Kreikkalaisten nimien ja kreikasta otettujen sitaattilainojen kirjoitusasussa on ollut paljon kirjavuutta, ja kirjavuus on vain lisääntynyt. Kielitoimisto suosittaa kreikkalaisen standardin soveltamista suomen kielessä nyky-Kreikan paikannimiin. Tämä esitettiin Kielikellon 4/2011 artikkelissa Kreikan paikannimet suomen kielessä paikannimiä koskevana. Epäselväksi on, onko tarkoitus, että samaa sovellettaisiin muihinkin nykyaikaisiin nimiin ja sitaattilainoihin, mutta esimerkiksi Helsingin Sanomien käytäntö muodostui tämän mukaiseksi. Kotuksen sivuston viikon vinkki Kreikkalaisia nimiä (30.1.2015) esittää periaatteen yleisesti nimiä koskevana, ja esimerkeissä on lukuisia henkilönnimiä ja organisaatioiden nimiä.
Kirjavuutta lisää, että kreikkalainen standardi sallii akuutin aksentin käytön painomerkkinä, esimerkiksi Haniá, mutta ei vaadi sitä, ja Suomen lehdistössäkin on kahtalaista käytäntöä (ja myös painomerkin käyttöä vain joissakin nimissä).
Kirjoitusasu poikkeaa monella tavalla vanhoista käytännöistä ja myös SFS:n vahvistamasta suomalaisesta standardista. Lisäsekaannuksia on aiheuttanut, että standardiin (SFS 5807) tehtiin isohkoja muutoksia vuonna 2008.
Esimerkiksi Kreetan pääkaupungin nimi on aiemmin esiintynyt yleensä asussa Herakleion tai Heraklion, joka perustuu antiikin kreikan asuun. Kotuksen suosittaman kreikkalaisen standardin mukaan se kirjoitetaan Irákleio tai Irakleio, kun taas SFS-standardin mukaan kirjoitetaan Iráklio, aiemman version mukaan Iraklio (tai Iraklion, sen mukaan, mikä kreikkalainen kirjoitusasu ajatellaan lähtökohdaksi). Matkailuesitteissä, Wikipediassa ym. käytetään yleisesti asua Iraklion. Se on myös Kotuksen Eksonyymit-sivuston mukainen suomenkielinen asu.
Kielitoimiston suositusta sekä sen ja SFS-standardin eroja kuvaa Kotuksen sivusto Kreikan paikannimet. Ks. myös dokumenttia Nykykreikan ääntämys sekä kreikan translitterointi ja transkriptio.