Nyysiopas, luku 3 Nyysietiketti:

Miten kannattaa kirjoittaa

Sisältö

Kannattaako nyyseihin kirjoittaa lainkaan?

Seuraaviin asioihin on syytä varautua, jos kirjoitat nyyseihin:

Kannattaako siis kirjoittaa? Ehkä. Kaikesta huolimatta nyyseissä on ryhmiä, joiden kautta saa arvokasta apua muilta ihmisiltä tai voi antaa muille apua. Erityisesti tämä koskee suhteellisen rajattuja aihepiirejä koskevia ryhmiä. Mahdollisesti myös näkemyksiään saa jossain määrin kerrotuiksi - ja avarretuiksi. Kirjoittelussa ehkä kirjallisen viestinnän taito hioutuu ja ehkä väittelytaitokin kehittyy. Aatteellisen vaikuttamisen kanavana nyysit ovat kuitenkin huono väline - propagandakirjoittelua on sen verran paljon ja sen verran banaalia, että kaikki sellaiseen vivahtava herättää torjuntaa. Ajanvietteenäkin toki nyysikirjoittelua voi harrastaa, esim. huuhaaryhmissä, mutta se käy aika tylsäksi, jos viihteellisyys on ainoa tarkoitus.

Diplomacy is the art of letting someone have your way.
Lähde: Daniele Vare, italialainen diplomaatti.

Hienovarainen vaikuttaminen voi kyllä onnistua. Tosin nyysit ovat välineenä monella tavoin kömpelö kovin hienolle, "diplomaattiselle" keskustelulle. Mutta jossain määrin voi heittää uusia ajatuksia esille, saada ihmisiä kiinnostumaan jostakin toiminnasta jne.

Koska rupeat kirjoittamaan?

Ennen kuin alat kirjoittaa johonkin ryhmään, kannattaa seurata sitä jonkin aikaa ja vilkaista ryhmän fakkia, jos sellainen on olemassa.

Nyyseihin kirjoittamista ei kannata aloittaa, ennen kuin olet seurannut tarpeeksi pitkään toisaalta nyysien toimintaa yleisesti, toisaalta niitä ryhmiä, joihin aiot kirjoittaa. Ns. Kiravuon netiketti sanoo: "Paikallisten ryhmien suhteen se tarkoittaa ehkä kuukautta, kansainvälisten suhteen puolta vuotta." Netiquette Guidelines suosittaa ajaksi 1 - 2 kuukautta. Sanoisin kuitenkin, että nykyisin tämä ei välttämättä tarkoita, että olisi käytettävä noin pitkä aika. Voihan esimerkiksi Google Groups -järjestelmän kautta tutustua ryhmässä käytyyn keskusteluun pitkältäkin ajalta.

Jos nyysien järkevän käytön yleiset perusteet ovat hanskassa, niin viestien lukeminen kuukauden ajalta on yleensä riittävää. Monissa nyysipalvelimissa ns. ekspiroitumisaika on kuukauden luokkaa, jolloin tämän voi tehdä sillä tavalla, jolla yleensäkin lukee nyysejä. Tosin on huomattava, että kesällä nyyseissäkin on usein hiljaista, ja muutenkin voi olla syytä laajentaa tutustumista kahden tai kolmen kuukauden mittaiseksi.

Ryhmää seuraamalla tai viimeaikaisia keskusteluja muuten lukemalla pääsee kärryille siitä, minkätyyppistä keskustelu on, ja pystyy hahmottamaan, mitä aiheita eri ryhmissä käsitellään - se kun ei suinkaan aina ole kovin hyvin pääteltävissä ryhmän nimestä. Esimerkiksi ryhmässä sfnet.tiede.fysiikka tuntuu ainakin ajoittain vellovan lähinnä ikiliikkujankeksijöiden aloittamaa keskustelua. Lisäksi voit oppia sellaisia ryhmän vakiintuneita tapoja, joista poikkeaminen herättäisi kiusallista huomiota mutta joita ei ehkä ole tullut kirjatuksi minnekään.

Ryhmän riittävä seuraaminen auttaa myös tunnistamaan vakiokirjoittajat, regulars. Aktiivisissa ryhmissä on usein pienehkö joukko hyvin aktiivisesti kirjoittavia ihmisiä. Monia heistä arvostetaan, heidän virheitään annetaan anteeksi helpommin kuin muiden ja heidän joskus erikoista esitystapaansa on opittu seuraamaan. Vakiokirjoittajien juttuihin siis kannattaa suhtautua vähän toisin kuin muiden. Jos esimerkiksi arvostettu vakiokirjoittaja näyttää sanovan jotain ihan päätöntä, on hyvin mahdollista, että ymmärsit viestin väärin.

Jos ryhmällä on fakki, kannattaa aina perehtyä siihen ja tutustua siinä suositeltuun aineistoon. Tämä auttaa välttämään sitä, että kirjoitat aiheesta, joka on kaluttu loppuun aikoja sitten.a Toisaalta fakki ei aina heijastele sitä, mitä ryhmässä nykyisin todella keskustellaan.

Kirjoittamisen kynnys oikealle tasolle

Kun olet lukenut tämän oppaan ja ymmärtänyt sen ainakin suurimmaksi osaksi, olet melkoisesti keskitasoa fiksumpi nyysienkäyttäjä. Tämä ei suinkaan tarkoita, että sinun olisi pakko kirjoittaa nyyseihin.

Tärkeää on, mitä sanottavaa sinulla on. Jos oikeasti tiedät vastauksen johonkin kysymykseen ja pystyt sen myös perustelemaan, niin kirjoita siitä vaan! Ja jos sinulla on ryhmän aihepiiriin liittyvä kysymys, johon ei ole vastausta fakissa tai muuten helposti löydettävissä, kysy - mutta kuvaa ongelmasi selkeästi. Tai jos sinulla jostakin arvoja tai aatteita koskevasta kysymyksestä perusteltu näkemys, jota ei ole tuotu esille, avaa sanainen arkkusi.

Miten aloitat kirjoittamisen?

Mitään erityisiä muodollisuuksia ei tarvita, kun alkaa kirjoittaa nyyseihin yleensä tai johonkin ryhmään ei ole aiemmin kirjoittanut. Poikkeuksen voivat muodostaa jotkin moderoidut ryhmät.

Tämä ei merkitse, että olisi samantekevää, miten aloitat. Ensinnäkin kun ensi kertaa kirjoittaa nyyseihin, kannattaa aluksi testiryhmässä testaamalla tarkistaa, että se onnistuu teknisesti oikein. Toiseksikin ensivaikutelma on tärkeä. Jos kysyt ryhmässä asiaa, johon vastaus löytyisi käden käänteessä fakista, monikaan ei ota sinua vakavasti vähään aikaan.

Nyyseissä ei ole tapana erikseen esittäytyä. Kirjoittajia tulee ja menee sen verran paljon, että esittäytymisissä ei juurikaan olisi mieltä. Joissakin erikoisryhmissä voi olla tästä poikkeavia käytäntöjä. Ja tokihan voi itsestään mainita jotain, jos sillä on merkitystä asiassa, josta kirjoittaa. Toisaalta esittäytymistä voi pitkälti korvata sillä, että liittää viesteihinsä informatiivisen sigun eli allekirjoituksenomaisen lopetuksen.

Hyvän ensivaikutelman tekemiseksi kannattaa pyrkiä kirjoittamaan asiasta, jonka tuntee hyvin ja jossa on jotain muille hyödyllistä tai kiinnostavaa esitettävää. Tämä voi merkitä jopa sitä, että lykkää tuonnemmaksi kirjoittamisen sellaisista aiheista, jotka itseä kiinnostavat eniten.

Kysymys, avunpyyntö, ei tietenkään voi yleensä antaa muille uutta tietoa. Sen sijaan kysymyksessä voi tehdä hyvän vaikutuksen sillä, että kysyy oikein: menee suoraan asiaan ja antaa tarpeeksi tietoja ongelmasta.

Uuden kirjoittajan, myös kokeneen nyysikirjoittajan uuteen ryhmään kirjoittaessaan, kannattaa välttää puuttumista koviin kiistoihin. On parempi aloittaa rauhallisesta aiheesta. Lisäksi "ekalla kerralla" on erityisen hyödyllistä etsiä vanhoista viesteistä, mitä on aiemmin kirjoitettu aiheesta, josta aikoo sanoa jotain.

Kun rupeat lukemaan nyysejä tai uutta ryhmää, törmäät ehkä viesteihin, joita haluaisit ehdottomasti kommentoida, vaikka ne olisivat vanhojakin. Sama koskee tilannetta, jossa olet esim. Google Groups -järjestelmän kautta löytänyt viestin, joka voi olla kuukausia, jopa vuosia vanha. Yleensä ei kannata jatkaa keskustelua, kun muut ovat sen jo lopettaneet. Nyrkkisääntö voisi olla, että ei kannata puuttua viikkoa vanhempaan keskusteluun, siis threadiin, jonka tuorein viesti on yli viikon takaa. Harkintaa saa toki käyttää, jos on painavaa sanottavaa. Mutta jos kommentoi esim. yli kaksi viikkoa vanhaa viestiä, on syytä käyttää erityisiä menettelytapoja, joilla vähennetään tästä johtuvia ongelmia.

Testaa vain testiryhmissä

Kun sitten haluat ensi kerran aloittaa nyyseihin kirjoittamisen, kannattaa aluksi lähettää testiviesti johonkin sellaiseen ryhmään, joka on nimenomaan varattu testeille. Sellaisen ryhmän nimi yleensä loppuu .test tai johonkin vastaavaan.

Testiviestien lähettäminen muihin ryhmiin kuin testiryhmiin on typerää ja leimaa sinut ns. peeloksi.

Testaamiseen voi käyttää ryhmää sfnet.aloittelijat.testit. Toinen testiryhmä Suomen kansallisten ryhmien joukossa on sfnet.test. Sitäkin voi käyttää testailuun, mutta se kannattaa lähinnä silloin, kun epäilet, että viestit eivät leviä käyttämästäsi palvelimesta maailmalle. Kun lähetät viestin sfnet.test-ryhmään, saat useita automaattivastauksia meilitse, jos viesti leviää normaalisti, koska eräät palvelimet on ohjelmoitu reagoimaan kyseiseen ryhmään lähetettyihin viesteihin lähettämällä meilitse "kuittaus" siihen osoitteeseen, jonka viestin From-otsake ilmoittaa. Tämä tietysti toimii vain, jos kyseinen otsake eli lähettäjätiedot ovat oikein! (Sama koskee monia kansainvälisiä testiryhmiä.) Vastausten määrän saa kohtuullisemmaksi kirjoittamalla Subject-riville sanan "ignore".

Yleensä kannattaa - ainakin jotakin nyysiohjelmaa ensi kerran käyttäessään - tarkistaa, että viesti menee nyyseihin oikeassa muodossa mm. rivinpituudeltaan. Jos nimittäin luet testiviestisi vain samalla ohjelmalla, jolla olet sen lähettänyt, se luultavasti näkyy hyvin sinulle - mutta ei ehkä monille muille. Eräs tapa tarkistaa muoto on lukea viesti Google Groups -järjestelmän kautta; johonkin sfnet-ryhmään lähetetty viesti ilmestyy sinne yleensä muutaman tunnin kuluessa lähettämisestä. Seuraava linkki vie katsomaan ryhmää sfnet.aloittelijat.testit Google Groups -järjestelmän kautta siten, että viestit näkyvät ns. pelkkänä tekstinä, joka on luotettavin tapa katsoa, että viesti on kaikkien luettavassa muodossa: sfnet.aloittelijat.testit.

Lisätietoja testailusta on dokumenteissa, jotka mainitaan news.newusers.questions-linkkisivun kohdassa Do This First: Test Properly. Saksaksi aiheesta kertoo Dirk Nimmichin perusteellinen Wer testet wann wie wo und warum?.

Sitten kun rupeaa kirjoittamaan oikeita artikkeleita, kannattanee aloittaa paikallisista (esim. oman korkeakoulun) ryhmistä tai suomalaisista ryhmistä mieluummin kuin suurista kansainvälisistä ryhmistä. Jos mokaa, on parempi mokata pienemmässä piirissä kuin maailmanlaajuisesti.

Kirjoitustaidon perusteet

Vaikka nyysiartikkelit eivät yleensä ole pitkälle hiottuja, on viisasta esittää sanottavansa niin, että muut sen ymmärtävät. Muista, että lukijasi voi olla kuka hyvänsä.

Mitä laajempi lukijakunta on kyseessä, sitä aiheellisempaa on välttää pienten piirien tuntemia sanoja ja ilmaisuja, esimerkiksi slangia, murretta tai paikallisia vitsejä. Voi olla aiheellista silloin tällöin kysyä itseltään: jos kirjoitan näin, onko luultavaa, että toisella puolella Suomea toisenlaisissa oloissa elävä, koulutustaustaltaan ja elämänkokemukseltaan erilainen lukija ymmärtää viestini - ja ymmärtää sen niinkuin haluan? Ja kansainvälisiin ryhmiin kirjoitettaessa kannattaa vielä suuremmassa määrin ottaa huomioon, että lukijat voivat olla maantieteelliseltä sijainniltaan, kieli- ja kulttuuritaustaltaan ja kaikissa muissakin suhteissa hyvin erilaisia.

Kansainvälisissä ryhmissä yleensä käytetään englantia. Mielipiteet eroavat sen suhteen, missä määrin on hyväksyttävää kirjoittaa niissä esimerkiksi saksaksi tai ranskaksi.

Eri maiden kansallisissa ryhmissä käytetään yleensä maan pääkieltä, esimerkiksi sfnet- ja finet-ryhmissä suomea, swnet-ryhmissä ruotsia, de-ryhmissä saksaa, fr-ryhmissä ranskaa jne. Poikkeuksia toki on, mutta ne tulevat yleensä ilmi, kunhan jonkin aikaa seuraat, mitä ryhmään kirjoitellaan.

Ruotsin kieltä käytetään suomalaisissa ryhmissä aika vähän. Erityisesti sfnet-ryhmien virallisen kuvauksen mukaan "sfnet-ryhmien oletuskieli on suomi", eikä mitään ruotsinkielistä ryhmää ole perustettu. Sen sijaan on kaksi finet.svenska-ryhmää.

Kirjoita yksinkertaista, selkeää yleiskieltä. Tämä merkitsee muun muassa seuraavaa:

Ks. myös Hints on writing style for Usenet (joka kuuluu news.announce.newusers-fakkeihin).

Lisäohjeita selkeästä suomenkielisestä asiakirjoittamisesta on esimerkiksi oppaassa Kirjoita asiaa. Englantia kirjoitettaessa voi olla apua pienestä linkkikokoelmastani Resources on the English language.

Teknisiä rajoituksia: merkistö, rivinpituus ym.

Nyysit välineenä asettavat useita teknisiä rajoituksia, jotka on syytä ottaa huomioon. Seuraavat ohjeet vastaavat vakiintunutta hyvää käytäntöä, jonka tarkoitus on tehdä viestit luettaviksi mitä erilaisimmissa ympäristöissä, jolloin yksinkertaisuus on valttia.

Selvitä ensin asiaa itse

Useimmista ihmisistä on hyvin rasittavaa huomata, että joku kirjoittaa nyyseihin kysymyksen, johon olisi ihan hyvin löytänyt vastauksen itsekin. Ei ole kohtuullista lähettää kysymystä nyysien kaltaiselle laajalle foorumille vain siksi, ettei viitsi soittaa yhtä puhelinsoittoa. Ei edes ole mitään takeita siitä, että nyyseistä ehkä saamasi vastaus olisi oikea. Lisäksi on hyvin mahdollista, että katsomalla esim. sopivasta hakuteoksesta tai oppikirjasta löytäisit vastauksen (ja paremman vastauksen) kuin odottelemalla, viitsiikö joku vastata sinulle nyyseissä.

Mahdollisia tietolähteitä ovat muun muassa seuraavat:

Selvittele siis ongelmaasi ensin niin pitkälle, kuin tuntuu kohtuulliselta. Vaikka vastausta ei löytyisikään, pystyt luultavasti sen jälkeen esittämään kysymyksesi tarkemmin, oikeampia termejä käyttäen ja sen oloisesti, että olet itse yrittänyt löytää ratkaisun. Lisäksi sinulla on paljon paremmat edellytykset ymmärtää nyyseissä mahdollisesti saamiasi vastauksia.

Valitse ryhmä oikein

Kannattaa miettiä, mihin ryhmään asia kuuluu. Väärästä ryhmästä saa erään toteamuksen mukaan vain valituksia, mutta todellisuudessa sieltä saa usein myös vääriä vastauksia.

Valitessasi ryhmää älä tuijota vain ryhmän nimeen. Se saattaa olla harhaanjohtava. Tutustu ryhmän kuvaukseen ja siihen, millaisia asioita ryhmässä käytännössä käsitellään.

Käytä tarvittaessa sopivia välineitä ryhmien etsimiseen sen sijaan, että innoissasi lähetät viestisi ensimmäiseen näkemääsi ryhmään, joka jotenkin väljästi tulkiten tuntuisi käsittelevän sitä aihepiiriäkin, jota viestisi koskee. Jos olet aikeissa ensi kerran kirjoittaa suomenkieliseen ryhmään, tarkista vielä sfnet-ryhmien kuvauksista, että kyseessä todella on sopivin ryhmä.

Valitse mahdollisimman spesifinen ryhmä, siis sellainen, jossa keskustellaan juuri niistä asioista, joita juttusi käsittelee. Jos sinulla on Unix-ongelma, niin älä kysy sitä ryhmässä sfnet.atk, koska on olemassa myös spesifisempi ryhmä sfnet.atk.unix. Aiheeltaan hyvin laajat ryhmät ovat usein niin vilkkaita ja tasoltaan kirjavia, että eri alojen asiantuntijat eivät useinkaan viitsi seurata niitä.

Viestiä ei pidä lähettää sekä yleisempään ryhmään että spesifisempään ryhmään "varmuuden vuoksi". Jos viesti sopii aiheensa puolesta ryhmään sfnet.atk.unix, se ei sovi ryhmään sfnet.atk, koska tämä ei ole kaikkia mahdollisia ATK-asioita varten vaan vain niitä, joille ei ole omaa ryhmää. Muutenkin kannattaa harkita hyvin tarkoin, jos tulee mieleen lähettää viesti useaan ryhmään "paremman levikin" saamiseksi; ks. varoituksia moneen ryhmään lähettämisen ongelmista.

Lisätietoja: How to find the right place to post (FAQ).

Kirjoita kuvaava otsikko

Nyysiartikkeliin liittyy aina otsikkotieto, joka on varsinaisen artikkelin ulkopuolella (sitä ennen) Subject-otsakerivillä. Itse artikkelin sisälle ei yleensä ole syytä kirjoittaa otsikkoa, koska Subject-rivin tarkoitus on toimia riittävänä otsikkona.

Kirjoita artikkelisi otsikko huolella, koska useimmiten ihmiset päättävät otsikon ja vain otsikon perusteella, lukevatko he juttusi. Otsikon pitää olla lyhyt mutta kuvata selkeästi ainakin se, mitä aihetta juttu käsittelee. Parhaimmillaan otsikko voi olla samantapainen iskevä tiivistelmä jutun keskeisestä sanomasta kuin hyvän lehtijutun otsikko. Esimerkiksi "Tuloverotus" kuvaa aiheen mutta ei sanomaa; "Tuloverotusta kiristettävä" kertoisi jo sanoman suppeasti; ja "Tuloverotusta kiristettävä Ruotsin tasolle" olisi vielä tarkempi.

Yleensä kannattaa kirjoittaa yksi asiakokonaisuus yhteen viestiin. Ei siis ole hyvä jakaa asiaa useaksi viestiksi mutta ei myöskään sisällyttää viestiinsä esimerkiksi kahta aivan erilaista kysymystä. Näin muun muassa siksi, että ne, joita kiinnostaa vain toinen, eivät joutuisi lukemaan threadiä, jossa keskustellaan sekaisin molemmista. Tämä myös olennaisesti auttaa kirjoittamaan hyviä Subject-rivejä, koska kahta eri asiaa on vaikea ilmaista tiiviisti, yhdellä rivillä, ja koska toisaalta ei tietenkään ole hyvä myöskään kirjoittaa yksipuolista otsikkoa.

Otsikon pitää olla jotenkin ymmärrettävissä irrallisenakin, ottaen huomioon vain se yleinen asiayhteys, joka itse ryhmän luonteesta johtuu. (Esim. jos ryhmä on nimenomaan ja vain myynti-ilmoituksia varten, riittää kirjoittaa otsikkoon ilmaisu, joka kuvaa myytävän tuotteen.) Kun järkevä lukija näkee sen pitkässä listassa otsikoita, jotka eivät liity toisiinsa muuten kuin ehkä siten, että ne on lähetetty samaan ryhmään, hän valitsee luettavikseen ne, joiden aihe vaikuttaa kiinnostavalta otsikon perusteella. Jos otsikko ei oikeasti sano mitään, on kohtuullista olettaa, ettei kirjoittaja onnistu viestinnässään sen paremmin itse artikkelin sisälläkään.

Tämä periaate on sanottu jo v. 1987 kirjoitetussa, nyysijärjestelmän perusteet kuvaavassa dokumentissa RFC 1036 (kohdassa 2.1.4) näin:

The "Subject" line - - tells what the message is about. It should be suggestive enough of the contents of the message to enable a reader to make a decision whether to read the message based on the subject alone.

Selkeiden otsikoiden merkitys on koko ajan lisääntynyt nyysien käytön laajetessa, kun ihmiset joutuvat valitsemaan yhä suuremmasta määrästä juttuja ne, jotka ovat heille tärkeitä. Tässä käytetään nykyisin apuna myös monenlaisia ohjelmia, jotka automaattisesti valitsevat artikkeleita niiden otsikoissa olevien avainsanojen takia. Tämän vuoksi oikeinkirjoituksen tarkistaminen on erityisen tärkeää otsikoiden osalta.

Ei siis ole kovin fiksua kirjoittaa esim. ryhmään sfnet.tori.myydaan.muut artikkelia, jonka otsikkona on "Myydään". Otsikko "Myydään kirja" tai "Kirja" on parempi, mutta ei vielä kovin hyvä; "Darwinin 'Lajien synty', 1. painos" olisi iskevä.

Otsikon kirjoittaminen ISOILLA KIRJAIMILLA on myös erittäin huono ajatus, samoin muut yritykset kiinnittää huomiota tyyliin "Lue tämä!!!" tai "Kiireellinen". Vaikka usein julkaisuissa otsikko kirjoitetaan - ehkä parempien typografisten keinojen puutteessa - isoin kirjaimin, jotta se erottuisi normaalitekstistä, niin tätä ei pidä soveltaa Subject-otsakkeisiin. Ne nimittäin jo erottuvat muusta tekstistä, koska ne ovat otsakkeina eri asemassa kuin viestin runko. Ohjelman näyttämässä listassa eri viestien otsakkeita HUUTAMINEN sattuu silmiin säälittävänä yrityksenä saada omalle jutulle huomiota. Jos viestin sisällä haluaa käyttää väliotsikoita tms., niin niiden isokirjaimisuus voi olla ajateltavissa. Mutta yleensä riittää kirjoittaa sellainen omaksi kappaleekseen. Kannattaa muistaa, että kaikenlainen isokirjaimisuus ärsyttää monia nyysien lukijoita.

Aika usein käytetään otsikoissa koodilyhenteitä esimerkiksi siten, että alussa oleva Q: tarkoittaa kysymystä (question); mutta parempi on kirjoittaa suora kysymys, josta itsestään näkee, että se on kysymys. Melko tavallinen on lyhenne OT:, joka tarkoittaa, että viesti on ryhmän aihepiiriin kuulumaton (off-topic) tai ainakin siihen vain marginaalisesti kuuluva. Tämä on hyvä käytäntö, jos kirjoittaa sellaisia viestejä, mutta parempi on kirjoittaa kuhunkin ryhmään vain siihen kuuluvia juttuja. Ryhmäkohtaisesti saattaa olla erilaisia sopimuksia tai käytäntöjä, joita on hyvä noudattaa. Jos esimerkiksi ryhmässä, joka ei ole osto- eikä myyntiryhmä, on erikseen sallittu osto- ja myynti-ilmoitukset, on järkevää merkitä ne esim. suomalaisessa ryhmässä niin, että otsikko alkaa O: (ostetaan) tai M: (myydään) tai V: vaihdetaan tai ehkä A: (annetaan) tai L: lahjoitetaan. (Tietysti myyntiryhmässä on aivan tarpeetonta käyttää M:-etuliitettä.) Ks. esim. ryhmän sfnet.tori.asunnot kuvausta, joka luettelee otsikoissa käytettävät lyhenteet ja neuvoo muutenkin otsikon kirjoittamisessa.

Vaikka kirjoitat hyvän otsikon, pitää asia silti esittää tekstissäkin. Voi tuntua siltä, että olet onnistunut kirjoittamaan otsikkoon koko asiasi, esimerkiksi kysymyksesi. Toista silti asia itse viestissä. Yleensä kun muotoilet kysymyksen hiukan toisin sanoin, ehkä joitakin yksityiskohtia lisäten, lisääntyy todennäköisyys sille, että lukija ymmärtää kysymyksesi oikein.

Yleisesti otsikon ei pidä sisältää sellaista asiaa, jota ei itse tekstissä lainkaan käsitellä. Paljon syntyy väärinkäsityksiä, kun lukija lukee vain tekstin, josta puuttuu olennainen yksityiskohta, joka on mainittu otsikossa, mutta vain otsikossa. Vielä pahempi on tietysti ristiriita otsikon ja sisällön välillä!

Jos vastaat nyyseissä olleeseen artikkeliin eli lähetät followupin, otsikoksi tulee oletusarvoisesti merkkijono Re: ja kommentoitavan artikkelin otsikko. Sellaista otsikkoa ei pidä mennä mielivaltaisesti muuttamaan. Sen harkittu muuttaminen on joskus aiheellista. Usein käy niin, että keskustelun kuluessa aihe on vaihtunut moneen kertaan mutta kukaan ei ole viitsinut vaihtaa otsikkoa. Jos otsikkorivillä lukee Subject: Re: Ruumiinavauksen vaarat, mutta keskustelu koskeekin junaliikenteen turvallisuutta, keskustelu ei luultavasti kovin hyvin tavoita niitä ihmisiä, joita se kiinnostaisi. Toisaalta otsikon vaihtaminen on monella tapaa ongelmallista. Kannattaa harkita, olisiko parasta aloittaa kokonaan uusi threadi uudella otsikolla ja viestin alussa lyhyesti referoida aiempaa keskustelua ja viitata esim. Message-ID:llä itse tekstissä johonkin olennaiseen viestiin vanhassa threadissä.

Periaatteessa protokollan mukaan Subject-rivillä ei saisi käyttää esimerkiksi ä:tä tai ö:tä ainakaan sellaisinaan. Erittäin painavat käytännön näkökohdat puoltavat kuitenkin niiden käyttöä suomenkielisten (ja ruotsinkielisten) viestien otsikoissa ja nimenomaan sellaisinaan, 8-bittisinä merkkeinä. Ks. kohtia selainten asetuksista ja koodauksista otsakkeissa.

Miten kannattaa pyytää apua

Jos sinulla on useita ongelmia, kirjoita kustakin erillinen viesti. Näin voit ensinnäkin valita ryhmän oikein ja kirjoittaa kuvaavan otsikon kullekin asialle erikseen. Ja vaikka ongelmat kuuluisivat samaan ryhmään, keskustelu sujuu paremmin, kun kustakin muodostuu oma "keskustelupuu", thread; se, jota kiinnostaa vain yksi sinun kysymyksistäsi, voi silloin seurata juuri sitä koskevaa keskustelua. Toki jos kysymyksilläsisi on kiinteä yhteys toisiinsa, ne kannattaa kirjoittaa samaan artikkeliin.

Kun etsit apua johonkin ongelmaan, kuvaa ongelma tarpeeksi tarkasti. Muista, että lukija saa tietää ongelmastasi vain sen, minkä sinä sanoillasi kerrot. (Sanat tietysti voivat viitata jossakin oleviin lisätietoihin.) Ns. Kiravuon netiketti havainnollistaa tätä seuraavasti:

Jos kysymys kokonaisuudessaan kuuluu "miksi en saa yhteyttä Vipuseen?" voisi sen jättää yhtä hyvin kysymättä. Eri koneiden välille voi luoda yhteyksiä kymmenillä eri tavoilla, tuollaiseen kysymykseen vastaaminen edellyttäisi kaikkien eri tapojen keksimistä ja kokeilemista. Kysymykseen pitää aina liittää kuvaus tyyliin "kun yritin ottaa yhteyttä hilasta vipuseen komennolla 'rlogin vipunen' kello 18.32 tänään 31.4, kone vastasi 'bus error (core dumped)'". Hyväkään kysymys ei tietenkään takaa vastausta, mutta se parantaa mahdollisuutta saada vastaus.

Edellä oleva esimerkki käsittelee keskustelua paikallisessa ryhmässä, jossa lukijoiden voi ehkä olettaa tietävän, mitä käytetyt koneiden nimet tarkoittavat. Esim. kansallisessa saati kansainvälisessä ryhmässä esitettynä parannettukin kysymys olisi useimmille lähinnä arvoitus; toisaalta tällainen asia ei sellaiseen ryhmään kuuluisikaan.

On sattunut useammin kuin kerran, että kun ihminen rupeaa selostamaan ongelmaansa tarpeeksi huolellisesti, hän itse kesken kaiken oivaltaa ratkaisun. Joka tapauksessa ongelman hyvä erittely merkitsee, että on valmiimpi ymmärtämään, mitä muut ratkaisuehdotuksissaan tarkoittavat.

Toisaalta ongelman hyvä kuvaaminen ei yleensä merkitse sen pitkää kuvaamista. Sanojen paljous erittäin todennäköisesti saa hyvin monet potentiaaliset vastaajat siirtymään seuraavaan artikkeliin. Joka tapauksessa on syytä heti alussa kertoa suurin piirtein, mitä asia koskee. Mene suoraan asiaan! Jos viestin otsikko on mitäänsanomaton tyyliin "Kysymys johon tarvitsen vastauksen", niin tuskin ainakaan kiireinen asiantuntija viitsii paneutua asiaan, etenkään jos itse artikkeli alkaa seuraavaan tyyliin (hiukan mukailtu todellisesta esimerkistä):

Voiko joku ystävällisesti vastata tähän kysymykseen. Olen juuri alkanut suunnitella web sivuja ja minulla on ollut tietokone vasta neljä kuukautta mutta olen jo saanut valmiiksi toisen saittini (kommentit sivuistani olisivat tervetulleita - -

On hyvä olla kohtelias, mutta on hyvä myös ymmärtää, mitä kohteliaisuus missäkin tilanteessa vaatii.

Jos ongelman kuvaus on pitkä tai siihen liittyy esimerkiksi kuvamuotoista aineistoa (esim. ns. ruutukaappaus, screen shot, tai digitaaliseen muotoon saatettu valokuva tai piirros), niin voit laittaa sen Web-sivulle, johon sitten viittaat nyysiartikkelissasi.

Kerro varsinainen ongelma sen sijaan, että kysyisit, miten teknisesti hoidetaan asia, jolla ongelma luullaksesi pitäisi hoitaa. Yksi yleisimmistä syistä, joiden takia ihmiset saavat vääriä vastauksia, on se, että he ennakoivat ratkaisua liiaksi, jopa niin pitkälle, että jättävät itse ongelman tai tavoitteen kertomatta. Kiravuon netiketti esittää aiheesta seuraavan esimerkin:

Jos haluat siirtää ison tiedoston kahden mikron välillä älä kysy "Miten yhdistän kaksi mikroa modeemeilla?", koska tällöin sidot itsesi tiettyyn ratkaisuun. Kysy ennemmin "Haluan siirtää ison tiedoston kahden mikron välillä, olisiko koneiden yhdistäminen modeemeilla hyvä idea ja miten se tehdään?" Ja joku vastaa että "Ei, hanki sen sijaan ohjelma joka jakaa tiedoston pienempiin osiin ja osaa koota sen uudestaan muualla."

Tuon esimerkin paremmin muotoiltu kysymyskin on toisaalta sikäli huono, että se ei kerro olennaisia taustatietoja kuten sitä, millaisista mikroista on kysymys. Niinpä vastauskaan ei voi olla kovin täsmällinen; sopivien ohjelmien valikoima on esim. Macille erilainen kuin Windows 95:lle.

ATK-ongelmissa kannattaa yleensä kertoa ainakin koneen käyttöjärjestelmä ja käytetty ohjelma. Ohjelman versionnumerokin voi olla hyvin olennainen. Erinomaisia ohjeita kysymysten esittämiseen ATK-asioista on FLUGin sivulla Ohje hyvän kysymyksen laatimiseen; ohjeet on kirjoitettu Linuxin käyttäjille, mutta niissä esitetyt periaatteet ovat varsin yleispäteviä.

Kysymyksen asiayhteys on myös usein tärkeä mainita. Sillä voi olla ratkaiseva merkitys sille, vastataanko kysymykseesi sellaisesta näkökulmasta, että vastauksesta on hyötyä. Jos kysyt, mitä se-ja-se englannin sana on suomeksi - toivottavasti ensin katsottuasi, ettei sitä ole tavallisessa sanakirjassa! - niin on olennaista, haluatko vain itse ymmärtää, mitä sana tarkoittaa, vai esiintyykö sana tekstissä, joka sinun pitää suomentaa. Jälkimmäisessä tapauksessa on erittäin olennaista, minkä alan tekstistä on kyse, ja myös lukijakunnalla on merkitystä.

Kun lähetät kysymyksen nyyseihin, varaudu myös seuraamaan ainakin muutaman päivän ajan vastauksia, joita ryhmään lähetetään. On hyvin mahdollista, että saat vastauksia myös meilitse, mutta kun kysyt julkisella foorumilla, lue myös vastaukset samalta foorumilta. Ks. selostusta siitä, miksi ei ole fiksua pyytää vastauksia meilitse.

Jos olet kysynyt julkisesti apua johonkin ja löytänyt ratkaisun jostain muualta kuin ryhmään lähetetyistä vastauksista, on yleensä kohteliasta myös kertoa, että ongelma on ratkaistu ja ainakin lyhyesti miten se on ratkaistu. Muuten ihmiset jatkavat vastaamista turhaan, ja ihmiset, joilla on samanlainen ongelma, jäävät vaille apua.

Apua pyytäessään kannattaa olla kohtelias. Älä kirjoita "Haluan ohjelman, joka..." saati "Kertokaa, mistä saan..." vaan "Voisiko joku kertoa, mistä saisin...". Näissä voi olla iso ero ihmiselle, joka miettii, vastaako kysymykseesi vai ei. Ei kannata esiintyä tavalla, joka voidaan tulkita vaativaiseksi maksavan asiakkaan asenteeksi. Nyyseissähän et ole (vastaajille) maksava asiakas.

Avun korvaaminen

Jossakin mielessä nyysien käyttäjä voi kyllä olla maksava asiakas, mutta ei tavanomaisessa mielessä. Avun antaminen nyyseissä perustuu yleensä vapaaehtoisuuteen, ja ihmiset auttavat muita muun muassa siksi, että saavat puolestaan itse apua nyysien käyttäjiltä.

Jos joku opettaa sinua, et välttämättä pysty korvaamaan sitä hänelle - mutta voit opettaa edelleen jotakuta muuta. Joissakin ryhmissä olet kyselijä tai vain lukija, joissakin ryhmissä pystyt itse osallistumaan keskusteluun ja tarjoamaan jotain muillekin.

Jotakin ryhmää säännöllisesti seuraavat ihmiset huomaavat, ketkä kirjoittavat asiaa ja neuvovat muita. He todennäköisesti ovat valmiimpia auttamaan sellaista, joka auttaa muita.

Vastatako? Ryhmään vai yksityisesti?

Kun mielesi tekee vastata nyyseistä lukemaasi juttuun, harkitse, onko syytä vastata ollenkaan. Sokrates antoi ohjeen, jonka mukaan ennen suun avaamista on syytä vastata mielessään kolmeen kysymykseen: onko se totta, hyvää ja välttämätöntä? Siis onko se, mitä aion sanoa tai kirjoittaa, paikkansapitävää, onko sen sanominen hyväksi ja onko se todella tarpeen?

Seuraavaksi kannattaa nmietiä, onko syytä vastata julkisesti vai henkilökohtaisesti, siis nyyseissä vai meilitse (tai kenties puhelimitse). Tämä riippuu etenkin siitä, onko aihe oletettavasti lukijakuntaa yleisesti kiinnostava.

Yleensä jos vastaa, kannattaa vastata julkisesti. Tällöin muut mahdolliset vastaajat - joita voi olla monia - näkevät sinun vastauksesi eivätkä turhaan selvittele samaa asiaa ja kerro samaa vastausta. Ja he voivat oikaista, jos vastauksesi on väärä tai puutteellinen. (Vrt. selostukseen siitä, miksi ei ole fiksua pyytää vastauksia meilitse.)

Jos aiot vastata, sinun on syytä katsoa ensin, onko artikkeliin jo tullut vastauksia, ja lukea ne. On hyvin mahdollista, että joku on jo kertonut saman, minkä sinä aiot kirjoittaa - kenties jopa selkeämmin ja tarkemmin, tai antaen paremman ratkaisun ongelmaan. (Kokonaan ei voida välttää sitä, että eri ihmiset vastaavat kysymykseen toisistaan riippumatta, sillä vastausartikkelithan eivät leviä kaikkialle silmänräpäyksessä. Mutta paljon turhia viestejä voidaan välttää, jos halutaan.)

Henkilökohtainen vastaus voi olla paikallaan, jos osaat antaa vain epävarman vinkin siitä, mistä vastaus voisi löytyä. Sama koskee tilannetta, jossa sinulla on jotain sanottavaa yksityiskohdasta, joka on ryhmän ja viestin varsinaisen aiheen kannalta aivan epäolennainen mutta artikkelin lähettäneelle ehkä hyvinkin tärkeä. Ja tietenkin esimerkiksi myynti- tai ostopalstan viesteihin ja muihin sentapaisiin vastataan henkilökohtaisesti. Ota huomioon, että valitettavan usein lähettäjän osoite on tavalla tai toisella virheellinen ja sisältää esim. ns. nospam-sotkuja.

Missään tapauksessa ei pidä vastata sekä julkisesti ryhmään että henkilökohtaisesti meilitse, ellei sitä ole aivan erikseen pyydetty tai ellei siihen muuten ole erittäin hyvää syytä. Silloinkin on viestissä kerrottava, että näin on tehty. On hyvin turhauttavaa vastata henkilökohtaiseen viestiin henkilökohtaisesti ja sitten huomata, että se olikin lähetetty myös ryhmään.

Kun ryhdyt vastaamaan, lue alkuperäinen artikkeli ajatuksella. Jos kirjoittaja tuntuu sanoneen jotain täysin tyhmää, olet saattanut hyvinkin vain ymmärtää väärin.

Yhdessä viestissä kannattaa vastata vain yhteen viestiin. Jos threadissä on useita viestejä, joihin haluaisit vastata, kirjoita erilliset viestit. Jos nimittäin lisäät threadiin yhden vastauksen, jossa lainaat ja kommentoit useita aikaisempia viestejä, viestiketjun seuraaminen käy lukijoille todella hankalaksi.

Tee selväksi, mihin vastaat: referointi ja lainaaminen

Artikkeliin vastatessasi voit lainata (siteerata, quote, "quotata") edellisen artikkelin tekstiä omassa artikkelissasi. Lainauksen tarkoitus ei ole toistaa, mitä aiempi kirjoittaja esitti, vaan lyhyesti viitata siihen, jotta lukija näkisi, mihin sinun kirjoituksesi liittyy. Mitä pitempi kommentoitava artikkeli oli, sitä tärkeämpää on, että lainauksesi osoittaa, mitä kohtaa kommentoit.

Netiquette Guidelines tiivistää asian näin (suom. JK):

Jos lähetät vastauksen viestiin, muista esittää tiivistelmä alkuperäisestä viestistä viestisi alussa tai sisällytä juuri riittävä määrä tekstiä alkuperäisestä, jotta asiayhteys käy ilmi. Tämä varmistaa sen, että lukija ymmärtävät [mistä on puhe], kun he alkavat lukea vastaustasi. Erityisesti koska nyysit leviävät siten, että palvelimet jakelevat viestejä toisilleen, on mahdollista nähdä vastausviesti ennen alkuperäistä viestiä. Asiayhteyden ilmoittaminen auttaa jokaista. Mutta älä sisällytä alkuperäistä viestiä kokonaan!

RFC 1855, One-to-Many Communication

Useat nyysiohjelmat automaattisesti ottavat kommentoitavan artikkelin kokonaisuudessaan mukaan lainauksena taikka tarjoavat käyttäjälle kaksi vaihtoehtoa, kun hän haluaa vastata artikkeliin: artikkeli, jota kommentoidaan, tulee mukaan vastaukseen kokonaisuudessaan tai sitä ei tule lainkaan. Tämä on omalla tavallaan kätevää, kunhan ymmärrät lyhentää lainausta radikaalisti. Kun siihen tottuu, se käy melko sujuvasti. Asiaan on parempi suhtautua poimimisena kuin lyhentämisenä: valitse lyhyt ote, yleensä rivi tai pari, jotka lyhyesti ilmaisevat, mitä kommentoit. Teknisesti tämä tapahtuu poistamalla kaikki muu.

Kun nyysiohjelma ottaa viestiin mukaan kommentoitavan artikkelin, ne tyypillisesti lisää jokaisen rivin alkuun >-merkin (ja ehkä sen perään välilyönnin) osoittamaan, että kyse on sitaatista. Jos lainaus sisälsi lainauksen, niin tästä seuraa, että kahteen kertaan lainatun rivin alussa on >> (tai > > ). Vaikka monet ohjelmat tarjoavat mahdollisuuden vaihtaa >:n tilalle muun merkin, niin sitä ei pidä tehdä. Kyseinen merkki on varsin vakiintunut tähän käyttöön, ja sen korvaaminen muulla olisi verrattavissa siihen, että rupeaisi käyttämään jotain itse keksimäänsä ·lainausmerkkikäytäntöä· normaalitekstissä. Lisäksi se sotkee ohjelmien mahdollisuudet järkevään viestien esittämistapaan, josta on helpompi erottaa eri kirjoittajien tekstit toisistaan. Useat ohjelmat (ja mm. Google Groups) osaavat esittää viestin havainnollisesti esimerkiksi siten, että eritasoiset lainaukset näkyvät eri taustaväreillä tai kirjasinlajeilla tms.:

Google Groups esittää artikkelin esim. siten, että kirjoittajan oma teksti on mustalla, yhteen kertaan lainattu oliivinvihreällä ja kahteen kertaan lainattu punaisella.

Tämä lainausten esittämisen tapa on yksi syy siihen, että kannattaa kirjoittaa enintään 72 merkin rivejä ja olla sisentämättä vasenta reunaa.

Lainaamista käsitellään lisää, lähinnä virheiden välttämisen kannalta, myöhemmin kohdassa Ylipitkät lainaukset. Lainausten lähteiden ilmoittamisesta ks. kohtaa Attribuutiot.

Perustele ja tarkista väitteesi

Perustele. Esitä referenssejä. Jos sinulla on hämärä mielikuva, miten asiat saattaisivat ehkä olla, tarkista, miten ne oikeasti ovat. Käytä hakuteoksia, Webiä ja muita lähteitä, ja kerro, mistä tietosi ovat peräisin. On huomattavasti vakuuttavampaa kirjoittaa "Encyclopaedia Britannica kertoo artikkelissa se-ja-se, että - -" kuin esimerkiksi "Yleisessä tiedossa on, että - -" tai "Asiantuntijoiden mukaan - -". Useimmat lukijat ovat tarpeeksi älykkäitä ymmärtääkseen, että "yleisessä tiedossa" tarkoittaa useimmiten samaa kuin "uskoakseni".

Muutama hyvä Web-osoite (URL) tai kirjallisuusviite on paikallaan, jos tiedät tietolähteitä, jotka tukevat vastaustasi tai antavat lisätietoja.

Kerro tietosi tarpeeksi tarkasti

Kun vastaat kysymykseen, vastaa niin tarkasti kuin tiedät tai voit kohtuullisella työllä saada selville. Tämä ei ole vaikeaa, jos olet noudattanut edellä esitettyä ohjetta tarkistaa tiedot.

Tilanteesta riippuu, miten yksityiskohtaisia tietoja annat. Kysyjänkin voidaan kohtuudella olettaa näkevän vaivaa vastauksen etsimiseen. Paljon riippuu siitä, miten helppoa tarkan tiedon löytäminen on. Jos esimerkiksi joku vastaa esim. kysymykseen jonkin ohjelman saatavuudesta "sen saa Funetista", niin se on lähinnä ihmisten kiusaamista; ensinnäkin siksi, että asian voisi helposti sanoa täsmällisemmin (esim. "sen saa FTP-palvelimesta ftp.funet.fi"), ja toiseksi siksi, että aineiston etsiminen FTP-palvelimista on usein huomattavan hankalaa. Jos siis vastaaja tietää, mistä ohjelman saa, hänen olisi huomattavasti helpompaa kuin kysyjän tai satunnaisen lukijan tarkistaa, mikä on tarkka osoite, ja kertoa se tyyliin
ftp://ftp.funet.fi/pub/msdos/packing/zoo/

Toisaalta jos joku kysyy esimerkiksi kysymyksen, joka suoraan esiintyy ryhmän fakissa, on luultavasti hyödyllisempää antaa fakin osoite kuin itse kysymyksen osoite fakin sisällä, saati vain fakissa oleva vastaus lähdettä kertomatta!

Kerro, jos et kirjoita itsenäsi

Yleisesti ottaen nyyseissä jokainen edustaa tasan itseään. Jos firmasi vaatii, että lisäät kaikkiin artikkeleihisi selityksen (disclaimer), jonka mukaan mielipiteesi ovat omiasi eivätkä firman, joudut tietysti tekemään niin. Mutta normaalisti on parempi, että oletusarvoisesti jokainen kirjoittaa itsenään ja että erikseen mainitaan, jos jokin kannanotto on jonkin laitoksen tai firman virallinen kanta.

Jos kirjoitat jonkin firman tuotteista tai palveluista kehuen tai haukkuen, kerro, jos suhteesi firmaan on jokin muu kuin tyytyväisen tai tyytymättömän asiakkaan. Tämä ei ole vain eettistä, se on myös järkevää. Uskottavuutensa voi menettää aika perusteellisesti, jos kerrankin jää kiinni siitä, että on kehunut oman firman tuotetta tai haukkkunut kilpailijaa tuomatta ilmi, että on oma lehmä ojassa.

Keskeytä, peruuta

Kun olet vasta kirjoittamassa artikkelia tai lähettämäisilläsi sen, voit vielä keskeyttää. Yleensä jos epäröit, onko syytä lähettää artikkeli, on parasta keskeyttää. Käyttämästäsi nyysiohjelmasta riippuu, miten tämä tehdään. Toiminnon nimenä voi olla esimerkiksi "discard", "delete" tai "cancel"; viimeksi mainittu on aika hämäävä, koska "cancel" voi tarkoittaa myös peruutusta! Huomaa myös, että voit tavalla tai toisella ottaa talteen kirjoittamasi ennen keskeytystä, vaikka sitten leikkaa ja liimaa -menetelmällä, jos ei parempaakaan ole tarjolla. Myöhemmin jossain paremmassa tilanteessa - esimerkiksi rauhoituttuasi - voit muokata viestiäsi parempaan kuntoon ja lähettää sen.

"Kolme on, joita ei saa takaisin: tehty teko, sanottu sana ja ammuttu nuoli." Nyysiartikkelin lähetys rinnastuu näihin: ei ole mitään tapaa taata, että lähettämäsi artikkeli poistuu nyysijärjestelmästä. Mutta aika paljon voi korjata peruuttamalla (engl. cancel) artikkelin. Tässä on ero meiliin, jota ei voi oikein mitenkään peruuttaa sen jälkeen, kun se on lähetetty. Useimmissa nyysiohjelmissa peruutustoiminnon nimi on "cancel", ja merkkipohjaisissa ohjelmissa käytettävä käsky on yleensä "C" tai "c".

Peruutustoiminto lähettää nyysijärjestelmään erityisen Cancel-viestin, jonka saadessaan nyysipalvelin hävittää alkuperäisen viestin omasta artikkelien tarjonnastaan eikä enää lähetä sitä eteenpäin. Tarkemmin sanoen nyysiohjelma lähettää Cancel-viestin sille palvelimelle, johon se muutenkin on yhteydessä, ja tämä palvelin sitten nyysijärjestelmän yleisten mekanismien mukaisesti lähettää sen eteenpäin joillekin muille palvelimille, jotka lähettävät sitä eteenpäin jne. Mutta moni on saattanut ehtiä jo lukea sen, ja on täysin mahdollista, että Cancel-viesti saapuu johonkin palvelimeen paljon alkuperäisen viestin saapumisen jälkeen - tai ei koskaan.

Lisätietoja: Cancel Messages: Frequently Asked Questions. Sisältää myös lyhyet ohjeet siitä, miten peruuttaminen tehdään eräissä yleisissä nyysiohjelmissa. Ks. myös news.newusers.questions: How to cancel an article that you've posted. Outlook Expressin käyttäjien on syytä lisäksi ottaa huomioon, että OE jättää peruutetun artikkelin lähettäjälle itselleen näkyviin. Lisäksi Pinellä ei voi peruuttaa artikkeleita millään normaalilla tavalla. Pinellä lähetetyn artikkelin voi peruuttaa jollain muulla ohjelmalla, esim. Gnusilla, kunhan peruutuksen lähettää samasta tietokoneesta samalla lähettäjäosoitteella kuin alkuperäisen. Jos haluaa Pinellä peruuttaa artikkelin, täytyy itse rakentaa cancel-viesti.

On tärkeää erottaa edellä kuvatut asiat - viestin lähettämisen keskeyttäminen ja viestin peruuttaminen - toisistaan sekä myös pelkästä viestin merkitsemisestä luetuksi tai poistamisesta nyysiohjelman omasta tietokannasta. Viimeksi mainitut, joista myös saatetaan käyttää esim. nimitystä "delete", ovat aivan käyttäjäkohtaisia asioita, joilla ei ole mitään vaikutusta siihen, mitä artikkeleita muut käyttäjät näkevät.

Tyypillisiä syitä peruuttaa artikkeli ovat seuraavat:

Jos tarkoitus on korjata virheellinen artikkeli, niin olisi parempi käyttää Supersedes-otsaketta. Viesti, jossa on sellainen otsake ja siinä jonkin aiemman viestin tunniste, on tarkoitettu suoraan korvaamaan aiempi viesti. Valitettavasti vain monetkaan nyysiohjelmat eivät tue tätä toimintoa, ainakaan kovin näppärästi. Lisäksi kaikenlaisessa viestien peruuttamisessa ja korvaamisessa on se ongelma, että joku on voinut ehtiä kommentoimaan alkuperäistä viestiä, jolloin sen lukijat joutuvat ihmettelemään, mihin se oikein on kommentti. Joka tapauksessa siis jos peruutat tai korvaat viestisi, tee se ensi tilassa.

Peruuttaminen ei todennäköisesti poista viestiä Google-järjestelmästä. Toisaalta poistaminen ei yleensä ole tarpeenkaan, sillä Google on luonteeltaan arkisto. Mutta Googlen ohjeistossa on kuvaus sen omasta poistomenettelystä: How can I remove articles from Google's archive?

Kirjoitusvihreet

Yksittäinen kirjoitusvirhe ei yleensä ole häritsevä - lukija mielessään korjaa virheen, ehkä tiedostamattomastikin. Toki joskus kirjoitusvirhe voi muuttaa sanoman sisällön tai tehdä sen mahdottomaksi tulkita. Lukija ei ehkä hyvillä tiedoilla ja hyvällä tahdollakaan osaa päätellä, tarkoittaako entymology sanaa entomology vai sanaa etymology.

Kirjoitusvirheiden runsaus on kuitenkin erittäin häiritsevää, jopa loukkaavaa. Vaikka viesti olisi tulkittavissa oikein, niin lukija häiriintyy virheistä: lukeminen keskeytyy, ajatus katkeaa. Jos kirjoittaa sadoille, tuhansille tai sadoilletuhansille ihmisille, on kohtuullista käyttää hiukan omaa aikaansa ja vaivaansa siihen, että teksti olisi jotenkin tolkullista. Jos sinulla on luku- ja kirjoitushäiriö, niin sinulla on aivan erityinen syy etsiä sinulle sopiva nyysiohjelma, jossa on kielentarkistus. Jos teksti vilisee virheitä, lukijat eivät tiedä, miksi siinä on virheitä.

Erityisesti otsikossa kirjoitusvirheet ovat häiritseviä, etenkin, jos virhe on olennaisessa termissä. Otsikoilla on suuri merkitys, kun ihmiset etsivät heitä kiinnostavia viestejä. Muutenkin kannattaa ottaa huomioon arkistojärjestelmät ja muut systeemit, joissa tietokoneohjelmat käsittelevät artikkelien tekstisisältöä. Jos viesti sisältää tärkeän vinkin, joka on hyödyllinen vielä ensi vuonnakin, on ikävää, jos sitä ei löydy, koska viestissä oli kirjoitusvirhe ratkaisevassa sanassa (esim. ohjelman nimessä).

Jos huomaat oman virheesi lähetettyäsi artikkelin, älä välitä, jos se ei ole olennainen. Jos se on olennainen - lähinnä silloin, kun asiasisältö on muuttunut tai olet kirjoittanut esim. jonkin tärkeän osoitteen väärin - ota ensin tarvittaessa artikkeli itsellesi talteen tiedostoon, peruuta artikkeli, korjaa virheesi ja lähetä artikkeli korjattuna uudestaan.

Jos huomaat jonkun muun tekemän virheen, älä puutu asiaan, jos virhe ei ole olennainen - tai enintään lähetä meiliä. Jos virhe on aiheuttanut asiasisällön olennaisen vääristymisen, lähetä nyyseihin asiallinen korjaus. Mutta jos et ole varma siitä, että olet tulkinnut tilanteen oikein, lähetä meiliä ja ehdota alkuperäiselle kirjoittajalle, että hän itse lähettäisi korjauksen (tai toimisi edellä kuvatulla tavalla, jolloin virheellinen artikkeli saadaan kokonaan pois).

Huomautteleminen epäolennaisista kirjoitus- ja kielivirheistä nyyseissä on hyvä tapa osoittaa pikkusieluisuutensa laajalle yleisölle. Kieliasioita käsittelevissä ryhmissä toki sellainenkin virhe saattaa olla olennainen, joka muissa yhteyksissä on epäolennainen.

Useissa nyysiohjelmissa on jonkinlainen kirjoitusasun tarkistin ainakin englannin kielelle, ehkä muillekin. Alkeellisimmillaan kyseessä on pelkkä spelling checker sanan suppeimmassa mielessä: se tarkistaa, löytyvätkö kaikki tekstin sanat ohjelman käyttämästä sanaluettelosta. Tämäkin kuitenkin on usein avuksi. Etenkin jos kirjoittelet englanniksi, kannattaa kokeilla, onko tarkistimesta hyötyä. (Ongelmana on mm. se, että tarkistin ei yleensä tunne erisnimiä eikä lyhenteitä eikä kaikki teknisiä termejä vaan valittaa niistä kuten väärinkirjoitetuista sanoista; toisaalta useille tarkistimille on mahdollista "opettaa" uusia sanoja.) Tietenkin on myös mahdollista käyttää erillisiä oikolukuohjelmia tai esim. tekstinkäsittelyohjelmien kielentarkistuspiirteitä. Englanninkielisen tekstin oikeellisuus voi olla merkittävää myös siksi, että joku ehkä lukee tekstiäsi esimerkiksi Babel Fishin avulla; alkutekstin virheet voivat pahoin sotkea automaattisen kielenkääntämisen.

Seuraava osa: Mitä ei pidä tehdä
Viimeisen päivityksen ajankohta: 2008-04-22. Vanhentuneisuushuomautus lisätty ja teknisiä korjauksia tehty 2017-10-26.
Tämä sivu kuuluu Jukka "Yucca" Korpelan avoimeen tietosivustoon Datatekniikka ja viestintä, osaan Internet.