Monien suureiden arvo ilmoitetaan pelkällä luvulla. Esimerkiksi koneen hyötysuhde on siitä saatavan hyötytehon suhde käytettyyn syöttötehoon, siis kahden tehon osamäärä ja siten pelkkä luku. Vastaavasti tietyn alkuaineen massaosuus tietyssä seoksessa on kahden massan suhde ja siten luku. Yhdenmukaisuuden vuoksi tällöin sanotaan, että suureen yksikkö on luku yksi tai sen jokin kerrannainen.
Luku 1 voidaan kirjoittaa myös kahden samanlaatuisen suureen osamääränä. Esimerkiksi kun kyse on pituuksien suhteesta, voidaan käyttää merkintää m/m.
Jos yksikkönä käytetään lukua yksi sellaisenaan (eikä esimerkiksi sen erityisnimeä tai kerrannaista), sitä ei merkitä näkyviin. Tällöin siis suureen arvo ilmoitetaan pelkällä luvulla, esimerkiksi ”kitkakerroin on 0,6”.
Lukusuureista käytetään myös nimitystä ”dimensiottomat suureet”, mutta tarkkaan ottaen niillä on dimensio, nimittäin luku yksi.
Joillakin suureilla, joiden yksikkö on luku 1, on yksikön erityisnimi ja vastaava tunnus, jotka siis tarkoittavat lukua 1 tietyssä yhteydessä käytettynä:
Lukuun 1 sinänsä ei voi liittää etuliitteitä. Sen erityisnimeen kyllä voidaan, esimerkiksi milliradiaani (mrad) ja desibeli (dB).
Luvun 1 standardinmukaiset kerrannaiset ovat prosentti, jonka tunnus on ”%” ja joka tarkoittaa lukua 0,01, ja promille, jonka tunnus on ”‰” (promillemerkki) ja joka tarkoittaa lukua 0,001.
Prosentin ja promillen tunnus kirjoitetaan muiden mittayksiköiden tunnusten tavoin luvun jälkeen siitä välilyönnillä erotettuna, esimerkiksi 4,5 % (= 0,045) ja 8 ‰ (= 0,008). Englannin kielessä on kuitenkin yleinen käytäntö ja useiden tyyliohjeiden mukaista kirjoittaa ne kiinni lukuun, esimerkiksi 4,5% ja 8‰. Tämä ei kuitenkaan ole standardien mukaista.
Standardien mukaan prosentin ja promillen nimeen tai tunnukseen ei pidä liittää mitään etuliitteitä (esim. ”painoprosentti”) tai muita lisäyksiä. Tätä käsitellään tarkemmin jäljempänä kohdassa Luvun merkityksen selventäminen.
Usein käytetään seuraavan taulukon mukaisia luvun 1 kerrannaisia, mutta standardien mukaan niitä ei tulisi käyttää. BGPM:n mukaankaan muita kuin ”ppm” ei tulisi käyttää sekaantumisvaaran takia.
| Tunnus | Englanniksi | Suomeksi | Lukuna |
|---|---|---|---|
| ppm | parts per million | miljoonasosa | 10⁻⁶ |
| pphm | parts per hundred million | sadasmiljoonasosa | 10⁻⁸ |
| ppb | parts per billion | miljardisosa | 10⁻⁹ |
| ppt | parts per trillion | biljoonasosa | 10⁻¹² |
| ppq | parts per quadrillion | tuhannesbiljoonasosa | 10⁻¹⁵ |
Sekaannuksia voi aiheuttaa muun muassa se, että sanalla ”billion” saattaa englannin kielessä olla vielä vanha merkitys ’biljoona’ (eli ’tuhat miljardia’). Lisäksi tunnus ”ppt” esiintyy joskus merkityksessä ’parts per thousand’ eli ’tuhannesosa’, siis promillea tarkoittamassa.
Standardi SFS-ISO 80000-1 ottaa vahvasti kantaa: ”Lyhenteet, kuten ppm, pphm, ppb tai ppt, ovat kielisidonnaisia ja monitulkintaisia, eikä niitä saa käyttää. Niiden sijaan on suositeltavaa käyttää kymmenen potensseja.” Esimerkiksi ilmauksen ”5,2 ppm” sijasta on siis suositeltavaa kirjoittaa ”5,2 × 10⁻⁶”.
Jos kuitenkin käytetään lyhenteitä ppm ym., olisi muistettava, että ne vastaavat lukuja. Olisi siis täsmennettävä, tarkoitetaanko massojen suhdetta, tilavuuksien suhdetta vai ehkä jotain muuta.
Erityisen tulkinnanvarainen on lyhenne ”ppm”, koska se voi tarkoittaa tilavuusosuutta, massaosuutta tai ainemääräosuutta. Viimeksi mainitussa merkityksessä se usein selitetään ilmauksella ”particles per million”.
On ehdotettu vakavassa mielessä, että luvulle yksi annettaisiin erityisnimi ”uno”, joka suomessa varmaankin saisi muodon ”uuno”, ja tunnus ”U”. Tällöin prosentti voitaisiin korvata senttiuunolla (cU), miljoonasosa voitaisiin esittää mikrouunona, miljardi gigauunona jne. Tämän toteutuminen vaikuttaa kuitenkin varsin epätodennäköiseltä.
Aina, kun käytetään lukua 1 tai sen kerrannaista yksikkönä, tulisi ilmaista selvästi, minkä suureiden suhdetta se tarkoittaa. Tätä ei standardien mukaan saa tehdä liittämällä prosentti- tai promille-sanaan määrite (esimerkiksi ”liuoksessa on suolaa 3 painoprosenttia”), vaan se tulisi ilmaista suureen nimellä, esimerkiksi ”suolan massaosuus liuoksessa on 3 %”, tai kirjoittamalla luku 1 tai sen kerrannainen kahden samanlaatuisen suureen osamääränä, esimerkiksi ”liuoksen suolapitoisuus on 3 g/kg”. Tavallisen ilmauksen ”äänestysprosentti oli 75” sijasta olisi oikeampaa sanoa ”äänestysaktiivisuus oli 75 %”.
Vastaavasti ”tilavuusprosentin” sijasta tulisi puhua tilavuusosuudesta. Esimerkiksi ilmaisutapa ”olut, jossa on enintään 4,7 painoprosenttia alkoholia” on käytännössä yleinen ja jopa lakitekstissä käytetty, mutta täsmällisimmässä kielenkäytössä olisi oikein sanoa ”olut, jossa alkoholin tilavuusosuus on enintään 4,7 %”. Esimerkiksi viinin alkoholipitoisuus ilmaistaan etiketeissä tms. yleensä tyyliin ”12,5 % Vol.”, missä ”Vol.” viittaa sanaan ”volume” ’tilavuus’ ja voidaan tulkita (alkoholin) tilavuusosuutta tarkoittavaksi.
Esimerkiksi ilmaus ”Ilman hiilidioksidipitoisuus on 425 ppm” on kahdella tapaa virheellinen tai kyseenalainen, vaikka se käytännössä yleensä ymmärretään oikein. Se ei ilmaise, onko kyse tilavuuksien vai massojen suhteesta, ja se käyttää standardien vastaista tunnusta ”ppm”. Täysin korrekti ilmaus olisi ”Hiilidioksidin tilavuusosuus ilmassa on 425 × 10⁻⁶”. Toinen, ehkä sujuvampi vaihtoehto on ”Ilmassa on hiilidioksidia 425 cm³/m³.
Veren alkoholipitoisuuden ilmaisemisesta ”promilleina” ks. kohtaa Massakonsentraatio.