![[Ruutukaappaus seuraavassa kuvattavasta tilanteesta.]](outlook.gif)
Ja esim.
Internet Explorer 4:n suomenkielisessä versiossa
vastaavasti pannaan Outlook Expressin asetukset kuntoon näin:
Siirry ->
Uutisryhmät ->
Työkalut ->
Asetukset... ->
Lähettäminen.Sisältö:
Nyysiohjelmia (news reader, newsreader, news user agent) eli ohjelmia, joilla voidaan lukea juttuja nyyseistä ja lähettää juttuja nyyseihin, on monia erilaisia. Varsinaisten nyysiohjelmien eli nimenomaan nyysien käyttöä varten tehtyjen ohjelmien lisäksi on useita ohjelmia, joiden varsinainen käyttötarkoitus on muu (esim. meilin tai Webin käyttö) mutta joihin on lisätty nyysienkäyttömahdollisuus.
Kun kysyt apua nyysien käyttöön, muista kertoa, mitä nyysiohjelmaa käytät. Useimmiten oikea vastaus riippuu täysin ohjelmasta.
Lukeminen ja lähettäminen ovat oikeastaan erillisiä toimintoja,
jotka vain on yleensä sisällytetty samaan ohjelmaan käytännön syistä.
Tavallinen nyysiohjelma siis toimii kahdessa loogisesti erillisessä
roolissa: "reading agent" ja "posting agent".
On olemassa myös
joitakin ohjelmia, jotka hoitavat vain toista näistä tehtävistä;
esim. Unix-koneissa on usein ohjelma Pnews, jolla voi
vain lähettää artikkeleita.
Runsaasti tietoja eri nyysiohjelmista (ja muutakin asiaa nyyseistä) löytyy englanniksi NewsReaders.Comista. Erityisesti GNKSA-sivusto auttaa arvioimaan ja vertailemaan ohjelmia; ks. GNKSA Evaluations -sivua. Linkkejä suomenkielisiin kuvauksiin ja ohjeisiin nyysiohjelmista on Open Directory Project -hakemiston kohdan Uutisryhmät alakohdassa Ohjelmat.
Mikroihin saatavilla olevista nyysiohjelmista on laajat luettelot edellä mainitussa NewsReaders.Comissa. Useita niistä on saatavilla mm. Tucowsissa. Niitä voi etsiä sieltä hakulomakkeilla avainsanalla newsreader.
Windows-koneille tarjolla olevista monista vaihtoehdoista käsitellään seuraavassa yhtä suosituimmista: maksuton Forté Free Agent. Se sopii hyvin myös offline-käyttöön. Rajoituksista mainittakoon se, että se näyttää yhteislähetyksenä lähetetyn (crosspostatun) artikkelin erikseen jokaisessa ryhmässä. Forté Free Agentistä puuttuu useita muitakin piirteitä, jotka on toteutettu maksullisessa (mutta huokeahkossa) versiossa Forté Agent.
Forté (Free) Agentin oletusasetuksissa on eräitä piirteitä, jotka usein on syytä muuttaa:
Lisäohjeita: Forté-vinkkejä eli neuvoja Forté Agentin käyttöön.
Erittäin tyylikäs vaihtoehto on (maksuton) Xnews. Sen pahin puute lienee se, että siitä puuttuu offline-käytön mahdollisuus. Toinen peruspuute on ollut aloittelijalle sopivan perusohjeen puuttuminen, mutta nyt on David Breach laatinut ohjeiston Xnews Help Pages. Lisäksi on laadittu Xnews Menu-Reference ja XNews - A Free Binary Newsreader. Valitettavasti näyttää siltä, että Xnews-ohjelman kehitys on lopetettu.
40tude Dialog on uudehko nyysiohjelma, joka vaikuttaisi
olevan monipuolinen ja nykyaikainen. Sen kerrotaan erityisesti
tukevan monien eri merkkikoodien käyttöä. Vinkkejä sen käytöstä:
Nyysien käyttö
40tude Dialog
Seuraavassa kohdassa mainittava gnus on saatavissa myös Windowsiin. Ks. ohjetta Emacs Windowsiin.
Unix-koneisiin saatavissa olevista ohjelmista, joilla voi lukea ja lähettää nyysejä, mainittakoon seuraavat:
Nyysiohjelmat eroavat
toisistaan sen suhteen, miten ne suhtautuvat
uusiin ryhmiin. Jotkin ohjelmat näyttävät
oletusarvoisesti käyttäjälle kaikki uudet ryhmät. Tämä voi käydä
hyvin ärsyttäväksi.
Useimmat Unixissa toimivat nyysiohjelmat antavat käyttäjän estää joihinkin
luokkiin kuuluvien uusien ryhmien näkymisen. Tämä tehdään laittamalla
asianomaisen
.newsrc-tiedoston
alkuun rivi, jolla lukee esim.
options -n !alt !talk !rec
tai
options -n !all finet hut sfnet helsinki
Edellinen rivi estäisi uusien alt-,
talk- ja rec-ryhmien vastaanottamisen.
Jälkimmäinen puolestaan hyväksyisi vain
finet-, hut-, sfnet- ja
helsinki-kategoriat. Tällaiset asetukset vaikuttavat
vain kokonaan uusien ryhmien tulemiseen, eivät
olemassa oleviin ryhmiin.
Web-katseluohjelmien, esim. Netscape ja Internet Explorer, käytöstä nyysien lukemiseen ja kirjoittamiseen on ensimmäiseksi huomattava, että käyttö voi tapahtua kahdella aivan eri tavalla. Näitä tapoja kuvataan seuraavassa lyhyesti.
Itse katseluohjelmaan on voitu yhdistää
nyysiohjelma tai se
saattaa käynnistää
nyysiohjelman, joka ottaa normaalisti yhteyden johonkin
nyysipalvelimeen.
Jos katseluohjelmalle annetaan esimerkiksi osoite (URL)
news:sfnet.test,
se yrittää tällä tapaa avata ryhmän
sfnet.test ottaen yhteyden siihen palvelimeen,
jonka nimi on
ilmoitettu katseluohjelman asetuksissa.
Useimmat katseluohjelmat ymmärtävät myös muotoa
news://palvelin/ryhmä
olevia osoitteita. Tämä on näppärää, kun haluat lukea ryhmää, jota
ei ole siinä palvelimessa, jota yleensä käytät, vaikkapa jotain
paikallista ryhmää kuten
tamperelaista ryhmää
manse.ostan-myyn.
Huolehdi erityisesti siitä, että
Esimerkiksi Netscape 4:ssä tämä hoidetaan seuraavasti: valitse Edit, sitten Preferences..., sitten Mail & Groups, siitä alakohta Messages. Huolehdi, että kohdassa By default, send HTML messages ei ole ruksia. Valitse sitten More Options... ja huolehdi, että kohdassa Send messages that use 8-bit characters on valittuna vaihtoehto As is. Ja jos asennat Netscapesta uuden version, tarkista varmuuden vuoksi, että asetukset pysyvät tällaisina (tai näitä sisällöltään vastaavina).
Ja esim.
Internet Explorer 4:n suomenkielisessä versiossa
vastaavasti pannaan Outlook Expressin asetukset kuntoon näin:
Siirry ->
Uutisryhmät ->
Työkalut ->
Asetukset... ->
Lähettäminen.
Sitten kohdasta Uutisten lähetysmuoto valitaan vaihtoehto Vain teksti; ja sitten samalta riviltä valitaan Asetukset...
Avautuvasta Tekstin asetukset -ikkunasta (ks. kuvan alaosaa) valitaan vaihtoehto MIME ja tekstin koodaukseksi Ei mitään, ja kohtaan Salli 8-bittiset merkit otsikoissa pannaan ruksi.
Meilin eli sähköpostin lähetysmuoto kannattaa muuten panna kuntoon samalla! Lisätietoja on Mikael Kujanpään ohjeessa Microsoft Outlook Expressin asetukset.
Asetuksissa olevaa vaihtoehtoa
UUENCODE ei pidä käyttää, koska
uuencode on eräs binaaridatan koodaamisen menetelmä
eikä binaaridataa ylipäänsä ole syytä
lähettää nyyseihin. On epäselvää, mitä UUENCODE-asetus
Outlook Expressin
eri versioissa ja eri tilanteissa oikeastaan aiheuttaa, mutta
tämä vain tekee sen entistä epäilyttävämmäksi.
Käytettäessä edellä mainittuja ohjelmia artikkeleihin vastaamiseen on huomattava, että ne oletusarvoisesti liittävät vastaukseen mukaan kopion artikkelista, johon vastataan. Tällöin on muistettava radikaalisti lyhentää lainausta. Lisäksi jos vain rupeat kirjoittamaan, oma tekstisi tulee ennen lainausta! Samalla kun lyhennät lainausta niin, että siinä on mukana vain pari olennaisinta lausetta, siirry tekstissä eteenpäin niin, että oma kirjoittamasi tulee lainauksen jälkeen.
Kokonaan erilainen käyttötapa kuin edellä kuvattu on nyysiliityntä jonkin erityisen Web-palvelimen kautta, esimerkiksi Google Groups- tai NewsOne-järjestelmän kautta. Ks. kohtaa Arkistointijärjestelmät kuten Google Groups. Tällöin käyttö tapahtuu käytännössä Web-sivuilla olevien lomakkeiden (forms) kautta. Tällöin nyyseihin liittyvät asiat tapahtuvat kyseisessä palvelimessa; Web-selaimesi ei tiedä tästä mitään, se vain lähettelee lomakkeisiin kirjoittamaasi dataa ja näyttää ruudullasi sen, mitä Web-palvelimelta tulee. - Teknisesti tähän sisältyy erilainen protokolla: käyttö perustuu Webin normaaliin HTTP-protokollaan, kun taas muut tässä kuvatut käyttötavat perustuvat nyysijärjestelmän omaan protokollaan NNTP:hen. Toisaalta sen jälkeen, kun olet lähettänyt artikkelin esimerkiksi Google Groups -järjestelmän kautta, järjestelmä kyllä lähettää sen eteenpäin nyysipalvelimiin NNTP:llä.
Yleensä nyysiohjelma pitää aluksi konfiguroida: sille on ennen sen ensimmäistä käynnistämistä tai ensimmäisellä käynnistyskerralla kerrottava joitakin perusasioita kuten seuraavat:
From-otsakkeen;
huomaa, että väärän osoitteen
käyttäminen ns. spämmin estämiseksi ei kannata,
ei myöskään nimettömyys tai pelkällä
lempi- tai etunimellä kirjoittelu.
Periaatteessa nimi pitäisi tällöin kirjoittaa vain
Ascii-merkkejä käyttäen, siis ilman
"ääkkösiä". Käytännössä "ääkköset" toimivat yleensä riittävän hyvin.
Jos kuitenkin kirjoitat kyseisiin asetuksiin nimesi
yksinkertaistettuna (esimerkiksi "Mottonen" vaikka oikea nimi on "Möttönen"),
on erityinen syy tehdä sigu, jossa nimi on oikein
kirjoitettuna.
Asetuksissa on usein mahdollisuus ilmoittaa
myös erillinen vastausosoite, esim.
Reply address -nimisessä kentässä, sen
lisäksi, että on kenttä, jossa ilmoitetaan normaali meiliosoite.
Vastausosoitetta ei yleensä kannata asettaa,
sillä siitä
vain tulee ylimääräinen otsake
(Reply-To), joka aiheuttaa turhaa hämmennystä.
Kun normaali meiliosoite on kirjoitettu sille kuuluvaan paikkaan,
niin mahdolliset meilivastaukset tulevat siihen.
Konfigurointi tehdään eri ohjelmille eri tavoin. Nämä seikat tyypillisesti selviävät ohjelman dokumentaation kohdasta "Configuration" tms. Sopivat asetukset nyysi- ja meilipalvelimen nimen osalta selviävät toivottavasti Internet-yhteydentarjoajasi antamista tiedoista tai paikalliselta ATK-ylläpidolta.
Edellä kohdassa Web-selainten nyysikäyttö esitetyt konfigurointiperiaatteet pätevät yleisemminkin:
Yhteistä nyysiohjelmille on yleensä se, että niiden käytössä on kolme tasoa eli toimintatilaa:
Yksinkertaisimmillaan nyysiohjelma tarjoaa luettavaksesi artikkeleita jossakin järjestyksessä ryhmä ja artikkeli kerrallaan niin, että sinun ei oikeastaan tarvitse muuta kuin esimerkiksi painella välilyöntinäppäintä päästäksesi seuraavalle sivulle (artikkelin sisällä) tai seuraavaan ryhmään tai artikkeliin. Tämä kuitenkin käytännössä toimii varsin huonosti, ellei ryhmien valikoima ole hyvin pieni.
Niinpä yleensä onkin syytä valikoida, mitä lukee. Ryhmiin liittyy useimmissa nyysiohjelmissa käsite tilata (subscribe). Nyysiohjelma hakee palvelimesta yleensä artikkelit vain niistä ryhmistä, jotka olet tilannut. Eri ohjelmissa on erilaiset oletusarvot tilaamisen suhteen. Yhä yleisemmin alkutilassa mitään ei ole tilattuna, vaan sinun on erikseen valittava, mitä ryhmiä haluat lukea. Tällöin tarvitset yleensä ohjelman toimintoa, joka näyttää kaikki ryhmät, myös tilaamattomat ("View All Groups" tms.).
Nyysiartikkeleista puhuttaessa esiintyy usein sana hävittää tai poistaa kaksiselitteisellä tavalla. Ensinnäkin kun käyttäjä nyysiohjelmallaan lukee viestejä, ohjelma yleensä merkitsee viestit luetuiksi, kun ohjelma on kerran näyttänyt ne käyttäjälle. Käyttäjä voi erikseen poistaa tämän merkinnän; toiminnon nimi voi olla esim. "mark unread". Tässä yhteydessä saattaa esiintyä myös sana "hävittää" tai "poistaa", mutta on huomattava, että se viittaa vain poistamiseen kyseisen käyttäjän näkyvistä. Aivan erilainen toiminto on viestin poistaminen itse nyysijärjestelmästä; se tehdään erityisen cancel-toiminnon kautta. (Ja vielä kolmas on artikkelien poistuminen ns. ekspiraation takia.)
Yleensä
nyysiohjelma pitää kirjaa siitä, mitä ryhmiä käyttäjä seuraa
ja mitä artikkeleita hän on jo lukenut.
Tämä mahdollistaa sen, että ohjelma pysty erottamaan ne artikkelit,
jotka ovat käyttäjälle uusia, niistä, jotka on jo lukenut tai ainakin
merkinnut luetuiksi.
(Unixissa nyysiohjelmat
yleensä kirjoittavat tällaiset
niin sanottuun
.newsrc-tiedostoon käyttäjän kotihakemistoon.
Tällaisen tiedoston nimi voi olla myös
muotoa
.newsrc-palvelin,
esimerkiksi .newsrc-nntp.hut.fi.)
Koska tällainen kirjanpito on yleensä palvelinkohtainen ja perustuu
artikkelien numeroihin palvelimen sisällä,
ei yleensä ole kovin helppoa vaihtaa palvelinta "lennosta".
Toisin sanoen kannattaa kokeiluvaiheen jälkeen valita, mitä
palvelinta käyttää, ja pitäytyä siinä, ellei ole erityisen painavaa
syytä vaihtaa palvelinta.
Satunnaiseen artikkelien lukemiseen muiden palvelimien
kautta sopii esimerkiksi
sopivan Web-selaimen käyttö.
Kun haluat kirjoittaa nyyseihin, on kaksi vaihtoehtoa: voit kirjoittaa vastauksen eli kommentin eli followupin ("follarin") johonkin artikkeliin tai voit kirjoittaa haluamastasi uudesta aiheesta artikkelin. Tyypillisesti nyysiohjelmassa on näitä varten erilliset toiminnot, nimeltään esim. "followup" ja "post new article". Huomaa, että followup tarkoittaa julkista vastaamista, siis nyyseihin (ryhmään) lähettämistä, ja että edellä mainittuja nimityksiä käytetään yleensä ilman merkityseroa; esimerkiksi "vastaus" ei välttämättä vastaa mihinkään esitettyyn kysymykseen. Sekaannuksia aiheuttaa, että joissakin ohjelmissa tämän toiminnon nimi voi olla "reply", kun taas joissakin "reply" tarkoittaa henkilökohtaista vastausta (meilitse). On tärkeää ymmärtää näiden ero ja valita järkevästi, milloin vastaa julkisesti ja milloin yksityisesti.
Nyyseistä englanniksi puhuttaessa sana post tarkoittaa nimenomaan nyyseihin lähettämistä, ei meilitse eli "sähköpostitse" vastaamista. Kun "sähköposti" usein lyhenee muotoon "posti" ja kun toisaalta slangissa usein sanotaan "postata" englannin sanan "post" mukaan, syntyy helposti sekaannuksia.
Followupin tunnistaa käytännössä
mm. siitä, että
otsikkorivi eli Subject-rivi
alkaa (yleensä) merkeillä Re: .
Kokonaan uudelle artikkelille taas sen kirjoittaja itse
kirjoittaa otsikon. - Teknisesti ja
protokollan kannalta
kuitenkin artikkelin määrittelee
followupiksi References-otsake.
Valitettavasti erään nyysiohjelman
(Outlook Express) eräät
"suomalaistetut" versiot lisäävät merkkijonon
Re: asemesta merkkijonon Vs: , mikä
on aivan väärin ja aiheuttaa monenlaista sotkua.
(Vastaavasti "ruotsinkielistetty" versio saattaa käyttää
merkkijonoa Sv: .)
Merkkijono Re: kuuluu käytettyyn
protokollaan
eikä ole riippuvainen viesteissä tai otsikoissa käytetystä kielestä.
Kyseinen virhe on korjattu Outlook Expressin versiossa 5.01
(jonka saa Microsoftin "latauskeskuksesta"); sen voi myös
itse
korjata 5.0-versioon.
Sitä paitsi se neropatti, joka keksi suomennoksen "Vs", tarkoittaen sen sanan "Vastaus" lyhenteeksi, arvasi väärin. Protokollan mukainen merkkijono ei johdu englannin sanasta reply 'vastaus' vaan latinan sanan res 'asia' ablatiivimuodosta re, jota englannin kielessä käytetään prepositiona samassa merkityksessä kuin ilmaisua with regard to, siis vastaten lähinnä suomen päätettä -sta.
Vastausta kirjoitettaessa nyysiohjelma yleensä kopioi alkuperäisen viestin mukaan lainaukseksi ja liittää sen eteen ns. attribuution, joka kertoo, ketä lainataan:
On Thu, 2 Nov 2000, Jukka Korpela wrote:
Tarkoitus on, että poistat lainauksesta kaiken, mitä ei ole tarpeen lainata, eli lähes kaiken, ja sitten kirjoitat oman viestisi lainauksen jälkeen.
Uudesta aiheesta kirjoittamiseen taas käytetään toimintoa, jonka nimi voi olla esimerkiksi "Post New Usenet Message" tai "Compose Message" tai jotain salaperäisempää kuten "New Msg". On tärkeää selvittää itselleen, mikä toiminto lähettää viestin nyyseihin ja mikä meiliä. Toimintojen nimet eivät useinkaan sano asiaa kovin selvästi. Voi olla aika ikävää, jos tulee lähetetyksi henkilökohtaiseksi tarkoitettu viesti julkisuuteen tai toisinpäin! Noloa on myös, jos sama viesti lähtee useasti siksi, että käyttäjä ei ymmärtänyt viestin jo lähteneen ja napsauttaa Send-nappulaa uudestaan, ehkä montakin kertaa. Testaaminen testiryhmässä auttaa selvittämään, miten oma nyysiohjelma oikein tulee, ettei tule tuollaisia mokia.
Vaikka followup-toiminto usein löytyy helpommin, älä lähetä followupia vain siksi, että et osaa käskeä ohjelmaasi menemään tilaan, jossa kirjoitetaan uusi artikkeli! Lue ohjelmasi käyttöohjeet.
Käänteistä virhettä pitää tietysti myös välttää. Jos viestisi on tarkoitettu puheenvuoroksi jo käynnissä olevaan keskusteluun, on hyvin häiritsevää, jos et lähetä sitä "follarina".