Ulkomaisten alueiden ja paikkojen nimissä on tapahtunut monia muutoksia, joita on käsitelty erikseen tässä dokumentissa joko yksittäisinä muutoksina tai tyyppeinä:
On ollut epäselvää, mitä sovinnaisnimiä suomessa on ulkomaiden alueille ja paikoille. NSSK:n liite ”Ulkomaiden paikannimiä” on saatettu tulkita normatiiviseksi, vaikka sitä ei sellaisena esitetä. Yksittäisiin nimiin on otettu kantaa eri tavoin.
Osittain puolivirallisen aseman sai Kerkko Hakulisen kirja Paikannimet vuodelta 2006; se oli hänen aiemman kirjansa Maailman paikannimet: Oikeinkirjoitusopas seuraaja. Uudempi kooste on Hakulisen ja Sirkka Paikkalan teos Pariisista Papukaijannokkaan – Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet (2006). Sen pohjalta on tehty Kotuksen verkkojulkaisu Eksonyymit – Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet (2018). Otsikon muodosta voisi päätellä, että tarkoitus on esittää kaikki sovinnaisnimet (eksonyymit), joten kaikkien muiden ulkomaiden paikannimien pitäisi olla alkuperäkielen mukaisia. Toisaalta luettelo tai muukaan ohje ei ota kantaa siihen, mitä kieltä on kussakin tapauksessa pidettävä alkuperäkielenä. Lisäksi Kotus on ilmoittanut, että teoksen ei ole tarkoitus ottaa kantaa valtioiden ns. virallisiin nimiin. Niiden osalta viitataan Kotuksen maannimiluetteloon, joka joissakin kohdissa poikkeaa EU:n ohjeistosta.
Tämän esityksen eri kohdissa kuvataan joitakin asioita, joissa Eksonyymit-sivuston kanta on toinen kuin Kotuksen aiempien suositusten. Erillisenä sivuna on kooste Maantieteellisten nimien muutoksia, joka käsittelee etenkin muutoksia suhteessa NSSK:n nimiluetteloon.