Tämä dokumentti kertoo lyhyesti, miten Webistä löytää tietoja maailman maista, mm. niiden nimien koodeista (ISO 3166), joita käytetään myös Internet-verkkotunnusten maakoodeina, sekä nimistä eri kielillä, mm. suomeksi.
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on laatinut suomenkielisten nimien luettelon Maat, pääkaupungit ja kansalaisuudet. Ks. myös sivuja Maiden nimet seitsemällä kielellä (suomi, ruotsi, pohjoissaame, englanti, saksa, ranska, venäjä) ja Maiden nimien taivuttaminen.
EU:n sivustossa on valtioiden nimien luettelo, joka sisältää myös pääkaupunkien nimet ja on saatavilla myös useilla muilla EU:n toimielinten virallisilla kielillä.
Osavaltioille ei yleensä ole virallisia suomenkielisiä nimiä. Yleensä käytetään omakielistä nimeä, mutta tästä on joitakin poikkeuksia etenkin Yhdysvaltain osavaltioiden nimien osalta. EU:n toimielinten tekstintuotannossa käytettäväksi on laadittu alueiden nimien luettelo, joka sisältää mm. Saksan osavaltioiden nimet.
YK:n sivustossa on dokumentit Geographic names ja Noms géographiques (PDF-muotoisia), jotka luettelevat maiden (ja eräiden muiden alueiden) ja niiden pääkaupunkien nimet englanniksi ja ranskaksi.
DGLF:n sivuilla on maiden nimet (lyhyet ja pitkät muodot) YK:n v:n 1998 paikannimikonferenssin vahvistamassa asussa ranskaksi, englanniksi ja espanjaksi.
StAGNin sivuilla on maiden ym. nimet saksaksi (maiden ja epäitsenäisten alueiden nimet, vastaavat adjektiivit ja asukkaannimitykset sekä pääkaupungit).
Sivusto geonames.de sisältää laajan kokoelman tietoja maiden ja pääkaupunkien nimistä eri kielillä.
Unicode-konsortion CLDR-tietokanta sisältää laajasti tietoa mm. maiden nimistä eri kielillä. Ks. erityisesti vertailutaulukkoa maiden nimistä.
Koska monissa yhteyksissä tarvitaan lyhyitä, mahdollisimman yksikäsitteisiä tunnuksia maailman maille, on kansainvälinen standardointijärjestö ISO laatinut asiasta standardin. Se määrittelee kullekin maalle
FI),
FIN) ja
246; ei pidä
sekoittaa puhelinnumeroissa käytettäviin
maatunnuksiin,
jollainen esim. Suomelle on 358).
Itse standardia ISO 3166 ei ole Webissä. Sen sijaan standardia ylläpitävällä ISO 3166 Maintenance Agencylla (ISO 3166/MA) on sivusto, joka sisältää mm. taulukon ja luettelon kaksikirjaimisista tunnuksista: ISO 3166-1 decoding table.
CIA World Factbook
sisältää sivun
Cross-Reference List of Country Data Codes,
jossa on ISO 3166
ISO 3166:n sisältö on vahvistettu myös eurooppalaiseksi ja suomalaiseksi standardiksi SFS-EN ISO 3166-1. Sen mukaisten kirjaintunnusten käyttöä voi suositella kaikkiin sellaisiin tilanteisiin, joissa tarvitaan lyhyet yksikäsitteiset koodit maille ja joita varten ei ole määritelty jotakin omaa maakoodien järjestelmää. Normaalitekstiä tämä ei tietenkään koske, vaan luetteloita, taulukoita, tietokantoja yms.
Postiosoitteissa on joissakin maissa käytössä maakoodi. Suomessa käytettiin aiemmin koodia SF, joka v. 1993 muutettiin ISO 3166:n mukaiseksi koodiksi FIN. Vuoden 2004 alusta taas virallinen koodi on FI. Käytännössä postiosoitteen maakoodiin ei kannata luottaa, vaan ulkomaille annettaviin yhteystietoihin on syytä kirjoittaa loppuun FINLAND.
Valitettavasti järjestelmään ei sisälly maakoodien pysyvyyttä. Jopa maan nimen muuttuminen on saattanut aiheuttaa maakoodien muuttamisen. Ei ole edes takeita siitä, että jollekin maalle annettua koodia ei myöhemmin annettaisi toiselle maalle, jos alkuperäinen maa on lakannut olemasta tai sen koodi on muutettu. Standardi ei takaa muuta kuin että koodia ei viiden vuoden kuluessa anneta toiselle maalle. Muutoksista on Gwillim Law laatinut koosteen ISO 3166-1 Change History.
Usein käytetään vielä autojen kansallisuustunnuksia yleisinä maiden tunnuksina. Tämä vanhentunut käytäntö aiheuttaa epäselvyyksiä ja hämmennystä muun muassa siksi, että siinä tunnusten pituus vaihtelee yhdestä kolmeen merkkiin. Niitä käytettiin jopa EU:n virallisessa käytännössä vuoden 2002 loppuun. Nykyisin EU:n toimielinten tekstinlaadinnan ohjeissa sanotaan kohdassa Valtioiden nimien luettelo, että käytetään yleensä ISO 3166:n mukaisia kaksikirjainlyhenteitä, mutta tähän ovat outoja poikkeuksia EL = Kreikka ja UK = Yhdistynyt kuningaskunta.
Eräissä yhteyksissä kuten tietoliikenteessä on käytössä myös muita maiden ja alueiden koodeja. Niistä eräitä on määritelty ITU-T:n dokumenttikokoelmassa International Numbering Resources. Kansainvälisessä maksuliikenteessä käytetään eräissä yhteyksissä nelinumeroisia ICD-koodeja (International Code Designator), joita joskus pidetään maakoodeina, koska ne ovat suureksi osaksi maakohtaisia. Esimerkiksi suomalaisen Y-tunnuksen (ent. LY-tunnus) eteen määrätilanteissa (OVT eli EDI) liitettävä koodi 0037 ei varsinaisesti ole maakoodi vaan Verohallituksen hallinnoima ICD-koodi. BSI ylläpitää virallista luetteloa ICD-koodeista. Koosteita maiden koodeista eri koodijärjestelmien mukaan on Gwillim Law’n sivulla Country Codes.
ISO 3166:n mukaisia maatunnuksia
ei pidä sekottaa
kielten tunnuksiin,
vaikka esimerkiksi Suomen maatunnus FI on sama
kuin suomen kielen tunnus FI.
Kielten tunnukset määrittelee standardi
ISO 639;
tarkemmin sanoen siinä on kaksi osaa, joista toinen määrittelee
kaksikirjaimiset kielikoodit ja toinen paljon laajemmalle kielijoukolle
kolmikirjaimiset kielikoodit.
Taulukoitua tietoa aiheesta on sivulla
Kielten nimet ja koodit.
Yhteyksissä, joissa esiintyy sekä maiden että kielten tunnuksia,
on suotavaa selvyyden vuoksi kirjoittaa maan tunnus isoin kirjaimin
ja kielen tunnus pienin kirjaimin. Esimerkiksi
useissa Internet-yhteyksissä sovellettavan
RFC 4646:n (aiemmin rfc 3066:n, sitä ennen
RFC 1766:n) mukaisessa käytännössä
kielikoodi
sv-FI tarkoittaa
ruotsin kielen (sv) Suomessa (FI) puhuttua
versiota.
Internetin
ylimmän tason verkkotunnuksista (top level domains) osa
on ISO 3166:n mukaisia maakoodeja, osa taas joko yhdysvaltalaisia tai
kansainvälisiä "toimialoja" kuten .gov (Yhdysvaltain
hallinto, government) tai .com (alkujaan yhdysvaltalainen,
nykyisin maailmanlaajuinen kaupallisten, commercial,
organisaatioiden
alue). Ks.
Meilioppaan kohtaa
Internet-nimet sekä alue- eli domain-osoitteet
sekä
IANAn sivustoa
Domain Name Services.
Maiden koodeja käytetään kansainvälisiä valuuttakoodeja muodostettaessa: standardin ISO 4217 mukainen valuuttakoodi koostuu maan kaksikirjaimisesta koodista ja kirjaimesta, joka on yleensä otettu valuutan nimestä, esim. USD on Yhdysvaltain (US) dollari. Tästä poikkeaa euron koodi EUR. Ajantasaiset koodit ovat saatavilla maksullisena palveluna; ks. BSI:n sivua BSI Currency Code Service (ISO 4217 Maintenance Agency) Erävirallinen mutta todennäköisesti luotettava tietolähde on Sauderin kauppakorkeakoulun sivu Currencies of the World. Ks. myös UNECEn sivua List of Trade Facilitation Recommendations jonka kautta löytyy kansainvälisiä kauppamenettelysuosituksia mm. maiden ja valuuttojen tunnusten käytöstä. Kauppamenettelyistä ja niiden merkityksestä yleisesti kertoo Tieken sivuston osa Kauppamenettelyt ja standardit.
Valuuttakoodit on tarkoitettu käytettäviksi kansainvälisessä pankkitoiminnassa ja muissa yhteyksissä, joissa tarvitaan lyhyet, yksikäsitteiset tunnukset valuutoille. Normaalikieleen ne eivät kuulu. Asiallista ei myöskään ole liittää niihin SI-mittajärjestelmän mukaisia etuliitteitä kuten k tai M.
Valuuttojen koodeja ja suomenkielisiä nimiä on lueteltu Euroopan komission käännöspalvelun käyttöön julkaistussa luettelossa Valuuttakoodit. Kyseisen luettelon kautta löytyy myös vastaavia tietoja EU:n muilla virallisilla kielillä.
Luettelossa on Kiinan kohdalla mainittu "juan renminbi". Tämä on hiukan hämmentävää, koska "juan" ja "renminbi" ovat Kiinan rahayksikön vaihtoehtoiset nimet. Niiden lisäksi on käytössä myös virallisen romanisaation mukainen asu "yuan".
Edellä mainittu CIA World Factbook sisältää myös laajasti tietoja maailman maista yhtenäisessä muodossa. Mukana on myös kunkin maan nimi englanniksi ja paikallisella kielellä (tarvittaessa latinalaiseen kirjaimistoon siirrettynä), sekä virallinen että tavallisesti käytetty nimi.
Myös BBC:n sivusto Country Profiles sisältää yhtenäisessä muodossa tietoja eri maista. Siinä painottuu erityisesti kunkin maan uusin historia ja poliittinen tilanne.
Eräs yhtenäinen ja laaja joskin osittain aika vanha (vuosina 1988–1998 tehtyihin tutkimuksiin perustuva) aineisto on USA:n kongressin kirjaston Country Studies.
Open Directory Projectin eli
dmozin laajassa linkkikokoelmassa on osasto
Regional,
jossa on linkkikokoelmia maittain. Linkit on ryhmitelty yhtenäisen
käytännön mukaan ryhmiin, esim. Arts and Culture,
Business and Economy jne.
Tilastokeskuksen sivuilla on aineisto Maailma numeroina. Se on Excel-muodossa ja hankalakäyttöinen mutta sisältää suuren määrän tiivistettyä tietoa mm. talouselämästä, väestöstä ym.
Tietoja eri maissa puhutuista kielistä on Ethnologue-sivustossa. Kätevimmin maakohtaiset tiedot löytää ehkä sivun Ethnologue country index kautta.
Makupalat (Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tunnettu linkkikirjasto) sisältää laajahkon mutta hyvin järjestetyn osaston Maantiede - kartat. Myös osastosta Tietosanakirjoja kannattaa katsoa.
Valtioiden virallisia Web-sivustoja löytyy YK:n sivun Permanent Missions to The United Nations kautta. Sieltä löytyvät maiden YK-lähetystöjen sivut, joilla on yleensä linkkejä ministeriöiden, parlamenttien ym. sivuihin.
Ulkoministeriön sivustossa on osa
Edustustot,
josta ilmenevät Suomen lähetystöt ulkomailla.
Lista ulkomaiden Suomen-lähetystöistä
yhteystietoineen on seuraavassa teoksessa (s. 54–64):
Tuulikki Holopainen & Päivi Turtia: Assistentti.
Yrityskirjat Oy, 2003.
ISBN 952-9600-
Euroopan maiden virallisista sivustoista on tarkempia tietoja suomeksi EU:n alasivustossa Euroopan hallitukset -linkkiasema. Varsinkin EU:n jäsenmaiden sivustojen kuvaukset ovat varsin informatiivisia.