Meili (tunnetaan myös mm. nimillä sähköposti, electronic mail, E-mail ja maili) on tietokoneviestinnän muoto, jossa viestin vastaanottajan ei tarvitse olla juuri sillä hetkellä käyttämässä konettaan, jotta viesti menisi perille. Lähettäjä kirjoittaa viestin omalla meiliohjelmallaan, joka lähettää sen tietokoneeseen, jossa vastaanottajalla on käyttäjätunnus. Vastaanottaja voi lukea meilin omalla meiliohjelmallaan hänelle sopivana ajankohtana.
Meilin käyttökelpoisuus perustuu sen nopeuteen ja tavoittavuuteen: jos käyttäjät lukevat meilinsä vähintään kerran päivässä, myös puhelimen tavoittamattomissa olevan työ- tai opiskelutoverin saa kiinni tehokkaasti.
Meili on henkilökohtaista, ts. viestiä lähetettäessä pitää erikseen nimetä jokainen vastaanottaja, ja jokainen heistä saa oman kopionsa viestistä. Tulleita viestejä pääsee normaalisti lukemaan vain oikea vastaanottaja omalla tunnuksellaan ja salasanallaan. Koska meilinlähetysohjelma voi kuitenkin joissain harvinaisissa tilanteissa toimia "väärin" ja koska toisten ihmisten meilien lukeminen saattaa olla teknisesti mahdollista (vaikkakin laitonta), niin todella salaisiksi tarkoitettuja tietoja ei meilillä kannata lähettää.
Meilin käyttö ei edellytä mitään erillistä lupaa, vaan meiliä voivat lukea ja lähettää kaikki, joilla on lupa johonkin Unix-koneeseen. Meilin käytössä on kuitenkin noudatettava sitä koskevia sääntöjä, hyviä tapoja ja tervettä järkeä. Häiriköinti kuten ketjukirjeet ja summittaiset massalähetykset ("spämmäys") ovat kiellettyjä.
Lisätietoja meilistä yleensä (ei eri meiliohjelmien käytöstä) on Meilioppaassa.
Meili, kuten postikin, kulkee paremmin, jos osoite on oikein. Jos meilin osoitteessa on pienikin kirjoitusvirhe, se yleensä ei mene perille minnekään vaan palautuu lähettäjälle.
Meiliosoitteita on monenlaisia, vaikka rajoituttaisiinkin vain ns. Internet-osoitteisiin. Mitä paikallisempaa meili on, sitä yksinkertaisempi osoite riittää. Toisaalta täydellisempi osoite on aina varmempi. Osoite voi olla esimerkiksi jotakin seuraavista muodoista:
@
kone
vain yhden ns. alueen eli domainin sisällä (ei suositella)
.
alue
yleispätevä eli siihen voi lähettää meiliä kaikkialta Internetistä
@
alue
on myös yleispätevä mutta
toimii vain,
jos vastaanottajalle on erikseen
rekisteröity tällainen osoite.
.fi
tai .com
).
Kun kerrot meiliosoitteesi,
kerro ehdottomasti täydellinen Internet-osoite!
Kun lähetät meiliä, niin meiliohjelma yleensä automaattisesti liittää viestiin tiedon omasta meiliosoitteestasi. Vastaanottaja voi yleensä jollakin helpolla tavalla (esim. Pineä käytettäessä jäljempänä kuvattavalla r-käskyllä) lähettää sinulle vastausviestin siten, että hänen meiliohjelmansa automaattisesti osaa lähettää sen sinun osoitteeseesi. Sinun ei siis yleensä tarvitse itse kirjoittaa osoitettasi lähettämiisi meileihin - paitsi jos jostain syystä haluat vastauksen eri osoitteeseen kuin siihen, josta lähetät viestisi.
Hyvin yleisesti kysytään: "Miten saan selville kaverini meiliosoitteen?"
Varmin tapa on kysyä häneltä, ja yleensä se on ainoa kohtuullisen varmasti
toimiva tapa.
Monissa tapauksissa on muitakin keinoja kuten
finger-
ja whois
-palvelu, mutta ne eivät ole yleispäteviä. Ks.
myös ohjetta meiliosoitteiden etsimisestä.
Useissa Unix-koneissa on helppokäyttöinen mutta silti melko monipuolinen meiliohjelma, Pine, joka esitellään seuraavassa. (Nimi Pine luetaan suomessa yleensä kirjoitusasun mukaisesti, mutta myös englanninmukaista ääntämystä pain esiintyy.) Lukuisia muitakin meiliohjelmia on olemassa.
Pinen käytön perusteiden alkeet:
q
(johtuu
sanasta quit).
Kun ensimmäisen kerran käynnistät Pinen, näet ruudullasi Pinen tervetuloviestin (Welcome to Pine). Lisäksi Pine ehkä kysyy, haluatko lyhyehkön (englanninkielisen) käyttöohjeen. Vastattuasi myöntävästi (Y) tai kieltävästi (N) pääset Pinen normaaliin aloitustilaan. Jos vastasit myöntävästi (Y), saat hetken kuluttua meilitse ohjeen. Voit lukea sen Pinellä kuten minkä hyvänsä viestin. (Kuitenkin ohjeen tilaaminen on tuskin tarpeellista, koska sen sisältö on melko tekninen ja koska Pineä koskevia lisätietoja on luettavissa Webillä.)
Näin luet meiliä:
pine
N
-kirjain rivin alussa, jos et ole lukenut viestiä,
ja A
-kirjain,
jos olet jo paitsi lukenut sen myös vastannut siihen.
Viestiin vastaamiseksi paina r
-näppäintä. Pääset vastaamistilaan,
joka on samantapainen kuin jäljempänä kuvattava normaali
meilinlähetystila. Sitä ennen Pine kuitenkin kysyy, haluatko lainata
saamasi meilin mukaan vastaukseen:
Include original message in Reply? (y/n/^C) [n]:
Yleensä kannattaa painaa returnia, mikä merkitsee, ettet halua
lainata. Jos kuitenkin haluat lainata, kirjoita y
ja paina returnia.
Kirjoita joka tapauksessa vastauksesi samaan tapaan kuin meiliä
muuten lähetettäessä, mutta ottaen huomioon, että voit ruveta
suoraan kirjoittamaan itse vastausviestiä. Vastauksen lähetettyäsi
olet samassa tilanteessa kuin edellä kohdassa 5 kuvattiin.
Viestin hävittämiseksi
paina d
-näppäintä. Tällöin Pine automaattisesti
siirtyy näyttämään seuraavaa lukematonta viestiä saapuneen meilin
laatikostasi. Hävitettyä viestiä ei saa takaisin sen jälkeen, kun
olet poistunut Pinestä. Jos siis et ole varma siitä, tarvitsetko
viestiä ehkä myöhemmin, kannattaa hävittämisen asemesta siirtää
se kansioon seuraavassa kuvattavalla tavalla.
Siirtääksesi viestin haluamaasi kansioon
paina s
-näppäintä.
Tällöin Pine kysyy
SAVE to folder [saved-messages] :Jos vain painat returnia, viesti siirtyy kansioon nimeltä
saved-messages
.
Folder "
kansionnimi" doesn't exit. Create? (y/n/^C) [y]
Jos haluat, että Pine perustaa kansion, paina returnia. Jos taas
kirjoitit kansion nimen väärin, kirjoita n
ja paina returnia ja
yritä uudestaan eli kirjoita s
jne. Kansioiden käytöstä kerrotaan
lisää jäljempänä.
Lähettääksesi viestin eteenpäin
toiselle henkilölle eli
"forwardoidaksesi" sen paina f
-näppäintä. Tällöin pääset tilaan, joka
vastaa normaalia meilinlähettämistilaa, mutta viestiosassa on
valmiiksi lopussa teksti Forwarded message ja sen jäljessä
alkuperäinen viesti. Kirjoita vastaanottajan osoite normaalisti,
ja yksinkertaisimmassa tapauksessa voit sitten lähettää viestin
control-x:llä.
Saattaa kuitenkin olla hyvin aiheellista lisätä
viestin alkuun (ennen tekstiä Forwarded message)
oma selityksesi,
lyhimmillään ehkä jotain sellaista kuin "Tiedoksesi vain" tai
"Tämä asia kuulunee sinun alaasi" ja vasta sitten painaa control-x:ää.
Jos et halua tehdä viestille mitään,
paina n-näppäintä päästäksesi
lukemaan seuraavan lukemattoman viestin. Jos sellaista ei ole,
tulee viesti No more messages. Tällöin voit esim. lopettaa
Pinen käytön painamalla q
-näppäintä (ja vastaamalla Pinen ehkä
esittämiin kysymyksiin) tai mennä Pinen päävalikkoon
i
-näppäimellä.
Huomaa, että jos et tee viestille mitään, niin Pine myöhemmin edelleenkin
näyttää sen saapuneen meilin listassa, lukemattomien meilien joukossa,
tosin luetuksi merkittynä (s.o. listan kyseisen rivin alussa
ei enää ole N
-kirjainta). Mitä enemmän jätät viestejä tällä tavoin
kokonaan käsittelemättä, sitä kauemmin Pinen käynnistys kestää.
Näin lähetät meiliä:
pine
c
eli vain paina
c
-näppäintä.
To : Cc : Attchmnt: Subject : ----- Message Text -----ja kursori on näistä riveistä ensimmäisen lopussa, valmiiksi kohdallaan. Kirjoita vastaanottajan meiliosoite ja paina returnia. Tällöin Pine saattaa jollakin tavalla täydentää osoitetta. Joka tapauksessa kursori siirtyy seuraavan rivin (Cc :) loppuun. Paina returnia. Kursori siirtyy seuraavan rivin (Attchmnt:) loppuun. Paina taas returnia. Nyt olet Subject-rivillä. Kirjoita viestin otsikko ja paina returnia. Kursori siirtyy Message Text -rivin jälkeisen rivin alkuun, alueelle, johon itse viesti kirjoitetaan.
Halutessasi voit antaa To:-rivillä useita vastaanottajia, osoitteet pilkulla toisistaan erottaen. Voit myös antaa Cc:-rivillä yhden tai useamman lisävastaanottajan. Attchmnt:-riviä käytetään silloin, kun halutaan lähettää viestin mukana esim. kuvatiedosto, mutta siihen ei tässä ohjeessa puututa.
y
kysymykseen
tiedoston tallentamisesta (Save file - -); näin pääset takaisin Pineen
niin, että Emacsilla muokattu viesti on valmiina lähetettäväksi.
q
:ta tai jatkaa esim. lukemalla postejasi.
Kansio (folder) on väline meilien säilömiseen. Teknisesti kansio on tiedosto, mutta yleensä kaiken tarpeellisen kansioiden käsittelyn voi tehdä Pinen sisällä sen komennoilla.
Etenkin jos sinulle tulee paljon meiliä, sinun kannattaa säilöä saapunut meili kansioihin sopivasti ryhmiteltynä, esimerkiksi kuhunkin aihepiiriin liittyvä meili omaan kansioonsa, jolle annat aihepiiriä kuvaavan nimen. (Tietysti sellainen meili, jota ei enää tarvita, kannattaa hävittää.)
Pine tallettaa automaattisesti kaiken lähettämäsi meilin kansioon
nimeltä
Kun haluat lukea uudelleen sellaisen viestin, jonka olet tallettanut
johonkin kansioon, anna Pinen sisällä käsky l
(pikku ällä), jolloin saat listan
kansioistasi. Mene nuolinäppäimillä
sen kansion nimen kohdalle, jossa
viesti on, ja paina returnia. Tällöin saat kansiossa olevien viestien
listan, joka on samaa muotoa kuin normaali saapuneen meilin lista.
(Itse asiassa saapunut meilikin on kansiossa. Sen nimi on
INBOX.)
Nyt voit lukea vanhoja viestejä aivan samaan tapaan kuin uusiakin.
Sitten voit jatkaa Pinen käyttöä normaalisti, esim. antaa uuden
l
-käskyn, jos haluat käsitellä jotakin muuta kansiota,
tai c
-käskyn,
jos haluat lähettää meiliä, jne.
Pinessä on hyvä sisäinen help-järjestelmä, johon pääsee
kysymysmerkillä (?
). Siitä pääsee takaisin Pinen normaalitilaan
e
-näppäimellä.
Edellä esitetty sisältää olennaisesti saman kuin erillinen Pinen käyttöohje. Ks. myös suomenkielisiä lisäohjeita, joissa viitataan englanninkielisiin lisätietoihin.