Tässä ohjeessa pyritään antamaan tiivistetyt yleisohjeet siitä, milloin sanat kirjoitetaan yhteen, milloin erikseen, eli milloin kyseessä on yhdyssana, milloin sanaliitto. Lisäksi annetaan viitteitä tarkempiin selostuksiin aiheesta.
Jos et kirjoita selviä yhdys sanoja yhteen, tulet kertoneeksi, että kirjoittamisen mallinasi ovat lähinnä mainos tekstien isku lauseet ja asian tuntemattomat käännökset englannista.
Kirjallisessa viestinnässä vastaanottaja sijoittaa usein lähettäjän johonkin viiteryhmään pelkästään oikeinkirjoituksen perusteella. Siksi tietoverkoissa oikeinkirjoitus on niin tärkeä osa ilmaisua.
Sampsa Hario
Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa. Puhutussa kielessä tätä vastaa se, että yhdyssanan osista vain ensimmäisellä on pääpaino, muilla sivupaino. Vertaa esimerkiksi ilmaisuja asianajaja ja (jonkin) asian ajaja. Jälkimmäinen on selvästi "kaksihuippuinen" eli osien alkutavut ovat yhtä painokkaita. Yleensä kun ajattelet, miten sanat puheessa lausutaan, voit päätellä, kirjoitetaanko yhteen vai erikseen. Jos korva ei sano mitään, kyseessä on luultavasti rajatapaus, jossa virheen tekeminen ei ole kovin vakavaa. Esim. sensijaan vai sen sijaan? Kirjoitit kummin tahansa, se tuskin herättää suurta huomiota. Kyseessä on lähinnä sopimuksenvarainen asia. Normien mukainen asu on muuten sen sijaan.
Poikkeuksena edellä annettuun nyrkkisääntöön on se, että rinnasteiset ilmaisut kuten suomalais-ruotsalainen kirjoitetaan yhdyssanoiksi, vaikka yleensä molemmilla osilla on pääpaino. Yhdyssanoiksi käsitetään myös sellaiset ilmaisut kuin Etelä-Suomi, vaikka niissäkin jälkiosa voi ääntyä pääpainollisena. Lisäksi se sääntö, että suomessa pääpaino osoittaa sanan alun, on hiukan yksinkertaistettu. Tarkemmin asiaa kuvaavat esim. Tommi Niemisen Suomen kielen puherytmi ja Näkökulmia suomen puherytmiin.
Lisäsääntöjä, jotka yhdessä painosäännön kanssa auttavat välttämään pahimpia virheitä:
Yhtenä nyrkkisääntönä esitetään usein myös se, että yhdyssanan osien väliin ei voi lisätä tarkentavaa määritettä. Esimerkiksi talonpoika on tässä mielessä kiinteä ilmaisu. Sen sijaan sanaliittoon talon poika, jolla on eri merkitys, voi hyvinkin lisätä adjektiivin sanojen väliin, esim. talon vanhin poika.
Kun luku ilmaistaan sanoin, suositeltu menettely on, että sananrajat vastaavat luvun ryhmittelyä kolmen numeron ryhmiin numeroin kirjoitettaessa. Esimerkiksi 2 678 534 olisi siis sanoin kirjoitettuna "kaksimiljoonaa kuusisataaseitsemänkymmentäkahdeksantuhatta viisisataakolmekymmentäneljä". Koska tällöin syntyy varsin pitkiä sanoja, säännöstä usein poiketaan jakamalla sanoja enemmän osiin, esimerkiksi "viisisataa kolmekymmentä neljä". Sellainen myös vastannee paremmin ääntämystä. Viralliset säännötkin mainitsevat mahdollisuuden kirjoittaa suuret pyöreät luvut eri sanoiksi, esimerkiksi "kaksi miljoonaa".
Eräänlaista tausta-aineistoa tarjoaa kirjoitukseni Onko suomen kirjoitusjärjestelmä ihanteellinen?, jossa yhdyssanoja käsittelevät - osittain virallisia ohjeita kritisoiden ja parannusehdotuksia ilmaan heitellen - seuraavat kohdat: