Suomen kielessä on yleissääntönä, että sanan määritteenä oleva toinen sana on joko kiinteästi jossakin muussa sijamuodossa kuin nominatiivissa, tavallisimmin genetiivissä (esim. "pojan kirja"), tai sitten samassa sijamuodossa kuin pääsana (esim. "paksu kirja", "paksussa kirjassa" jne.). On muutamia harvoja poikkeuksia, joissa määrite on taipumattomasti nominatiivissa, esim. sellaiset tapaukset kuin "poika rukka" tai "rehtori Möttönen". Kyse on todella poikkeuksista, sillä vaikka taivutammekin "rehtori Möttöselle" niin yleissäännön eli kongruenssin mukaisesti taivutetaan "Taka-Hikiän koulun rehtorille Matti Möttöselle". (Lisäksi ilmaisun "poika rukka" rinnalla esiintyy yleisempänä yhdyssana "poikarukka".)
Sanaliittoja, joissa alkuosa on nominatiivissa oleva substantiivi, ovat myös ihmisten nimet. Sellaiset ilmaisut ovat vierasta vaikutusta, ja luontevassa puheessa vanhempi ilmaisutyyppi "Korpelan Jukka" on edelleen tavallinen.
Sellaiset yleisesti esiintyvät virheelliset kirjoitusasut kuin "Unix tietokone" tuskin johtuvat siitä, että olisi noudatettu edellä mainittujen poikkeustapausten mallia, vaan pikemminkin siitä, että on orjallisesti käännetty englannin ilmaisu "Unix computer" sana sanalta suomeksi. Englannissahan on hyvin usein sanaliitto, esimerkiksi "stone age", silloin kun suomessa on yhdyssana, esimerkiksi "kivikausi". Kirjoitusasu "Unix tietokone" on aivan yhtä sivistymätön kuin "tarjous jauhe liha". Oikeastaan se on sivistymättömämpikin, koska tietokonealan asiantuntijalta on oikeus edellyttää parempaa koulutuksen yleistä tasoa kuin kaupan mainosten tekstaajalta. Oikein on tietysti käyttää yhdyssanaa, johon kuuluu yhdysmerkki, koska toinen osa on erisnimi: "Unix-tietokone".
Asian muistamista ehkä helpottaa, kun ajattelee, että suomen kieli on yleisluonteeltaan taivuttava kieli, jossa sanojen väliset suhteet ilmaistaan pääosin taivutuspäätteillä eikä esim. prepositioilla tai sanajärjestyksellä. Taipumattomia sanoja ovat lähinnä sellaiset apusanat kuin "ja", "jos" ja "että" sekä adverbit kuten "tänne", "kauniisti" ja "maitse". Adverbitkin ovat usein alun perin taivutusmuotoja taikka voitaisiin tulkita taivutusmuodoiksi. Taipumattomia substantiiveja, erisnimiäkään, ei suomen kielessä juurikaan esiinny itsenäisinä sanoina. Sen sijaan yhdyssanan määriteosana, siis taipuvan sanan kiinteänä osana, oleva substantiivi voi olla taipumaton, esimerkiksi sanoissa "puutalo" tai "Unix-tietokone".
Lisätietoja yhdyssanoista: Yhdyssanat yhteen.