Esimerkiksi jos lähetät spämmiviestiin paheksuvan kommentin, lisäät vain turhien viestien volyymia - ei spämmääjä kuitenkaan lue kommenttiasi. Aiheesta on hiukan lisää spämmäystä käsittelevässä liitteessä.

Jos huomaat, että käynnissä on kiihkeä sanasota, "fleimisota", on yleensä parasta yrittää etsiä mahdollisimman tehokas keino ohittaa siihen kuuluvat viestit.

Viestien suodatus: kill-tiedostot ja muut keinot

Joitakin häiriöiksi kokemiasi voit yrittää torjua ns. kill-tiedostolla (kill file). Sillä tarkoitetaan tiedostoa, jossa olevat määrittelyt rajoittavat sitä, millaisia nyysiartikkeleita sinä näet; mistään sen kummemmasta "tappamisesta" ei ole kyse. Määrittely voi perustua esimerkiksi kirjoittajan nimeen tai osoitteeseen taikka viestien otsikoihin. Ihmiset ovat jopa rakentaneet kill-tiedostoja, jotka suodattavat pois kaikki artikkelit, joissa esiintyy merkkijono "ism" missä tahansa - koska eivät halua lukea yhtään mitään yhtään mistään ismeistä! Tarjolla voi olla myös monipuolisempia mahdollisuuksia kuin kill-tiedosto, esim. gnusissa ns. scoring.

Tässä käsiteltävä suodatus on siis eri asia kuin esim. ns. spämmin suodattaminen pois palvelimista, moderoinnissa tehtävä suodatus tai Google Groups -järjestelmän tekemä artikkelien suodattaminen.

Nyysiohjelmasta riippuu, miten kill-tiedosto tehdään ja miten mutkikkaita suodattimia sillä voi rakentaa. Jos kill-tiedostoa käyttää, on syytä olla tarkkana, ettei heitä lasta pesuveden mukana esimerkiksi säännöllä, joka suodattaa pois muutakin kuin on tarkoitus. (Esimerkiksi sopii edellä mainittu "ism".) Lisäksi koska kill-tiedostoilla yleensä halutaan päästä lukemasta joidenkin henkilöiden viestejä, niiden teho on aika kyseenalainen monestakin syystä. Ensinnäkin ongelmaksi usein jäävät ihmisten vastaukset juttuihin, joiden kirjoittaja on kill-tiedostossasi. Lisäksi sama ihminen saattaa kirjoittaa usealta eri tunnukselta ihan perustelluistakin syistä, ja häirikkö saattaa käyttää tätä keinoa tahallaan. Lisäksi ihminen, joka kirjoittaa (sinun mielestäsi) sietämätöntä soopaa esimerkiksi politiikasta, saattaa olla jollakin alalla tekninen asiantuntija, jolta sinulla olisi opittavaa. Niinpä onkin yleensä parasta käyttää kill-tiedostoa vain kaikkein pahimpiin tapauksiin, lähinnä kestohäiriköihin; tosin kestohäiriköt saattavat ilkeästi vaihdella mm. viestiensä From-kenttää, jolloin homma menee hankalaksi. Kill-tiedoston käytön opettelu ja sen sisällön virittäminen toimivaksi ynnä jatkuva ylläpitäminen vaatii oman vaivansa. Artikkeleita ja threadeja on yleensä aika joutuisaa ohittaa "käsin" otsikon tai lähettäjän nimen perusteella.

Joissakin nyysiohjelmissa ei ole kill-tiedostojen käytön mahdollisuutta. Esim. Forté Free Agent on sellainen; sen sijaan maksullisessa versiossa Forté Agent on melko monipuoliset "killausvälineet". Eräs mahdollisuus on silloin (ja muutenkin) käyttää erillistä suodatusohjelmaa kuten (maksutonta) Nfilteriä (eli NewsProxya). Ideana on, että omalle nyysiohjelmalle ilmoitetaan nyysipalvelimeksi omassa koneessa toimiva Nfilter, joka hoitaa yhteydet oikeaan palvelimeen ja suodattaa viestejä pois sen mukaan, mitä sen on käsketty tehdä. Toinen ratkaisu, joka vaatinee enemmän osaamista, on on käyttää Hamster-ohjelmistoa.

Jos itse käyttäydyt epäkohteliaasti tai lainailet liikaa muiden tekstejä tai käytät isoa sigua tai muuten häiriköit (ainakin muiden mielestä) päädyt hyvin äkkiä monien lukijoitten kill-tiedostoihin - tai he ohittavat artikkelisi muilla keinoin. Silloin menetät nyyseistä mahdollisesti saatavat hyödyt, vaikka myöhemmin parantaisit tapasi; juttujasi ei lueta, eikä kysymyksiisi vastata.

Kill-tiedostosta ja muusta suodatuksesta kertovat lisää Niilo Paasivirran Killausopas (jossa on ohjeita erityisesti killauksen toteutuksesta slrn-ohjelmassa) Kai Puolamäen Plonk-FAQ. - Kirjoittajan lisäämistä kill-tiedostoon kutsutaan myös plonkkaamiseksi. Alkujaan sana on kuvitteellista ääntä kuvaileva: kun sekoileva kirjoittaja putoaa kill-tiedostoon, kuuluu "plonk".

Englanniksi aihetta käsittelee Killfiles FAQ for newsgroups. Se sisältää myös lyhyitä ohjeita siitä, miten "killaaminen" tehdään eri nyysiohjelmissa.

Sinisilmäisyys

Maailmassa on suuri määrä virheellistä tai puutteellista tietoa sekä suoranaista valehtelua ja huijausta, eikä ole mitään tapaa pitää näitä ilmiöitä nyysien ulkopuolella. Päinvastoin nyyseissä niitä vasta onkin; jos kuka tahansa voi kirjoittaa mitä tahansa, niin käykin.

Jos luet nyyseistä, että ikiliikkuja on nyt keksitty, osannet olla uskomatta. Mutta oletettavasti on paljon sellaisia asioita, joissa sinut voitaisiin saada uskomaan erittäin vakuuttavannäköiseen mutta täysin perättömään "uutiseen". Ota huomioon, että lähettäjätietojen väärentäminen on teknisesti melko helppoa. Artikkeli, joka näyttää tulevan kansainvälisesti tunnetulta tiedemieheltä tai valtiolliselta organisaatiolta, on voinut tulla ihan mistä hyvänsä.

Kaikkia vaikuttavia tai liikuttavia tai järisyttävän pelottavia juttuja ei siis kannata heti uskoa. Seuraavassa muutamia esimerkkejä:

• Se kuolemaa tekevä lapsi, joka halusi postikortteja päästäkseen Ennätysten kirjaan, on saanut suunnattoman määrän kortteja eikä halua enää yhtään lisää (ja on parantunut).
• Ketjukirjeet ovat kiellettyjä. Älä yritäkään.
• Älä levitä "virusvaroituksia". Niistä suurin osa on perättömiä. Ks. sivua Internet virus warnings, rumors, and hoaxes. Sen, että jokin "virusvaroitus" on huuhaata, voi yleensä tarkistaa nopeasti F-Securen sivustosta Huijausvaroituksia, jossa varoitetaan useista muistakin kuin viruksiin liittyvistä huijauksista. On kyllä olemassa paljonkin myös todellisia viruksia, mutta oikea tapa suhtautua niihin ei ole se, että tavalliset käyttäjät rupeavat lähettelemään virusvaroituksia ympäriinsä.
• Jos joku on keksinyt pettämättömän keinon rikastua nopeasti, hän tuskin rupeaa hölöttämään siitä nyyseissä. Jos joku pyytää rikastumisneuvoistaan rahaa, niin luultavasti juuri se on hänen tapansa rikastua.
• Jos joku erityisesti korostaa, että jokin toiminta on täysin laillista, se on todennäköisesti laitonta (ainakin monissa maissa).

Hyvin suuresta määrästä "urbaaneja legendoja" kertoo Urban Legends Archive. Ks. myös kirjoitustani Introduction to memes.

Jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se todennäköisesti ei ole totta.

Tietokoneen käyttäjän turvaopas ei sisällä erillistä lukua nyyseistä, mutta siinä esitetyt yleiset periaatteet on syytä ottaa huomioon. Esimerkiksi se, mitä siinä sanotaan imuroinnin vaaroista, koskee myös nyyseistä (lähinnä ns. binaariryhmistä) omaan koneeseen otettuja ohjelmia - ja dataa, jonka sanotaan olevan esimerkiksi kuvatiedosto. Ks. myös kohtaa Vainoharhaisuus on hyväksi. Uudempaa ja Suomen oloihin sovitettua perustietoa tietoturvasta on Tieken oppaassa Tietoturvaa peruskäyttäjälle.

Miten kannattaa kirjoittaa

• Perusasioita
  • Kannattaako nyyseihin kirjoittaa lainkaan?
  • Koska rupeat kirjoittamaan?
  • Kirjoittamisen kynnys oikealle tasolle
  • Miten aloitat kirjoittamisen?
  • Testaa vain testiryhmissä
  • Kirjoitustaidon perusteet
  • Teknisiä rajoituksia: merkistö, rivinpituus ym.
• Kysymisen ja alustamisen taito
  • Selvitä ensin asiaa itse
  • Valitse ryhmä oikein
  • Kirjoita kuvaava otsikko
  • Miten kannattaa pyytää apua
  • Avun korvaaminen
• Vastaamisen taito
  • Vastatako? Ryhmään vai yksityisesti?
  • Tee selväksi, mihin vastaat: referointi ja lainaaminen
  • Perustele ja tarkista väitteesi
  • Kerro tietosi tarpeeksi tarkasti
• Lisäohjeita
  • Kerro, jos et kirjoita itsenäsi
  • Keskeytä, peruuta
  • Kirjoitusvihreet

Kannattaako nyyseihin kirjoittaa lainkaan?

Seuraaviin asioihin on syytä varautua, jos kirjoitat nyyseihin:

• Sinut ymmärretään väärin, vaikka kirjoittaisit kuinka fiksusti. "Viestintä yleensä epäonnistuu, paitsi sattumalta".
• Sinua haukutaan, jopa törkeästi (ehkä törkeämmin kuin osaat kuvitellakaan), vaikka kirjoittaisit kuinka kohteliaasti ja hyvässä tarkoituksessa.
• Sinun viestisi arkistoituvat jonnekin, josta ne ovat luettavissa ainakin maailman loppuun asti. (Tätä ei yleensä kannata yrittää estää.)
• Olet väärässä, ja joku todistaa sen vastaansanomattomasti. Joku lukijoista voi olla johtava asiantuntija maailmassa sillä alalla, josta kirjoitit.
• Joku poimii osoitetietosi ja käyttää sitä lähettäessään ns. meilispämmiä. Itse asiassa voit olla aika varma siitä, että kirjoitettuasi ensimmäisen kerran nyyseihin (muualle kuin paikallisiin ryhmiin) sinulle alkaa tippua noin päivittäin meiliä, jossa sinulle tarjotaan vaikka mitä.

Kannattaako siis kirjoittaa? Ehkä. Kaikesta huolimatta nyyseissä on ryhmiä, joiden kautta saa arvokasta apua muilta ihmisiltä tai voi antaa muille apua. Erityisesti tämä koskee suhteellisen rajattuja aihepiirejä koskevia ryhmiä. Mahdollisesti myös näkemyksiään saa jossain määrin kerrotuiksi - ja avarretuiksi. Kirjoittelussa ehkä kirjallisen viestinnän taito hioutuu ja ehkä väittelytaitokin kehittyy. Aatteellisen vaikuttamisen kanavana nyysit ovat kuitenkin huono väline - propagandakirjoittelua on sen verran paljon ja sen verran banaalia, että kaikki sellaiseen vivahtava herättää torjuntaa. Ajanvietteenäkin toki nyysikirjoittelua voi harrastaa, esim. huuhaaryhmissä, mutta se käy aika tylsäksi, jos viihteellisyys on ainoa tarkoitus.

Hienovarainen vaikuttaminen voi kyllä onnistua. Tosin nyysit ovat välineenä monella tavoin kömpelö kovin hienolle, "diplomaattiselle" keskustelulle. Mutta jossain määrin voi heittää uusia ajatuksia esille, saada ihmisiä kiinnostumaan jostakin toiminnasta jne.

Koska rupeat kirjoittamaan?

Ennen kuin alat kirjoittaa johonkin ryhmään, kannattaa seurata sitä jonkin aikaa ja vilkaista ryhmän fakkia, jos sellainen on olemassa.

Nyyseihin kirjoittamista ei kannata aloittaa, ennen kuin olet seurannut tarpeeksi pitkään toisaalta nyysien toimintaa yleisesti, toisaalta niitä ryhmiä, joihin aiot kirjoittaa. Ns. Kiravuon netiketti sanoo: "Paikallisten ryhmien suhteen se tarkoittaa ehkä kuukautta, kansainvälisten suhteen puolta vuotta." Netiquette Guidelines suosittaa ajaksi 1 - 2 kuukautta. Sanoisin kuitenkin, että nykyisin tämä ei välttämättä tarkoita, että olisi käytettävä noin pitkä aika. Voihan esimerkiksi Google Groups -järjestelmän kautta tutustua ryhmässä käytyyn keskusteluun pitkältäkin ajalta.

Jos nyysien järkevän käytön yleiset perusteet ovat hanskassa, niin viestien lukeminen kuukauden ajalta on yleensä riittävää. Monissa nyysipalvelimissa ns. ekspiroitumisaika on kuukauden luokkaa, jolloin tämän voi tehdä sillä tavalla, jolla yleensäkin lukee nyysejä. Tosin on huomattava, että kesällä nyyseissäkin on usein hiljaista, ja muutenkin voi olla syytä laajentaa tutustumista kahden tai kolmen kuukauden mittaiseksi.

Ryhmää seuraamalla tai viimeaikaisia keskusteluja muuten lukemalla pääsee kärryille siitä, minkätyyppistä keskustelu on, ja pystyy hahmottamaan, mitä aiheita eri ryhmissä käsitellään - se kun ei suinkaan aina ole kovin hyvin pääteltävissä ryhmän nimestä. Esimerkiksi ryhmässä sfnet.tiede.fysiikka tuntuu ainakin ajoittain vellovan lähinnä ikiliikkujankeksijöiden aloittamaa keskustelua. Lisäksi voit oppia sellaisia ryhmän vakiintuneita tapoja, joista poikkeaminen herättäisi kiusallista huomiota mutta joita ei ehkä ole tullut kirjatuksi minnekään.

Ryhmän riittävä seuraaminen auttaa myös tunnistamaan vakiokirjoittajat, regulars. Aktiivisissa ryhmissä on usein pienehkö joukko hyvin aktiivisesti kirjoittavia ihmisiä. Monia heistä arvostetaan, heidän virheitään annetaan anteeksi helpommin kuin muiden ja heidän joskus erikoista esitystapaansa on opittu seuraamaan. Vakiokirjoittajien juttuihin siis kannattaa suhtautua vähän toisin kuin muiden. Jos esimerkiksi arvostettu vakiokirjoittaja näyttää sanovan jotain ihan päätöntä, on hyvin mahdollista, että ymmärsit viestin väärin.

Jos ryhmällä on fakki, kannattaa aina perehtyä siihen ja tutustua siinä suositeltuun aineistoon. Tämä auttaa välttämään sitä, että kirjoitat aiheesta, joka on kaluttu loppuun aikoja sitten.a Toisaalta fakki ei aina heijastele sitä, mitä ryhmässä nykyisin todella keskustellaan.

Kirjoittamisen kynnys oikealle tasolle

Kun olet lukenut tämän oppaan ja ymmärtänyt sen ainakin suurimmaksi osaksi, olet melkoisesti keskitasoa fiksumpi nyysienkäyttäjä. Tämä ei suinkaan tarkoita, että sinun olisi pakko kirjoittaa nyyseihin.

Tärkeää on, mitä sanottavaa sinulla on. Jos oikeasti tiedät vastauksen johonkin kysymykseen ja pystyt sen myös perustelemaan, niin kirjoita siitä vaan! Ja jos sinulla on ryhmän aihepiiriin liittyvä kysymys, johon ei ole vastausta fakissa tai muuten helposti löydettävissä, kysy - mutta kuvaa ongelmasi selkeästi. Tai jos sinulla jostakin arvoja tai aatteita koskevasta kysymyksestä perusteltu näkemys, jota ei ole tuotu esille, avaa sanainen arkkusi.

Miten aloitat kirjoittamisen?

Mitään erityisiä muodollisuuksia ei tarvita, kun alkaa kirjoittaa nyyseihin yleensä tai johonkin ryhmään ei ole aiemmin kirjoittanut. Poikkeuksen voivat muodostaa jotkin moderoidut ryhmät.

Tämä ei merkitse, että olisi samantekevää, miten aloitat. Ensinnäkin kun ensi kertaa kirjoittaa nyyseihin, kannattaa aluksi testiryhmässä testaamalla tarkistaa, että se onnistuu teknisesti oikein. Toiseksikin ensivaikutelma on tärkeä. Jos kysyt ryhmässä asiaa, johon vastaus löytyisi käden käänteessä fakista, monikaan ei ota sinua vakavasti vähään aikaan.

Nyyseissä ei ole tapana erikseen esittäytyä. Kirjoittajia tulee ja menee sen verran paljon, että esittäytymisissä ei juurikaan olisi mieltä. Joissakin erikoisryhmissä voi olla tästä poikkeavia käytäntöjä. Ja tokihan voi itsestään mainita jotain, jos sillä on merkitystä asiassa, josta kirjoittaa. Toisaalta esittäytymistä voi pitkälti korvata sillä, että liittää viesteihinsä informatiivisen sigun eli allekirjoituksenomaisen lopetuksen.

Hyvän ensivaikutelman tekemiseksi kannattaa pyrkiä kirjoittamaan asiasta, jonka tuntee hyvin ja jossa on jotain muille hyödyllistä tai kiinnostavaa esitettävää. Tämä voi merkitä jopa sitä, että lykkää tuonnemmaksi kirjoittamisen sellaisista aiheista, jotka itseä kiinnostavat eniten.

Kysymys, avunpyyntö, ei tietenkään voi yleensä antaa muille uutta tietoa. Sen sijaan kysymyksessä voi tehdä hyvän vaikutuksen sillä, että kysyy oikein: menee suoraan asiaan ja antaa tarpeeksi tietoja ongelmasta.

Uuden kirjoittajan, myös kokeneen nyysikirjoittajan uuteen ryhmään kirjoittaessaan, kannattaa välttää puuttumista koviin kiistoihin. On parempi aloittaa rauhallisesta aiheesta. Lisäksi "ekalla kerralla" on erityisen hyödyllistä etsiä vanhoista viesteistä, mitä on aiemmin kirjoitettu aiheesta, josta aikoo sanoa jotain.

Kun rupeat lukemaan nyysejä tai uutta ryhmää, törmäät ehkä viesteihin, joita haluaisit ehdottomasti kommentoida, vaikka ne olisivat vanhojakin. Sama koskee tilannetta, jossa olet esim. Google Groups -järjestelmän kautta löytänyt viestin, joka voi olla kuukausia, jopa vuosia vanha. Yleensä ei kannata jatkaa keskustelua, kun muut ovat sen jo lopettaneet. Nyrkkisääntö voisi olla, että ei kannata puuttua viikkoa vanhempaan keskusteluun, siis threadiin, jonka tuorein viesti on yli viikon takaa. Harkintaa saa toki käyttää, jos on painavaa sanottavaa. Mutta jos kommentoi esim. yli kaksi viikkoa vanhaa viestiä, on syytä käyttää erityisiä menettelytapoja, joilla vähennetään tästä johtuvia ongelmia.

Testaa vain testiryhmissä

Kun sitten haluat ensi kerran aloittaa nyyseihin kirjoittamisen, kannattaa aluksi lähettää testiviesti johonkin sellaiseen ryhmään, joka on nimenomaan varattu testeille. Sellaisen ryhmän nimi yleensä loppuu .test tai johonkin vastaavaan.

Testiviestien lähettäminen muihin ryhmiin kuin testiryhmiin on typerää ja leimaa sinut ns. peeloksi.

Testaamiseen voi käyttää ryhmää sfnet.aloittelijat.testit. Toinen testiryhmä Suomen kansallisten ryhmien joukossa on sfnet.test. Sitäkin voi käyttää testailuun, mutta se kannattaa lähinnä silloin, kun epäilet, että viestit eivät leviä käyttämästäsi palvelimesta maailmalle. Kun lähetät viestin sfnet.test-ryhmään, saat useita automaattivastauksia meilitse, jos viesti leviää normaalisti, koska eräät palvelimet on ohjelmoitu reagoimaan kyseiseen ryhmään lähetettyihin viesteihin lähettämällä meilitse "kuittaus" siihen osoitteeseen, jonka viestin From-otsake ilmoittaa. Tämä tietysti toimii vain, jos kyseinen otsake eli lähettäjätiedot ovat oikein! (Sama koskee monia kansainvälisiä testiryhmiä.) Vastausten määrän saa kohtuullisemmaksi kirjoittamalla Subject-riville sanan "ignore".

Yleensä kannattaa - ainakin jotakin nyysiohjelmaa ensi kerran käyttäessään - tarkistaa, että viesti menee nyyseihin oikeassa muodossa mm. rivinpituudeltaan. Jos nimittäin luet testiviestisi vain samalla ohjelmalla, jolla olet sen lähettänyt, se luultavasti näkyy hyvin sinulle - mutta ei ehkä monille muille. Eräs tapa tarkistaa muoto on lukea viesti Google Groups -järjestelmän kautta; johonkin sfnet-ryhmään lähetetty viesti ilmestyy sinne yleensä muutaman tunnin kuluessa lähettämisestä. Seuraava linkki vie katsomaan ryhmää sfnet.aloittelijat.testit Google Groups -järjestelmän kautta siten, että viestit näkyvät ns. pelkkänä tekstinä, joka on luotettavin tapa katsoa, että viesti on kaikkien luettavassa muodossa: sfnet.aloittelijat.testit.

Lisätietoja testailusta on dokumenteissa, jotka mainitaan news.newusers.questions-linkkisivun kohdassa Do This First: Test Properly. Saksaksi aiheesta kertoo Dirk Nimmichin perusteellinen Wer testet wann wie wo und warum?.

Sitten kun rupeaa kirjoittamaan oikeita artikkeleita, kannattanee aloittaa paikallisista (esim. oman korkeakoulun) ryhmistä tai suomalaisista ryhmistä mieluummin kuin suurista kansainvälisistä ryhmistä. Jos mokaa, on parempi mokata pienemmässä piirissä kuin maailmanlaajuisesti.

Kirjoitustaidon perusteet

Vaikka nyysiartikkelit eivät yleensä ole pitkälle hiottuja, on viisasta esittää sanottavansa niin, että muut sen ymmärtävät. Muista, että lukijasi voi olla kuka hyvänsä.

Mitä laajempi lukijakunta on kyseessä, sitä aiheellisempaa on välttää pienten piirien tuntemia sanoja ja ilmaisuja, esimerkiksi slangia, murretta tai paikallisia vitsejä. Voi olla aiheellista silloin tällöin kysyä itseltään: jos kirjoitan näin, onko luultavaa, että toisella puolella Suomea toisenlaisissa oloissa elävä, koulutustaustaltaan ja elämänkokemukseltaan erilainen lukija ymmärtää viestini - ja ymmärtää sen niinkuin haluan? Ja kansainvälisiin ryhmiin kirjoitettaessa kannattaa vielä suuremmassa määrin ottaa huomioon, että lukijat voivat olla maantieteelliseltä sijainniltaan, kieli- ja kulttuuritaustaltaan ja kaikissa muissakin suhteissa hyvin erilaisia.

Kansainvälisissä ryhmissä yleensä käytetään englantia. Mielipiteet eroavat sen suhteen, missä määrin on hyväksyttävää kirjoittaa niissä esimerkiksi saksaksi tai ranskaksi.

Eri maiden kansallisissa ryhmissä käytetään yleensä maan pääkieltä, esimerkiksi sfnet- ja finet-ryhmissä suomea, swnet-ryhmissä ruotsia, de-ryhmissä saksaa, fr-ryhmissä ranskaa jne. Poikkeuksia toki on, mutta ne tulevat yleensä ilmi, kunhan jonkin aikaa seuraat, mitä ryhmään kirjoitellaan.

Ruotsin kieltä käytetään suomalaisissa ryhmissä aika vähän. Erityisesti sfnet-ryhmien virallisen kuvauksen mukaan "sfnet-ryhmien oletuskieli on suomi", eikä mitään ruotsinkielistä ryhmää ole perustettu. Sen sijaan on kaksi finet.svenska-ryhmää.

Kirjoita yksinkertaista, selkeää yleiskieltä. Tämä merkitsee muun muassa seuraavaa:

• Kirjoita ihmisiksi. Kieliasun ei tarvitse olla niin hiottua kuin kirjassa, mutta kyllä sentään pitäisi osata kirjoittaa tolkullisia virkkeitä. "Tajunnanvirtateksti", jossa on sanoja peräkkäin ilman järkevää rakennetta, jopa ilman välimerkkejä ja isoja kirjaimia, on erittäin rasittavaa; sitä ei lueta. Ja vaivautumalla esim. kirjoittamaan selvät yhdyssanat yhteen vaikutat paitsi tekstin luettavuuteen myös vaikutelmaan, jonka lukija saa.
• Tarkista tärkeät jutut. Jos kysyt apua jonkin ohjelman käyttöön, on kohtuullista, että kirjoitat ohjelman nimen just eikä melkein oikein sekä otsikkoon että itse viestiin.
• Käytä sellaisia sanoja ja ilmaisuja, joiden voi olettaa olevan lukijoille tuttuja. Esim. useimmissa sfnet-ryhmissä kannattaa kirjoittaa normaalia suomen yleiskieltä ilman sivistyssanoja ja latinankielisiä lentäviä lauseita. Vältä lyhenteitä. Älä kirjoita "nyysislangia". Aiheeltaan tarkasti esim. johonkin tekniikan tai tieteen alaan rajatuissa ryhmissä voi olla välttämätöntä käyttää termejä. Silloin on syytä käyttää niitä oikein; vrt. kohtaan Lukemisen apuneuvoja. Muista kuitenkin, että usein ryhmää lukee joukko alaan vihkiytymättömiä mutta siitä kiinnostuneita ihmisiä, jotka arvostaisivat sitä, että lyhyesti selittäisit hankalimmat termit tai yrittäisit ilmaista itsesi yleiskielellä. Nyyseihin tai yleensä Internetiin liittyvistä asioista kannattaa käyttää vakiintuneita nimityksiä, jos mahdollista.
• Kun kirjoitat englanniksi, älä yritä kirjoittaa liian hienosti. On hyvin mahdollista, että suuri osa lukijoista osaa englantia huonommin kuin sinä, eikä englantia äidinkielenään puhuvakaan välttämättä ymmärrä kaikkia fiksuja sanoja, joita ehkä löydät sanakirjastasi.
• Kirjoita lyhyesti, ja sano tärkeimmät asiat ensin. Vain harvat viitsivät lukea kuvaruudultaan monen sivun mittaisia juttuja. Jos sinulla on paljon asiaa, kirjoita siitä Web-dokumentti (vaikkapa vain pelkkä tekstitiedosto) ja lähetä nyyseihin vain lyhyt tiivistelmä ja tieto dokumentin sijainnista (siis URL).
• Kirjoita lyhyehköjä kappaleita. Sopiva rivimäärä on 5 - 10.
• Kirjoita tyylikkäästi. Vältä pitkiä virkkeitä mutta myös töksähtelevää tyyliä, jossa on lyhyitä irrallisia lauseita niin, että lukija joutuu arvaamaan, miten ne liittyvät toisiinsa.

Ks. myös Hints on writing style for Usenet (joka kuuluu news.announce.newusers-fakkeihin).

Lisäohjeita selkeästä suomenkielisestä asiakirjoittamisesta on esimerkiksi oppaassa Kirjoita asiaa. Englantia kirjoitettaessa voi olla apua pienestä linkkikokoelmastani Resources on the English language.

Teknisiä rajoituksia: merkistö, rivinpituus ym.

Nyysit välineenä asettavat useita teknisiä rajoituksia, jotka on syytä ottaa huomioon. Seuraavat ohjeet vastaavat vakiintunutta hyvää käytäntöä, jonka tarkoitus on tehdä viestit luettaviksi mitä erilaisimmissa ympäristöissä, jolloin yksinkertaisuus on valttia.

• Nyysien käyttö viestintävälineenä perustuu puhtaaseen tekstimuotoon. Tästä tarkemmin kohdassa Miksi vain tekstiä?.
• Alun perin nyyseissä käytettiin vain Ascii-merkistöä, ja se on edelleenkin se merkistö, joka kohtuullisen varmasti välittyy oikein. Tämä merkitsee seuraavaa merkkivalikoimaa:
  • englannin kielen kirjaimet A - Z ja a - z
  • numerot 0 - 9
  • välilyönti
  • välimerkit .,;:?!
  • lainausmerkki " ja heittomerkki '
  • sulkeet()[]{}
  • seuraavat erikoismerkit: # $ % & * + - / < > = @ \ ^ _ ` | ~
  Kaikkien muiden merkkien käyttö nyyseissä on riskialtista, mutta käytännössä muitakin merkkejä täytyy käyttää, esimerkiksi suomessa ä- ja ö-kirjaimia.
• Erityisesti euron symbolia ei kannata käyttää, koska ei ole mitään riittävän luotettavaa tapaa esittää sitä nyyseissä. Sen sijaan euroa rahayksikkönä on tietysti syytä käyttää, mutta silloin sopii käyttää sanaa, esimerkiksi suomeksi "42 euroa" tai englanniksi "42 euros". Lisätietoja: Euron symbolista ja lyhenteistä. Euron symboli olisi kyllä käytettävissä ISO Latin 9:ssä eli ISO 8859-15:ssä, mutta tätä koodia eivät ohjelmat tue vielä kovinkaan hyvin.
• Kun kirjoitat suomeksi tai ruotsiksi, huolehdi mahdollisuuksien mukaan siitä, että kirjaimet ä, ö ja å eli ns. ääkköset eli skandit ovat ISO Latin 1 -koodin mukaisia ja että nyysiohjelmasi sisällyttää otsakeriveille tiedon tästä (Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1). Jotkut vieläkin kirjoittavat suomenkieliset tekstitkin Asciilla, korvaten esim. ä:n a:lla ja ö:n o:lla, mutta tämä luultavasti aiheuttaa enemmän ongelmia kuin ratkaisee. Sama koskee ns. lokkiskandeja eli merkkejä {}|[]\ merkkien åäöÅÄÖ tilalla. Vältä erityisesti sitä, että kyseiset merkit lähtevät nyyseihin esim. Mac- tai MS-DOS-merkistön mukaisina. Kysy tarvittaessa apua paikalliselta mikrotukihenkilöltä. Huomaa, että silloin, kun joudut joka tapauksessa käyttämään ISO-Latin-1:tä, kannattaa käyttää koko kyseistä merkistöä. Näin ollen voit käyttää esimerkiksi oikeaa kertomerkkiä, asteen merkkiä, mikro-etuliitettä ja useimpia länsieurooppalaisten kielten aksenttimerkkejä (esim. 10×20, 15 °C, 100 µm, Lindén, Rhône). Niiden kirjoittaminen ei yleensä edes ole kovin vaikeaa; jos käytät Windowsia, ks. ohjetta Erikoismerkkien kirjoittaminen suomalaisella PC-näppäimistöllä. Sen sijaan englanninkielisiin ryhmiin kirjoitettaessa ei ole syytä käyttää näitä merkkejä, vaan kannattaa pitäytyä Asciissa. Huomaa, että yksikin Asciin ulkopuolinen merkki voi aiheutua koko viestin koodautumisen muotoon, joka on hankala tai mahdoton osalle lukijoista.
• Kirjoita kohtuullisenmittaisia rivejä. Rivinpituuden tulisi olla vähemmän kuin 80 merkkiä, tai mieluiten enintään 72 merkkiä. (Kuvaruudulle kyllä yleensä mahtuu 80 merkkiä, mutta kun muut lainaavat tekstiäsi, rivinpituus kasvaa.) Jos olet tottunut käyttämään tekstinkäsittelyohjelmia, ota huomioon, että nyysiohjelmat eivät yleensä jaa tekstiä riveille automaattisesti vaan sinun on muistettava painaa rivinvaihtonäppäintä. Jos tämä tuottaa vaikeuksia, selvitä, voiko nyysiohjelmassasi jotenkin saada päälle ns. wrap-moodin, jolloin rivinvaihdot tulevat automaattisesti. Mutta varo, ettei kyseessä vain ole ns. soft wrap, jolloin sinä näet tekstin jaettuna eri riveille mutta itse viestissä rivinvaihtoja ei ole, jolloin monet lukijat näkevät tekstin yhtenä ylipitkänä rivinä (josta esim. mahtuu ruudulle vain alkuosa). Tarkista myös, että ohjelma rivittää oikein - oletusarvona saattaa olla esim. rivin jakaminen 132 (eikä esim. 80 tai 72) merkin jälkeen, mikä johtaa aivan omituisiin tuloksiin.
• Jätä kappaleiden väliin tyhjä rivi. Painetuissa kirjoissa käytetty tyyli, jossa vain sisennetään kunkin kappaleen ensimmäistä riviä hiukan, ei oikein toimi nyyseissä.
• Kirjoita vasen reuna suorana, siis ilman sisennystä, ja suunnilleen samanmittaisia rivejä. Tarkkaan samanmittaisuuteen ei kannata pyrkiä, vaikka nyysiohjelmasi ehkä antaisikin siihen mahdollisuuden, koska nyysien kaltaisessa järjestelmässä se vain vaikeuttaa lukemista.
• Älä aloita riviä pisteellä, koska nyysiohjelmat saattavat tulkita sellaiset rivit jollakin erikoisella tavalla. (Tämä lienee kyllä lähinnä historiaa. Tosin pistealkuisten rivien, joita esiintyy lähinnä teknisissä yhteyksissä, on raportoitu aiheuttaneen ongelmia vielä v. 2000. Sen sijaan toinen samantapainen vanha kielto "älä aloita riviä from-sanalla" voidaan toivottavasti unohtaa. Sitä olisi aika hankala noudattaa, ja ohjelma, joka sekoaa moiseen, tulkiten rivin From-otsakkeeksi, olisi niin pahasti rikki, että se on syytä heti päivittää tai vaihtaa.)
• Muista, että lukijat näkevät tekstisi yleensä eri kirjasinlajilla (font) kuin sinä. Ei siis kannata kikkailla sillä, minkä näköinen jokin merkki sattuu ruudullasi olemaan. Erityisesti on syytä välttää nyyseissä ns. Ascii-taidetta, jossa kirjaimia ja muita merkkejä käytetään niin, että muodostavat graafisen kuvion. Sellainen nimittäin yleensä suunnitellaan olettaen, että kaikki merkit ovat tasalevyisiä (ns. monospaced font eli teletype font), mikä yhä yleisemmin ei pidä paikkaansa. Fonttia sanotaan tasalevyiseksi, jos jokainen merkki vie saman verran tilaa vaakasuunnassa, kun itse merkin ympärillä oleva tyhjä tila otetaan huomioon; tämän vastakohta on suhteellinen (proportional) font, jossa esim. i on yleensä paljon kapeampi kuin M.
• Kirjasinlajien vaihtelusta johtuu myös, että taulukointi on ongelmallista. Ensinnäkin on syytä olla käyttämättä sarkainmerkkiä eli TAB-merkkiä, koska sarkauskohdat (tab stops) voivat lukijan ruudulla olla missä vain. Jos siis haluat esittää esim. tilaston taulukkomuodossa, pane tiedot sarakkeisiin välilyöntejä käyttäen ja liitä viestiin esim. ilmoitus "tämä taulukko näkyy parhaiten, jos fontti on tasalevyinen". Useimmissa ohjelmissa voi valita tasalevyisen kirjasinlajin; eri asia on, moniko lukija osaa sen tehdä.

Selvitä ensin asiaa itse

Mahdollisia tietolähteitä ovat muun muassa seuraavat:

• Tietosanakirjat ja muut hakuteokset sekä eri alojen oppikirjat, joita on mm. julkisissa kirjastoissa. (Vinkki: parin vuoden takaisia ja hyvin käyttökelpoisia CD-rom-tietosanakirjoja myydään usein edullisesti, esim. satasella.)
• Puhelin. Jos kysymyksesi koskee asiaa, joka on selvitettävissä yhdellä puhelinsoitolla, miksi postaisit kysymyksen nyyseihin ja odottaisit, että joku muu soittaa puolestasi? (Etenkin kun se joku kysyisi asiaa väärin.)
• Web. Ks. esim. Suomen yleisten kirjastojen verkkopalveluiden Tiedonhaku-sivuja ja Makupalojen Internet-osuuden kohtaa Tiedonhaku.
• Fakit.
• Nyysien arkistot.

Selvittele siis ongelmaasi ensin niin pitkälle, kuin tuntuu kohtuulliselta. Vaikka vastausta ei löytyisikään, pystyt luultavasti sen jälkeen esittämään kysymyksesi tarkemmin, oikeampia termejä käyttäen ja sen oloisesti, että olet itse yrittänyt löytää ratkaisun. Lisäksi sinulla on paljon paremmat edellytykset ymmärtää nyyseissä mahdollisesti saamiasi vastauksia.

Valitse ryhmä oikein

Kannattaa miettiä, mihin ryhmään asia kuuluu. Väärästä ryhmästä saa erään toteamuksen mukaan vain valituksia, mutta todellisuudessa sieltä saa usein myös vääriä vastauksia.

Valitessasi ryhmää älä tuijota vain ryhmän nimeen. Se saattaa olla harhaanjohtava. Tutustu ryhmän kuvaukseen ja siihen, millaisia asioita ryhmässä käytännössä käsitellään.

Käytä tarvittaessa sopivia välineitä ryhmien etsimiseen sen sijaan, että innoissasi lähetät viestisi ensimmäiseen näkemääsi ryhmään, joka jotenkin väljästi tulkiten tuntuisi käsittelevän sitä aihepiiriäkin, jota viestisi koskee. Jos olet aikeissa ensi kerran kirjoittaa suomenkieliseen ryhmään, tarkista vielä sfnet-ryhmien kuvauksista, että kyseessä todella on sopivin ryhmä.

Valitse mahdollisimman spesifinen ryhmä, siis sellainen, jossa keskustellaan juuri niistä asioista, joita juttusi käsittelee. Jos sinulla on Unix-ongelma, niin älä kysy sitä ryhmässä sfnet.atk, koska on olemassa myös spesifisempi ryhmä sfnet.atk.unix. Aiheeltaan hyvin laajat ryhmät ovat usein niin vilkkaita ja tasoltaan kirjavia, että eri alojen asiantuntijat eivät useinkaan viitsi seurata niitä.

Viestiä ei pidä lähettää sekä yleisempään ryhmään että spesifisempään ryhmään "varmuuden vuoksi". Jos viesti sopii aiheensa puolesta ryhmään sfnet.atk.unix, se ei sovi ryhmään sfnet.atk, koska tämä ei ole kaikkia mahdollisia ATK-asioita varten vaan vain niitä, joille ei ole omaa ryhmää. Muutenkin kannattaa harkita hyvin tarkoin, jos tulee mieleen lähettää viesti useaan ryhmään "paremman levikin" saamiseksi; ks. varoituksia moneen ryhmään lähettämisen ongelmista.

Lisätietoja: How to find the right place to post (FAQ).

Kirjoita kuvaava otsikko

Nyysiartikkeliin liittyy aina otsikkotieto, joka on varsinaisen artikkelin ulkopuolella (sitä ennen) Subject-otsakerivillä. Itse artikkelin sisälle ei yleensä ole syytä kirjoittaa otsikkoa, koska Subject-rivin tarkoitus on toimia riittävänä otsikkona.

Kirjoita artikkelisi otsikko huolella, koska useimmiten ihmiset päättävät otsikon ja vain otsikon perusteella, lukevatko he juttusi. Otsikon pitää olla lyhyt mutta kuvata selkeästi ainakin se, mitä aihetta juttu käsittelee. Parhaimmillaan otsikko voi olla samantapainen iskevä tiivistelmä jutun keskeisestä sanomasta kuin hyvän lehtijutun otsikko. Esimerkiksi "Tuloverotus" kuvaa aiheen mutta ei sanomaa; "Tuloverotusta kiristettävä" kertoisi jo sanoman suppeasti; ja "Tuloverotusta kiristettävä Ruotsin tasolle" olisi vielä tarkempi.

Yleensä kannattaa kirjoittaa yksi asiakokonaisuus yhteen viestiin. Ei siis ole hyvä jakaa asiaa useaksi viestiksi mutta ei myöskään sisällyttää viestiinsä esimerkiksi kahta aivan erilaista kysymystä. Näin muun muassa siksi, että ne, joita kiinnostaa vain toinen, eivät joutuisi lukemaan threadiä, jossa keskustellaan sekaisin molemmista. Tämä myös olennaisesti auttaa kirjoittamaan hyviä Subject-rivejä, koska kahta eri asiaa on vaikea ilmaista tiiviisti, yhdellä rivillä, ja koska toisaalta ei tietenkään ole hyvä myöskään kirjoittaa yksipuolista otsikkoa.

Otsikon pitää olla jotenkin ymmärrettävissä irrallisenakin, ottaen huomioon vain se yleinen asiayhteys, joka itse ryhmän luonteesta johtuu. (Esim. jos ryhmä on nimenomaan ja vain myynti-ilmoituksia varten, riittää kirjoittaa otsikkoon ilmaisu, joka kuvaa myytävän tuotteen.) Kun järkevä lukija näkee sen pitkässä listassa otsikoita, jotka eivät liity toisiinsa muuten kuin ehkä siten, että ne on lähetetty samaan ryhmään, hän valitsee luettavikseen ne, joiden aihe vaikuttaa kiinnostavalta otsikon perusteella. Jos otsikko ei oikeasti sano mitään, on kohtuullista olettaa, ettei kirjoittaja onnistu viestinnässään sen paremmin itse artikkelin sisälläkään.

Tämä periaate on sanottu jo v. 1987 kirjoitetussa, nyysijärjestelmän perusteet kuvaavassa dokumentissa RFC 1036 (kohdassa 2.1.4) näin:

The "Subject" line - - tells what the message is about. It should be suggestive enough of the contents of the message to enable a reader to make a decision whether to read the message based on the subject alone.

Selkeiden otsikoiden merkitys on koko ajan lisääntynyt nyysien käytön laajetessa, kun ihmiset joutuvat valitsemaan yhä suuremmasta määrästä juttuja ne, jotka ovat heille tärkeitä. Tässä käytetään nykyisin apuna myös monenlaisia ohjelmia, jotka automaattisesti valitsevat artikkeleita niiden otsikoissa olevien avainsanojen takia. Tämän vuoksi oikeinkirjoituksen tarkistaminen on erityisen tärkeää otsikoiden osalta.

Ei siis ole kovin fiksua kirjoittaa esim. ryhmään sfnet.tori.myydaan.muut artikkelia, jonka otsikkona on "Myydään". Otsikko "Myydään kirja" tai "Kirja" on parempi, mutta ei vielä kovin hyvä; "Darwinin 'Lajien synty', 1. painos" olisi iskevä.

Otsikon kirjoittaminen ISOILLA KIRJAIMILLA on myös erittäin huono ajatus, samoin muut yritykset kiinnittää huomiota tyyliin "Lue tämä!!!" tai "Kiireellinen". Vaikka usein julkaisuissa otsikko kirjoitetaan - ehkä parempien typografisten keinojen puutteessa - isoin kirjaimin, jotta se erottuisi normaalitekstistä, niin tätä ei pidä soveltaa Subject-otsakkeisiin. Ne nimittäin jo erottuvat muusta tekstistä, koska ne ovat otsakkeina eri asemassa kuin viestin runko. Ohjelman näyttämässä listassa eri viestien otsakkeita HUUTAMINEN sattuu silmiin säälittävänä yrityksenä saada omalle jutulle huomiota. Jos viestin sisällä haluaa käyttää väliotsikoita tms., niin niiden isokirjaimisuus voi olla ajateltavissa. Mutta yleensä riittää kirjoittaa sellainen omaksi kappaleekseen. Kannattaa muistaa, että kaikenlainen isokirjaimisuus ärsyttää monia nyysien lukijoita.

Aika usein käytetään otsikoissa koodilyhenteitä esimerkiksi siten, että alussa oleva Q: tarkoittaa kysymystä (question); mutta parempi on kirjoittaa suora kysymys, josta itsestään näkee, että se on kysymys. Melko tavallinen on lyhenne OT:, joka tarkoittaa, että viesti on ryhmän aihepiiriin kuulumaton (off-topic) tai ainakin siihen vain marginaalisesti kuuluva. Tämä on hyvä käytäntö, jos kirjoittaa sellaisia viestejä, mutta parempi on kirjoittaa kuhunkin ryhmään vain siihen kuuluvia juttuja. Ryhmäkohtaisesti saattaa olla erilaisia sopimuksia tai käytäntöjä, joita on hyvä noudattaa. Jos esimerkiksi ryhmässä, joka ei ole osto- eikä myyntiryhmä, on erikseen sallittu osto- ja myynti-ilmoitukset, on järkevää merkitä ne esim. suomalaisessa ryhmässä niin, että otsikko alkaa O: (ostetaan) tai M: (myydään) tai V: vaihdetaan tai ehkä A: (annetaan) tai L: lahjoitetaan. (Tietysti myyntiryhmässä on aivan tarpeetonta käyttää M:-etuliitettä.) Ks. esim. ryhmän sfnet.tori.asunnot kuvausta, joka luettelee otsikoissa käytettävät lyhenteet ja neuvoo muutenkin otsikon kirjoittamisessa.

Vaikka kirjoitat hyvän otsikon, pitää asia silti esittää tekstissäkin. Voi tuntua siltä, että olet onnistunut kirjoittamaan otsikkoon koko asiasi, esimerkiksi kysymyksesi. Toista silti asia itse viestissä. Yleensä kun muotoilet kysymyksen hiukan toisin sanoin, ehkä joitakin yksityiskohtia lisäten, lisääntyy todennäköisyys sille, että lukija ymmärtää kysymyksesi oikein.

Yleisesti otsikon ei pidä sisältää sellaista asiaa, jota ei itse tekstissä lainkaan käsitellä. Paljon syntyy väärinkäsityksiä, kun lukija lukee vain tekstin, josta puuttuu olennainen yksityiskohta, joka on mainittu otsikossa, mutta vain otsikossa. Vielä pahempi on tietysti ristiriita otsikon ja sisällön välillä!

Jos vastaat nyyseissä olleeseen artikkeliin eli lähetät followupin, otsikoksi tulee oletusarvoisesti merkkijono Re: ja kommentoitavan artikkelin otsikko. Sellaista otsikkoa ei pidä mennä mielivaltaisesti muuttamaan. Sen harkittu muuttaminen on joskus aiheellista. Usein käy niin, että keskustelun kuluessa aihe on vaihtunut moneen kertaan mutta kukaan ei ole viitsinut vaihtaa otsikkoa. Jos otsikkorivillä lukee Subject: Re: Ruumiinavauksen vaarat, mutta keskustelu koskeekin junaliikenteen turvallisuutta, keskustelu ei luultavasti kovin hyvin tavoita niitä ihmisiä, joita se kiinnostaisi. Toisaalta otsikon vaihtaminen on monella tapaa ongelmallista. Kannattaa harkita, olisiko parasta aloittaa kokonaan uusi threadi uudella otsikolla ja viestin alussa lyhyesti referoida aiempaa keskustelua ja viitata esim. Message-ID:llä itse tekstissä johonkin olennaiseen viestiin vanhassa threadissä.

Periaatteessa protokollan mukaan Subject-rivillä ei saisi käyttää esimerkiksi ä:tä tai ö:tä ainakaan sellaisinaan. Erittäin painavat käytännön näkökohdat puoltavat kuitenkin niiden käyttöä suomenkielisten (ja ruotsinkielisten) viestien otsikoissa ja nimenomaan sellaisinaan, 8-bittisinä merkkeinä. Ks. kohtia selainten asetuksista ja koodauksista otsakkeissa.

Miten kannattaa pyytää apua

Jos sinulla on useita ongelmia, kirjoita kustakin erillinen viesti. Näin voit ensinnäkin valita ryhmän oikein ja kirjoittaa kuvaavan otsikon kullekin asialle erikseen. Ja vaikka ongelmat kuuluisivat samaan ryhmään, keskustelu sujuu paremmin, kun kustakin muodostuu oma "keskustelupuu", thread; se, jota kiinnostaa vain yksi sinun kysymyksistäsi, voi silloin seurata juuri sitä koskevaa keskustelua. Toki jos kysymyksilläsisi on kiinteä yhteys toisiinsa, ne kannattaa kirjoittaa samaan artikkeliin.

Kun etsit apua johonkin ongelmaan, kuvaa ongelma tarpeeksi tarkasti. Muista, että lukija saa tietää ongelmastasi vain sen, minkä sinä sanoillasi kerrot. (Sanat tietysti voivat viitata jossakin oleviin lisätietoihin.) Ns. Kiravuon netiketti havainnollistaa tätä seuraavasti:

Jos kysymys kokonaisuudessaan kuuluu "miksi en saa yhteyttä Vipuseen?" voisi sen jättää yhtä hyvin kysymättä. Eri koneiden välille voi luoda yhteyksiä kymmenillä eri tavoilla, tuollaiseen kysymykseen vastaaminen edellyttäisi kaikkien eri tapojen keksimistä ja kokeilemista. Kysymykseen pitää aina liittää kuvaus tyyliin "kun yritin ottaa yhteyttä hilasta vipuseen komennolla 'rlogin vipunen' kello 18.32 tänään 31.4, kone vastasi 'bus error (core dumped)'". Hyväkään kysymys ei tietenkään takaa vastausta, mutta se parantaa mahdollisuutta saada vastaus.

Edellä oleva esimerkki käsittelee keskustelua paikallisessa ryhmässä, jossa lukijoiden voi ehkä olettaa tietävän, mitä käytetyt koneiden nimet tarkoittavat. Esim. kansallisessa saati kansainvälisessä ryhmässä esitettynä parannettukin kysymys olisi useimmille lähinnä arvoitus; toisaalta tällainen asia ei sellaiseen ryhmään kuuluisikaan.

On sattunut useammin kuin kerran, että kun ihminen rupeaa selostamaan ongelmaansa tarpeeksi huolellisesti, hän itse kesken kaiken oivaltaa ratkaisun. Joka tapauksessa ongelman hyvä erittely merkitsee, että on valmiimpi ymmärtämään, mitä muut ratkaisuehdotuksissaan tarkoittavat.

Toisaalta ongelman hyvä kuvaaminen ei yleensä merkitse sen pitkää kuvaamista. Sanojen paljous erittäin todennäköisesti saa hyvin monet potentiaaliset vastaajat siirtymään seuraavaan artikkeliin. Joka tapauksessa on syytä heti alussa kertoa suurin piirtein, mitä asia koskee. Mene suoraan asiaan! Jos viestin otsikko on mitäänsanomaton tyyliin "Kysymys johon tarvitsen vastauksen", niin tuskin ainakaan kiireinen asiantuntija viitsii paneutua asiaan, etenkään jos itse artikkeli alkaa seuraavaan tyyliin (hiukan mukailtu todellisesta esimerkistä):

Voiko joku ystävällisesti vastata tähän kysymykseen. Olen juuri alkanut suunnitella web sivuja ja minulla on ollut tietokone vasta neljä kuukautta mutta olen jo saanut valmiiksi toisen saittini (kommentit sivuistani olisivat tervetulleita - -

On hyvä olla kohtelias, mutta on hyvä myös ymmärtää, mitä kohteliaisuus missäkin tilanteessa vaatii.

Jos ongelman kuvaus on pitkä tai siihen liittyy esimerkiksi kuvamuotoista aineistoa (esim. ns. ruutukaappaus, screen shot, tai digitaaliseen muotoon saatettu valokuva tai piirros), niin voit laittaa sen Web-sivulle, johon sitten viittaat nyysiartikkelissasi.

Kerro varsinainen ongelma sen sijaan, että kysyisit, miten teknisesti hoidetaan asia, jolla ongelma luullaksesi pitäisi hoitaa. Yksi yleisimmistä syistä, joiden takia ihmiset saavat vääriä vastauksia, on se, että he ennakoivat ratkaisua liiaksi, jopa niin pitkälle, että jättävät itse ongelman tai tavoitteen kertomatta. Kiravuon netiketti esittää aiheesta seuraavan esimerkin:

Jos haluat siirtää ison tiedoston kahden mikron välillä älä kysy "Miten yhdistän kaksi mikroa modeemeilla?", koska tällöin sidot itsesi tiettyyn ratkaisuun. Kysy ennemmin "Haluan siirtää ison tiedoston kahden mikron välillä, olisiko koneiden yhdistäminen modeemeilla hyvä idea ja miten se tehdään?" Ja joku vastaa että "Ei, hanki sen sijaan ohjelma joka jakaa tiedoston pienempiin osiin ja osaa koota sen uudestaan muualla."

Tuon esimerkin paremmin muotoiltu kysymyskin on toisaalta sikäli huono, että se ei kerro olennaisia taustatietoja kuten sitä, millaisista mikroista on kysymys. Niinpä vastauskaan ei voi olla kovin täsmällinen; sopivien ohjelmien valikoima on esim. Macille erilainen kuin Windows 95:lle.

ATK-ongelmissa kannattaa yleensä kertoa ainakin koneen käyttöjärjestelmä ja käytetty ohjelma. Ohjelman versionnumerokin voi olla hyvin olennainen. Erinomaisia ohjeita kysymysten esittämiseen ATK-asioista on FLUGin sivulla Ohje hyvän kysymyksen laatimiseen; ohjeet on kirjoitettu Linuxin käyttäjille, mutta niissä esitetyt periaatteet ovat varsin yleispäteviä.

Kysymyksen asiayhteys on myös usein tärkeä mainita. Sillä voi olla ratkaiseva merkitys sille, vastataanko kysymykseesi sellaisesta näkökulmasta, että vastauksesta on hyötyä. Jos kysyt, mitä se-ja-se englannin sana on suomeksi - toivottavasti ensin katsottuasi, ettei sitä ole tavallisessa sanakirjassa! - niin on olennaista, haluatko vain itse ymmärtää, mitä sana tarkoittaa, vai esiintyykö sana tekstissä, joka sinun pitää suomentaa. Jälkimmäisessä tapauksessa on erittäin olennaista, minkä alan tekstistä on kyse, ja myös lukijakunnalla on merkitystä.

Kun lähetät kysymyksen nyyseihin, varaudu myös seuraamaan ainakin muutaman päivän ajan vastauksia, joita ryhmään lähetetään. On hyvin mahdollista, että saat vastauksia myös meilitse, mutta kun kysyt julkisella foorumilla, lue myös vastaukset samalta foorumilta. Ks. selostusta siitä, miksi ei ole fiksua pyytää vastauksia meilitse.

Jos olet kysynyt julkisesti apua johonkin ja löytänyt ratkaisun jostain muualta kuin ryhmään lähetetyistä vastauksista, on yleensä kohteliasta myös kertoa, että ongelma on ratkaistu ja ainakin lyhyesti miten se on ratkaistu. Muuten ihmiset jatkavat vastaamista turhaan, ja ihmiset, joilla on samanlainen ongelma, jäävät vaille apua.

Apua pyytäessään kannattaa olla kohtelias. Älä kirjoita "Haluan ohjelman, joka..." saati "Kertokaa, mistä saan..." vaan "Voisiko joku kertoa, mistä saisin...". Näissä voi olla iso ero ihmiselle, joka miettii, vastaako kysymykseesi vai ei. Ei kannata esiintyä tavalla, joka voidaan tulkita vaativaiseksi maksavan asiakkaan asenteeksi. Nyyseissähän et ole (vastaajille) maksava asiakas.

Avun korvaaminen

Jos joku opettaa sinua, et välttämättä pysty korvaamaan sitä hänelle - mutta voit opettaa edelleen jotakuta muuta. Joissakin ryhmissä olet kyselijä tai vain lukija, joissakin ryhmissä pystyt itse osallistumaan keskusteluun ja tarjoamaan jotain muillekin.

Jotakin ryhmää säännöllisesti seuraavat ihmiset huomaavat, ketkä kirjoittavat asiaa ja neuvovat muita. He todennäköisesti ovat valmiimpia auttamaan sellaista, joka auttaa muita.

Vastatako? Ryhmään vai yksityisesti?

Kun mielesi tekee vastata nyyseistä lukemaasi juttuun, harkitse, onko syytä vastata ollenkaan. Sokrates antoi ohjeen, jonka mukaan ennen suun avaamista on syytä vastata mielessään kolmeen kysymykseen: onko se totta, hyvää ja välttämätöntä? Siis onko se, mitä aion sanoa tai kirjoittaa, paikkansapitävää, onko sen sanominen hyväksi ja onko se todella tarpeen?

Seuraavaksi kannattaa nmietiä, onko syytä vastata julkisesti vai henkilökohtaisesti, siis nyyseissä vai meilitse (tai kenties puhelimitse). Tämä riippuu etenkin siitä, onko aihe oletettavasti lukijakuntaa yleisesti kiinnostava.

Yleensä jos vastaa, kannattaa vastata julkisesti. Tällöin muut mahdolliset vastaajat - joita voi olla monia - näkevät sinun vastauksesi eivätkä turhaan selvittele samaa asiaa ja kerro samaa vastausta. Ja he voivat oikaista, jos vastauksesi on väärä tai puutteellinen. (Vrt. selostukseen siitä, miksi ei ole fiksua pyytää vastauksia meilitse.)

Jos aiot vastata, sinun on syytä katsoa ensin, onko artikkeliin jo tullut vastauksia, ja lukea ne. On hyvin mahdollista, että joku on jo kertonut saman, minkä sinä aiot kirjoittaa - kenties jopa selkeämmin ja tarkemmin, tai antaen paremman ratkaisun ongelmaan. (Kokonaan ei voida välttää sitä, että eri ihmiset vastaavat kysymykseen toisistaan riippumatta, sillä vastausartikkelithan eivät leviä kaikkialle silmänräpäyksessä. Mutta paljon turhia viestejä voidaan välttää, jos halutaan.)

Henkilökohtainen vastaus voi olla paikallaan, jos osaat antaa vain epävarman vinkin siitä, mistä vastaus voisi löytyä. Sama koskee tilannetta, jossa sinulla on jotain sanottavaa yksityiskohdasta, joka on ryhmän ja viestin varsinaisen aiheen kannalta aivan epäolennainen mutta artikkelin lähettäneelle ehkä hyvinkin tärkeä. Ja tietenkin esimerkiksi myynti- tai ostopalstan viesteihin ja muihin sentapaisiin vastataan henkilökohtaisesti. Ota huomioon, että valitettavan usein lähettäjän osoite on tavalla tai toisella virheellinen ja sisältää esim. ns. nospam-sotkuja.

Missään tapauksessa ei pidä vastata sekä julkisesti ryhmään että henkilökohtaisesti meilitse, ellei sitä ole aivan erikseen pyydetty tai ellei siihen muuten ole erittäin hyvää syytä. Silloinkin on viestissä kerrottava, että näin on tehty. On hyvin turhauttavaa vastata henkilökohtaiseen viestiin henkilökohtaisesti ja sitten huomata, että se olikin lähetetty myös ryhmään.

Kun ryhdyt vastaamaan, lue alkuperäinen artikkeli ajatuksella. Jos kirjoittaja tuntuu sanoneen jotain täysin tyhmää, olet saattanut hyvinkin vain ymmärtää väärin.

Yhdessä viestissä kannattaa vastata vain yhteen viestiin. Jos threadissä on useita viestejä, joihin haluaisit vastata, kirjoita erilliset viestit. Jos nimittäin lisäät threadiin yhden vastauksen, jossa lainaat ja kommentoit useita aikaisempia viestejä, viestiketjun seuraaminen käy lukijoille todella hankalaksi.

Tee selväksi, mihin vastaat: referointi ja lainaaminen

Artikkeliin vastatessasi voit lainata (siteerata, quote, "quotata") edellisen artikkelin tekstiä omassa artikkelissasi. Lainauksen tarkoitus ei ole toistaa, mitä aiempi kirjoittaja esitti, vaan lyhyesti viitata siihen, jotta lukija näkisi, mihin sinun kirjoituksesi liittyy. Mitä pitempi kommentoitava artikkeli oli, sitä tärkeämpää on, että lainauksesi osoittaa, mitä kohtaa kommentoit.

Netiquette Guidelines tiivistää asian näin (suom. JK):

Jos lähetät vastauksen viestiin, muista esittää tiivistelmä alkuperäisestä viestistä viestisi alussa tai sisällytä juuri riittävä määrä tekstiä alkuperäisestä, jotta asiayhteys käy ilmi. Tämä varmistaa sen, että lukija ymmärtävät [mistä on puhe], kun he alkavat lukea vastaustasi. Erityisesti koska nyysit leviävät siten, että palvelimet jakelevat viestejä toisilleen, on mahdollista nähdä vastausviesti ennen alkuperäistä viestiä. Asiayhteyden ilmoittaminen auttaa jokaista. Mutta älä sisällytä alkuperäistä viestiä kokonaan!

RFC 1855, One-to-Many Communication

Useat nyysiohjelmat automaattisesti ottavat kommentoitavan artikkelin kokonaisuudessaan mukaan lainauksena taikka tarjoavat käyttäjälle kaksi vaihtoehtoa, kun hän haluaa vastata artikkeliin: artikkeli, jota kommentoidaan, tulee mukaan vastaukseen kokonaisuudessaan tai sitä ei tule lainkaan. Tämä on omalla tavallaan kätevää, kunhan ymmärrät lyhentää lainausta radikaalisti. Kun siihen tottuu, se käy melko sujuvasti. Asiaan on parempi suhtautua poimimisena kuin lyhentämisenä: valitse lyhyt ote, yleensä rivi tai pari, jotka lyhyesti ilmaisevat, mitä kommentoit. Teknisesti tämä tapahtuu poistamalla kaikki muu.

Kun nyysiohjelma ottaa viestiin mukaan kommentoitavan artikkelin, ne tyypillisesti lisää jokaisen rivin alkuun >-merkin (ja ehkä sen perään välilyönnin) osoittamaan, että kyse on sitaatista. Jos lainaus sisälsi lainauksen, niin tästä seuraa, että kahteen kertaan lainatun rivin alussa on >> (tai > > ). Vaikka monet ohjelmat tarjoavat mahdollisuuden vaihtaa >:n tilalle muun merkin, niin sitä ei pidä tehdä. Kyseinen merkki on varsin vakiintunut tähän käyttöön, ja sen korvaaminen muulla olisi verrattavissa siihen, että rupeaisi käyttämään jotain itse keksimäänsä ·lainausmerkkikäytäntöä· normaalitekstissä. Lisäksi se sotkee ohjelmien mahdollisuudet järkevään viestien esittämistapaan, josta on helpompi erottaa eri kirjoittajien tekstit toisistaan. Useat ohjelmat (ja mm. Google Groups) osaavat esittää viestin havainnollisesti esimerkiksi siten, että eritasoiset lainaukset näkyvät eri taustaväreillä tai kirjasinlajeilla tms.:

Tämä lainausten esittämisen tapa on yksi syy siihen, että kannattaa kirjoittaa enintään 72 merkin rivejä ja olla sisentämättä vasenta reunaa.

Lainaamista käsitellään lisää, lähinnä virheiden välttämisen kannalta, myöhemmin kohdassa Ylipitkät lainaukset. Lainausten lähteiden ilmoittamisesta ks. kohtaa Attribuutiot.

Perustele ja tarkista väitteesi

Muutama hyvä Web-osoite (URL) tai kirjallisuusviite on paikallaan, jos tiedät tietolähteitä, jotka tukevat vastaustasi tai antavat lisätietoja.

Kerro tietosi tarpeeksi tarkasti

Kun vastaat kysymykseen, vastaa niin tarkasti kuin tiedät tai voit kohtuullisella työllä saada selville. Tämä ei ole vaikeaa, jos olet noudattanut edellä esitettyä ohjetta tarkistaa tiedot.

Tilanteesta riippuu, miten yksityiskohtaisia tietoja annat. Kysyjänkin voidaan kohtuudella olettaa näkevän vaivaa vastauksen etsimiseen. Paljon riippuu siitä, miten helppoa tarkan tiedon löytäminen on. Jos esimerkiksi joku vastaa esim. kysymykseen jonkin ohjelman saatavuudesta "sen saa Funetista", niin se on lähinnä ihmisten kiusaamista; ensinnäkin siksi, että asian voisi helposti sanoa täsmällisemmin (esim. "sen saa FTP-palvelimesta ftp.funet.fi"), ja toiseksi siksi, että aineiston etsiminen FTP-palvelimista on usein huomattavan hankalaa. Jos siis vastaaja tietää, mistä ohjelman saa, hänen olisi huomattavasti helpompaa kuin kysyjän tai satunnaisen lukijan tarkistaa, mikä on tarkka osoite, ja kertoa se tyyliin
ftp://ftp.funet.fi/pub/msdos/packing/zoo/

Toisaalta jos joku kysyy esimerkiksi kysymyksen, joka suoraan esiintyy ryhmän fakissa, on luultavasti hyödyllisempää antaa fakin osoite kuin itse kysymyksen osoite fakin sisällä, saati vain fakissa oleva vastaus lähdettä kertomatta!

Kerro, jos et kirjoita itsenäsi

Yleisesti ottaen nyyseissä jokainen edustaa tasan itseään. Jos firmasi vaatii, että lisäät kaikkiin artikkeleihisi selityksen (disclaimer), jonka mukaan mielipiteesi ovat omiasi eivätkä firman, joudut tietysti tekemään niin. Mutta normaalisti on parempi, että oletusarvoisesti jokainen kirjoittaa itsenään ja että erikseen mainitaan, jos jokin kannanotto on jonkin laitoksen tai firman virallinen kanta.

Jos kirjoitat jonkin firman tuotteista tai palveluista kehuen tai haukkuen, kerro, jos suhteesi firmaan on jokin muu kuin tyytyväisen tai tyytymättömän asiakkaan. Tämä ei ole vain eettistä, se on myös järkevää. Uskottavuutensa voi menettää aika perusteellisesti, jos kerrankin jää kiinni siitä, että on kehunut oman firman tuotetta tai haukkkunut kilpailijaa tuomatta ilmi, että on oma lehmä ojassa.

Keskeytä, peruuta

Kun olet vasta kirjoittamassa artikkelia tai lähettämäisilläsi sen, voit vielä keskeyttää. Yleensä jos epäröit, onko syytä lähettää artikkeli, on parasta keskeyttää. Käyttämästäsi nyysiohjelmasta riippuu, miten tämä tehdään. Toiminnon nimenä voi olla esimerkiksi "discard", "delete" tai "cancel"; viimeksi mainittu on aika hämäävä, koska "cancel" voi tarkoittaa myös peruutusta! Huomaa myös, että voit tavalla tai toisella ottaa talteen kirjoittamasi ennen keskeytystä, vaikka sitten leikkaa ja liimaa -menetelmällä, jos ei parempaakaan ole tarjolla. Myöhemmin jossain paremmassa tilanteessa - esimerkiksi rauhoituttuasi - voit muokata viestiäsi parempaan kuntoon ja lähettää sen.

"Kolme on, joita ei saa takaisin: tehty teko, sanottu sana ja ammuttu nuoli." Nyysiartikkelin lähetys rinnastuu näihin: ei ole mitään tapaa taata, että lähettämäsi artikkeli poistuu nyysijärjestelmästä. Mutta aika paljon voi korjata peruuttamalla (engl. cancel) artikkelin. Tässä on ero meiliin, jota ei voi oikein mitenkään peruuttaa sen jälkeen, kun se on lähetetty. Useimmissa nyysiohjelmissa peruutustoiminnon nimi on "cancel", ja merkkipohjaisissa ohjelmissa käytettävä käsky on yleensä "C" tai "c".

Peruutustoiminto lähettää nyysijärjestelmään erityisen Cancel-viestin, jonka saadessaan nyysipalvelin hävittää alkuperäisen viestin omasta artikkelien tarjonnastaan eikä enää lähetä sitä eteenpäin. Tarkemmin sanoen nyysiohjelma lähettää Cancel-viestin sille palvelimelle, johon se muutenkin on yhteydessä, ja tämä palvelin sitten nyysijärjestelmän yleisten mekanismien mukaisesti lähettää sen eteenpäin joillekin muille palvelimille, jotka lähettävät sitä eteenpäin jne. Mutta moni on saattanut ehtiä jo lukea sen, ja on täysin mahdollista, että Cancel-viesti saapuu johonkin palvelimeen paljon alkuperäisen viestin saapumisen jälkeen - tai ei koskaan.

Lisätietoja: Cancel Messages: Frequently Asked Questions. Sisältää myös lyhyet ohjeet siitä, miten peruuttaminen tehdään eräissä yleisissä nyysiohjelmissa. Ks. myös news.newusers.questions: How to cancel an article that you've posted. Outlook Expressin käyttäjien on syytä lisäksi ottaa huomioon, että OE jättää peruutetun artikkelin lähettäjälle itselleen näkyviin. Lisäksi Pinellä ei voi peruuttaa artikkeleita millään normaalilla tavalla. Pinellä lähetetyn artikkelin voi peruuttaa jollain muulla ohjelmalla, esim. Gnusilla, kunhan peruutuksen lähettää samasta tietokoneesta samalla lähettäjäosoitteella kuin alkuperäisen. Jos haluaa Pinellä peruuttaa artikkelin, täytyy itse rakentaa cancel-viesti.

On tärkeää erottaa edellä kuvatut asiat - viestin lähettämisen keskeyttäminen ja viestin peruuttaminen - toisistaan sekä myös pelkästä viestin merkitsemisestä luetuksi tai poistamisesta nyysiohjelman omasta tietokannasta. Viimeksi mainitut, joista myös saatetaan käyttää esim. nimitystä "delete", ovat aivan käyttäjäkohtaisia asioita, joilla ei ole mitään vaikutusta siihen, mitä artikkeleita muut käyttäjät näkevät.

Tyypillisiä syitä peruuttaa artikkeli ovat seuraavat:

• Artikkelissa on paha asiavirhe, jonka kirjoittaja on huomannut.
• Artikkeli on luonteeltaan tiedote tulevasta tapahtumasta. Se on syytä peruuttaa, kun tapahtuma on mennyt.
• Osto- tai myynti-ilmoitus: kun olet tehnyt kaupat, kannattaa ilmoitus peruuttaa. Siten säästät paitsi muiden myös itsesi aikaa ja vaivaa.

Jos tarkoitus on korjata virheellinen artikkeli, niin olisi parempi käyttää Supersedes-otsaketta. Viesti, jossa on sellainen otsake ja siinä jonkin aiemman viestin tunniste, on tarkoitettu suoraan korvaamaan aiempi viesti. Valitettavasti vain monetkaan nyysiohjelmat eivät tue tätä toimintoa, ainakaan kovin näppärästi. Lisäksi kaikenlaisessa viestien peruuttamisessa ja korvaamisessa on se ongelma, että joku on voinut ehtiä kommentoimaan alkuperäistä viestiä, jolloin sen lukijat joutuvat ihmettelemään, mihin se oikein on kommentti. Joka tapauksessa siis jos peruutat tai korvaat viestisi, tee se ensi tilassa.

Peruuttaminen ei todennäköisesti poista viestiä Google-järjestelmästä. Toisaalta poistaminen ei yleensä ole tarpeenkaan, sillä Google on luonteeltaan arkisto. Mutta Googlen ohjeistossa on kuvaus sen omasta poistomenettelystä: How can I remove articles from Google's archive?

Kirjoitusvihreet

Yksittäinen kirjoitusvirhe ei yleensä ole häritsevä - lukija mielessään korjaa virheen, ehkä tiedostamattomastikin. Toki joskus kirjoitusvirhe voi muuttaa sanoman sisällön tai tehdä sen mahdottomaksi tulkita. Lukija ei ehkä hyvillä tiedoilla ja hyvällä tahdollakaan osaa päätellä, tarkoittaako entymology sanaa entomology vai sanaa etymology.

Kirjoitusvirheiden runsaus on kuitenkin erittäin häiritsevää, jopa loukkaavaa. Vaikka viesti olisi tulkittavissa oikein, niin lukija häiriintyy virheistä: lukeminen keskeytyy, ajatus katkeaa. Jos kirjoittaa sadoille, tuhansille tai sadoilletuhansille ihmisille, on kohtuullista käyttää hiukan omaa aikaansa ja vaivaansa siihen, että teksti olisi jotenkin tolkullista. Jos sinulla on luku- ja kirjoitushäiriö, niin sinulla on aivan erityinen syy etsiä sinulle sopiva nyysiohjelma, jossa on kielentarkistus. Jos teksti vilisee virheitä, lukijat eivät tiedä, miksi siinä on virheitä.

Erityisesti otsikossa kirjoitusvirheet ovat häiritseviä, etenkin, jos virhe on olennaisessa termissä. Otsikoilla on suuri merkitys, kun ihmiset etsivät heitä kiinnostavia viestejä. Muutenkin kannattaa ottaa huomioon arkistojärjestelmät ja muut systeemit, joissa tietokoneohjelmat käsittelevät artikkelien tekstisisältöä. Jos viesti sisältää tärkeän vinkin, joka on hyödyllinen vielä ensi vuonnakin, on ikävää, jos sitä ei löydy, koska viestissä oli kirjoitusvirhe ratkaisevassa sanassa (esim. ohjelman nimessä).

Jos huomaat oman virheesi lähetettyäsi artikkelin, älä välitä, jos se ei ole olennainen. Jos se on olennainen - lähinnä silloin, kun asiasisältö on muuttunut tai olet kirjoittanut esim. jonkin tärkeän osoitteen väärin - ota ensin tarvittaessa artikkeli itsellesi talteen tiedostoon, peruuta artikkeli, korjaa virheesi ja lähetä artikkeli korjattuna uudestaan.

Jos huomaat jonkun muun tekemän virheen, älä puutu asiaan, jos virhe ei ole olennainen - tai enintään lähetä meiliä. Jos virhe on aiheuttanut asiasisällön olennaisen vääristymisen, lähetä nyyseihin asiallinen korjaus. Mutta jos et ole varma siitä, että olet tulkinnut tilanteen oikein, lähetä meiliä ja ehdota alkuperäiselle kirjoittajalle, että hän itse lähettäisi korjauksen (tai toimisi edellä kuvatulla tavalla, jolloin virheellinen artikkeli saadaan kokonaan pois).

Huomautteleminen epäolennaisista kirjoitus- ja kielivirheistä nyyseissä on hyvä tapa osoittaa pikkusieluisuutensa laajalle yleisölle. Kieliasioita käsittelevissä ryhmissä toki sellainenkin virhe saattaa olla olennainen, joka muissa yhteyksissä on epäolennainen.

Useissa nyysiohjelmissa on jonkinlainen kirjoitusasun tarkistin ainakin englannin kielelle, ehkä muillekin. Alkeellisimmillaan kyseessä on pelkkä spelling checker sanan suppeimmassa mielessä: se tarkistaa, löytyvätkö kaikki tekstin sanat ohjelman käyttämästä sanaluettelosta. Tämäkin kuitenkin on usein avuksi. Etenkin jos kirjoittelet englanniksi, kannattaa kokeilla, onko tarkistimesta hyötyä. (Ongelmana on mm. se, että tarkistin ei yleensä tunne erisnimiä eikä lyhenteitä eikä kaikki teknisiä termejä vaan valittaa niistä kuten väärinkirjoitetuista sanoista; toisaalta useille tarkistimille on mahdollista "opettaa" uusia sanoja.) Tietenkin on myös mahdollista käyttää erillisiä oikolukuohjelmia tai esim. tekstinkäsittelyohjelmien kielentarkistuspiirteitä. Englanninkielisen tekstin oikeellisuus voi olla merkittävää myös siksi, että joku ehkä lukee tekstiäsi esimerkiksi Babel Fishin avulla; alkutekstin virheet voivat pahoin sotkea automaattisen kielenkääntämisen.

Mitä ei pidä tehdä

Sisältö:

• Sisällöttömät viestit
• Liian pitkät jutut
• Saman jutun lähettäminen moniin ryhmiin
• Jutun lähettäminen useasti
• Ylipitkät lainaukset
• Vastausten pyytäminen meilitse
• Fleimit ja fleimisodat
• Trollaus ja trollaantuminen
• Hitler-kortin käyttö
• Nimettömänä kirjoittaminen
• Metakeskustelu
• Ryhmien häiritseminen
• Ihmisten etsiminen
• Spoilerit
• Tekijänoikeuden loukkaaminen
• Meilin lainaaminen nyyseissä
• Väärä kaupallinen käyttö
• "Artikkelissa 1234 NN kirjoitti..."
• Binaaridatan lähettäminen

Näistä ohjeista on erillinen tiivistelmä Seitsemän kieltoa nyyseihin kirjoittajalle eli miten näytät fiksulta vaikka olisit ääliö.

Toisentyyppinen, humoristisempi esitys samasta aihepiiristä on Niilo Paasivirran laatima Nettipeelon opas.

Sisällöttömät viestit

Nyyseissä näkyy yllättävän paljon viestejä, jotka ovat teknisestikin tyhjiä eli viestissä on vain otsaketiedot, itse viestissä ei ole mitään tekstiä (tai vain tyhjiä rivejä). Useimmiten tämä johtuu siitä, että kirjoittaja ei ole osannut käyttää nyysiohjelmaansa tai on vahingossa painanut Send-nappulaa kun piti ruveta kirjoittajaan (eikä ole huomannut mitä tapahtui tai ei ole ymmärtänyt tai osannut peruuttaa viestiään). On myös mahdollista, että lähettäjä on pyrkinyt kirjoittamaan viestilleen hyvän Subject-otsakkeen, mikä onkin ehdottomasti suositeltavaa, mutta kuvitellut, että se sitten riittääkin! (Ei riitä. Siinäkin harvinaisessa tapauksessa, että koko asia olisi tiivistettävissä yhteen riviin, se on parasta toistaa viestin sisällössä - jos ei muusta syystä niin siitä, että tyhjä viesti näyttää oudolta, esim. erehdyksessä lähetetyltä.)

Vielä enemmän näkyy viestejä, joiden sisältö on asiallisesti tyhjä ainakin ryhmän aihepiirin kannalta, tulkittiin aihepiiriä miten väljästi tahansa. Tylsiä ovat esimerkiksi "Me too!" -viestit, joissa vain ilmaistaan kannatus (tai vastustus) jollekin toisen kirjoittamalle, usein vielä lainaten toisen kirjoittama kokonaisuudessaan. Pelkkää kannatusta tai vastustusta ei ole järkevää ilmaista nyysien kaltaisella foorumilla. Poikkeuksena tietysti tilanteet, joissa "äänestystä" on erikseen pyydetty ja se kuuluu ryhmässä hyväksyttyihin tapoihin.

Myöskään henkilökohtaiset asiat eivät yleensä kuulu nyyseihin. Ihmisten etsimisen lisäksi sellaisia ovat muun muassa

• pelkät kiitokset saaduista vastauksista; kiittäminen on kyllä kohteliasta kahdenkeskisessä kanssakäymisessä, mutta nyysitpä ovatkin muuta; jos on muutakin asiaa kommentoitavaksi, niin silloin on soveliasta kiittää samalla (esim. "kiitos vastauksesta, jolla sain ongelmani ratkeamaan, kun tein ehdotettuun koodiin seuraavan korjauksen: - -")
• kuulumisten kyseleminen; ryhmän vakiokirjoittajat ehkä tuntevat toisensa jotain kautta henkilökohtaisestikin, tai haluaisivat tuntea; vaikka henkilökohtainen jutustelu onkin tärkeä viestinnän muoto, sen harrastaminen julkisesti osoittaa mm. suhteellisuudentajun puutetta
• omista poissaoloista yms. kertominen; tosin jos olet ryhmän vakiokirjoittaja, voit ehkä liittää ennen lomallelähtöäsi vaikkapa siguusi lyhyen maininnan loma-ajastasi (jos uskallat; murtovarkaatkin voivat lukea nyysejä).

Muista, ettet ole kirjoittamassa kirjettä vaan julkiselle foorumille, ja siksi se, mikä koskee sinun lisäksesi vain yhtä tai muutamaa muuta, on suurelle joukolle pelkkää häiritsevää hälyä.

Yhdenlaisena sisällöttömyytenä voidaan pitää ns. vakiojuttuja. Jos olet kuullut tai lukenut tosi hyvän jutun ja palat innosta lähettää sen nyyseihin, harkitse hetki. Ensinnäkin lue tämän oppaan kohta Sinisilmäisyys. Usein varsinkin aloittelijat innoissaan lähettelevät juttuja, jotka ovat joko täyttä huuhaata tai ainakin "vitsejä", jotka jokainen nyysejä vähänkään pitempään seurannut on lukenut niin monta kertaa, että tuntuu jo tylsältä, lievästi sanoen. Ehkä rekisterinumero LUU-5 ei olekaan ihan niin hauska kymmenennellä kerralla. Erityisesti jos olet lukenut sen tosi hyvän jutun nyyseistä, se mitä todennäköisimmin on vakiokamaa, jonka levittämisellä vain leimautuu ikävystyttäväksi.

Every old idea will be proposed again with a different name and a different presentation, regardless of whether it works.
(Jokaista vanhaa ideaa ehdotetaan uudestaan eri nimellä ja eri tavoin esitettynä, riippumatta siitä, toimiiko se.)

RFC 1925

Liian pitkät jutut

Lyhyestä virsi kaunis. Mitä lyhyemmin saat asiasi sanotuksi, sitä todennäköisemmin se luetaan ja sitä paremmin se menee perille. Jos yrität sanoa kaiken, mitä sinulla on jostakin aiheesta sanottavaa, pelkkä artikkelisi pituus saa hyvin monet siirtymään seuraavaan artikkeliin lukematta sanaakaan jutustasi. Lisäksi saatat pilata nimesi, eli sinua pidetään esitelmöitsijänä tai saarnaajana, jonka myöhempiäkään artikkeleita ei kannata lukea

Nyysit ovat ensisijaisesti keskustelua ja lyhyitä tiedotuksia varten. Ne toimivat parhaiten, kun kukin artikkeli on kohtuullisen mittainen - ei sähkeenomaisen lyhyt mutta ei myöskään esitelmän mittainen.

Kaksikymmentä riviä (enintään 72-merkkisiä rivejä) on mukava pituus ja mahtuu useimmissa lukutilanteissa lukijan nähtäväksi yhdellä kertaa. Jos asiaa on enemmän, voi kirjoittaa pitempään, mutta yli sadan rivin mittainen artikkeli alkaa jo olla varsin monille lukijoille liian pitkä. Suuntaviivaa antaa sekin, että news.newusers.questions Charterin mukaan yli 200-rivinen artikkeli on "excessively long". Erikoistilanteissa pitempikin voi olla paikallaan, mutta jos rivejä on yli viisisataa, on lähes varmaa, että juttua ei lue juuri kukaan. Poikkeuksen muodostavat fakit, joiden lähettämisellä on omat syynsä.

Yksi syy pyrkiä lyhyyteen on se, että jos viestin pituus on yli 50 riviä, niin niin Google Groups esittää sen eräissä tilanteissa niin, että vain 50 riviä on näkyvissä ja koko viesti löytyy linkin takaa.

Pitkän jutun lähettäminen "jatkokertomuksena" eli useaan artikkeliin jaettuna on yleensä vielä haitallisempaa kuin yhden pitkän artikkelin lähettäminen. Sen ohittaminen aiheuttaa lukijoille enemmän työtä ja siten enemmän ärsyyntymistä.

Jos esimerkiksi jokin kysymys vaatii mielestäsi satoja rivejä pitkän vastauksen, on usein parasta kaikessa rauhassa kirjoittaa vastaus omaksi Web-sivukseen, kirjoittaa siitä sitten parinkymmenen rivin tiivistelmä ja lähettää nyyseihin tiivistelmä ja Web-sivun osoite. Tämä ei ole merkittävästi suurempi vaiva kuin pitkän artikkelin kirjoittaminen mutta paljon hyödyllisempää.

Saman jutun lähettäminen moniin ryhmiin

Yleensä juttu kannattaa lähettää vain yhteen ryhmään. Valitse aiheeseen mahdollisimman hyvin sopiva ryhmä ja unohda muut. Jos et tiedä, mikä kahdesta tai useammasta ryhmästä olisi sopivin, älä lähetä mihinkään niistä, ennen kuin olet tutkinut ryhmien kuvauksia ja sisältöä paremmin. Katso lisäneuvoja kohdasta Valitse ryhmä oikein.

Jos sinulla kuitenkin on hyvin perusteltu syy lähettää useaan ryhmään, käytä ns. yhteislähetystä. Kysymyksen lähettäminen kahteen tai useampaan ryhmään erillisinä viesteinä eli ns. multiposting on erittäin paljon huonompi menettely: se hajottaa threadin (vastaukset ja kommentit niihin) eri ryhmiin. Ne, jotka seuraavat vain yhtä ryhmistä, eivät näe niitä vastauksia, jotka on lähetetty muihin. Ja niille, jotka seuraavat kahta tai useampaa niistä ryhmistä, joihin juttu on lähetetty, tilanne on myös erittäin ikävä. On turhauttavaa lähettää kommentti ja sitten huomata, että sama kysymys on esitetty toisessakin ryhmässä - mutta kommentti meni tietysti vain siihen ensimmäiseen.

Lisäksi saman jutun lähettäminen hyvin moneen ryhmään tulkitaan ns. spämmäykseksi ja herättää huomattavaa ärtymystä. On hyvin mahdollista, että ylläpito (automaattisesti tai "käsin") poistaa sellaisen artikkelin kaikista ryhmistä.

Eri otsikoiden käyttö lähetettäessä juttua useaan ryhmään ei suinkaan paranna tilannetta vaan pahentaa sitä. Useita ryhmiä seuraavien lukijoiden aikaa tuhlaantuu entistä enemmän, kun heiltä menee kauemmin aikaa huomata, mistä on kyse.

Jos joku on lähettänyt saman jutun moneen ryhmään, niin ei kannata kiivailla lähettämällä menettelyä paheksuva vastausartikkeli, joka menee samoihin ryhmiin. Aloittelijoiden takia saatetaan silloin tällöin huomauttaa siitä, että viestin lähettäminen moneen ryhmään, varsinkin aivan tolkuttomaan määrään ryhmiä, on todellakin typerää eikä onneksi kuulu nyyseissä kuin pienen häirikköryhmän tapoihin. Tämä kannattaa kuitenkin tehdä vain hyvin harvoin ja harvojen.

Joskus saattaa sattua, että pariin kolmeen ryhmään lähetetyn jutun sisältö on sinänsä asiallinen ja sinulla on siihen asiallista sanottavaa. Silloin on syytä vastata samoihin ryhmiin mutta tehdä parhaansa ohjatakseen keskustelun oikeille raiteille panemalla Followup-To-kenttään se ja vain se ryhmä, johon asia parhaiten kuuluu.

Jutun lähettäminen useasti

Saman artikkelin lähettäminen useaan kertaan samaankaan ryhmään ei yleensä ole fiksua. Yleensä se tapahtuu vahingossa.

Syynä on usein sellainen nyysiohjelma, jossa lähettäminen tapahtuu "nappia painamalla" (esim. klikkaamalla ruudulla näkyvää painikkeen näköistä kuvaa) eikä lähettäjä saa välitöntä palautetta siitä, että ohjelma on huomannut painalluksen. Ohjelma nimittäin ei jouda moista kertomaan, kun se käsittelee viestiä. Niinpä käyttäjä saattaa painaa nappia toistamiseen, vielä kerran, vielä kerran...

Tahallinen viestin lähettäminen uudestaan esimerkiksi parin päivän välein on tietenkin typerää. Sillä saa nopeasti häirikön maineen.

Joskus voi olla aiheellista lähettää juttu uudestaan, esimerkiksi jos kysymykseen ei ole tullut vastauksia pariin viikkoon, vaikka voisi olettaa, että ryhmää seuraavista ihmisistä löytyy joku, joka osaa vastata. Tällöin on syytä selvästi kertoa mitä tekee (tyyliin "Lähetän tämän kysymyksen uudestaan, koska - -"). Mutta sekä syntyvän vaikutelman että itse asian kannalta olisi suotavaa miettiä, voisiko kysymyksen muotoilua parantaa esimerkiksi antamalla lisätietoja ongelmasta.

Ylipitkät lainaukset

Kohdassa Tee selväksi, mihin vastaat selostettiin, miten vastauksen alussa on syytä esittää lauseen parin tiivistelmä siitä, mitä kommentoi, tai lainata siitä muutama lause. Tässä keskitytään tavallisiin virheisiin, joita ihmiset usein tekevät lainaamisessa, yleensä ajattelemattomuuttaan tai huomaamattomuuttaan.

Useimmissa nyysiohjelmissa on mahdollisuus saada kopio alkuperäisestä artikkelista mukaan omaan vastaukseen. Usein se on jopa oletusarvona. On erittäin tärkeää supistaa sellaisia sitaatteja niin, että niissä on mukana vain olennaisin. Tällöin tulee lukijoille selväksi, mitä kohtia kommentoit. Lisäksi tulet itsekin lukeneeksi ne kohdat uudestaan ja ajatelleesi asiaa vielä kerran - ehkä huomataksesi, että olit ymmärtänyt väärin, tai keksiäksesi nasevamman tavan vastata.

Nyysien vanhaan ja hyvin perusteltuun käytäntöön sisältyy, että lainaukset ovat ennen omia kommentteja. Niinhän yleensäkin kirjoitetaan! Valitettavasti on nykyisin kovin yleistä, että artikkeli alkaa omalla tekstillä. Jotkut ovat jopa pitäneet tätä järkevänä siksi, että silloin kirjoittajan oma teksti näkyy alussa eikä pitkän lainauksen perässä. Mutta vikanahan on silloin lainauksen liiallinen pituus! Vanha järjestys on ehdottomasti oikea jo senkin takia, että omassa artikkelissa tyypillisesti viitataan kommentoitavan artikkelin asiasisältöön esim. pronomineilla ("se" yms.). Sellaiset viittaukset jäävät irrallisuudessaan käsittämättömiksi, ja on kohtuutonta vaatia lukijaa arvamaan, mihin kohtaan jossain jäljempänä olevassa lainauksessa ne viittaavat.

Pitkiä lainauksia perustellaan joskus sillä, että siten lukija näkee koko sen puheenvuoron, jota kommentoidaan, ja että näin vältetään lainausten irrottaminen asiayhteydestään. Tämä on lukijoiden aliarviointia. Lukija voi itse lukea sen artikkelin, jota kommentoidaan; erittäin usein hän juuri oli lukenut sen. Ja jos ei osaa lainata asiallisesti, olisi parempi olla kommentoimatta; jos lainaa esim. koko artikkelin ja sitten kommentoi vain paria asiaa siinä, tulee myös esittäneeksi vääristelevän sitaatin. Lisäksi tekijänoikeuslain mukaan saa siteerata vain tarpeellisen määrän toisen tekstiä.

Jos kommentoitavassa artikkelissa on esitetty kovin vuolassanaisesti se asia, jota haluat kommentoida, tai sitaatti muutoin tulisi liian pitkä, kerro omin sanoin, mitä näkemystä tai väitettä kommentoit. Tietenkään tällöin ei pidä esittää asiaa sitaattina vaan omana tekstinä tyyliin "tulkitsin NN:n viestin niin, että hänen mielestään - -".

Kokonaisen artikkelin lainaaminen riviäkään (edes sigua!) poistamatta on erittäin häiritsevää, ellei artikkeli ole hyvin lyhyt. Yleensä se osoittaa, että kirjoittaja yksinkertaisesti on jättänyt nyysiohjelmansa automaattisesti mukaan ottaman lainauksen silleen. Tästä on turha syyttää ohjelmaa, koska kyse on siitä, että kirjoittaja ei ole ymmärtänyt koko lainaamisen ideaa. Jos sitten keskusteluun osallistuu muitakin ymmärtämättömiä, homma menee ihan hulluksi. Ajatellaanpa, että Aatami kirjoittaa artikkelin ja Bertta kommentoi sitä ottaen mukaan Aatamin koko artikkelin lainauksena; ja sitten Carl kommentoi Bertan viestiä samalla tyylillä, eli mukana on sekä Aatamin että Bertan viesti kokonaan jne. Onneksi järjettömyys jossain vaiheessa katkeaa siihen, että kukaan ei enää jaksa moisia juttuja lukea.

Useat nyysiohjelmat rajoittavat lainatun tekstin määrän puoleen artikkelin pituudesta. Tämä on yleisesti ottaen ihan aiheellista. Rajoituksen kiertäminen lisäämällä keinotekoisesti omaa tekstiä lässynlässyllä on juuri niin typerää, miltä se kuulostaakin. Lyhennä lainausta tai jätä se kokonaan pois - jos sinulla on sen verran asiaa, että koko juttua on syytä lähettää.

Jos viestissä on muutama suhteellisen erillinen asia, joita haluat kommentoida erikseen, voit toki lainata ensin pari riviä, joilla ensimmäinen asia on, kirjoittaa kommenttisi niihin, ottaa seuraavan lainauksen jne. Mutta pitkät "analysoivat" artikkelit, joissa käydään jonkun toisen kirjoittajan juttua läpi rivi riviltä ja vastataan jokaiseen riviin erikseen, ovat varsin tylsiä, eikä niitä yleensä juuri kukaan luekaan. Ja suorastaan ääliömäinen on "vastaus", jossa on pelkästään toisen kirjoittajan artikkeli kokonaan lainattnua ja sitten (tai sitä ennen) "Me too!" tai "Bullshit!".

Lisätietoja: news.newusers.questions: Quoting Text in Replies sekä saksaksi Dirk Nimmichin Wie zitiere ich im Usenet? (englanninnettu nimellä How do I quote correctly in Usenet?) ja Volker Gringmuthin Zitieren im Usenet, joka huolellisesti selittää, miksi ns. TOFU-tyyli (Text oben, Fullquote unten; ei pidä sekoittaa tofuun ruoka-aineena) on erittäin huonoa tyyliä.

Vastausten pyytäminen meilitse

Usein näkee kysymyksiä, joiden lopussa lukee "lähettäkää meiliä, en seuraa ryhmää". Tämä kuvastaa itsekästä asennetta: nyysit nähdään keinona saada ilmaista konsultointiapua, ajatellen omaa mukavuutta enemmän kuin sitä, että muutkin saattavat olla kiinnostuneita vastauksista. Ja jos sinä olet näkyvästi itsekäs, niin miksi muut epäitsekkäästi auttaisivat sinua? On parempi ymmärtää nyysit keskustelufoorumiksi, koska sellaisena niitä pitävät lähes kaikki ne, jotka voisivat sinua auttaa.

Lisäksi meilitse tulleet vastaukset ovat epäluotettavampia, koska muut ryhmää seuraavat eivät näe niitä eivätkä voi korjata virheitä. Sitä paitsi kertomalla, ettei seuraa ryhmää, tulee myös kertoneeksi, ettei ole viitsinut edes katsoa, vastattiinko aivan samaan kysymykseen eilen kolmesti. Aihetta käsittelee tarkemmin kirjoitukseni Why you shouldn't ask for E-mail responses on Usenet.

Selitykset, joissa pyydetään vastauksia meilitse oman nyysipalvelimen ongelmien takia, ovat epäuskottavia - etenkin, kun nykyisin useimmat voivat lukea useimpia sfnet-ryhmiä ja kansainvälisiä ryhmiä esim. Google Groups -järjestelmän kautta.

Joskus kuitenkin voi olla hyvä ajatus kirjoittaa artikkeliinsa: "lähettäkää meiliä, postaan yhteenvedon". Tämä koskee etenkin erilaisia kartoituksia, joissa on suhteellisen epätodennäköistä, että kovin moni ihminen kertoisi saman asian. Useilla ihmisillä on pelko julkista kirjoittamista kohtaan, mutta meiliä he kyllä uskaltavat kirjoittaa, joten voit saada enemmän vastauksia. Lisäksi tällöin asiasta kiinnostumaton ei joudu kahlaamaan suuren vastausmäärän halki, ja asiasta kiinnostuneet lukijat saavat tiiviin informaatiopaketin, kun kysyjä on sen koonnut. Toisaalta kysyjän on kuitenkin syytä seurata ryhmää, koska kokemus on osoittanut, että suuri osa vastauksista kuitenkin tulee ryhmään. Ja se lyhyt yhteenveto pitää myös todella lähettää, mielellään siistittynä, ilman päällekkäisyyksiä ja muuta tarpeetonta. Vastauksia lähettäneiden nimet ja osoitteet on syytä julkistaa vain, jos olet saanut heiltä luvan. Jos asiaa kertyy paljon, voit kirjoittaa kattavan vastauksen omalle Web-sivullesi ja lähettää ryhmään vain sen osoitteen ja suppean tiivistelmän tai luonnehdinnan. - Jos vastauksia ei tule, on syytä kirjoittaa ryhmään lyhyt toteamus "ei yhteenvetoa, koska vastauksia ei ole tullut".

Jos oikein fiksusti haluat edellä kuvatun tapaisen kartoituksen tehdä, niin kirjoitat ensin asiasta Web-sivun, joka kertoo sen, mitä asiasta jo tiedät ja joka ehkä tarkemmin selostaa, mitä lisätietoja etsit. Nyysiartikkelissasi sitten viittaat tähän sivuun, ja vastauksia saadessasi täydennät sivua.

Fleimit ja fleimisodat

Tulista, hyökkäävää kommenttia eli followupia kutsutaan fleimiksi (flame).

Fleimeihin muut nyysienkäyttäjät suhtautuvat yleensä kielteisesti siitä riippumatta, ovatko he itse asiasta samaa mieltä fleimin kirjoittajan kanssa. Niinpä kun tekee mieli fleimata, kannattaa vetää syvään henkeä, tehdä jotakin rauhoittavaa ja sitten lukea uudestaan juttu, jota aikoo kommentoida. Yleensä silloin huomaa joko sen, että juttu ei ollutkaan niin typerä tai loukkaava, miltä se näytti, tai että se on niin typerä, ettei se ansaitse mitään vastausta. Jos kirjoitat fleimaavan vastauksen juttuun, joka oli ihan asiallinen muiden mielestä - ja ehkä sinunkin mielestäsi uudelleen luettuna - olet menettänyt kasvosi julkisesti. Harakiriä ei kannata tehdä, mutta opiksi kannattaa ottaa.

Fleimejä voi usein välttää sillä, että selittää rauhallisesti ja selkeästi, mitä tarkoittaa. Jos joku väittää jotain kummallista tai on ymmärtänyt jotain ihan väärin tai jopa kirjoittaa hiukan hyökkäävästi, kannattaa yleensä ensin vastata rauhallisesti, huolellisesti ja usein havaintoesimerkkejä esittäen, jopa ns. rautalankamallin esittäen. Tai sitten voi tietysti olla vastaamattakin. Selittämisessä ja väittelyssä kannattaa soveltaa tilanteeseen sopivia menetelmiä, niin että siirtyy järeämpiin argumentteihin vasta tarvittaessa, jos ollenkaan. Tässä voi olla apua ns. Lounelan asteikosta. Katso myös humoristista Nyyssiväittelyn opasta.

Fleimi aiheuttaa varsin usein vastafleimin - ja niin edelleen. Fleimisodissa usein tapellaan joidenkin koneitten tai käyttöjärjestelmien välisistä eroista, esim. Unix vastassaan Windows. Mutta fleimisota saattaa syntyä mistä vain ja täysin irtautua siitä, mistä alun perin oli kyse, samoin kuin ryhmän aihepiiristä. Pahimmillaan fleimisota menee kokonaan henkilökohtaisuuksien tasolle.

Fleimisodat eivät tietenkään muuta kenenkään mieltä eivätkä anna kenellekään lisää tietoa. Päinvastoin kirjoittajat linnoittautuvat kukin omalle kannalleen, kiinnittäen muiden argumentteihin huomiota vain siltä kannalta, miten ne voisi repiä rikki, asiallisesti tai asiattomasti. Onneksi sentään näitä sotia nykyisin käydään etupäässä tarkoitukseen omistetuissa ryhmissä kuten sfnet.atk.sodat.

Fleimejä ja fleimisotia käsittelee laajasti Andrew Heenanin Guide to Flaming.

Trollaus ja trollaantuminen

Kirjoitusta, jonka on tarkoitus aiheuttaa kiivaita reaktioita eli fleimejä, sanotaan trolliksi. Suomenkieliseksi vastineeksi on ehdotettu sanaa "vedätys". Yleensä trollaaja esittää jostakin kuumasta, kiistanalaisesta aiheesta äärimmäisen mielipiteen esittäen sen vastustajien kantaa halventaen, positiivisia argumentteja esittämättä. Usein trolli on tarkoituksellisen naiivi ja sisältää niin monta väärinkäsitystä tai vääristelyä, että liki jokaisen tekisi mieli oikaista edes osa - ja jos oikaisemiseen rupeaa, siitäpä tuleekin vuodatus.

Trollaus on alkeellisimmillaan pelkkää häiriköintiä, johon halutaan muiden vastaavan tuohtuneina. Esimerkiksi sama sanoma saatetaan toistaa loputtomasti samoin sanoin. Trollaaja sitten naureskelee muiden reaktioille samaan tapaan kuin hiekkalaatikolla hiekkaa muiden päälle heittelevä pikkupoika.

Trollaus voidaan pukea myös kysymyksen muotoon. Esimerkkinä voisi olla vaikkapa se, että joku kirjoittaa sci.lang-ryhmään kysymyksen muotoon puetun pyynnön kertoa, miksi englannin kieli on maailman kehittynein kieli; trollaavuutta korostaa, että ryhmän fakissa on selostus sellaisen kysymyksenasettelun harhaisuudesta. Esimerkein havainnollistettu kuvaus trollauksesta on artikkelissa Usenet fish tales -- how to avoid being trolled.

Käytännössä trollausta voi olla äärimmäisen vaikea erottaa pelkästä syvästä tietämättömyydestä tai tyhmyydestä, joskin säännölliset trollaajat yleensä oppii tunnistamaan. Toisaalta se ei ole yleensä tarpeenkaan, koska kummassakin tapauksessa on yleensä fiksuinta olla välittämättä koko jutusta. Varo joutumasta koukkuun, "trollaantumasta". Enintään voi joskus julkisesti varoittaa muita trollaajiksi tietämistään kirjoittelijoista; ks. dokumentin Guide to Flaming kohtaa Trollshifting. Ei pidä provosoitua, vaikka provosoidaan. Ks. myös alt.troll FAQ ja alt.syntax.tactical FAQ.

Alkujaan englannin sanaa troll ruvettiin käyttämään sen uistelemista tarkoittavan merkityksen pohjalta nyysislangissa viittaamaan kirjoitukseen, joka "kalastelee" fleimejä, tai tällaiseen kalasteluun toimintana. Ajatuksena oli, että trollaaja yrittää saada ihmisiä koukkuun eli kirjoittamaan kiivaita vastineita. Myöhemmin sana sekaantui skandinaavisperäiseen substantiiviin troll (vrt. sanaan trulli), ja ja nykyisin troll voi tarkoittaa myös ihmistä, joka trollaa.

Hitler-kortin käyttö

Godwinin laki esitetään useina varsin erilaisina versioina. Yhden version mukaan keskustelu päättyy, kun joku mainitsee Hitlerin; realistisemman version mukaan järkevä keskustelu päättyy silloin, mutta yleensä se kyllä on päättynyt aiemmin. Kuvaavin lienee versio, jonka mukaan keskustelun jatkuessa eli threadin pituuden kasvaessa todennäköisyys sille, että joku pelaa Hitler-kortin eli fleimisodassa vertaa kiistakumppaniaan tai muuta arvostelunsa kohdetta Hitleriin, natseihin, fasisteihin tms., kasvaa rajatta kohti ykköstä. Tämän arvellaan asettavan ylärajan sille, miten laajaksi threadi voi paisua. Niin kai on, koska keskustelun muututtua tarpeeksi mielettömäksi järkevät ihmiset kyllästyvät siihen ja muut siirtyvät aikanaan muualle meluamaan.

Joka tapauksessa useimmat fiksut ihmiset luultavasti pitävät Hitler-kortin pelannutta automaattisesti häviäjänä. Syynä on, että Hitler-kortin käyttö osoittaa niin vakavaa suhteellisuudentajun häiriötä, että mitään sen pelanneen aiemminkaan esittämää ei pidä ottaa vakavasti. Sama koskee Stalin-korttia ja muita vastaavia.

Nimettömänä kirjoittaminen

Nyysiohjelman asetuksiin on syytä kirjoittaa oma nimi sellaisena, kuin sitä yleensä asiayhteyksissä käyttää, ja oikea meiliosoite. Lempinimi tai vastaava sopii signatureen.

Miksi näin? Ensinnäkin koska kuuluu hyviin tapoihin ilmoittaa nimensä esiintyessään julkisesti. Toiseksi koska muuten sinua pidetään pellenä tai pahempana. Kolmanneksi koska sinut on syytäkin ottaa vakavasti vain, jos kirjoitat omalla nimelläsi.

Teoriassa on ajateltavissa, että nimettömänä tai pelkällä nimimerkillä kirjoittelu olisi poikkeustapauksissa perusteltua. Esimerkiksi vaikka laadukas sanomalehti normaalisti hyväksyy yleisönosastoon vain omalla nimellä kirjoitettuja juttuja, saatetaan nimimerkkikirjoitus hyväksyä, jos siihen on painava peruste. Esimerkiksi jos psykiatrisessa hoidossa ollut arvostelee kohteluaan, voi nimen salaaminen olla perusteltua hänen itsensä ja hänen omaistensa suojelemiseksi ikävältä huomiolta. Silloinkin lehti edellyttää, että oikea nimi ilmoitetaan toimitukselle.

Mutta käytännössä nimetön kirjoittelu nyyseissä ilman tuollaisen perusteen häivääkään on niin laajaa, että nimettömän kirjoittelun oletetaan todistavan käyttäjän osaamattomuudesta (ei ole osattu kirjoittaa omia tietoja oikeaan paikkaan), välinpitämättömyydestä, lapsellisuudesta tai jopa raukkamaisuudesta. Tässä asiassa väärinkäyttö on todellakin tehnyt oikean käytön liki mahdottomaksi, ja heppoisin syin nimensä salaavat toimivat niitä ihmisiä vastaan, joilla olisi oikeasti peruste suojautua nimettömyydellä.

Jos edellä sanotusta huolimatta aiot kirjoitella nyyseihin nimettömänä, mietipä seuraavaa. Nimettömyys on ehkä melko harmitonta aluksi. Mutta voitko todella taata, ettet missään vaiheessa provosoidu fleimaamaan ketään? Et edes pikkupikku kevytilkeilyyn? Tai et ainakaan luisuisi siitä vähän kovempaan sanailuun, vaikka toinen vastaisi (sinun mielestäsi) tosi ivallisesti? Jos todella olisit niin täydellinen, mitä aihetta sinulla voisi olla salata nimesi? Ja kun et luultavasti ole, niin saatat päätyä tilanteeseen, jossa nimettömyyden suojasta hyökätään henkilökohtaisesti muita ihmisiä vastaan. Jos se ei ole raukkamaista, niin mikä on?

Joskus on kommentoitu, että eihän yleisesti ole mitään takeita siitä, että nyysikirjoittelijan ilmoittama oikeannäköinen nimi on hänen oikea nimensä. Ei toki olekaan. Mutta nimensä salaaja osoittaa menettelyllään, että hän ymmärtämättömyyttään tai tahallaan on niin piittaamaton, ettei vaivaudu edes teeskentelemään hyvien tapojen noudattamista.

Muita nimettömänä tai nimimerkillä kirjoittelua koskevia katsauksia: Kai Puolamäen Nimimerkki-FAQ ja Sven Guckesin lyhyt kirjoitus Using your realname on the Internet - Pros and Cons.

Metakeskustelu

Jos jossain ryhmässä ei ole keskustelua ja haluaisit sellaista luoda, älä ainakaan kirjoita "onko kaikki tyhmiä vai miksei kukaan kirjoita mitään?" Huomattavasti fiksumpi tapa herättää keskustelua on kirjoittaa itse jonkinlainen alustus keskustelulle. Se voi olla kysymys tai essee tai jotain muuta vastaavaa. Mutta hiljaisen ryhmän "piristäminen" vain piristämisen vuoksi on huono ajatus.

Ei kuitenkaan kannata käyttää kovin paljoa aikaansa alustuksen kirjoittamiseen, sillä on hyvin mahdollista, että kukaan ryhmän aihepiiristä kiinnostunut ei ole huomannut sen olemassaoloa tai ei ehdi kirjoittaa siihen. On hyvin mahdollista, että keskustelijat ovat ihan muualla. Esimerkiksi jos jokin finet-ryhmä tuntuu kovin hiljaiselta, syynä on usein se, että asiasta kiinnostuneet ovat saman aihepiirin sfnet-ryhmässä tai kenties jossakin kansainvälisessä ryhmässä.

Ryhmien häiritseminen

Fiksuuteen kuuluu huomata, milloin muut pitävät sinua häirikkönä, vaikka kuinka olisit oikeassa. Jos mielestäsi jokin ryhmä on turha, koska sen käsittelemä asia on turha tai väärä, on paras pysyä poissa ryhmästä. On erittäin epätodennäköistä, että saisit käännytettyä ketään. Pikemminkin kirjoittelusi koettaisiin häirinnäksi; se aiheuttaisi kyllä asenteiden muuttumista - mutta aivan toiseen suuntaan kuin haluaisit.

Kiravuon netiketti esittää tästä havainnollisen esimerkin:

Rec.hunting on ryhmä jossa keskustellaan metsästyksestä. Jos olet itse vannoutunut metsästyksen vastustaja, älä mene julistamaan ideaasi rec.huntingissa. Metsästäjillä on oikeus keskustella harrastuksestaan rauhassa. Sillä siisti. Ja metsästäjät pitäkööt turpansa kiinni rec.food.vegetarian-ryhmässä, jolleivat ole kasvissyöjiä.

Myös edellä mainittu metakeskustelu koetaan usein häiritseväksi, riitelystä puhumattakaan.

Ryhmän "piristäminen" esim. lähettelemällä viestejä tyyliin "hei voitaisko me jutella jotain" tai joitakin ryhmän aihepiiriin kuulumattomia hauskoiksi tarkoitettuja juttuja on myös häiritsevää. Nyysiryhmää ei pidä kuvitella sosiaaliseksi tilanteeksi, jossa olisi kiusallista, kun kukaan ei sano mitään. Pikemminkin on kiusallista, jos joku avaa suunsa, vaikka ei ole mitään muita kiinnostavaa sanottavaa. Monilla ihmisillä on useita hiljaisia ryhmiä tilattuina, koska aihepiirit kiinnostavat; ei ole hauskaa, jos ryhmät näyttävät aktivoituvan mutta tarkemmin katsottaessa sisältävätkin vain keinotekoisia "piristeitä". On ryhmiä, joissa harvoin tapahtuu mitään, mutta silloin kun tapahtuu, keskustellaan olennaisista asioista ja tasokkaasti. Hiljaisella ryhmällä on oikeus olla hiljainen.

Ihmisten etsiminen

Jos et saa meiliä menemään jonnekin tai et tiedä jonkun ihmisen osoitetta tai sinulla on jokin muu vastaava ihkaoma ongelmasi, älä lähetä kysymystä nyyseihin, älä ainakaan kansainvälisiin. Kysy ylläpidolta, soita puhelimella, etsi Webistä tms. Se johtaa tulokseen huomattavasti nopeammin ja varmemmin. Ennen muuta et silloin tuhlaa lukemattomien muiden ihmisten aikaa.

Esim. meiliosoitteiden löytämisessä auttaa FAQ: How to find people's E-mail addresses. Ks. myös ohjetta Meiliosoitteiden ("sähköpostiosoitteiden") etsiminen erityisesti kansallisista osoitehakemistoista.

Jos haluat löytää jonkun vanhan tutun aikojen takaa, jokin osoitepalvelu saattaa auttaa, jos muistat joitakin olennaisia tietoja kuten nimen, mielellään koko nimen virallisessa muodossa. Osoitepalvelut ovat yleensä maksullisia, esim. Väestörekisterikeskuksen osoitepalvelu. Hankalammissa tapauksissa tarvittaisiin selvittelytyötä, jonka varmaankin moni yksityinen etsivätoimisto ottaisi mielihyvin tehdäkseen, mutta silloin puhutaan jo melko isoista summista.

Suomalaisia tuttuja saattaa hyvinkin löytyä laajan suosion saaneiden sivustojen koulukaverit.com ja inttikaverit.com kautta.

Mitä nyysien käyttöön ihmisten etsimiseen tulee, niin ei edes ole mitään ryhmää, joka sopisi siihen. Kiravuon netiketti mainitsee kansainvälisen ryhmän soc.net-people olevan juuri ihmisten etsimistä varten, ja sen kuvaus sanoo väljästi "Announcements, requests, etc. about people on the net". Mutta vilkaisu ryhmän nykyiseen sisältöön kertoo, että se on lähinnä ns. kirjeenvaihtoon halutaan -palsta (tai sisältää sellaisiksi naamioituja ilmoituksia). Ryhmä alt.personals.where.are.you.now on kyllä perustettu juuri ihmisten etsiskelyyn mutta se vaikuttaa varsin hiljaiselta. Ylipäänsä nyysien käyttö ihmisten etsimiseen sopisi huonosti nyysien luonteeseen On varsin epätodennäköistä, että missään kohtuullisessa ajassa sattuisi niin, että kysymyksesi lukee joku, joka tietää vastauksen, ja vielä viitsii vastata, ja vastaus lisäksi sattuisi olemaan oikea. Viitsisitkö sinä kauaakaan lueskella ryhmää, jossa olennaisena sisältönä on kysellä, tuntisiko joku sellaisen-ja-sellaisen ihmisen?

Spoilerit

Jos olet nähnyt jonkin elokuvan kahdeksaan kertaan ja haluat keskustella sen loppukohtauksen vivahteista, harkitse tarkkaan, missä on sopivaa ottaa asia esille. Moni muu vasta aikoo mennä katsomaan elokuvan eikä halua yllättäen lukea loppuratkaisua etukäteen.

Jos sinun täytyy kirjoittaa vaikkapa kirjojen tai elokuvien loppukohtauksista tai vastaavasta, toimi näin: Liitä viestin otsikkoon ja varmuuden vuoksi vielä itse viestin alkuun SPOILER ALERT tai muu selvä huomautus. Huolehdi myös siitä, parikymmentä ensimmäistä riviä viestissä - siis sen verran, kuin lukijan nähtäväksi alussa tulee - on "turvallista" tekstiä, joka käsittelee aihepiiriä ilman paljastuksia.

Useimmat nyysiohjelmat ymmärtävät myös control-L-merkin (form feed) sivunvaihdoksi eivätkä tulosta merkkiä seuraavaa tekstiä näytölle ennen seuraavaa välilyönninpainallusta. Sellaisen lisääminen edellä mainitun "turvallisen" tekstin perään on hyvä lisävarmistus. Se, miten control-L:n saa tekstin joukkoon, on sitten toinen ongelma; Emacsissa se tehdään yhdistelmällä control-Q control-L. Tätä voi käyttää paitsi spoilerien peittämiseen myös vitsien jaksottamiseen.

Spoilerivaroitusten lisäksi tai asemesta voisi ajatella käytettävän rot-13-koodausta Ongelmana siinä on lähinnä se, että rot-13:a käytetään suhteellisen vähän nykyisin, ja se taitaa olla tuntematon useimmille. Useimmat ohjelmat osaavat purkaa sen, mutta moniko käyttäjä tietää miten? Lisäksi rot-13 sotkee vain englannin kielen kirjaimet, ja muista merkeistä saattaa joskus paljastua liikaa. Joka tapauksessa olisi syytä selvästi mainita, mistä on kyse, esim. näin:

Titanic-elokuvaa koskeva spoileri (rot-13-koodattuna):
Ynvin hccbnn wn hfrng fvvaä byring vuzvfrg xhbyring.

Tekijänoikeuden loukkaaminen

Nyyseihin saat lähettää itse kirjoittamaasi tekstiä. Muuhun tarvitset yleensä kirjoittajan luvan, olipa teksti sitten peräisin lehdestä, kirjasta, Web-sivulta tai muualta. Tekijänoikeus antaa kirjallisen tai muun teoksen tekijälle "yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin" (tekijänoikeuslain 2 §).

Tähän pääperiaatteeseen on koko joukko poikkeuksia, esimerkiksi oikeus lainata (siteerata) teoksia "hyvän tavan mukaisesti" ja lähde mainiten uusissa teoksissa esimerkiksi omien käsitysten perustelemiseksi. Tämä ei kuitenkaan merkitse yleistä oikeutta julkaista otteita teoksista! Esimerkiksi kommentoitaessa nyysiartikkelia on luvallista ottaa sitaatti siitä - mutta vain "tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa". Samoin esimerkiksi lehtikirjoitusta nyyseissä kritisoitaessa on sallittua lainata siitä niitä kohtia, joita arvostellaan - mutta pelkkä lehtikirjoituksen kopioiminen sellaisenaan nyysiartikkeliksi ei ole sallittua, ei vaikka lähde mainittaisiin.

Lisätietoja tekijänoikeudesta on tekijäoikeusaineiston kokoelmassani.

Meilin lainaaminen nyyseissä

Myös meilin lainaaminen saattaa loukata tekijänoikeutta. Tämä koskee meilin kirjallista asua, ei asiasisältöä.

Olennaisempaa on, että monet pitävät loukkaavana sitä, että henkilökohtainen meili saatetaan julkisuuteen ilman lähettäjän lupaa. Etenkin, jos julkaistaan ote kiihkeästä meilikeskustelusta, saatetaan antaa aivan virheellinen kuva asioista. Jos liität nyysijuttuun otteen saamastasi meilistä, jossa sinua kutsutaan tolvanaksi, lukijat voivat saada väärän kuvan tilanteesta, jos eivät tiedä, miten sinä olitkaan haukkunut toista ensin. No, useimmat lukijat luultavasti arvaavat aika hyvin, mistä on kyse.

Kannattaa siis harkita, mitä tekee, ja epäselvissä tilanteissa kysyä lupaa lähettäjältä, jos on asiallinen tarve julkistaa saamansa meili.

Väärä kaupallinen käyttö

Nyysien käyttö kaupallisiin tarkoituksiin ei itsessään ole kiellettyä. Mutta vääränlaista kaupallista käyttöä esiintyy paljon.

Ensinnäkin se, millaista kaupallista toimintaa saat harjoittaa, riippuu siitä, kenen resursseja käytät.

• Jos käytät oppilaitoksesi tarjoamia tietokone- ja tietoliikenneresursseja, et saa käyttää niitä oman firmasi tarkoituksiin. Sen sijaan oppilaitoksesi käyttösäännöt todennäköisesti sallivat sen, että jos haluat päästä eroon vanhasta jääkaapistasi, voit laittaa siitä ilmoituksen esim. sfnet.tori.myydaan.muut-ryhmään.
• Jos käytät työpaikkasi Internet-yhteyksiä, ratkaisevaa on, mitkä ovat työnantajasi ilmoittamat käytön säännöt ja miten niitä tulkitaan. Yleensä vain työhön liittyvä käyttö on sallittu, mutta tätä saatetaan tulkita väljästi.
• Jos käytät sellaisia Internet-palveluita, jotka itse ostat (tai firmasi ostaa) ostaa joltakin kaupalliselta palveluntarjoajalta, niin olennaisia ovat sopimuksen ehdot - ja ne normaalisti sallivat kaupallisen käytön.

Kaikkien on syytä harrastaa kaupallista ilmoittelua vain siihen tarkoitetuissa ryhmissä taikka sellaisissa ryhmissä, joiden aihepiiriin tuotteet selvästi liittyvät ja joiden lukijoiden voidaan olettaa olevan niistä kiinnostuneita. Joissakin keskusteluryhmissäkin saattavat (kyseiseen alaan liittyvät) satunnaiset osto- ja myynti-ilmoitukset olla sallittuja; silloin on hyvä otsikossa esim. koodilyhenteellä kuten M: kertoa, mistä on kyse. Ja yleisesti on fiksumpaa kertoa vain tärkeistä uutuuksista tms. eikä lähetellä laajoja hinnastoja ja esitteitä. Ole varovainen, sillä tuotteista kertominen tulkitaan nykyisin hyvin herkästi spämmäykseksi.

Kaikkien on myös syytä esiintyä reilusti ja hyvän kauppa- ja markkinointitavan mukaan. Tämä merkitsee muun muassa oman roolin ja sidonnaisuuksien rehellistä ilmoittamista.

Pohjoismaiden kuluttaja-asiamiesten kannanotossa Sähköinen kauppa ja kuluttajat on esitetty mm. seuraava:

Markkinointiaineisto kuluttajille pitää selvästi merkitä sellaiseksi. Tämän pitää vähintäänkin ilmetä otsikosta.
- -
Yksityisten henkilöiden väliseen tietojenvaihtoon tarkoitettuihin järjestelmiin (esimerkiksi uutisryhmät ja listapalvelut), elinkeinonharjoittaja ei saa lähettää markkinointiaineistoa. Paitsi, jos olosuhteista selkeästi ilmenee, että järjestelmää saa käyttää kaupallisen aineiston lähettämiseen.

Nyysien käyttöä kaupallisiin tarkoituksiin käsittelee mm. Advertising on Usenet: How To Do It, How Not To Do It.

"Artikkelissa 1234 NN kirjoitti..."

Nyysiohjelmasi saattaa näyttää artikkelit niin, että niillä on numerot. Älä viittaa nyyseissä äläkä muuallakaan artikkeleihin sellaisten numeroiden perusteella! Artikkelien numerot ovat täysin paikallisia: artikkelilla, jolla on numero 1234 siinä nyysipalvelimessa, josta sitä luet, on ihan muut numerot muissa palvelimissa.

Sen sijaan artikkeliin voidaan yksikäsitteisesti - joskaan ei kovin mukavasti - viitata sen tunnisteella, joka on Message-ID-otsakkeessa.

Binaaridatan lähettäminen

Nyysit on tarkoitettu ja ne sopivat tekstimuotoiseen viestintään. Binaaridataa eli (karkeasti sanottuna) muunlaista dataa kuin tekstiä ei pidä lähettää nyyseihin, paitsi ryhmään, jonka säännössä binaaridata erikseen sallitaan. Siis esimerkiksi ei kuvia (GIF, JPEG tms.), ei Word-dokumentteja, ei tietokoneohjelmia jne. (Lyhyet otteet lähdekielisistä ohjelmista sallitaan ohjelmointiaiheisissa ryhmissä.) Tälle säännölle on vahvat tekniset ja käytännölliset perusteet.

Nyysikirjoittamisen teknisiä kysymyksiä

Sisältö:

• Yhteislähetys eli crosspostaus
• Tekstin tehostaminen
• Hymiö
• URLien käyttö, esim. Web-sivuihin viittaaminen
• Signature
• "Salaaminen" rot-13:lla
• Attribuutiot
• Vanhoihin viesteihin vastaaminen
• Offline-käyttö

Lisää teknisiä asioita, mm. artikkeliin viittaamisesta, kerrotaan liitteessä Hiukan lisää nyysijärjestelmän tekniikasta.

Yhteislähetys eli crosspostaus

Jos on varmasti perusteltu syy lähettää viesti useaan ryhmään, älä lähetä sitä erikseen joka ryhmään, vaan käytä yhteislähetystä eli crosspostaa: kirjoita ryhmien nimet Newsgroups:-riville pelkällä pilkulla (ei välilyöntiä) erotettuina, esim.
Newsgroups: sfnet.keskustelu.kieli,sfnet.keskustelu.laki

Aiheesta kertoo tarkemmin Why and how to crosspost. Huomaa, että joskus crosspostaukseksi kutsutaan saman jutun lähettämistä erillisinä viesteinä useaan ryhmään, mikä on aivan eri asia (multiposting).

Useimmat nyysiohjelmat osaavat sitten merkitä yhteislähetyksenä lähetetyn artikkelin luetuksi siten, että kukin lukija näkee sen vain kerran, vaikka seuraisi useita kyseisistä ryhmistä.

Yleensä kannattaa ohjata jatkokeskustelu vain yhteen ryhmään lisäämällä otsakkeisiin Followup-To:-kenttä. (Vertaa kohtaan Keskustelun siirto.)

Jos esimerkiksi lähetät viestin sekä kieliryhmään että lakiryhmään, koska se koskee juridiikan kielenkäyttöä, mieti, kumpaan ryhmään keskustelu asiastasi sopii paremmin. Jos asia on ennen muuta kielellinen, se kuuluu kieliryhmään, ja yhteislähetys toimii vain ikäänkuin kutsuna lakiryhmää lukeville tulla seuraamaan kyseistä keskustelua kieliryhmässä. Voitaneen lähteä siitä, että jos kieliasiat kiinnostavat jotakuta niin paljon, että hän haluaisi seurata ainakin kyseistä keskustelua, hän ainakin piipahtaa kieliryhmässä. On useita tapoja lukea ryhmästä vain yhtä threadiä, esim. Google Groups -järjestelmän käyttö. Tällainen auttaa pitämään ryhmien viestien määrän kohtuullisena.

Tekstin tehostaminen

Nyysien teknisistä rajoituksista johtuu, että korostuskeinoja on käytettävissä aika vähän. Sanojen korostamiseen käytetään yleisimmin alaviivoja korostettavan sanan ympärillä, esim. näin: nyyseihin _ei_ pidä lähettää HTML-muotoisia viestejä. Vertaa alleviivauksen käyttöön konekirjoituksessa tekstin korostamiseen.

Asteriskien käyttö vastaavaan tapaan (esim.: *ei*) on sikäli huonompi ajatus, että se voi sekaantua asteriskin erilaisiin muihin käyttötarkoituksiin, etenkin käyttöön ns. korvausmerkkinä (wild card). Mutta sekin on sentään paljon parempi keino kuin tekstin kirjoittaminen isoilla kirjaimilla, jota pidetään yleisesti hyvin ärsyttävänä HUUTAMISENA. Otsikoissakaan ei pidä HUUTAA. Joskus voi harkiten käyttää isoja alkukirjaimia (esim. "Tämä on joillekin ihmisille Tärkeä Asia"), mutta yleisesti isojen alkukirjainten merkitys on monitulkintainen.

Olipa tehostuskeino mikä tahansa, niin kaikkea ei tietenkään pidä tehostaa. Jos korostat kaikkea, et korosta mitään, mutta ärsytät kyllä lukijoitasi.

Hymiö

Hymiö (smiley [smaili], virallisemmin emoticon) tarkoittaa lähinnä merkkiyhdistelmää :-) mutta myös muita samantapaisia kuten :-( ja :) ja ;-) joita käytetään nyyseissä yleisesti "kuvalliseen" viestimiseen. Ideana on, että jos kallistat päätäsi vasemmalle 90 astetta, voit nähdä merkkiyhdistelmän hymyilevinä, surullisina ym. kasvoina. Hymiöt ovat osa "nettislangia".

Merkitykseltään melko ilmeisten hymiöiden lisäksi käytetään kaikenlaisia muitakin, joiden merkitys jää lähinnä arvattavaksi. Ns. smiley dictionaryt, joita netissä on paljon, voivat auttaa arvaamisessa. Ks. esim. NetLingon listaa Smileys & Emoticons. Suomenkielisistä kannattaa mainita Kauko Huotarin laatima Pieni hymiösanasto.

Hymiöitä käytetään usein herjojen "keventämiseen" tai vihjaamaan, että jutussa on salaivaa. Fiksuna hymiöiden käyttönä voisi pitää lähinnä sitä, että asiallisen tekstin seassa on lauseen lopussa hymiö ilmoittamassa, että lauseessa on jokin kätketty vitsi. Tätä keinoa on syytä käyttää säästeliäästi, yleensä vain silloin, kun suurin osa lukijoista ei muuten huomaisi vitsiä.

Hymiöiden runsas käyttö esimerkiksi lisäämällä joka lauseen perään :-) :-) :-) on todella lapsellista.

URLien käyttö, esim. Web-sivuihin viittaaminen

Nyysiartikkelissa voidaan viitata esimerkiksi Web-sivuun tai FTP-palvelimessa olevaan aineistoon URLilla, esim. http://jkorpela.fi/rfc/2396/toc.html tai ftp://ftp.funet.fi/pub/doc/rfc/rfc2396.txt

Kirjoita osoite oikein

Viittauksissa tehdään erittäin usein virheitä. Erityisesti on huomattava seuraavat seikat:

• Web-sivuun viitattaessa http:// on osa itse osoitetta, eikä sitä saa jättää pois
• jos URL viittaa hakemistoon (käytännössä silloin usein siinä olevaan "oletusnimiseen" tiedostoon, esimerkissämme muuten esim. index.html), loppuun kuuluvaa vinoviivaa ei pidä jättää pois.

Esimerkiksi jkorpela.fi olisi siis väärin (vaikka jotkin ohjelmat joissakin tilanteissa "mielessään täydentävät" sen oikeaksi), ja http://jkorpela.fi/ on oikein.

Auta ohjelmia tunnistamaan URLit

Useat, mutta eivät suinkaan kaikki, nyysiohjelmat tunnistavat viestissä esiintyvät URLit ja esittävät ne samaan tapaan kuin Web-sivuilla olevat linkit. Tällöin käyttäjä voi yksinkertaisesti napsauttaa URLia kuten http://jkorpela.fi/rfc/2396/toc.html ja päästä suoraan käsiksi kyseiseen sivuun tai muuhun resurssiin - tietysti olettaen, että hänellä on sillä hetkellä Internet-yhteys.

Mutta kyseinen tunnistaminen perustuu aika alkeellisiin menetelmiin. Erityisesti kannattaa URLeja nyysiviestiin kirjoitettaessa kirjoittaa URL omalle rivilleen tai ainakin jättää tyhjää sen molemmin puolin. Tämä merkitsee, että välimerkkien käytön sääntöjä pitää rikkoa sen verran, että jos URLia seuraisi välimerkki, jätetään sen edelle välilyönti, esim. näin: http://dmoz.org/ . Muutoin ohjelma olettaa välimerkinkin kuuluvan URLiin, jolloin homma menee pieleen.

Entä ylipitkät URLit?

Entä jos URL on niin pitkä, että omalle rivilleen kirjoitettunakin se rikkoisi suositusta alle 80 merkin rivinpituudesta? Hankala juttu. Yksi vaihtoehto on nähdä asia pakkotilanteena ja vain kirjoittaa poikkeuksellisesti ylipitkä rivi; siitä ei varsinaisesti seuraa katastrofia. Toinen vaihtoehto on käyttää merkintätapaa, jossa URL on merkkien < ja > välissä ja se pannaan poikki sopivasta kohdasta, mieluiten esim. vinoviivan tai kysymysmerkin perästä, esim.

http://finlex2.edita.fi/dynaweb/kko/fkko/@Generic__BookTocView?
DwebQuery=KKO%3Avvvv%3An&submit2=Hae

Jotkin ohjelmat selviävät tällaisesta, ja jos eivät, niin lukija osaa ehkä päätellä, mitä pitää tehdä. Merkintä on virallisen suosituksen (RFC 2396:n liite E) mukainen.

Nyyseihin viittaavat URLit

Entä URLit, jotka viittaavat nyyseihin eli artikkeleihin, threadeihin tai ryhmiin? Aluksi kannattaa huomata, että artikkelin sisällä ei yleensä ole tarvetta millään URLilla viitata siihen artikkeliin, johon on se vastaus, kunhan viesti on asianmukaisesti lähetetty followup-viestinä. Mutta jos muutoin haluaa nyysiartikkelissaan viitata toiseen nyysiartikkeliin, on useitakin vaihtoehtoja, mutta ne kaikki ovat jossain määrin ongelmallisia. Seuraavat lienevät parhaita tapoja viitata nyysiartikkeliin URLilla:

• news:message-ID missä message-ID on tunniste, joka löytyy artikkelin otsakkeista; tämä toimii usein nyysiohjelmissa, jos kyseinen artikkeli on siinä palvelimessa, jota viestisi lukija käyttää (tai hänen nyysiohjelmassaan tallessa)
• http://groups.google.com/groups?selm=Message-ID

Näistä jälkimmäinen viittaa artikkeliin sellaisena, kuin se on tallentunut Google Groups -järjestelmään. Käytännössä Message-ID:n saa selville esimerkiksi siten, että kun on etsinyt artikkelin kyseisestä järjestelnästä, seuraa linkkiä "Original Format". Saatavassa esitysmuodossa on alkupuolella rivi, joka alkaa Message-ID: ja josta sitten vain otetaan merkkien < ja > välissä oleva merkkijono, kyseiset rajoitinmerkit pois jättäen, ja korvataan @-merkki merkkiyhdistelmällä %40 ns. URL-koodauksen mukaisesti.

Esimerkki: Seuraavat URLit viittaavat samaan viestiin mutta eri tavoin, t.s. niitä seuraamalla (mahdollisesti) saatavat viestin esitysmuodot ovat erilaisia:
news:39fd2b39.253395733@news.cs.hut.fi
http://groups.google.com/groups?selm=39fd2b39.253395733%40news.cs.hut.fi
Näiden käytännöllinen ero on siinä, että http-alkuinen toimii niin kauan kuin Google Groups toimii nykyisenkaltaisena, kun taas news-alkuinen toimii vain niille lukijoille, joiden käyttämästä palvelimesta viesti ei vielä ole poistunut, ekspiroitunut.

Pasi Ruhanen on kirjoittanut sivun Näin viittaat Google Groupsiin fiksusti. Aiheesta kertoo myös juttu Referring to Usenet newgroups, articles and threads in HTML, joka nimensä mukaisesti käsittelee erityisesti tällaisten URLien käyttöä Web-sivuilla.

Signature eli sigu

Signature eli sigu on muutaman rivin mittainen pätkä artikkelin lopussa, jossa on esimerkiksi kirjoittajan nimi, osoitetietoja tai mietelause. Usein sigua sanotaan allekirjoitukseksi, mutta sitä ei monestakaan syystä voi rinnastaa esimerkiksi kirjeen allekirjoitukseen. Nyysiviestissähän kirjoittajan nimen paikka on otsaketietojen From-osassa. Sigussa voidaan sitten kertoa vaikkapa lempinimi, kotisivun osoite, titteli tai lyhyt luonnehdinta.

Useimmat nyysiohjelmat voi käskeä liittämään halutun sigun automaattisesti jokaisen viestin perään. Tämä tehdään Unix-koneissa yleensä luomalla kotihakemistoon määrätynniminen tiedosto; sen nimi riippuu käytettävästä nyysiohjelmasta, mutta useimmiten se on .signature. Toisaalta Windows-koneissa käytettävissä nyysiohjelmissa on yleensä ohjelman asetuksissa erillinen kohta, jonne voi suoraan kirjoittaa haluamansa sigu.

Sigun edelle kuuluu erityinen rivi, ns. siguerotin, joka koostuu kahdesta yhdysmerkistä ja niitä seuraavasta välilyönnistä, siis rivi, jolla on vain ”-- ”. Monet ohjelmat tunnistavat siguerottimen ja osaavat sen perusteella näyttää sigun esimerkiksi eri värillä, jättää sen pois lainauksista jne. Esimerkki:

-- 
Yucca, http://jkorpela.fi/

Valitettavasti Outlook Express lähettää virheellisen siguerottimen: se jättää loppuun kuuluvan välilyönnin pois. Vielä pahempaa on, että OE:ssä "allekirjoituksen" (sigun) automaattinen lisääminen on toteutettu aivan järjettömästi. Kyseistä piirrettä ei siis ole syytä ottaa käyttöön ainakaan sellaisenaan. Jos OE:n käyttäjänä haluaa lisätä viesteihinsä sigun, niin yksi tapa on lisätä viestinkirjoitusruutuun "Lisää allekirjoitus" -nappi; ks. Mikael Kujanpään ohjeen Microsoft Outlook Expressin asetukset kohtaa Allekirjoituksen automaattinen lisääminen asetukset.

Mutta nykyisin näppärämpi tapa lienee asentaa koneeseen maksuton korjausohjelma QuoteFix. Se korjaa useita OE:n virheitä ja puutteita, ja lisäksi se mahdollistaa OE:n toimintojen paremman säätämisen.

Yleisesti hyväksytty yläraja sigun pituudelle on neljä riviä, tyhjät rivit mukaan luettuina (mutta edellä mainittua erotinriviä mukaan laskematta). Eräät nyysiohjelmat kieltäytyvät lähettämästä artikkelia, jos sigu on pidempi. Tämä rajoitus on syytä ottaa hyödyllisenä piirteenä sen sijaan, että kyselisi, miten sen voi kiertää. Sigussa kuten muuallakin artikkelissa rivien maksimipituudeksi sopii 72 merkkiä.

Jos sigua käyttää, siinä voi olla esimerkiksi oma nimi tai lempinimi, jonkinlainen vakava tai leikillinen titteli, Web-kotisivun osoite taikka ryhmän aihepiiriin sopivan Web-sivun osoite, jos käytetty ohjelma sallii signaturen asettamisen ryhmäkohtaiseksi. Mukana voi olla myös "Finland", jos kirjoittelee kansainvälisiin ryhmiin, varsinkin jos käyttää muuta kuin .fi-loppuista meiliosoitetta.

Jotkut kirjoittavat siguihinsa esimerkiksi kotiosoitteensa ja puhelinnumeronsa. Tällöin on syytä ilmoittaa puhelinnumerossa myös suuntanumero. Yhteystietojen on muutenkin syytä olla oikein sekä asiasisällöltään että esitystavaltaan; edellä jo korostettiin URLien oikean muodon tärkeyttä.

Hyödyllinen sigu on edellä kuvattuja asioita sisältävä ja siis antaa lukijalle mahdollisesti kiinnostavaa taustatietoa kirjoittajasta. Usein sigu sen lisäksi tai asemesta on tai yrittää olla hauska. Ja tällöin saatetaan yrittää monimutkaistakin Ascii-taidetta, jolloin tulos on yleensä sekasotku, jos lukijalla ei ole käytössään samanlaista fonttia kuin kirjoittajalla.

Meiliosoite näkyy viestin otsaketiedoista, kunhan olet pannut nyysiohjelmasi asetukset kuntoon. Meiliosoitteen mainitseminen sigun lopussa on siksi lähinnä häiritsevää - lukija, joka aikoo vastata meilitse, joutuu erikseen tarkistamaan, ovatko annetut osoitteet samat. (Ja jos ne eivät ole, mistä pitäisi arvata, kumpi on oikein?)

Usein siguun pannaan jokin mietelause. Tämän tekijänoikeudellinen laillisuus on kyllä kyseenalaista, jos kyse ei ole kirjoittajan omasta mietelmästä eikä niin vanhasta tekstistä, että se on tekijänoikeudesta vapaa.

Sigun lainaaminen kommenttiartikkeleissa on turhaa (ellei sitten todella kommentoida sigua!). Se on aika varma merkki siitä, että ei osata lainata järkevästi.

Lisää siguista kertoo Sven Guckesin sivusto Signatures.

Siguja ei pidä sekoittaa ns. digitaaliseen allekirjoitukseen, joka tarkoittaa salaustekniikoiden eli kryptografian alaan kuuluvaa asiaa, joka toimii varmisteena. Jotkut käyttävät nyysiviesteissäänkin digitaalisia allekirjoituksia, tarkemmin sanoen PGP-allekirjoituksia. Tämä on aika kyseenalaista ja aiheuttaa sen, että suurin osa lukijoista näkee viestin lopun omituisena moskana. Kyseiset kirjoittajat ovat kuitenkin asiastaan vakuuttuneita, joten aiheesta huomauttaminen ei yleensä auta.

"Salaaminen" rot-13:lla

Rot-13 eli rot13 on erittäin alkeellinen salakirjoitusmenetelmä: kukin kirjaimista A - Z ja a - z korvataan kirjaimella, joka on siitä 13 merkin päässä (englannin) aakkostossa, siis esim. A korvataan N:llä, B O:llä jne.

Gäzä xnccnyr ba ebg-13-xbbqnggh vuna inva rfvzrexva ihbxfv.

Kyseessä on muinaisen Caesar-menetelmän yksi versio. Siirtymäksi on valittu 13 sen takia, että tällöin rot-13-koodauksen purku tapahtuu täsmälleen samoin kuin rot-13-koodaaminen, koska englannin aakkostossa on 26 kirjainta.

Koska menetelmä on alkeellinen ja laajasti tunnettu, ei rot-13:a käytetä salaamiseen vaan siinä tarkoituksessa, että vastuu artikkelin mahdollisesti aiheuttamasta loukkauksesta siirtyisi lähettäjältä vastaanottajalle. Normaalisti rot-13-artikkelia ei voi lukea vahingossa, vaan sen lukemiseksi on tehtävä jotain. Ajatuksena on, että kukaan ei voi valittaa joutuneensa yllättäen näkemään sopimatonta aineistoa, esim. jotain vähemmistöä loukkaavan vitsin. Tämän ajatuksen oikeudellista pätevyyttä ei kuitenkaan tiettävästi ole testattu.

Rot-13:a voisi käyttää myös spoilerien "salaamiseen" etenkin silloin, jos viestin keskellä on jokin juttu, joka saattaisi olla spoilaava.

Useimmissa nyysiohjelmissa on rot-13-koodaus (ja sen purku) valmiina jonkin näppäimen tai näppäinyhdistelmän takana. Ks. alt.humor.best-of-usenet FAQ, kohta Q6, ja ranskaksi Coder et Décoder en Rot13. Yleensä kuitenkin rot-13-koodatun tekstin esiintyminen artikkelissa on osoitus siitä, että koko juttua ei kannata lukea.

Attribuutiot

Attribuutio tarkoittaa vastausartikkelissa lainatun tekstin edellä olevaa viittausta siihen, kenen tekstiä lainataan; se voi ilmoittaa myös muita lähdetietoja lainatusta tekstistä, esim. kirjoitusajankohdan. Kyseessä on siis lähdeviittaus, mutta on ehkä parempi käyttää erityistä termiä, koska nyyseissä toki voidaan viitata erilaisiin lähteisiin muutenkin. Yleensä attribuutio on nyysiohjelman automaattisesti muodostama. Muun muassa tämän takia se on usein englanniksi, vaikka itse viesti on muulla kielellä. Eri ohjelmat käyttävät erilaisia attribuutioita, eikä attribuution tyylistä yleensä pidä päätellä mitään siitä, miten kirjoittaja suhtautuu lainaamaansa tekstiin tai sen kirjoittajaan.

Se, mitä ja miten ohjelma sisällyttää attribuutioon, on usein käyttäjän valittavissa. Jotkut harrastavat hyvinkin persoonallisia ja hauskoiksi tarkoitettuja attribuutioita. Esimerkiksi seuraava on tarkoitettu viittaamaan "ikuiseen syyskuuhun":

NN wrote on MMCCCIII September MCMXCIII in <URL:news:message-ID:

On 04 Nov 2000, NN was banging two bits of uranium together to keep warm, and the resulting pile of ash spelt out:

Kokemus osoittaa, että ihmiset voivat ottaa nokkiinsa tuollaisista, pitäen niitä juuri itseensä kohdistuvina, vaikka attribuutio on tarkoitettu yleiseksi vitsailuksi.

Millainen attribuution sitten kannattaisi olla? Jos haluat ruveta virittelemään nyysiohjelmasi oletusasetuksia tässä suhteessa, niin muuan yksinkertainen ratkaisu on seuraavanmuotoinen:

nimi <meiliosoite> wrote:

Tavallaanhan pelkkä nimi riittäisi, mutta usealla kirjoittajalla se on nimimerkki tms. ja meiliosoite antaa enemmän informaatiota, josta voi arvata oikean nimen. Muut kentät kuten päiväys ja Message-ID ja tieto ryhmästä voivat joskus olla tarpeen. Esimerkiksi kommentoitaessa jostain syystä jotain kuukauden takaista viestiä on syytä mainita päiväys attribuutiossa, mutta silloin pitää ottaa muutakin huomioon. Mutta useimmiten sellaiset tiedot ovat tarpeettomia, ja ainakin periaatteessa ne löytyvät otsaketietojen kautta. Joten hyvä ratkaisu voisi olla, että ohjelma asetetaan käyttämään jotain yksinkertaista, yhdelle riville hyvin mahtuvaa attribuutiota, ja sitten tarvittaessa "käsin" lisätään lisätietoja silloin, kun se tuntuu aiheelliselta viestiä kirjoitettaessa.

Jos attribuution muotoa ei voi ohjelmassa asettaa ryhmäkohtaisesti ja jos kirjoittelee sekä suomeksi että englanniksi, on varmaankin parasta käyttää attribuution kielenä englantia. Englanninkielisessä ryhmässä näyttää vähän hassulta, jos attribuutiossa lukee "kirjoitti" tai "a écrit".

Entä kun lainaat A:n tekstiä, jossa A on lainannut B:n tekstiä, jne.? Pitääkö kaikki attribuutiot säilyttää? Hankala kysymys. Ehkäpä nyrkkisäännöksi sopisivat seuraavat: yleensä lainausta kannattaa tiivistää niin, ettei siihen jää sisäkkäisiä lainauksia; jos niiden mukaan ottaminen on tarpeen, niin attribuutiota voi supistaa niin, että vain nimi jää jäljelle; ja jos lainauksen sisällä oleva lainaus on niin neutraalia tekstiä, ettei ole väliä sillä kuka sen kirjoitti, niin sen attribuution voi poistaakin. Merkinnöistä >, >> yms. kuitenkin näkyy, mikä on lainattua, mikä kahdesti lainattua jne. Mutta jos kyse on esimerkiksi väittelystä, lienee korrektia korostaa, kuka mitäkin on esittänyt.

Vanhoihin viesteihin vastaaminen

Vanhana voitaneen pitää viestiä, joka on lähetetty yli kaksi viikkoa sitten, ainakin, jos se kuuluu threadiin, jossa ei ole juurikaan sitä tuoreempia artikkeleita. Yleensä vanhaan viestiin ei kannata vastata, mutta jos harkinnan jälkeen päädyt vastaamaan, pyri vähentämään ongelmia tekemällä selväksi, että vastaat vanhaan viestiin.

Melko usein sattuu, että johonkin ryhmään tulee uusi kirjoittelija, joka kommentoi useitakin kuukauden - parin takaisia artikkeleita mitenkään tuomatta tätä esiin. (Lisäksi usein hän jopa jättää tarkistamatta, mitä niihin vanhoihin viesteihin on jo vastattu.) Tämä voi olla varsin hämmentävää lukijoille, etenkin, kun otsakkeistakaan ei näe, miten vanha kommentoitava viesti on. Siellä on periaatteessa viittaus siihen vanhaan viestiin, jos kommentti on lähetetty oikein eli followup-viestinä, mutta vanhaa viestiä ei useinkaan ole lukijan suoraan saatavilla.

Mitä siis tehdä? Tärkeintä lienee kirjoittaa heti viestiin alkuun lyhyt varoitus tyyliin "Kommentoin vanhaa (1999-07-01) viestiä, koska...". (Päiväyksen voi tietysti jättää tästä pois, jos se sisältyy attribuutioon.) Jos oletat, että asiasta tarpeeksi kiinnostunut lukija osaa itse kaivaa vanhan viestin esille tavalla tai toisella, esim. Google Groups -järjestelmällä, niin muuta ei tarvitakaan. Mutta teet asian huomattavasti helpommaksi monille, kun itse kaivat sen esiin ja liität viestiisi sopivan URLin. Ja sellainen voi vaikuttaa olennaisesti siihen, moniko viitsii perehtyä viestiisi ja ehkä vastatkin siihen. Jos vielä ilmoitat sekä news:-URLin että Google Groups -järjestelmän kautta viittaavan URLin, niin olet kai minimoinut ne ongelmat, joita vanhojen kaivelusta aiheutuu.

Kannattaa harkita sitäkin, että aloittaa uuden threadin vastoin sitä yleissääntöä, että kommentti lähetetään followup-viestinä. Haittana kyllä on muun muassa se, että ne, jotka löytävät alkuperäisen viestin esim. Google Groups -järjestelmästä, eivät sen threadiä katsoessaan näe viittausta sinun vastaukseesi. Mutta etenkin, jos juttusi ei kovin kiinteästi liity aiemmin kirjoitettuun eikä edes oikein sopisi sen otsikon alle, voi olla parempi aloittaa puhtaalta pöydältä ja vain viitata aiempaan artikkeliin kuten viittaisi vaikkapa kirjaan tai Web-sivuun. Tällöin on tietysti syytä riittävän tarkasti, mieluiten URLilla ja muilla tiedoilla (kuka kirjoitti, missä ryhmässä, koska, millä otsikolla) identifioida, mihin viittaa.

Offline-käyttö

Nyysien offline-käyttö tarkoittaa sitä, että artikkeleita lueskellaan ja niihin vastaillaan ilman Internet-yhteyttä. Tietenkään käyttö ei onnistu kokonaan ilman Internet-yhteyttä, mutta ideana on, että ei tarvitse pitää yhteyttä koko aikaa. Tämä on olennaista lähinnä silloin, kun Internet-yhteys otetaan modemin ja puhelimen avulla, koska puheluissa on yleensä aikaveloitus.

Jos nyysiohjelma tukee offline-käyttöä, niin siinä on erityinen toiminto tai pari toimintoa, joilla sitä voidaan käskeä Internet-yhteyden aikana lähettämään nyysipalvelimelle käyttäjän kirjoittamat uudet artikkelit ja pyytämään palvelimelta uudet viestit niissä ryhmissä, joita käyttäjä seuraa. Ideana siis on, että käyttäjä voi rauhassa lueskella viestejä ja vastailla niihin, ja vain uusien viestien hakemiseksi ja kirjoitettujen vastausten lähettämiseksi tarvitaan Internet-yhteys.Melko aktiivisessakin nyysien käytössä tämä tapahtuu muutamassa minuutissa, joten puhelumaksu jää pienehköksi.

Jos nyysiohjelma ei tue offline-käyttöä, ainakaan kunnolla, niin eräs mahdollisuus on asentaa omaan koneeseen (esim. kotitietokoneeseen) oma pieni palvelin. Tällöin nyysiohjelmaa käytetään normaalisti, ikäänkuin olisi koko ajan yhteys (ja yhteys palvelimeenhan sillä on, koska molemmat ovat samassa koneessa). Edellä kuvattu "synkronointi" hoidetaan käskemällä omassa koneessa toimivaa palvelinta ottamaan yhteys "oikeaan" palvelimeen ja päivittämään tilanne eli lähettämään ja hakemaan uudet viestit. "Synkronointia" varten tietenkin tarvitaan Internet-yhteys, jonka ohjelma ehkä osaa itse tarvittaessa muodostaa. Ohjelmistoksi sopii Windows-koneeseen Hamster, jonka kehittämisestä vastaa nykyisin Thomas G. Liesner, jonka sivusto on Hamsterin varsinainen jakelupaikka. Hamsterista on ohjeita sivustossa [Hamster] Der lokale Mail- und Newsserver (Konfiguration). Sen asentamisessa on siis saksan kielen taito eduksi. Apua kuitenkin löytyy Marko Eskolan kirjoittamasta suomenkielisestä Hamster-ohjeesta. - Unix-tyyppisille käyttöjärjestelmille Leafnode tarjoaa suunnilleen vastaavan toiminnallisuuden kuin Hamster.

Lisätietoja on myös alt.usenet.offline-reader-ryhmän fakeissa (jotka vaikuttavat aika sekavilta).

Liitteet

Lomakkeita ja linkkejä nyysien tehokäyttöä varten

Sisältö:

• Artikkelien etsiminen ja lukeminen
• Fakit
• Ryhmien etsiminen
• Nyysien käyttö Google Groups -järjestelmän kautta
• Termien selitysten etsiminen yms.

Artikkelien etsiminen ja lukeminen

Perusmenetelmänä nyysiartikkelien etsimiseen voidaan pitää Google Groups -hakuja. Seuraavassa on pari yksinkertaista lomaketta sellaisia hakuja varten. Ks. myös mm. Google Groups Advanced Search toiminnon tarjoamia mahdollisuuksia. Lisäksi seuraavasta lomakkeesta on erillisinä dokumentteina versiot sfnet-hakuja varten, joissa sfnet-ryhmä(t) valitaan valikosta (ns. listbox) tai valintanapilla tai asetusnapeilla.

Fakit

Seuraavalla lomakkeella voi etsiä tietoja kansainvälisistä fakeista avainsanojen perusteella Usenet FAQ archivesta:

Ks. myös arkiston omaa monipuolisempaa hakulomaketta.

Jos edellä mainittu arkisto ei jostain syystä ole käytettävissä, kokeile seuraavia:

• FAQs by Newsgroup
• FTP directory /pub/usenet-by-group/ at rtfm.mit.edu

Huomaa erityisesti news.announce.newusers-ryhmän fakkien lista, joka sisältää runsaasti tärkeää tietoa nyysijärjestelmästä.

Ryhmien etsiminen

Maailmanlaajuisella TILE.NET/NEWS-haulla löytyy lähinnä kansainvälisiä ryhmiä. Niitä voi etsiä aakkosellisen ryhmännimilistan kautta tai aakkosellisen ryhmänkuvauslistan kautta.

Subject: Re: Voisiko joku =?US-ASCII?Q?yst=E4v=E4llisesti?= auttaa?