Internetin tunnetuimpia ja yleisimpiä käyttömuotoja ovat nykyisin Web ja meili ("sähköposti"), luultavasti tässä järjestyksessä. Nyysit tulevat enintään kolmantena. Sekä meili että nyysit ovat kuitenkin paljon Webiä vanhempia ilmiöitä. Nämä viestintämuodot eivät varsinaisesti kilpaile keskenään sen enempää kuin esimerkiksi televisio ja puhelin kilpailevat keskenään.
Meili ("sähköposti", "E-mail", "electronic mail") sopii yksilöiden väliseen ja pienehköjen ryhmien keskinäiseen viestintään, nyysit puolestaan isommille, yleensä ennalta rajaamattomille ryhmille. Meiliä voisi verrata kirjeeseen; nyysejä taas olemme jo verranneet sanomalehden toimittamattomaan yleisönosastoon.
Meilistä monelta kannalta - myös eri meiliohjelmista - kertoo laajasti eMailman-sivusto sekä Electronic Mail: Frequently Asked Questions. Ks. myös Meiliopasta.
Tavallaan meilin ja nyysien välimuotona ovat jakelulistat (postituslistat, mailing lists). Ideana on, että lähettämällä meiliä tiettyyn osoitteeseen saat sen lähtemään joukolle ihmisiä, listan tilaajia; tilaaminen voi tapahtua esim. määrämuotoinen viesti määrättyyn tilausosoitteeseen. Käytännössä jakelulista on yleensä nyyseille vaihtoehtoinen viestintämuoto, joka valitaan mm. silloin, kun osallistujien joukkoa halutaan jossain mielessä rajata.
Web (Veppi, World Wide Web, WWW) on monella tapaa paljon tehokkaampi ja monipuolisempi viestintämuoto kuin nyysit. Toisaalta se ei ole samalla tapaa vuorovaikutteinen kuin nyysit. Ja vaikka nyysit ovat monessa mielessä erittäin sekava järjestelmä, siihen sisältyy aihepiirien luokitus (ryhmät).
Koska useimmat nykyiset Internetin käyttäjät tutustuvat ensin Webiin ja sitten ehkä nyyseihin ja koska yleisesti käytetään Web-selaimia nyysien lukemiseen ja kirjoittamiseenkin ja myös meilin käyttöön, on syntynyt paljon sekaannuksia. On tärkeää huomata, että yhtäläisyyksistä ja liitynnöistä huolimatta nyysit, meili ja Web ovat kolme eri järjestelmää.
Web-sivuille voidaan rakentaa erilaisia enemmän tai vähemmän avoimia keskustelujärjestelmiä, joista saatetaan käyttää esim. nimitystä vieraskirja (guestbook) taikka chat ("sätti", "tsätti"), joista jälkimmäinen usein viittaa irkin tapaisiin järjestelmiin. Useimmat niistä jäävät pienen piirin käyttöön tai kokonaan käyttämättömiksi.
Nimitys blogi
tarkoitti alkujaan päiväkirjanomaista sivua tai sivustoa,
"verkkopäiväkirjaa" tai "verkkolokia".
Niihin liitettiin mahdollisuus kommentoida päiväkirjan pitäjän
juttuja. Tällaisesta on saatettu päätyä keskustelufoorumiin,
jossa voi kommentoida kommentteja jne. aika lailla nyysien tapaan.
Nimestä web log
väännettiin nimitys blog.
Jotkin Web-sivuille rakennetut keskustelujärjestelmät saattavat kuitenkin
muodostua hiukan samantapaisiksi foorumeiksi kuin nyysiryhmät. Jos sivusto on
suosittu, mukaan saattaa tulla riittävästi keskustelijoita.
Kyse on toisaalta yleensä toistensa kanssa kilpailevista sivustoista,
"portaaleista". Usein keskustelun lukeminenkin edellyttää jonkinlaista
rekisteröitymistä, ja jotakin aihetta käsittelevä
keskustelufoorumi saattaa olla sivuston muun sisällön seassa.
Mainitunlaisia keskustelujärjestelmiä ovat perustaneet mm.
Plaza
ja
Suomi24.
Kuvaus aika monesta foorumista on sivulla
Suomenkielisiä keskustelualueita internetissä. Kirjoittelun tasosta
antakoon kuvaa seuraava mielivaltaisesti (ei satunnaisesti!) valittu
esimerkki:
Irkki (irc) muodostaa nyysejäkin
"reaaliaikaisemman" ja "interaktiivisemman" keskustelujärjestelmään,
johon käytetään erityisiä sitä varten kehitettyjä ohjelmia.
Siinä on kanavia (channels) siten, että
samalla kanavalla olevat käyttäjät "keskustelevat" (kirjoittelevat
toisilleen):
käyttäjän kirjoittama teksti ilmestyy saman tien muiden samalla
kanavalla olevien käyttäjien kuvaruuduille.
Käytännössä irkkailu on pulinaboksin tasolla
olevaa ajantappamista vielä paljon suuremmassa määrin kuin nyysien käyttö.
Lisäksi todellisen ajantasaisen viestinnän harjoittaminen
on huomattavan vaikeaa mm. aikavyöhykkeiden erojen takia.
Suomeksi on olemassa mm. Funetissa tehty
IRC:n yleisesittely
ja Tampereen yliopistossa kirjoitettu
IRC-opas (Unix-käyttöön). Lisäksi
Heikki Kantola
on koonnut laajan kokoelman
linkkejä IRC-aiheisille sivuille.
Nyysejä joiltakin osin muistuttava viestintämuoto on
ns. boksi,
tieteellisemmältä nimeltään
ilmoitustaulujärjestelmä eli
bulletin board system,
BBS
Irkki
Boksit (ilmoitustaulut, BBS:t)
Boksit toimivat lähinnä harrastelijapohjalla. Vaikka boksien suhteellinen merkitys on vähentynyt Internetin käytön yleistyessä, Suomessakin on edelleen runsaasti bokseja. - Akateemisessa maailmassa harrastettiin ennen hiukan vastaavantyyppistä viestintää "telekonferenssijärjestelmissä" kuten PortaCOM.
Kussakin viestintämuodossa kannattaa käyttää oikeita nimityksiä eikä jostakin toisesta järjestelmästä opittuja jossain määrin vastaavia sanoja. Esimerkiksi nyysiryhmän kutsuminen "kanavaksi" tai "tauluksi" hämää niitä ihmisiä, jotka tuntevat vain nyysit ja niiden sanaston, ja lisäksi se saattaa luoda vaikutelman siitä, että kirjoittaja on ns. pihalla:
Use of this term for a Usenet newsgroup generally marks one either as a newbie fresh in from the BBS world or as a real old-timer predating Usenet.
Eri viestintämuotoja voidaan usein yhdistää. Tyypillinen esimerkki on tilanne, jossa nyyseihin kirjoitetaan lyhyt vastaus tai tiedote, jossa viitataan Web-sivuun, jolla on tarkempaa ja ehkä ajantasaisempaa tietoa. Esimerkki:
From: Jukka Korpela <jkorpela@alpha.hut.fi> Subject: Re: Lääkkeistä (Oli:Oikeus kuolla?) Newsgroups: puhe.terveys Date: 14 Sep 1998 12:07:30 +0300 Organization: Helsinki University of Technology, Finland Veikko Siivola <vjs@delta.hut.fi> writes: > Tietääkö joku, millainen lääke on Voltaren? Reseptissä luki > Voltaren 50 mg rapid tabl. Tällaiset asiathan selviävät Lääkeoppaasta: http://www.ngs.fi/laakeopas/ Voltarenin vaikuttava aine on diklofenaakki, joka kuuluu tulehduskipulääkkeisiin. Se "rauhoittaa kipua mm. reumataudeissa sekä vammojen tai leikkausten jälkeen. Lääkettä käytettäessä kuumotus, turvotus, kipu ja liikearkuus vähenevät ja myös kuume alenee." Ks. tarkemmin http://www.ngs.fi/db/laakeopas1998/record?1437 jossa on myös tietoja mahdollisista sivuvaikutuksista. -- Yucca, http://www.hut.fi/u/jkorpela/ or http://yucca.hut.fi/
Ylläoleva esimerkki on eräs artikkeli sellaisena, kuin
jokin nyysiohjelma saattaisi
sen yksinkertaisimmillaan esittää.
Monet nyysiohjelmat esittävät
artikkelissa mainitut Web-osoitteet kuten
http://www.ngs.fi/laakeopas/
eräänlaisina linkkeinä, jolloin käyttäjä esim. pelkällä
klikkauksella pääsee lukemaan dokumenttia, johon viitataan.
Muista yhteyksistä edellä kuvattujen viestintämuotojen välillä mainittakoon seuraavat: