Nykyajan kielenopas, luku 4 Kirjoitusmerkit:

Välilyönnit

Sisällys:

Ennen välimerkkejä tarkastellaan tässä lyhyesti väli­lyön­tien käyttöä. Syynä on etenkin se, että väli­merk­kien käytön sään­nöt ottavat myös kantaa siihen, tu­lee­ko väli­mer­kin eteen tai jäl­keen väli­lyönti.

Välilyönnit ja välit

Sana välilyönti tarkoittaa suppeassa merkityksessä erityistä merkkiä, joka saa aikaan tyhjän välin. Tätä ns. tavallista välilyöntiä käytetään etenkin sanojen välissä. Kirjoitus­koneella tai tietokoneella kirjoitettaessa välilyönti saadaan aikaan leveällä näppäimellä, joka on kirjain­näppäinten alla. Tietokonealalla tästä merkistä käytetään usein nimitystä blanko, eng­lan­nis­sa sanaa space.

Kielen säännöissä käytetään usein ilmaisua tyhjä väli eikä välilyönti. Osittain tämä johtuu siitä, että halutaan kiinnittää huomiota itse asiaan, kuten sanojen erottamiseen tyhjillä väleillä, eikä merkkiin tai näppäimeen, joilla välit saadaan aikaan. Lisäksi välilyönti usein mielletään ”venymättömäksi” tyhjäksi väliksi, kun taas tyhjät välit voivat olla erilevyisiä esimerkiksi palstan tasaamiseksi. Tässä oppaassa kyseisiä ilmaisuja kuitenkin käytetään samaa tarkoittavina.

Peräkkäisiä välilyöntejä käytetään joskus tekstin muotoilemiseksi. Tämä on kuitenkin epävarmaa ja vaikeasti hallittavaa. Peräkkäisiä välilyöntejä syntyy usein vahingossa. Verkko­sivuilla (HTML:ssä) peräkkäiset välilyönnit vastaavat yhtä välilyöntiä. Sen sijaan tekstinkäsittelyssä ja ladonnassa ne usein vaikuttavat ulkoasuun, yleensä kielteisesti: sanojen välit ovat epätasaisia. Esimerkiksi MS Word -ohjelman oikolukutoiminto havaitsee peräk­käi­set välilyönnit, jolloin ne on helppo korjata.

Sanaa välilyöntimerkki käytetään myös laajemmassa merkityksessä. Silloin se tarkoittaa tavallisen välilyönnin lisäksi myös erilaisia muita merkkejä, joilla tuotetaan tyhjää tilaa. Joitakin niistä käsitellään tarkemmin seuraavassa. Hiukan laajempi kuvaus aiheesta on sivulla Unicode spaces.

Tekstin ladonnassa voidaan yleensä jakaa teksti eri riveille tavallisen välilyönnin kohdalta. Toisin sanoen välilyönti voi korvautua rivinvaihdolla. Tämä ei kuitenkaan välttämättä koske kaikkia muita välilyöntimerkkejä kuin tavallista välilyöntiä.

Yhdistävä välilyönti

Yhdistävä välilyönti on erityinen merkki, joka tarkoittaa sellaista tyhjää väliä, jonka kohdalta tekstin jakaminen eri riveille ei ole sallittua. Se siis toimii kuten tavallinen välilyönti, mutta yhdistää eli sitoo toisiinsa ne sanat tai muut ilmaisut, joiden välissä se on, niin etteivät nämä ilmaisut joudu eri riveille.

Ellei ole vaaraa eri riveille jakautumisesta, voidaan sitovan välilyönnin sijasta käyttää tavallista välilyöntiä.

Yhdistävän välilyönnin englanninkielinen nimi on no-break space. Suomen kielessä käy­te­tään myös mm. seuraavia nimityksiä: sitova välilyönti, katkeamaton väli­lyön­ti, kova välilyönti. Myös esiintyy nimityksiä, joissa välilyönti-sanan tilalla on väli-sana.

Esimerkiksi Microsoft Word -ohjelmassa yhdistävä välilyönti saadaan aikaan näppäilyllä CtrlShift     eli siten, että välilyönti­näppäintä näpäytettäessä pidetään sekä Vaihto- eli Shift-näppäintä (tasonvaihtonäppäintä) että Ctrl-näppäintä alas painettuna. HTML:ssä taas voidaan käyttää merkintää   välilyönnin tilalla.

Esimerkiksi ilmaisussa ”10 €” on syytä käyttää yhdistävää välilyöntiä. Olisi ikävännäköistä ja jopa standardin vastaista, jos €-merkki joutuisi uuden rivin alkuun.

Saattaa olla hyö­dyl­lis­tä käyttää yhdistävää välilyöntiä kiinteästi yhteen kuu­lu­vien ilmaus­ten välissä sil­loin­kin, kun eri riveille jakautumisesta ei ole vaaraa. Yhdis­tä­vä välilyönti on joissakin ohjelmissa myös ”venymätön välilyönti”. Venymättömyys tarkoittaa, että jos ohjelma latoo tekstin tasa­levyiseen palstaan, se pitää yhdistävät välilyönnit kiinteänlevyisinä vaikka tarvittaessa venyttää tavallisia väli­lyön­te­jä. Tämä on eduksi, koska yhdistävää väli­lyön­tiä käytetään usein kiinteästi yhteen kuuluvien ilmaisujen välissä. (Tavallisten väli­lyöntien venyvyys riippuu ohjelmasta. Yksin­kertai­sim­mas­sa tapauksessa ohjelma esittää ne kiinteänlevyisinä. Tasaus saattaa merkitä vain sitä, että ohjelma kasvattaa kaikkia sananvälejä yhtä paljon, jotta rivi tulee täyteen.)

Tämä on kiinteän, 15 cm:n levyiseksi tasattu teksti, jossa sanojen välit ovat vaihtelevanmittaiset.

Tämä on kiinteän, 15 cm:n levyiseksi tasattu teksti, jossa sanojen välit ovat vaihtelevanmittaiset, mutta ilmaisussa ”15 cm” on yhdistävä välilyönti.

Edellä olevan esimerkin tekstit saattavat näyttää aivan samanlaisilta. Yhdistyvän välilyönnin käsittely venymättömänä oli aiemmin tavallista, mutta esimerkiksi selaimissa se on harvinaistunut.

Yleisiä välilyöntisääntöjä

Tässä oppaassa esitetään eräitä ohjeita siitä, milloin välimerkin tai erikoismerkin eteen tai jälkeen jätetään tyhjä väli ja milloin tyhjän välin tulee olla yhdistävä. Tässä oppaassa käytetty termi yhdistävä tyhjä väli tarkoittaa, että tulisi käyttää yhdistävää välilyöntiä tai tavallista välilyöntiä ja jotain keinoa rivinvaihdon estämiseen välin kohdalta. Keinona voi olla eri­tyis­ten ladontaa ohjaavien koodien käyttö ja jopa tekstin ulkoasun korjaaminen ”käsin” siirtämällä rivinvaihto eri paikkaan.

Yleisesti pätee lisäksi, että jos merkin kummallakin puolella on käytettävä tyhjää väliä, niistä ensimmäisen tulisi olla yhdistävä. Esimerkiksi yhteenlaskun merkkinä käytetyn plussan kum­mal­le­kin puolelle kuuluu välilyönti, ja esimerkiksi ilmaisussa A + B tulisi siis ainakin en­sim­mäi­sen välilyönnin olla yhdistävä. Näin vältetään plusmerkin joutuminen rivin alkuun. Toi­nen­kin välilyönti voi olla yhdistävä, jos se typografisista syistä nähdään hyväksi.

Ellei mainintaa tyhjän välin käytöstä ole, ei tyhjää väliä käytetä tässä käsiteltyjen merkkien ympärillä.

Lisäksi voidaan yhdistävää tyhjää väliä käyttää kohdissa, joissa eri riveille jakaminen voisi aiheuttaa oudon tai luettavuutta heikentävän vaikutuksen. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lyhyet, kiinteästi yhteen kuuluvat ilmaisut kuten ”ISO 9” tai ”sivu 5” sekä se, että kappaleen lopussa on hyvin lyhyt sana tms., jonka ei haluta jäävän yksinään rivin alkuun ns. orpo­sanak­si. Lisäksi voidaan yhdistävää tyhjää väliä käyttää pisteen jäljessä silloin, kun piste ei lopeta virkettä, esimerkiksi ilmaisussa ”ym. asiat”.

Lisätietoja yhdistävän tyhjän välin (etenkin yhdistävän välilyönnin) käytöstä on kohdassa Sanojen ”sitominen yhteen”.

Määrälevyiset välilyönnit

Sananvälien venyminen voidaan käytännössä usein estää myös käyttämällä jotakin määrä­levyis­tä välilyöntimerkkiä. Nämä ovat merkkejä, jotka vastaavat välilyöntiä, mutta joilla on suhteellisen tarkkaan määritelty kiinteä leveys.

Määrälevyisiä välilyöntimerkkejä
koodisuomeksienglanniksileveyskuva
U+200Bleveydetön välizero-width space0
U+200Ahieno välihair spacenoin 1/10…1/16 em
U+2009ohukethin space1/5 em tai 1/6 em
U+202Fkapea yhdistävä välilyöntinarrow no-break space1/5 em
U+2005neljännesvälifour-per-em space1/4 em
U+2007numerovälifigure spacenumeron leveys
U+2002en-väli (puolikas)en space1/2 em
U+2003em-väli (neliö)em space1 em

Edellä olevan taulukon tiedot hienon välin, ohukkeen ja kapean yhdistävän välilyönnin leveydestä ovat vain suuntaa-antavia. Niiden määrälevyisyys on vain sitä, että niillä on kussakin fontissa oma leveytensä, joka yleensä poikkeaa tavallisen väli­lyönnin leveydestä. Esimerkiksi Adoben ohjeiston mukaan hienon välin leveys on vain 1/24 em ja ohukkeen (kapean välin) 1/8 em. Toisaalta tällaiset julkaisuohjelmien käsitteet eivät välttämättä vastaa mitään tiettyjä merkkejä, vaan ne viittaavat välistyksen säätöön, ja niiden leveydet voivat riippua ohjelman asetuksista.

Em-yksikkö tarkoittaa fontin korkeutta ja vastaa karkeasti sanoen kahden merkin keski­määräistä leveyttä. Vaikka sen nimi alkujaan johtuu M-kirjaimesta, sillä ei ole mitään mää­ri­tel­tyä suhdetta tämän tai minkään muunkaan kirjaimen ulottuvuuksiin.

Tavallisen välilyönnin leveys vaihtelee fontin mukaan ja on keskimäärin noin 1/4 em. Sen leveys voi samaa fonttiakin käytettäessä vaihdella, jos taitto- tai muu ohjelma muutoinkin säätää merkkien ja sanojen välistystä esimerkiksi tasa­palstan tuottamiseksi.

Typografiassa tärkein määrälevyinen väli on ohut väli eli ohuke (thin space), joka on kapeampi kuin tavallinen välilyönti, mutta erottaa merkit vielä aika selvästi toisistaan. Seu­raa­vas­sa on ensimmäisellä rivillä tavallisia välejä, toisella ohukkeita. Esimerkki ei ehkä näy ha­lu­tul­la tavalla kaikissa selaimissa lähinnä fonttirajoitusten takia.

1 234 567 890 123 456
1 234 567 890 123 456

Ohukkeet mahdollinen toteutus olisi sellainen, että ohjelma ladonnassa vain jättää sopivan tyhjän tilan merkkien väliin. Web-selaimet eivät kuitenkaan yleensä tee näin, vaan ne lisäävät kyseiseen paikkaan merkin sellaisena, kuin se löytyy käytössä olevasta fontista, jos löytyy.

Tavallisen välin ja ohukkeen leveyksien suhde voi vaihdella fontin tai ohjelman mukaan. Unicode-standardin mukaan ohukkeen leveys on ”1/5 em (tai joskus 1/6 em”), mikä vastaa vajaata puolta yhden kirjaimen keskimääräisestä leveydestä. Käytännössä on paljon vaih­te­lua, ja taitto-ohjelmissa ohukkeen leveys on usein valittavissa. Niissä nimitys ”ohuke” tai vastaava tarkoittaakin ehkä taitollista käsitettä pikemminkin kuin määrä­levyistä merkkiä.

Tässä oppaassa lähdetään siitä, että oikeinkirjoituksen kannalta ohuke ja neljännesväli rinnastetaan tavalliseen välilyöntiin. Hienon välin käyttö on tulkinnaltaan ongelmallisempi. Sitä voisi pitää pelkästään typografisena säätönä, jolloin sitä voisi käyttää missä tahansa oikeinkirjoitussäännöistä riippumatta. Kuitenkin se on merkistöstandardien kannalta väli­lyönti­merkki, joten sillä voi olla mm. tekstin rivityksessä sama vaikutus kuin välilyönnillä.

Leveydetöntä väliä ei nimestään huolimatta luokitella väli­lyönti­merkiksi. Sitä käytetään sallimaan rivinvaihto merkkijonossa, joka muuten olisi jakamaton.

Unicode-standardissa on myös kapea yhdistävä välilyönti U+202F. Se soveltuisi moniin tilanteisiin paremmin kuin esimerkiksi ohuke, koska ohuke ei estä rivinvaihtoa eli ohukkeella erotetut ilmaukset voivat joutua eri riveille. Standardin kuvauksen mukaan kapean yhdistävän välilyönnin leveys on sama kuin ohukkeen tai sama kuin neljännesvälin. Käytännössäkin sen leveys vaihtelee huomattavasti fontista toiseen.

Määrälevyisten välilyöntien kirjoittamista tietokoneella käsitellään lisää kohdassa Merkkien välistys.