Sisältö
Nyysit (Usenet news) ovat maailmanlaajuinen viestinnän muoto, joka perustuu tekstimuotoisten viestien lähettämiseen tietoliikenneverkkojen kautta erityisille nyysipalvelimille (news servers). Viestit ovat yleensä kaikkien kiinnostuneiden luettavissa. Viestien aihetta, muotoa ja tasoa ei ole rajattu. Viestintä on yleensä keskustelutyyppistä, tai ainakin yrittää olla.
Nyysiviestin sisältö voi olla mitä vain, ja usein onkin. Usein käytetään nimitystä artikkeli (article), mutta tämä on yleisnimitys eikä sisällä ajatusta siitä, että viesti olisi luonteeltaan esimerkiksi sanomalehtiartikkeliin verrattava. Pikemminkin on kyse puheenvuorosta, sikäli kuin tällaista sanaa voidaan käyttää kirjallisesta viestinnästä. Sanaa viesti, englanniksi message, käytetään myös; toisaalta nämä ovat yleisempiä käsitteitä, joita voidaan käyttää myös esimerkiksi meileistä.
Seuraavassa on esimerkkiartikkeli, joka on lyhyt vastaus erääseen käytännölliseen kysymykseen:
From: Jussi Haanpaa <haanpaa@mail.phys.jyu.fi>
Subject: Re: Kysymys valokuvasta
Newsgroups: sfnet.atk.ohjelmistot
"Henri Sihvola" <kayama@iobox.fi> writes:
> Onko olemassa ohjelmaa joka pystyy tarkentamaan epäselvää kohtaa kuvassa,
> tai koko epäselvää kuvaa? Minulla on eräs valokuva, jonka haluasin saada
> tarkemaksi. Jos on olemassa, niin kertoisitteko nimiä ja mahdollisia
> hintoja kanssa?
Lähes mikä tahansa kuvaeditori sisältää jonkin sortin terävöintifiltterin.
Yritäppä vaikka Paint Shop Prota. Tämän testiversion voi ladata verkosta
täysin ilmaiseksi, eikä hinta kaupassakaan ole paha.
Ihmeitä tuollainenkaan ominaisuus ei silti pysty tekemään.
Jussi
Esimerkki näyttää artikkelin melko tarkkaan sellaisena, kuin Forté Free Agent -ohjelma oletusasetuksia käyttäessään näyttää sen. Esim. Google Groups -järjestelmän eräs tapa esittää kyseinen artikkeli on hyvin samantapainen rakenteeltaan mutta käyttää eri fonttia ja eri värejä, ja varsinaista viestiä edeltävät otsakkeet näkyvät eri tavalla.
Artikkelin pituus on periaatteessa rajoittamaton. Tyypillisesti fiksun artikkelin pituus (otsakkeita mukaan laskematta) vaihtelee viidestä sataan riviin. Mitään erityistä ylärajaa ei ole, mutta yli 200-rivinen viesti on harvoin mielekäs, poikkeuksena ns. fakit.
Artikkelien teknisen muodon määrittelee erityinen sopimus eli protokolla. Mutta kukin nyysiohjelma voi näyttää artikkelin haluamassaan ulkonaisessa muodossa, jossa voi näkyä vaihteleva määrä otsaketietoja, kirjasinlaji (fontti) voi vaihdella jne. Oikein toimiva ohjelma näyttää joka tapauksessa itse viestin sisällön sellaisenaan, muuttamatta esimerkiksi rivijakoa.
Seuraavassa on vertailun vuoksi em. artikkeli ns. raa'assa muodossa eli sellaisena kuin se kulkee verkossa (Google Groups -termein "Original Format") ja jollaisena monikin nyysiohjelma saattaa sen näyttää, ainakin, jos käyttäjä erikseen käskee:
From: Jussi Haanpaa <haanpaa@mail.phys.jyu.fi> Subject: Re: Kysymys valokuvasta Date: 05 Nov 2000 00:00:00 GMT Message-ID: <s8v4s1mb4s3.fsf@silmu.st.jyu.fi> Sender: juhaanpa@silmu.st.jyu.fi References: <8u49se$qt6$1@tron.sci.fi> X-Complaints-To: newsmaster@cc.jyu.fi X-Trace: mordred.cc.jyu.fi 973452301 14332 130.234.40.17 (5 Nov 2000 19:25:01 GMT) Organization: University of Jyvaskyla, Finland NNTP-Posting-Date: Sun, 5 Nov 2000 19:25:01 +0000 (UTC) Newsgroups: sfnet.atk.ohjelmistot "Henri Sihvola" <kayama@iobox.fi> writes: > Onko olemassa ohjelmaa joka pystyy tarkentamaan epäselvää kohtaa kuvassa, > tai koko epäselvää kuvaa? Minulla on eräs valokuva, jonka haluasin saada > tarkemaksi. Jos on olemassa, niin kertoisitteko nimiä ja mahdollisia > hintoja kanssa? Lähes mikä tahansa kuvaeditori sisältää jonkin sortin terävöintifiltterin. Yritäppä vaikka Paint Shop Prota. Tämän testiversion voi ladata verkosta täysin ilmaiseksi, eikä hinta kaupassakaan ole paha. Ihmeitä tuollainenkaan ominaisuus ei silti pysty tekemään. Jussi
Riippuu siis käytetystä ohjelmasta, missä muodossa
se artikkelin esittää, esim. näkyvätkö viestiin sisältyvät
lainaukset kirjoittajan omasta tekstistä
poikkeavalla värillä tms. Käytännössä kyse on siitä, että
ohjelma saattaa tunnistaa >-merkillä
alkavat rivit ja esittää ne eri tavalla kuin muut.
Huomaa myös, että kirjasinlaji vaihtelee suuresti.
Nyysijärjestelmä
jakautuu aihepiireittäisiin ryhmiin,
(news)groups.
Kullakin ryhmällä on
nimi,
joka kuvaa sitä, mistä aiheista siinä on tarkoitus keskustella.
Ryhmät on nimetty hierarkkisesti siten,
että nimet koostuvat sanoista tai lyhenteistä, joiden
välissä on erottimena piste.
Joskus nimi kuvaa ryhmän tarkoitusta hyvinkin selkeästi,
joskus taas lyhyillä lyhenteillä.
Esimerkkejä:
tori.myydaan,
tky.tiedottaa,
sfnet.tiede.kirjastot,
eunet.jokes,
soc.culture.nordic ja
sci.edu.
Esimerkiksi
news.announce.newusers
on ryhmä, johon lähetetään
nyysijärjestelmän käyttöä aloittaville tarkoitettuja
ohjeita.
Yleisesti ryhmät, joiden nimet alkavat sanalla news,
käsittelevät itse nyysijärjestelmää joltakin kannalta.
Useimmiten nyysiryhmä on avoin: kuka tahansa
voi kirjoittaa sinne mitä tahansa. Ei siis ole mitenkään hämmästyttävää,
että nyyseistä löytää kaikenlaista. Seuraava aivan mielivaltainen
poiminta erään ryhmän (sfnet.keskustelu.yhteiskunta)
artikkelien otsikoista
ehkä havainnollistaa:
Ei tässä maassa.. Pää pensaassa. Lapsiporno ja net Suomen Don Huono Järkyttäviä todisteita markkinavoimien vallasta Mikä Uffessa ärsyttää? Verotus ja talouden näköalat Puhe on hyvinvoinnista (HS) Suomalaisten tyttärien itsensä jakaminen
Näistä sitten jotkin synnyttävät hyvinkin laajan keskustelun, "threadin", jotkin taas jäävät yksinäisiksi puheenvuoroiksi. Kuten näkyy, kirjoittajat erittäin usein rikkovat sitä perussääntöä vastaan, että kirjoituksen otsikon tulisi kuvata sen sisältöä. Myös se lienee ilmeistä, että nyyseissä käytävän yhteiskunnallisen, aatteellisen tms. keskustelun keskimääräinen taso ei ole kovin korkea.
Kirjoittelun tavassa on suurta vaihtelua. Jotkut osaavat esittää asiansa selkeästi, useimmat eivät. Lisäksi mukaan tulee helposti syyttelyä, riitelyä ja pahempaakin. Joskus ryhmän sisällöstä valtaosa on asiattomuuksia ja niistä huomauttamista; itse ryhmän aihepiiri jää aivan syrjään. Toisaalta monet oppivat vähitellen parantamaan esiintymistään, kaikki eivät. Niilo Paasivirta on kirjoittanut havainnollisen esityksen Nyyssittelijän kehitysvaiheet.
Hämmästyttävää on, että järjestelmä jotenkin toimii. Osasyynä toimivuuteen on sosiaalinen kontrolli: pahasti töppöilevä saa kielteistä palautetta. Kokemuksen ja nyysien käytön opiskelun myötä käyttäjät myös oppivat valitsemaan, mitä lukevat. Lisäksi erilaisilla automaattisilla tai puoliautomaattisilla järjestelmillä yritetään poistaa osa roskasta, etenkin ns. spämmi eli umpimähkäisesti lähetetyt mainokset yms. - On myös olemassa ns. moderoituja ryhmiä, joihin voi lähettää viestejä vain ryhmää valvovan ihmisen, moderaattorin, kautta.
Vaikka
kuka hyvänsä voi kirjoittaa nyyseihin, niin
käytännössä vain murto-osa nyysejä lukevista myös kirjoittaa
nyyseihin.
Kirjoittajistakin vain pieni osa kirjoittaa
säännöllisesti.
Valitettavasti itsekritiikkiä on hyvin monilla
liikaa, joillakin liian vähän.
Suurin lukijoista osa on "luurailijoita"
Useimmiten nyysiryhmä on keskustelua varten. Nyysiryhmiä voi perustaa ja on perustettu monia muitakin tarkoituksia kuin keskustelua varten, esimerkiksi jonkin organisaation ulospäin suuntautuvaan tiedotukseen tai jopa data-aineistojen levittämiseen (ns. binaariryhmät). Lisäksi on testiryhmiä.
Käytännössä nyysiryhmien luonne vaihtelee teknisiä kysymyksiä käsittelevästä kysymys-vastaus-palstasta tai jopa tieteellisestä keskustelusta leiskuvaan poliittiseen kiistelyyn tai henkilökohtaiseen riitelyyn. Yhden ryhmänkin sisällä voi olla paljon vaihtelua.
Ryhmän luonnetta ei voi päätellä kovinkaan luotettavasti sen nimestä tai edes kuvauksesta. Siksi kannattaa tutustua riittävästi siihen, mitä ryhmässä tapahtuu, ennen kuin rupeaa kirjoittamaan ryhmään.
Ryhmään voi muodostua erilaisia tapoja, jotka eivät uusille tulokkaille selviä ihan heti. Tosin joskus ryhmällä on sellainen fakki, jossa kerrotaan myös tapasäännöistä. Esimerkiksi ryhmän aihepiirin ulkopuolelle meneviin kommentteihin suhtaudutaan eri tavoin. Ääritapauksena on ryhmän muodostuminen "olohuoneryhmäksi", jossa ei keskustella määrätystä aihepiiristä vaan siitä, mikä sattuu mukana olijoita ylipäänsä kiinnostamaan. Suomalaisissa ryhmissä sellaista ei juuri esiinny.
Get real! This is a discussion group[,] not a helpdesk. You post something[,] we discuss it's implications. If the discussion happens to answer a question you've asked[,] that's incidental.
Edellisessä luvussa kerrottiin, miten nyyseistä voi etsiä vastauksia kysymyksiin. Lähellä on ajatus, että jos kysymykseen ei löydy vastausta vanhoista artikkeleista, voin kirjoittaa kysymyksen ja jäädä odottelemaan vastauksia. Aivan oikein. Mutta...
On paitsi epäkohteliasta myös tyhmää rymistellä huoneeseen, jossa joukko ihmisiä keskustelee, huutaa kysymys, kuunnella ensimmäinen vastaus joka tuntuu sopivalta ja lähteä pois. Vielä tylympää on kailottaa "mä tartten vastauksen, lähettäkää se osoitteeseen..." ja poistua. (Tätä vastaa nyyseissä vastausten pyytäminen meilitse.)
Jos aloitat keskustelun, jää seuraamaan sitä. Lue kaikki asialliset vastaukset ja asialliset kommentit niihin. Jos sinulta pyydetään täsmennyksiä kysymykseesi, täsmennä. Jos sinulta kysytään, auttoiko jokin neuvo ongelmassasi, kerro se, jotta muut tietävät sen.
Seuraava keskustelu auttaa ehkä hahmottamaan kahta erilaista tapaa ymmärtää nyysien luonne. (Suomennokset minun, ja melko vapaita. Eikä tarvinne sanoa, kumpaa tapaa kannatan.)
Peter Quinn Fuller kirjoitti eräässä artikkelissa:
Usenetin pitäisi olla paikka, jonne voi mennä, kysyä kysymyksen, saada vastauksen ja sillä siisti. On tuhansia ryhmiä niin merkityksettömistä aiheista, ettei todellakaan voi olettaa jonkun palaavan yhä uudestaan löytääkseen vastauksen, kun käytettävissä oleva tekniikka (useimmiten) mahdollistaa sen, että vastaus vain lähetetään hänelle!
Tähän Alan J. Flavell vastasi mm. näin:
- - Usenet on paikka, jossa voidaan käydä keskusteluja asiantuntemukseltaan eritasoisten ihmisten kesken. Jotkut näkevät sen mahdollisuutena nostaa muita ylöspäin korkeammalle tasolle, jotkut taas mahdollisuutena vetää muita alas omalle tasolleen. - - Lukijoiden täytyy oppia, että Usenet on vain epäluotettava vihjeiden lähde - -
Nyysit ovat tekstimuotoinen viestinnän väline. Viestit ovat pelkkää tekstiä, plain text, eikä edes kirjasinlajien vaihtelu ole mahdollista. Merkkivalikoimakin on kovin suppea. Tekstimuotoisuus rajoittaa käytettävissä olevia korostuskeinoja.
Tekstimuotoisuus on yksi nyysien suurista heikkouksista - ja suurista vahvuuksista. Yksinkertainen tekstimuoto on sanallisen viestinnän lajeista universaalisin, parhaiten kaikkien saavutettavissa. Lisäksi se on erittäin käytännöllinen muoto moniin tarkoituksiin. Viestin siirtäminen ja varastointi tekstimuodossa vie usein ratkaisevasti vähemmän aikaa ja tilaa kuin muut muodot.
Teknisesti on kyllä mahdollista lähettää nyyseihin muutakin kuin pelkkää tekstiä. Silloin pitää kuitenkin todella tietää ja ymmärtää, mitä tekee. Useimmiten ne, jotka lähettävät muuta kuin tekstiä, tekevät sen tietämättömyyttään ja aiheuttavat paljon haittaa. Tästä tarkemmin kohdassa Miksi vain tekstiä?.
Sana nyysit johtuu englannin sanasta news, ja sanan muita muunnelmia suomessa ovat newsit, newssit, nyyssit ja njuussit. Täsmällisemmiksi tarkoitettuja englanninkielisiä nimityksiä ovat vanhempi netnews ja uudempi Usenet news tai pelkkä Usenet. Myös nimityksiä UUCP news ja Internet news käytetään, mutta ne perustuvat yksipuoliseen kuvaan nyysijärjestelmästä; monipuolisemman kuvan antaa esimerkiksi kirjoitus What is Usenet? (UUCP on eräs vanha ratkaisu toteuttaa datansiirtoyhteyksiä Unix-koneiden välille; muinoin suurin osa nyysiliikenteestä kulki sen kautta.)
Sanaa "nyysit" (tai "nyyssit") monet pitävät rahvaanomaisena puhekielisyytenä tai omituisena ATK-slangina. Mitä muuta sitten on ehdotettu? "News", "newsit", "newssit" yms. ovat yhtä lailla lainaa englannista - niiden kirjoitusasu vain on englannin mukainen tai englannin ja suomen sekoitusta, ja äänneasu jää arvailun varaan ja horjuvaksi. Ja erilaiset "suomalaisemmat" sepitteet kuten "uutisryhmät" ovat paitsi pitkiä myös pahoin harhaanjohtavia. Nyysit nimittäin eivät ole mikään uutispalvelu; "pakollisena vertailuna" mainittakoon vaikkapa eräs todellinen uutispalvelu: CNN. Vain harvoin on nyysiviestien valtavassa ja kirjavassa massassa jokunen uutisluonteinen juttukin seassa. Huomattakoon myös, että Google-järjestelmässä on erikseen osat Groups (nyysit) ja News (uutiset). Suomenkielisellä puolella ei jälkimmäiselle ole toistaiseksi vastinetta, koska uutishaku koskee vain englanninkielisiä uutispalveluita. - Tämäntapaisia nimityskysymyksiä käsittelee tarkemmin kirjoitukseni Perusteluja termeille netti, nyysit yms.
Nimitys "keskusteluryhmä(t)" ei sinänsä ole mitenkään huono - kunhan sillä tarkoitetaan ryhmiä, joissa käydään keskustelua. Sellaisiksi voitaneen luonnehtia useimpia nyysiryhmiä. Mutta nyysiryhmien tai nyysijärjestelmän yleisnimitykseksi "keskusteluryhmät" ei sovi. Nyyseissä on muunkinlaisia ryhmiä, ja toisaalta "keskusteluryhmä" on epämääräinen sana, joka voi tarkoittaa vaikkapa kahvipöydässä keskustelevien ihmisten joukkoa.
Kohdassa Mitä nyysietiketti on? on linkkejä useisiin nyysien luonnetta käsitteleviin kirjoituksiin.
Perusteellisempia kuvauksia mm. nyysijärjestelmän synnystä sisältää Netizens: On the History and Impact of Usenet and the Internet, joka on hiukan sekava (kuten Usenet itsekin), ja tiiviimpi historiikki How The Usenet Was Invented, sivustossa LivingInternet, jossa on muutakin kiinnostavaa nyyseistä ja netistä. Uudempi kuvaus on Jan Schaumannin Usenet is still a strange place.
Internetin historiikkeja on The Internet Societyn historiasivuilla.
Vanhaa viisautta - vanhentuneiden teknisten yksityiskohtien
ohella - sisältää myös opuksen
Zen and the Art of the Internet
osa Usenet news.
Vähän uudempia, melko hajanaisia mutta kiinnostavia näkemyksiä nyysien
luonteesta sisältää
alt.culture.usenet-ryhmän vanha fakki (1995).
Kulttuuriantropologiselta kannalta nyysejä käsittelee Tim Northin The Internet and Usenet - Global Computer Networks (vuodelta 1994). Sen kohdassa Usenet newsgroups siteerataan laajahko artikkeli, joka kehittelee havainnollisesti "huonevertausta", jossa Usenetin ryhmiä verrataan talon huoneisiin. Sen mukaan Usenet-ryhmän seuraamisen aloittaminen on kuin meneminen huoneeseen, jonka ovella on kyltti, joka kertoo, mistä siellä puhutaan. Mutta asiassa on monia outoja piirteitä, kuten seuraavat:
Suomenkielistä sekalaista analyysia nyysien luonteesta sisältää kirjoitukseni Internet muuttaa maailman 2 vuodelta 1995, mm. kohdissa Nyysit - vain viisi pientä minuuttia ja olet todella sekaisin ja Ihmiset nyysijuttujen takana.