Ajatuksia SI-järjestelmästä, luku 6 Loppuhuomautuksia:

SI-järjestelmän sovellusala

SI-järjestelmä on tarkoitettu fysikaalisten suureiden esittämiseen. Siksi sen etuliitteiden käyttö esimerkiksi sellaisissa yhteyksissä kuin "kilomarkka", lyhennettynä "kmk", on aiheetonta ja johtunee lähinnä keikaroinnista. (Oma lukunsa ovat sellaiset ilmaisut kuin "FIM" ja "kFIM", joiden käyttäjät eivät ole ymmärtäneet myöskään valuuttayksiköiden kooditunnusten oikeaa sovellusalaa.) Kielitoimiston kantakin on selvä: "ei puhuta kilomarkoista eikä megamarkoista, vaan tuhansista ja miljoonista markoista". Epäjohdonmukaista kyllä on kielitoimisto kuitenkin nyttemmin hyväksynyt ilmaisun M€ käytön merkityksessä 'miljoonaa euroa'.

Rahasumman esittämiseen tulee tietysti käyttää lukua ja rahayksikön nimeä tai lyhennettä tai symbolia (esim. euron merkkiä). Jos ilmaisu "5 miljoonaa markkaa" pitää lyhentää, niin voi kirjoittaa "5 milj. mk" tai ehkä vain "5 milj.", ei suinkaan "5 mmk" mutta ei myöskään "5 Mmk", puhumattakaan siitä, että se luettaisiin "viisi megamarkkaa"!

Olisi siis muistettava, että SI-järjestelmän etuliitteet eivät ole mitään yleisiä lukujen nimiä eikä niitä siis pitäisi käyttää puhuttaessa pelkistä lukumääristä. Miljoona ihmistä on 1 000 000 ihmistä, ei mikään "megaihminen".

Voi tietysti ajatella, että SI-järjestelmän etuliitteet sopisivat laajempaankin käyttöön ja että niillä voitaisiin kokonaan korvata lukusanat "tuhat", "miljoona" jne. Suomen kielessähän kaikki ne nykyiset lukusanat, jotka näin korvautuisivat uusilla, ovat lainasanoja, vieläpä useimmat melko uusia, ja lisäksi pitempiä kuin "kilo", "mega" jne. Tokkopa tällaista uudistusta kuitenkaan oikeasti kannattaisi tai edes voisi tehdä, koska siihen liittyisi syviä muutoksia kielen lukusanailmausten rakenteeseen, varsinkin suomen kielessä. (Mukautuisiko sana "kilo" sujuvasti sanan "tuhat" rooliin esimerkiksi ilmaisuissa "viisi tuhatta kirjaa", "tuhannen tuhatta", "tuhatjalkainen" tai "tuhatkertainen"?)

Toisaalta on eräitä aihepiirejä, joiden yhteydessä kannattaisi harkita sovellettaviksi eräitä yleisiä periaatteita samaan tapaan kuin SI-järjestelmänkin soveltamisessa. SI-järjestelmän yhteydessä on suotavaa käyttää sellaisia kymmenen potensseja, joiden eksponentti on kolmella jaollinen. Toisaalta vastaavasti pitkiä lukuja kirjoitettaessa numerot usein ryhmitellään kolmen ryhmiin. Täten olisi luontevaa ottaa tuhat eräänlaiseksi toisen kertaluvun kantaluvuksi sen sijaan, että nykyisin vastaavassa asemassa on usein sata. Korostan, että tämä ei mitenkään seuraa SI-järjestelmästä mutta olisi siis luontevaa analogiaa. Täten olisi suosittava promillen käyttöä prosentin asemesta. Se olisi sikälikin käytännöllistä, että prosenttiluvut (esim. äänestysprosentit, lainojen korkoprosentit ja todennäköisyys- prosentit) varsin usein halutaan esittää kymmenesosan tarkkuudella, joten promilleja käytettäessä riittäisivät kokonaisluvut. (Esim. säätiedotuksissa tarkkuudet ovat pienempiä, mutta niissä voisikin ilmaisutavan "sateen todennäköisyys on 50 %" asemesta käyttää tapaa "sateen todennäköisyys on 0,5", ellei sitten haluta sanoa "voi yhtä hyvin sataa kuin olla satamattakin".)

Suhdelukuina olisi järkevää käsitellä myös erilaisia pitoisuuksia sen sijaan, että esim. sanotaan jonkin malmin sisältävän jotakin metallia gramman tonnissa. Kyseessähän on kahden samaa laatua olevan suureen osamäärä, joka on luonteeltaan paljas luku, joten sopivaa olisi sanoa pitoisuuden olevan yksi miljoonasosa. Ja suhdelukuja esitettäessä pitäisi suosia SI-järjestelmän tapaa lukujen esittämiseen, siis tuhannes-, miljoonas-, miljardis- jne. osia. Toisin vain tuhannesosalle eli promillelle sekä miljoonasosalle (ppm, parts per million) on kohtuullisen vakiintuneet lyhenteet, mutta ainahan voidaan käyttää eksponenttiesitystä, esim. 2,0×10^(-9).