Ryhmät

Sisältö:

• Ryhmien hierarkiat ja nimet
• Mitä ryhmiä on olemassa?
  • Mitä ryhmiä ylipäänsä on olemassa?
  • Kansainväliset ryhmät
  • Suomalaiset ryhmät
  • Paikalliset ryhmät
  • Muiden maiden ryhmät
• Keskustelun siirto
• Uusien ryhmien luominen
• Moderointi
• Automoderointi
• Huuhaa

Ryhmien hierarkiat ja nimet

Tämän oppaan johdanto-osassa jo lyhyesti kuvattiin, miten kullakin ryhmällä on nimi, joka koostuu pisteellä toisistaan erotetuista osista. Kukin osa koostuu yleensä pienistä englannin kielen kirjaimista (a - z), mutta myös numeroita (0 - 9) sekä merkkejä "+", "-" ja "_" voi esiintyä.

Huomaa, että ryhmien nimissä ei käytetä ä- ja ö-kirjaimia, vaan niiden tilalla on a ja o!

Ryhmän nimi on joskus hyvin selkeä ja kuvaava, joskus aivan kuin salakieltä ja ehkä sellaiseksi tarkoitettukin. Kirjoitus What is Usenet? A second opinion kuvaa tätä seuraavasti:

Newsgroups had names. These names were both very arbitrary and very meaningful. People fought for months or years about what to name a newsgroup. If a newsgroup didn't have a name (even a dumb one like misc.misc) it wasn't a newsgroup. In particular newsgroup names had dots in them, and people abbreviated them by taking the first letters of the names (so alt.folklore.urban was afu, and soc.culture.china was scc).

Dokumentti, josta sitaatti on otettu, käyttää menneen ajan muotoja kuten "had" tarkoituksellisena tehokeinona - korostamaan, että nyysijärjestelmä muuttuu koko ajan, eikä mikään eilen sanottu välttämättä päde tänään. Tätä muuten kuvastaa sekin, että nimissä sallittujen merkkien valikoimaa koskeva vanhaa sääntöä on ehdotettu laajennettavaksi hyvin radikaalisti.

Ryhmän nimi kuitenkin yrittää kuvata sen aihepiiriä (topic) jotenkin. Ryhmällä voi olla "perustamiskirja" (charter), joka tarkemmin kuvaa aihepiirin. Periaatteessa jokaisella ryhmällä on sellainen, jos ryhmä on perustettu edes joitakin järkeviä menettelytapoja noudattaen. Ks. selostusta ryhmien kuvauksista jäljempänä. Ryhmän mahdollinen fakki täsmentää usein aihepiirin vielä tarkemmin. Lisäksi ryhmän käytäntö ja sitä seuraavien ihmisten asenteet on hyvä tuntea etenkin silloin, kun ryhmällä ei ole virallista kuvausta, ainakaan kovin tarkkaa; tämä korostaa tarvetta jonkin aikaa seurata ryhmää, ennen kuin rupeaa kirjoittamaan siihen. Joka tapauksessa sen ymmärtäminen, mitä kussakin ryhmässä pidetään aihepiiriin kuuluvana, on-topic, on varsin olennaista. On myös hyvä ymmärtää, että toteamus, että jokin asia on off-topic ei sisällä arvioita itse asian tärkeydestä tms. vaan vain siitä, että se ei ole oikeassa ryhmässä esitetty.

Niiden ryhmien joukkoa, joiden nimissä ensimmäinen osa on sama, kutsutaan hierarkiaksi (hierarchy). Esimerkiksi ryhmät sfnet.test, sfnet.keskustelu.yhteiskunta ja monet muut kuuluvat sfnet-hierarkiaan. Jäljempänä luonnehditaan sitä, mitkä ovat tärkeimpien hierarkioiden luonteet tai aihepiirit. Sanaa "hierarkia" käytetään myös väljemmässä merkityksessä viittaamaan joukkoon ryhmiä, joiden nimissä on jokin yhteinen alkuosa, puhuen esim. sfnet.keskustelu-hierarkiasta.

Mitä ryhmiä on olemassa?

Seuraavassa kuvataan lyhyesti, millaisia ryhmiä on olemassa, miten saa tarkempia ryhmien luetteloita ja miten ryhmiä voi etsiä.

Mitä ryhmiä ylipäänsä on olemassa?

Ryhmien ontologia on mutkikkaampi asia kuin voisi luulla. (Ontologia: filosofian osa-alue, joka tutkii sitä, mitä "olemassaolo" tarkoittaa ja mitä ylipäänsä on olemassa.) Ryhmän perustaminen merkitsee eräällä teknisellä tasolla vain sitä, että joku lähettää määrämuotoisen kontrolliviestin ryhmän luomiseksi; ja kuka tahansa voi tehdä sen, kunhan selvittää, miten se tapahtuu. Aivan eri asia sitten on, miten eri palvelimet "tottelevat" ryhmänluontiviestiä. Eri palvelimissa voi olla aivan eri periaatteet tässä suhteessa, vaihteleehan palvelimessa olevien ryhmien määrä muutamasta kymmenestä muutamaan kymmeneen tuhanteen. Suurempi lukumäärä ei suinkaan automaattisesti merkitse parempaa palvelinta; ks. Shopping for a Usenet Provider, kohta Group List.

Ryhmät voidaan jakaa kansainvälisiin, kansallisiin ja paikallisiin. Paikallisten osalta olemassaolo on lähinnä sitä, että ne ovat olemassa yhdessä palvelimessa. Muiden osalta olemassaolo vaihtelee hyvinkin laajasta hyvinkin suppeaan. Mitään virallista listaa siitä, mitkä ryhmät "ovat olemassa", ei ole; joitakin listoja voi sanoa puoliviralliksi jos haluaa.

ISC ylläpitää tietoaineistoa hierarkioista ja ryhmistä. Siihen sisältyy eräiden kriteerien mukaan muodostettu (iso!) lista kaikista aktiivisiksi katsotuista ryhmistä (pelkät nimet) ja lista em. ryhmistä ja niiden yksirivisistä kuvauksista sekä (puutteellinen) "perustamiskirjojen" (charters) arkisto ns. kahdeksan suuren hierarkian osalta; ks. myös: How do I get the Charters for newsgroups?. Ylimmän tason hierarkioiden lyhyitä (yksirivisiä) kuvauksia on sivustossa Master List of Newsgroup Hierarchies.

Suuri osa kansainvälisten ja kansallistenkin ryhmien lyhyistä kuvauksista ("perustamiskirjoista", chartereista) löytyy TILE.NET/NEWSista, jossa on myös mahdollisuus etsiä ryhmiä avainsanojen perusteella. Seuraavan kohdan taulukossa hierarkioiden nimet ovat linkkejä, jotka johtavat hierarkioiden sisälle juuri TILE.NET/NEWSin kautta. Sen kautta voi myös lukea ryhmien sisältöä, mutta vain kunkin Web-selaimen omalla tai sen käynnistämällä nyysiohjelmalla. - Suomalaisista ryhmistä sfnet-ryhmillä on laajahkot yhteen paikkaan kootut kuvaukset.

Stan Brownin dokumentin How to Find FAQ Lists kohdassa Newsgroup Charters mainitaan muutama tietolähde. Ne ovat hiukan hankalakäyttöisiä, mutta niistä voi löytyä tietoa esim. ryhmän perustamisen taustasta, kiistanalaisuudesta yms.

Kansainväliset ryhmät

Kansainvälisistä ryhmistä on syytä mainita ensiksi "kahdeksan suurta" hierarkiaa:

humanities-hierarkia on melko uusi, ja suuri osa humanistisista tieteistä on edelleen sci-hierarkiassa.

Lisäksi mainittakoon laaja alt-hierarkia, jossa on erittäin monenlaisia ryhmiä. Kyseessä on "villi" hierarkia, jossa ryhmien perustaminen on vapaata. Se luotiin lähinnä siksi, että monet kokivat etenkin em. "virallisimpien" ryhmien perustamisen aivan liian hankalaksi prosessiksi. Kuten arvata saattaa, asiallisuusaste vaihtelee suuresti. Levinneisyys on yleensä rajoittuneempi kuin esimerkiksi "kahdeksalla suurella". Syynä on mm. se, että alt-hierarkiassa on useita ryhmiä, joihin lähetetään erittäin suuria datamääriä, mm. kuvatiedostoja; nyysipalvelimen ylläpitäjän raaka ratkaisu tähän voi olla se, että mitään alt-ryhmiä ei oteta vastaan.

Vielä alt-hierarkiaakin villimpi on free-hierarkia. Ymmärrettävistä syistä monetkaan palvelimet eivät sisällä sitä. Lisätietoja: The Free FAQ.

Käytännössä ryhmät eivät suinkaan aina sijoitu siististi hierarkiaan. Päällekkäisyydet ovat tavallisia. Esimerkiksi kansainvälisiä yleisiä akvaarioaiheisia ryhmiä ovat rec.aquaria-ryhmät, sci.aquaria ja alt.aquaria. Tämän voi tulkita niin, että yhdessä puhutaan akvaarioista harrastuksena, toisessa tieteenä ja kolmannessa näitä molempia "vapaammin". Todellisuus voi olla ihan erilainen.

Suomalaiset ryhmät

Suomen kansallisina ryhminä voidaan pitää lähinnä sfnet-ryhmiä. Niistä on olemassa laajahkot kuvaukset, joillakin lisäksi fakki. Ks. myös lomaketta, jolla voi etsiä artikkeleita sfnet-ryhmistä; sen avulla voit yrittää selvittää, missä näistä ryhmistä keskustellaan jostakin sinua kiinnostavasta asiasta. Valitettavasti edes kaikki suomalaiset palvelimet eivät sisällä virallisen luettelon mukaista kokoelmaa sfnet-ryhmiä; ks. dokumenttia Sfnetin ryhmäpeitto. Tämänkin takia on usein hyvä, että ryhmiä voi lukea Google Groups -järjestelmän kautta; ks. myös lomakkeita tätä varten.

Nimen alkuosa sf johtuu Suomen aiemmasta maakoodista SF (nykyisin FI).

On olemassa myös finet-ryhmiä, jotka ovat "vapaampia" suomalaisia ryhmiä, samassa mielessä kuin alt-ryhmät ovat kansainvälisesti "vapaampia". Useimmat finet-ryhmät ovat aika hiljaisia, joskin syksyllä 2001 pyrittiin siivoamaan pois suuri joukko käyttämättömiä ryhmiä. Lisätietoja: Finet-ryhmien lyhyt historia ja Kai Puolamäen kooste Finet-ryhmät.

Karkean yleiskuvan ryhmien aktiivisuudesta antaa Google Groups -järjestelmän näyttämä sfnet-ryhmien lista ja finet-ryhmien lista, joissa Activity-sarakkeessa olevan vihreän palkin leveys osoittaa suhteellisen aktiivisuuden. Sivustossa sfnet.fi on on sfnetin ryhmäluettelon versio, jossa ovat mukana tiedot kunkin ryhmän viestien määrästä (sellaisina kuin sfnet.fi näkee tilanteen).

Muiden maiden ryhmät

Muissakin maissa on tietysti omia kansallisia ryhmiä. Usein ryhmän nimen ensimmäinen osa on tällöin maan nimen kansainvälinen kaksikirjaiminen koodi esim. de-ryhmät ovat Saksan kansallisia ryhmiä (joskin ne käytännössä toimivat myös saksankielisille maille yhteisinä ryhminä). Mutta poikkeuksia on muuallakin kuin Suomessa; esimerkiksi Ruotsin kansalliset ryhmät ovat (etupäässä) swnet-ryhmiä, joskin Ruotsissa ollaan siirtymässä se-hierarkiaan.

Viron eli Eestin ryhmät ovat maakoodin mukaisesti ee-hierarkiassa, mutta TILE.NET/NEWS ei näytä niitä tuntevan ja muutenkin niiden levikki vaikuttaa aika suppealta. Google Groups -järjestelmästä niitä kuitenkin löytyy.

Mikään ei estä jossakin maassa toimivaa palvelinta pitämästä ryhmävalikoimassaan muidenkin maiden kansallisia ryhmiä. Tämä on melko tavallistakin silloin, kun maiden välillä on kulttuurisiteitä.

On tietenkin olemassa myös osavaltiokohtaisia ryhmiä (etenkin USA:ssa) ja alueellisia ja paikallisia ryhmiä. Monista niistäkin on kuvaukset edellä mainitussa TILE.NET/NEWSissa.

Paikalliset ryhmät

Paikalliset ryhmät ovat tyypillisesti sellaisia, jotka ovat luettavissa vain yhdestä nyysipalvelimesta. Palvelin sinänsä voi olla maailmanlaajuisesti saavutettavissa, mutta tavallisemmin ei. Esimerkkejä palvelimista, joissa on merkittävä määrä paikallisia ryhmiä ja jotka ovat käytettävissä myös kyseessä olevan yhteisön ulkopuolelta:

• otax.tky.hut.fi (Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan ylläpitämä)
• news.helsinki.fi (Helsingin yliopisto)
• news.cc.tut.fi (tamperelainen)
• news.oulu.fi (Oulun yliopisto)

Paikalliset ryhmät tavallisesti liittyvät palvelinta ylläpitävän organisaation (esimerkiksi korkeakoulu tai yritys) omaan toimintaan. Mukana saattaa kyllä olla luonteeltaan aivan yleisiäkin keskusteluryhmiä, vaikkapa puhe.terveys. Ne saattavat tarjota sopivan harjoittelukentän keskustelulle ennen siirtymistä vastaaviin kansallisiin tai kansainvälisiin ryhmiin

Paikallisista ryhmistä on listat ja mahdolliset kuvaukset kussakin nyysipalvelimessa.

Keskustelun siirto

Jos olet sitä mieltä, että jotakin keskustelua käydään väärässä ryhmässä, voit yrittää siirtää sen parempaan paikkaan kirjoittamalla artikkelisi alkuun esim. "Siirrän keskustelun ryhmästä X ryhmään Y". Kirjoita lisäksi Newsgroups:-riville molempien ryhmien nimet (pelkällä pilkulla erotettuina) ja Followup-To:-riville sen ryhmän nimi, johon haluat keskustelun siirtää (Y), esim. esim.
Newsgroups: sfnet.keskustelu.kieli,sfnet.keskustelu.laki
Followup-To: sfnet.keskustelu.laki
Samaa menetelmää kannattaa käyttää, jos jostain erityisestä syystä lähettää viestin useaan ryhmään (yhteislähetyksenä eli crosspostauksena); silloinhan on lähes aina parasta asettaa "follarit" vain yhteen ryhmistä.

Tätä varten joudut etsimään nyysiohjelmastasi toiminnon, jolla voit lisätä otsikoita. Outlook Express -ohjelman suomenkielisessä versiossa Followup-To-kenttää vastaavan kohdan nimenä on hämäävästi "seuranta".

Lukijat, jotka seuraavat vain sitä ryhmää, jonne keskustelu yritetään siirtää, usein hämmentyvät suuresti, koska viestistä ei ehkä ilmene lainkaan, mitä asia koskee ja missä niinsanotusti mennään. Yritä siksi liittää viestiin jokin tiivistelmä siihen asti keskustellusta. Toki ne, jotka eivät ole seuranneet keskustelua alkuperäisessä ryhmässä, joutuvat itse kaivamaan aiemman keskustelun esille, jos haluavat tietää tarkasti, mitä on keskusteltu. Mutta tiivistelmä antaa asiaan paneutumiselle hyvät lähtökohdat ja ennen kaikkea antaa perusteet kunkin lukijan arvioida, haluaako hän seurata keskustelua.

Ei ole mitään takeita siitä, että siirtäminen onnistuu. Muut ihmiset voivat edelleenkin lähettää vastauksia keskustelun aiempiin artikkeleihin haluamatta (tai osaamatta) ottaa huomioon toivomustasi. Mutta oletpahan silloin tehnyt parhaasi.

Followup-To-kentässä voi periaatteessa olla myös useita ryhmännimiä pilkulla erotettuina. Tähän on kuitenkin erittäin harvoin perusteita. Kentän arvona voi myös olla pelkkä sana poster, joka merkitsee kannanottoa, että viestiin ei pitäisi lainkaan vastata nyyseissä vaan mahdolliset kommentit tulisi lähettää viestin kirjoittajalle meilitse.

Uusien ryhmien luominen

Jos haluaisit uuden ryhmän perustettavaksi tai vanhan ryhmän jaettavaksi kahtia, niin useimmiten on parasta unohtaa koko asia. Käytä olemassa olevia ryhmiä. Jos sinusta tuntuu, että juuri sinulle tärkeätä asiaa varten ei ole olemassa juuri siihen sopivaa ryhmää, etsi jokin aiheeseen mahdollisimman hyvin sopiva ryhmä. Useimmiten löytyy ainakin jokin aihepiiriltään yleisempi ryhmä. Jos haluat keskustella liskoista, voinet tehdä sen matelijaryhmässä tai, jos sellaistakaan ei ole, luonto- tai lemmikit-ryhmässä.

Uuden ryhmän perustaminen ilmeisesti usein koetaan jonkinlaiseksi rituaaliksi, jonka uskotaan jollakin mystisellä tavalla edistävän keskustelua kyseisestä aihepiiristä - tai niitä tavoitteita, joita perustajilla sillä alalla on. Ei ole mitenkään harvinaista, että kun innokkaan vaatimisen jälkeen on perustettu uusi ryhmä, siinä ei tapahdukaan mitään. Harvinaista ei ole sekään, että aluksi ryhmä on aktiivinen ja sitten käyttö hiipuu. - Jos tarvitaan keskustelufoorumi jostakin aiheesta aktiivisesti kiinnostuneiden porukalle, voi jakelulistan (mailing list) perustaminen olla hyvä vaihtoehto, ainakin aluksi.

Usein esitetään, että eihän ryhmän perustamisesta haittaakaan voi olla ja että ryhmänhän voi poistaa, jos se osoittautuu turhaksi. Tähän voi ensinnäkin vastata, että kyllä siitä on haittaa, jos keskustelufoorumia etsivä törmää suureen joukkoon nimensä ja kuvauksensa perusteella kiinnostavia ryhmiä, joissa ei tosiasiassa tapahdu mitään (paitsi että nekin saavat osansa spämmäyksestä). Mutta lisäksi ajatus pohjautuu väärinkäsityksiin nyyseistä teknisenä järjestelmänä. Ryhmän perustaminen tai poistaminen ei ole kertakaikkinen keskitetty toimenpide, vaan sitä koskevat kontrolliviestit leviävät miten leviävät. Niinpä ryhmän poistaminen on erittäin ongelmallista. Voi käydä esim. niin, että muualta poistunut ryhmä on vielä jossakin palvelimessa ja sen käyttäjät kirjoittelevat sinne ymmärtämättä, että heidän ajatustensa levikki jää hyvin suppeaksi. Sfnetin ryhmänluontiperiaatteissa kerrotaan:

- - ryhmän poistaminen on käytännössä lähes mahdotonta. Tämä tarkoittaa sitä, että ryhmä jää elämään joissain palvelimissa, ja aiheuttaa pitkän aikaa hankaluuksia, kun ko. palvelimen käyttäjät käyttävät ryhmää satunnaisesti. Vain silloin, kun ryhmä on nimetty uudestaan (ei siis kokonaan poistettu), on nämä vanhat saatu poistettua kohtuullisessa ajassa (noin vuosi).

Jos sinulla kuitenkin on hyvät perustelut uudelle ryhmälle, niin

• uuden sfnet-ryhmän perustamiseksi voit lähettää lyhyesti perustellun pyynnön ryhmään sfnet.ryhmat+listat, mutta tutustu ensin sfnetin ryhmänluontiperiaatteisiin
• kansainvälisten ryhmien perustaminen on yleensä paljon monimutkaisempaa; se edellyttää puolentoista kuukauden mittaista keskustelu- ja äänestysprosessia; ohjeet ovat dokumentissa Guidelines for Usenet group creation.
• alt-ryhmiä voi perustaa kuka tahansa, mutta niistäkin on kohteliasta keskustella ryhmässä alt.config; ota huomioon, että millään taholla ei ole velvollisuutta välittää alt-ryhmiä eteenpäin ja että niiden levinneisyys on suppeampi kuin virallisempien ryhmien; ks. myös So You Want to Create an Alt Newsgroup
• paikallisten ryhmien perustaminen riippuu paikallisista järjestelyistä; esimerkkinä mainittakoon, että Helsingin yliopistossa perustaminen on varsin vapaata ja rajoitukset koskevat lähinnä ryhmien nimeämistä.

Lisätietoja (lähinnä kansainvälisten ryhmien perustamisesta) löytyy mm. sivun news.newusers.questions Links Page (kohta Creating New Newsgroups) kautta.

Erittäin usein kun jokin uusi ryhmä on perustettu, ovat ensimmäiset viestit kysymyksiä "Miksi kukaan ei kirjoita tänne?" ja "Mikä ryhmä tämä on?". Edellinen kysymys osoittaa, että kysyjä on onneton hätiköijä. Yleensä uuden ryhmän leviäminen kautta verkon kestää muutaman päivän, ja keskustelu kyllä käynnistyy aikanaan, jos on käynnistyäkseen. Jälkimmäinen osoittaa, että kysyjä ei osaa itse lukea ryhmien kuvauksia.

Jos olet itse ajanut uuden ryhmän perustamista, ota edellä sanottu huomioon siten, että heti ryhmän perustamisen jälkeen kirjoitat siihen sopivan aloitusartikkelin. Siinä voit lyhyesti todeta, mitä varten ryhmä on perustettu, ja esittää jonkin alustuspuheenvuoron, kiinnostavien kysymysten listan, aiheeseen liittyviä ajankohtaisia uutisia, perusdokumenttien URLeja tms. (Jos et pysty kirjoittamaan mitään sentapaista, niin miksi kummassa halusit ryhmän perustettavaksi?)

Moderointi

Moderointi eli toimittaminen tarkoittaa sitä, että ryhmään postattu artikkeli ei tule näkyville heti, vaan se kulkeutuu ensin moderaattorille, joka joko hyväksyy sen (ja lähettää sen ryhmään) tai hylkää sen. Moderaattori on yleensä ihminen tai joukko ihmisiä, joskin apuna voidaan käyttää myös automaattisia järjestelmiä esimerkiksi pahimman roskan pois suodattimiseen. Moderaattoriksi aikovan on syytä varautua sietämään haukkuja ja tekemään paljon hommia. Hänen tulisi myös pyrkiä tekemään tehtävänsä objektiivisesti niin, ettei hän suodata pois viestejä sillä perusteella, että on eri mieltä kuin niiden kirjoittajat.

Ryhmistä varsin pieni osa moderoituja. Sfnetissä ei tällä hetkellä ole yhtään moderoitua ryhmää. Moderoituja olivat ryhmät sfnet.viestinta.tv.babylon5 (poistettu, kun TV-sarja Babylon päättyi, jolloin moderoidun keskustelun tarve poistui) sfnet.atk.ohjelmointi.moderoitu (poistettu, koska käyttö jäi varsin vähäiseksi).

Moderointia käytetään lähinnä pitämään keskustelu asiassa suodattamalla pois mm. ryhmän aihepiiriin kuulumattomat viestit ja selvät häiriköintiyritykset taikka esimerkiksi spoilerit. Timo Kiravuon News-etiketti esittää seuraavan havainnollisen esimerkin:

[Moderointi] on usein oleellinen osa tulenarkojen ryhmien toimintakunnon säilyttämisessä. Esimerkki hyvästä moderoinnista on sci.military, ryhmä joka on varattu ainoastaan sotatieteeseen liittyviin keskusteluihin, ei poliittisiin eikä historiallisiin keskusteluihin. Ilman moderointia liikenne ryhmässä olisi todennäköisesti kasvanut räjähdysmäisesti Persianlahden sodan aikana ja ryhmä olisi muuttunut lukukelvottomaksi.

Monet ihmiset pitävät moderointia sensuurina. Yhtä hyvällä - tai paremmallakin - syyllä voisi kutsua sanomalehden tekemistä sensuuriksi. Ne jutut, joita moderaattori ei päästä läpi, voidaan lähettää johonkin moderoimattomaan ryhmään. (Tämä on itse asiassa paljon todellisempi vaihtoehto kuin se, että jos jokin sanomalehti ei julkaise kirjoitustasi yleisönosastossaan, voit tarjota sitä toiselle - tai perustaa oman lehden.) Lukijat itse valitsevat, mitä ryhmiä seuraavat, ja jos moderoidulla ryhmällä on lukijoita, sillä on myös olemassaolon peruste.

Moderointia voidaan käyttää myös yksisuuntaiseen tiedotukseen tarkoitetuissa ryhmissä. Tällöin on usein olemassa rinnakkainen avoin ryhmä, jossa voidaan keskustella tiedotuksista tai tiedottavan organisaation muusta toiminnasta.

Lisätietoja: Moderated Newsgroups FAQ. Suomeksi moderoinnin teknisiä periaatteita yms. käsittelee (nykyisin poistetun sfnet.atk.ohjelmointi.moderoitu-ryhmän aineistoon kuulunut) Miten kirjoittaa nyyssi sähköpostitse? Nimensä mukaisesti juttu kertoo erityisesti tavoista kiertää niitä ongelmia, joita voi syntyä, jos lähettäminen moderoituun ryhmään ei onnistu normaalilla tavalla. Moderoijille tarpeellinen käsikirja on NetNews Moderator's Handbook.

Automoderointi

Sanalla automoderointi on useita merkityksiä. Alkuperäisin lienee 'automaattinen moderointi', jossa moderoinnin hoitaa ohjelma siten, että viesti menee läpi, kunhan se täyttää jotkin määrätyt tekniset vaatimukset. Tästä käytetään myös nimitystä robomoderointi (missä alkuosa on lyhennelmä sanasta robot sen slangimerkityksessä). Ks. esim. soc.politics.marxism FAQ. Toisaalta sellaista automoderointia voi täydentää ihmismoderoijan toiminta; ks. esim. kuvausta humanities.philosophy.objectivism-ryhmän moderoinnista.

Mutta automoderointi voi tarkoittaa myös sitä, että ryhmä on "itsemoderoitu" (self-moderated): kun käyttäjä lähettää viestin ryhmään, se ei menekään suoraan, vaan käyttäjän meiliosoitteeseen tulee viesti, johon hänen pitää vastata, jonka jälkeen artikkeli ilmestyy ryhmään. Tämä voidaan tehdä niin, että käyttäjän tarvitsee tällä tavoin "varmentaa" vain ensimmäinen viestinsä ryhmään. Ks. esim. What's up with posting to comp.infosystems.www.authoring.cgi? Itsemoderointi ilmeisesti auttaa aika hyvin pitämään spämmin ja vahingossa lähetetyt viestit poissa ryhmästä. Se tietysti edellyttää, että käyttäjä ilmoittaa From-otsakkeessa oman toimivan osoitteensa eikä harrasta NOSPAM-sotkuja!

Vielä yksi merkitys on seuraavanlainen eräissä suomalaisissa moderoiduissa ryhmissä sovellettu käytäntö: Ryhmään kirjoittaja voi päästä ns. valkoiselle listalle, jolloin hänen viestinsä menevät suoraan ryhmään, moderoinnin ohi. Mutta kirjoittamalla viestiin sanan "automoderoi" voi listalle päässyt erikseen pyytää moderaattoreita tarkistamaan viestinsä.

Huuhaa

Toisinaan tekee mieli puhua pehmoisia, kirjoittaa hölynpölyä. Sellainen on kuitenkin epäkohteliasta tavallisissa ryhmissä, koska kunnon huuhaan erottaminen vakavasta asiasta on vaikeata. Niinpä on perustettu esimerkiksi sfnet.huuhaa (ks. sen virallista kuvausta). Paikalliseen haahuiluun saattaa olla paikallisia ryhmiä, esim. TKK:n piirissä otax-palvelimen huuhaa-ryhmä.

Kaikki huuhaa-ryhmiin kirjoitettu on syytä tulkita ja yleensä tulkitaankin huuhaaksi, vaikka teksti olisi pinnallisesti katsottuna asiallista. Ovelimmat saattavat kyllä ujuttaa huuhaaviestiensä sekaan asiasisältöä.

Huuhaaryhmiä joissakin suhteissa muistuttavia ovat sellaiset kuin sfnet.keskustelu.varaventtiili ja ns. sotaryhmät kuten sfnet.atk.sodat.