Vierasperäisten nimien käsittely
Nimien oikeellisuuden merkitys
Vierasnimien mukautuminen kirjoituksessa
Sitaattilainat ja vieraskieliset tekstit
Alkuperäisen jäljittely ja kirjoitusasun vaikutus
Ääntämyksen mukautumisen asteet
Translitterointi ja transkriptio
Siirtokirjoituksen yleissääntöjä
Siirtokirjoitus latinalaisen aakkoston sisällä
Vierasnimien taivutuksen vaihtoehtoja
Loppuvokaalin tulkitseminen pitkäksi tai diftongiksi
Mykkään konsonanttiin loppuvat sanat
Ranskalaiset -ille(s)-loppuiset nimet
Vokaaliin ja s:ään loppuvat nimet
Ääntämisen suomalaistamisen vaikutus
Hankalat illatiivit kuten ”Sydneyyn”
Lyhenteiden lukeminen ja taivutus
Vierasnimien rivityksen perussäännöt
Kielen merkitseminen tekstinkäsittelyohjelmassa
Merkkien kirjoittaminen tietokoneella
Merkkien kirjoittamisen tapoja
Kirjoitusmerkkien esitys tietotekniikassa
Merkin kirjoittaminen Unicode-numeron perusteella
Suomalainen standardinäppäimistö
Latinalaisen merkistön lisäkirjaimet
Sanoissa esiintyvät lisämerkit
Sanojen yhteydessä esiintyviä lisämerkkejä
Fontit paperi- ja digijulkaisemisessa
Fontin hankkiminen ja asentaminen
Aakkostuksen tarkoitus ja ongelmat
Arabian siirtokirjoituksen vaihtelu
Arabian siirtokirjoituksen muuntaminen suomalaiseen asuun
Kreikka, nyky- (ell) Greek, modern
Kreikan siirtokirjoituksen järjestelmät
Kreikan siirtokirjoituksen SFS-standardi
Kreikan siirtokirjoituksen valinta
Kreikkalaisten nimien kansainväliset asut
Kreikka, vanha (grc) Greek, Ancient
Ranskan oikeinkirjoitusuudistus
Retoromaani (ca) Raeto-Romance
Tämä kirja auttaa ratkomaan ongelmia, jotka koskevat vieraskielisten nimien kirjoitusasua, lausumista, taivutusta ja kirjoittamisen tekniikkaa. Kirja alkaa näitä koskevilla aiheenmukaisilla ohjeilla. Tavallisimpien nimien osalta vastaus yleensä löytyy suoraan kirjan nimiluettelosta. Muissa tapauksissa kielikohtaiset kuvaukset yli 80 kielestä auttavat tunnistamaan, mitä erityisiä ongelmia kieleen saattaa liittyä, kuten suomelle vieraita kirjaimia tai kirjoitusasun vaihtelua.
Aiemmin ei vastaavaa suomenkielistä kirjaa ole ollut. Erilaiset kielenhuolto- ja nimioppaat sekä nimihakemistot antavat kyllä paljonkin ohjeita nimien asusta. Niistä kuitenkin pääosin puuttuu kielikohtainen tarkastelu, ja niissä on enintään suppeita ohjeita vierasnimien kirjoittamisesta tietokoneella.
Suomalaisen näkökulman takia kirjassa painottuvat erityisesti EU:n viralliset kielet sekä venäjä sukukielineen, suomen sukukielet ja suurimmat muut kielet.
Tämä kirja pyrkii käytännöllisyyteen. Kirjassa lähdetään siitä, että useimpien vieraiden kielten sanat käytännössä pääosin ”luetaan niin kuin kirjoitetaan”. Tavoitteena on esittää sellaisia lausumis-, kirjoittamis- ja taivuttamistapoja, jotka ovat useimmille kuulijoille tai lukijoille ymmärrettäviä. Ääntäminen esitetään kirjassa suppeasti. Tarkoitus ei ole opettaa vieraiden kielten lausumista, vaan vieraiden sanojen käyttöä suomenkielisessä puheessa ja tekstissä.
Käytännöllisyyden takia englannin merkitys korostuu, koska se on niin usein tiedon lähteiden valtakieli tai kääntämisen lähtökieli. Englannin kielen mukaiset nimien muodot valtaavat alaa muissakin kielissä kuin suomessa. Usein on tärkeää pystyä nopeasti selvittämään, mikä suomenkielinen muoto vastaa englanninkielistä nimen asua.
Kirjoittajat joutuvat ottamaan huomioon eri normeja ja ohjeita, jotka voivat olla keskenään ristiriidassa. Kustantaja, esimies tai opinnäytteen tarkastaja saattaa määrätä, mitä tapaa käytetään. Siksi tämä kirja ei esitä yhtä totuutta, vaan tarvittaessa ottaa huomioon erilaisia vaihtoehtoisia periaatteita ja järjestelmiä ja auttaa toteuttamaan niitä.
Kiitän Eija Inglisiä kannustuksesta ja arvokkaista ideoista ja ehdotuksista useissa eri vaiheissa sekä Juha Kinnusta ja Erkki I. Kolehmaista käsikirjoituksen laajasta kommentoinnista, joka suuresti auttoi kirjan viimeistelyssä.
Tämä kirja ilmestyi painetussa muodossa RPS-yhtiöiden julkaisemana vuonna 2012. Kun julkaisija oli lopettanut toimintansa vuonna 2018, arvioin parhaaksi tehdä kirjasta päivitetyn version, jonka julkistan verkossa vapaasti käytettäväksi osoitteen jkorpela.fi/vierasnimikirja/ kautta.
Otin pohjaksi viimeisen käsikirjoitukseni, johon tein sellaisia korjauksia ja lisäyksiä, jotka olin vuosien varrella havainnut aiheellisiksi. Tässä yhteydessä en voinut järjestelmällisesti käydä läpi niitä korjauksia, joita oli tehty painettua kirjaa tuotettaessa. Olen kuitenkin käynyt läpi 1. painoksesta saamani palautteen ja pyrkinyt ottamaan huomioon kaikki huomautukset.
Teoksen ulkoasu jää vaatimattomammaksi kuin 1. painoksen varsin tyylikäs taitto. Toisaalta julkistaminen HTML-muodossa on tarjonnut eräitä lisämahdollisuuksia. Kirjassa mainitut verkko-osoitteet on tehty linkeiksi, joita voi seurata suoraan, jos lukee kirjaa laitteella, jossa on verkkoyhteys. Kirjaan on myös lisätty osoitteita, kuten viittaus sivustoon jkorpela.fi/kirjoita, jossa on teknisiä ohjeita merkkien kirjoittamisesta.
Kirjan 1. painosta on arvosteltu siitä, että sanaa ”vierasnimi” on käytetty määrittelemättä sitä. Siksi on syytä täsmentää, että tässä vierasnimellä tarkoitetaan vierasperäistä nimeä eli sellaista erisnimeä, joka on alkujaan peräisin jostakin vieraasta kielestä. Vierasnimi voi olla suomeen mukautunut, esimerkiksi ”Saksa” ja ”Kaarle Kustaa”, tai periaatteessa täysin vieraan kielen mukainen, esimerkiksi ”Málaga” ja ”Albert Einstein”, tai jotain siltä väliltä.
Fonttien käyttöä on yhtenäistetty. Varsinainen sisältö, myös taulukoissa, on nyt Cambrialla, otsikot Calibrilla. Pienessä määrin on jouduttu ”lainaamaan” merkkejä muista fonteista Cambrian muutamien puutteiden takia. (Cambriassa priimikirjain ja kaksoispriimikirjain ʹ ja ʺ ovat vääränlaiset, pystysuorat, ja siksi ne on tässä otettu Times New Romanista.) Laitteissa, joissa ei ole Cambriaa ja Calibria, tekstit näkyvät selaimen asetusten mukaisilla fonteilla.
Palautetta voi lähettää sähköpostiosoitteeseen jukkakk@gmail.com.
Nimet ovat hyvin tärkeitä ihmisille ja yrityksille. Nimeen voi liittyä suuria tunnelatauksia. Nimen kirjoittaminen oikein on tärkeää paitsi virheiden ja sekaannusten välttämiseksi myös korrektisuuden ja kohteliaisuuden takia.
Kirjoittamisen ohjeissa on vanhastaan kehotettu kirjoittamaan vieraat nimet oikein. Asian tärkeyttä ovat lisänneet seuraavat seikat:
Tiesitkö tämän: Google-haku etsii yleensä myös epätarkkoja osumia; esimerkiksi hakusanalla Čapek löytyy myös sivuja, joilla nimi on vain muodossa Capek. Jos sanan kirjoittaa lainausmerkkeihin, esimerkiksi "Čapek", Google etsii vain tarkkoja osumia. Tämä usein auttaa merkittävästi rajaamaan hakuja.
Varsinkin paikkaan tai alueeseen viitattaessa on usein eri nimivaihtoehtoja. Nimet saattavat olla aivan eri alkuperää (esim. Turku, Åbo) tai alkujaan saman nimen hyvin erilaisiksi muuttuneita muotoja (esim. Danzig, Gdańsk). Tämän kirjan nimiluettelossa on pyritty käsittelemään tavallisimmat tällaiset valintatilanteet.
Suomen kieleen nimet ovat usein tulleet epäsuorasti jonkin välittäjäkielen kuten ruotsin, saksan, venäjän tai englannin kautta. Myöhemmin nimi on ehkä haluttu vaihtaa toisenlaiseksi, yleensä alueen nykyiseen enemmistökieleen pohjautuvaksi. Muutos ei yleensä tapahdu heti, ja se voi jäädä toteutumattakin.
Nimiä muutetaan etenkin poliittisista syistä. Nimi saatetaan kokea siirtomaavaltaan viittaavaksi, ja sen korvaaminen omaperäisellä koetaan ratkaisuksi. Tällaiset muutokset vaikuttavat muidenkin kielten käytäntöön, joskin vaihtelevasti ja usein hitaasti. Esimerkiksi Intiassa vuonna 1995 tehty Bombayn nimen muuttaminen Mumbaiksi heijastuu jo suomessakin niin, että Mumbai on tavallisempi asu. Vanhat nimet jäävät silti usein käyttöön ainakin erikoistilanteissa, kuten vaikkapa ginin tavaramerkissä Bombay Sapphire.
Monet maantieteelliset nimet ovat esiintyneet suomen kielessä venäjän mukaisessa asussa, vaikka ne ovat alueilta, joiden pääkieli on jokin muu. Osa tällaisista nimistä on jo muuttunut uuteen asuun. Esimerkiksi aiemmin vakiintuneen nimen Gruusia (venäjäksi Gruzija) tilalle on nyt vakiintunut nimi Georgia, vaikka se voikin aiheuttaa sekaantumisen Yhdysvaltain osavaltioon. Sen sijaan esimerkiksi Ukrainan kaupunki Odessa tunnetaan yhä useimmiten venäjänkielisellä nimellään, ei ukrainankielisellä (Odesa).
Vierasperäinen nimi voi esiintyä suomenkielisessä tekstissä alkuperäisessä asussaan tai eriasteisesti mukautuneena:
Sundsvall
Málaga
Bodø
Jóhanna Sigurðardóttir
Novosibirsk (alkuperäinen asu: Новосибирск)
Berne (englantia; oikeammin ja tavallisemmin Bern, saksan mukaan)
Dnestr (venäjää; ukrainaksi Dnister, romaniaksi Nistru)
Napoleon (ranskassa: Napoléon)
Bogota (oikeammin: Bogotá)
Wilhelmstrasse (oikeammin: Wilhelmstraße)
Thor Akureyri (oikeammin: Þór Akureyri)
Grönlanti [gröönlanti] : Grönlannissa (vrt. ruotsin Grönland)
Eriejärvi (englanniksi Lake Erie)
Kaarle Suuri (vrt. ruotsin Karl den Store, ranskan Charlemagne)
Tukholma (← Stockholm)
Pariisi (← Paris)
Alankomaat (käännetty nimi, pohjana ruotsin Nederländerna)
Saksa (alkujaan Saksan yhden alueen, Saksin, nimitys)
Ruotsi (vanha nimitys, aivan eri alkuperää kuin Sverige)
Mukautumattomia vierasnimiä on paljon enemmän kuin sovinnaisnimiä. Kielenhuollon kannan mukaan uusia sovinnaisnimiä ei enää pitäisi muodostaa, mutta käytännössä niitä voi syntyä eri syistä.
Sovinnaisnimiä koskevat varsin erilaiset säännöt kuin mukautumattomia vierasnimiä. Käytännössä on siis kuitenkin välimuotoja. Yksinkertaistettuja vierasnimiä käsitellään yleensä kuten sovinnaisnimiä.
Käytössä saattaa olla sekä sovinnaisnimi että mukautumaton vierasnimi, esimerkiksi Vesisaari ~ Vadsø [vaadsöö]. Valinta riippuu asiayhteydestä ja tyylistä.
Tässä kirjassa aaltoviiva ”~” osoittaa vaihtelua eli erottaa vaihtoehtoisia sanoja tai muotoja toisistaan. Hakasulkeiden ”[” ja ”]” välissä esitetään ääntämistieto tai -ohje.
Tekstissä voi esiintyä vierasnimien lisäksi muita suoraan vieraasta kielestä otettuja ilmauksia eli sitaattilainoja, esimerkiksi leasing, status quo, fait accompli. Sitaattilainoja käytetään kahdesta syystä: oppineisuuden osoittamiseksi ja välttämättömyyden pakosta. Sitaattilainalla voi olla vakiintunut käyttö erikoisalan terminä, mutta sitaattilaina voi olla välttämätön myös siksi, että jollekin asialle ei ole mitään suomenkielistä nimeä. Esimerkiksi uusista hedelmistä käytetään yleensä ensin kokonaan vieraskielisiä nimiä (kiwi, curuba, maracuya), mutta osa niistä mukautuu suomen kieleen (kiivi).
Sitaattilaina voi olla yksittäinen sana tai muutaman sanan muodostama kiinteä sanaliitto. Yksittäiset sanat muuttuvat helpoimmin varsinaisiksi lainasanoiksi, jotka mukautuvat kielemme kirjoitus- ja äännejärjestelmään. Esimerkiksi leasing-sanan rinnalle on tullut liisaus.
Sitaattilainoina käsitellään myös teosten kuten kirjojen ja artikkelien vieraskielisiä nimiä. Englannin kielessä niissä yleensä kirjoitetaan kaikki sanat paitsi kieliopilliset pikkusanat isolla alkukirjaimella. Käytäntö kuitenkin vaihtelee, joten nimiasu olisi varmistettava alkuperäislähteestä tai luotettavasta kirjaston luettelosta tai vastaavasta.
Darwinin pääteos On the Origin of Species on suomennettu nimellä Lajien synty.
Teosten nimissä voi esiintyä vanhentuneita tai muuten nykysääntöjen vastaisia vierasnimien kirjoitusasuja. Ne on syytä säilyttää, koska teoksen nimi on luonteeltaan sitaatti. Tätä sovelletaan myös elokuvien suomenkielisiin nimiin.
Andrei Rubljovin elämästä kertoo elokuva Andrei Rublev.
Myös suoranaiset lainaukset, esimerkiksi ns. lentävät lauseet kuten Who cares? tai Sapienti sat, ovat sitaattilainoja. Ne on kirjoitettava tarkoin alkuperäiskielen mukaan.
Esimerkiksi julkaisualalla tai tietotekniikassa työskentelevä voi joutua eri tavoin käsittelemään kokonaan vierasta kieltä olevaa tekstiä, vaikka ei ehkä osaisi kieltä lainkaan. Tässä kirjassa kuvataan eri kielten merkistövaatimuksia, mutta lisäksi tarvitaan muita tietoja. Englanninkielisen maailman tyylioppaissa kuten The Chicago Manual of Style ja The Oxford Style Manual on laajahkosti tietoa erikielisten tekstien muista ongelmista.
Yleensä kannattaa käyttää sitä nimiasua, jonka lukijat parhaiten tuntevat ja jota he pitävät oikeana. Toisaalta yleissuunta on, että alkuperäisnimet yleistyvät, ja monet suosivat tällaista linjaa periaatteellisista syistä. Niinpä rajatapauksissa voi ottaa huomioon, että todennäköisesti sovinnaisnimi on väistymässä.
Tässä kirjassa suositellaan seuraavaa linjaa:
Viro (sovinnaisnimi; viroksi Eesti)
Constanţa (alkuperäisnimi; ei Konstantsa kuten joskus aiemmin)
Yritys toimii Mumbaissa (ent. Bombay) Intiassa.
Kiinnostava matkailukohde on myös Ukrainan Lviv (Lvov).
Klaipėda (ei Klaipeda)
Helsingør (ei Helsingör)
Cần Thơ (ei Can Tho)
Alsace (ranskaa; ei saksan mukaan Elsass paitsi historiassa)
Eisenstein (venäläinen ohjaaja, venäjänkielinen nimi: Eizenštein)
Vierasnimet ja muut vieraat sanat kirjoitetaan siis yleensä tarkasti alkukielen mukaan. Jos tätä kantaa joudutaan perustelemaan, voidaan vedota sekä kielitoimiston kantaan (mm. Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas) että kansalliseen standardiin (SFS 4175:2006).
Vieraskielisten lähteiden käytössä ja käännöstyössä on varauduttava siihen, että esimerkiksi englanninkielisessä tekstissä ei erikielisiä nimiä useinkaan ole edes pyritty kirjoittamaan oikein. Alkuperäisen kirjoitusasun säilyttämisen periaate on kyllä yleistymässä, mutta ei vielä kovin yleinen.
Suomen kielen lautakunta on ottanut (v. 2000) sellaisen kannan, että yritysnimien kirjoittamiseen voidaan soveltaa seuraavia sääntöjä (sulkeissa Kielikellossa 2/2001 esitettyjä esimerkkejä, jotka eivät sisälly itse kannanottoon):
Kannanottoa tehtäessä on ilmeisesti ajateltu ennen muuta suomalaisten yritysten nimiä, olipa niissä vieraskielisiä aineksia tai ei. Kanta voidaan kuitenkin tulkita ulkomaalaisiakin yrityksiä koskevaksi.
Tuotenimistä eli tavaramerkeistä on Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaassa on selvä kannanotto: ne ”on suotavaa kirjoittaa tekstissä yleisten oikeinkirjoitusohjeiden mukaisesti, vaikka ne olisi rekisteröity näistä poikkeavassa asussa.” Yhtenä esimerkkinä on ”Powerpoint”, joka on kansainvälinen tuotemerkki; sen haltija käyttää asua ”PowerPoint”.
Yhdistysten ja vastaavien nimistä kielenhuolto antaa kolmenlaisia ohjeita: käytetään rekisteröityä nimeä, käytetään yhdistyksen itsensä käyttämää nimeä ja noudatetaan kielen yleisiä sääntöjä. Nämä voivat kaikki johtaa eri tuloksiin.
Yritykset ja yhteisöt saattavat vaatia hyvinkin tiukasti tiettyjen kirjoitusasujen noudattamista, esimerkiksi nimen kirjoittamista kokonaan isoin kirjaimin. Sellaiseen on työntekijän tai yhteistyökumppanin usein mukauduttava.
Lukijat ovat saattaneet tottua nimien yleisesti käytettyihin asuihin kuten PowerPoint ja InDesign. Niistä poikkeavat asut voivat näyttää virheiltä ja saattavat vaikeuttaa nimen tunnistamista. Mitä tunnetumpi nimi on lukijakunnan keskuudessa, sitä arveluttavampaa on poiketa tutusta kirjoitusasusta.
Seuraavia periaatteita voi noudattaa silloin, kun ei ole selvää pakkoa noudattaa joko kielenhuollon suosituksia tai yrityksen tms. omaa kantaa:
Nordea Pankki
Hufvudstadsbladet
Suomen Kodály-Seura (yhdistysrekisterissä: Suomen Kodaly-seura)
YouTube
PowerPoint
iPhone
Arla Ingman Mansikkajogurtti (← Arla Ingman® Mansikkajogurtti)
Airberlin (← airberlin)
Hyla (← HYLA)
SAS [äs aa äs]
Avanti (← Avanti!)
Carré d’Art – Musée d’Art Contemporain (← Carré d'Art - Musée d'Art Contemporain)
Linjaa voi perustella sillä, että kyse on nimistä, joita yritykset haluavat käyttää itsestään ja tuotteistaan julkisuudessa. Ne valitsevat niin itse nimen kuin sen kirjoitusasunkin. Esimerkiksi iso kirjain keskellä sanaa voi olla olennainen osa sanakuvaa. Kummallisuudet nimissä ovat yritysten vastuulla, eivät niistä kirjoittavan. Siksi on parasta tehdä nimiin vain sellaiset muutokset, jotka ovat tarpeen nimien käyttämiseksi lauseissa tai ovat teknisiä korjauksia.
Sen sijaan kaupunkien nimet eivät ole samalla tavoin otettuja nimiä. Niitä voi käsitellä kielen yleisten sääntöjen mukaan.
Ålborg (tanskaa; kaupungin oma käytäntö: Aalborg)
Henkilönnimissä esiintyy usein suomen kielen säännöistä poikkeavaa isojen kirjainten käyttöä. Missään ohjeissa ei ole esitetty, että niitä pitäisi korjailla.
Jake LaMotta, Leonardo DiCaprio, Anthony LaPaglia, Mervyn LeRoy
Sovinnaisnimi tarkoittaa yleisesti asua, jonka nimi on saanut jossain muussa kielessä kuin siinä, mistä se on peräisin. Sovinnaisnimiä esiintyy kaikissa kielissä etenkin tunnetuimmille paikoille ja maille.
Tukholma (suomea)
Stockholm (ruotsia)
Stoccolma (italiaa)
Estocolmo (espanjaa)
Vieraskielistä tekstiä käytettäessä tai käännettäessä on oltava valmis selvittämään, onko jokin nimi sovinnaisnimi ja mitä se tarkoittaa. Noloja virheitä syntyy, jos suomenkielisessä tekstissä esiintyy muuhun kieleen kuuluva sovinnaisnimi, esimerkiksi ”kävimme Venedigissä” (Venedig on Venetsian ruotsinkielinen nimi) tai ”Bernen sopimus” (Berne on Bernin englanninkielinen nimi).
Sitaattilainojen ja sitaattien sisällä ei käytetä sovinnaisnimiä, koska tarkoitus on esittää vieraskielinen ilmaus mahdollisimman tarkoin. Tällainen tilanne on esimerkiksi sellainen, jossa paikannimi on muun nimen osana.
Lauantaina pelattiin IFK Stockholmia vastaan.
Sovinnaisnimiä ei yleensä käytetä silloin, kun nimi on otettu toissijaiseen käyttöön, esimerkiksi paikannimi ravintolan nimeksi, henkilönnimi laivan nimeksi tai eurooppalainen paikannimi amerikkalaisen paikan nimeksi.
ravintola Halikarnas (nimenä Halikarnassoksen turkinkielinen nimi)
lentotukialus Kijev (oli nimetty Kiovan kaupungin mukaan)
Paris, Texas (alkujaan Pariisin mukaan nimetty kaupunki)
Hong Kong -tavarataloketju (Hongkongin mukaan nimetty)
Venera-luotain (Venuksen, venäjäksi Venera, mukaan nimetty)
Jos nimi on kuitenkin tuttu tai yhteys sen varsinaiseen merkitykseen on helposti hahmottuva, saatetaan käyttää sovinnaisnimeä. Huolitellussa kielessä tätä vältetään, paitsi tapauksissa, joihin käytäntö on vakiintunut.
hotelli Moskva ~ hotelli Moskova
Phobos-luotain (venäjäksi Fobos; Marsin kuun Phoboksen mukaan)
Käännetyn nimen osana käytetään sovinnaisnimeä. Tällöin itse nimen osana on suomenkielinen yleisnimi kuten ”maa” tai ”joki”. Sen sijaan edellä mainituissa esimerkeissä varsinainen nimi on vieraskielinen, ja tätä nimeä voidaan käyttää ja taivuttaa itsenäisenäkin (esim. ”mennään syömään Halikarnakseen”).
Frans Joosefin maa (saksaksi Franz-Josef-Land)
Kielenhuollon nykyiset suositukset vierasnimien asusta voidaan tiivistää seuraavasti. Suositukset on esitetty paikannimiä koskevina, mutta ne voitaneen tulkita yleisemmäksikin kannanotoksi.
Suositusten kuvauksessa sanotaan myös: ”YK:n paikannimikonferenssit ovat suosittaneet – – myös kansallisten sovinnaisnimien määrän harkittua karsimista eli palaamista alkuperäisten nimien käyttöön. Tämä on helpointa nimiasuissa, jotka eroavat toisistaan vain vähän. Suomen kielessä sellaisia muutoksia ovat esim. Upsala > Uppsala; Vermlanti > Värmlanti ~ Värmland ja Skoone > Skåne.” (Kielikello-lehti 1/2004.)
Paikannimikonferenssien päätökset ovat todellisuudessa melko huonosti tunnettuja. Kansainvälinen tiedonvälitys soveltaa monia, usein niistä poikkeavia erilaisia käytäntöjään. Suomen kielen käytännöissä on kuitenkin osittain menty suositusten suuntaan esimerkiksi Ruotsin paikannimien osalta.
Henkilönnimien vanhoja suomen kieleen mukautettuja asuja käytetään edelleen, mutta uusia mukautuksia ei kielenhuollon mukaan enää pidä tehdä.
Britannian kuningatar Viktoria (englanniksi Victoria)
Ruotsin tuleva kuningatar Victoria
Historiantutkijat ovat kuitenkin ryhtyneet korvaamaan sovinnaisnimiä alkukielisillä. Yleiskielessä tällainen ilmiö on rajoittunut lähinnä ruotsalaisten ja suomalaisten ruotsinkielisiin nimiin.
Sakari Topelius ~ Zachris Topelius
Kustaa Vaasa (historioitsijoiden kielessä myös: Gustav Vasa)
Ulriika Eleonoora (mm. kansallisbibliografiassa: Ulrika Eleonora)
Vaikka kirjoittaja pitäisi sovinnaisnimeä vanhentuneena tai jopa harhaanjohtavana, on usein hyvä mainita se sulkeissa, kun nimi esiintyy ensi kerran.
Per (Pietari) Brahe
Kansainvälinen, etenkin englanninkielinen tiedonvälitys on tuonut kieleen eräänlaisia kansainvälisiä sovinnaisnimiä. Usein alkuperäinen asu on vieraan kirjoitusjärjestelmän mukainen, ja se on kirjoitettu latinalaisin kirjaimin lähinnä englannin käytäntöjen mukaan. Käytetään esimerkiksi kirjoitusasua Aristoteles Onassis, vaikka yleiset kreikkalaisten nimien käsittelyn periaatteet johtaisivat asuun Aristotelis Onasis.
Pitäisikö esimerkiksi urheilutuloksissa käyttää urheilijoiden nimistä niitä asuja, joita uutissähkeet ja kilpailunjärjestäjien tiedotteet sisältävät? Nimethän eivät enimmäkseen ole laajasti tunnettuja. Käytännössä tarkistamiseen ei useinkaan ole aikaa uutistoiminnassa. On parempi kirjoittaa kaikki nimet samoilla periaatteilla väärin (siis uutislähteen mukaan) kuin sekavasti osittain oikein, osittain väärin.
Yleensä kirjoittajan tulisi kuitenkin selvittää, mikä on sääntöjen mukaan oikea kirjoitusasu eikä suoraan käyttää englanninkielistä tietolähdettä. Jos tunnetun henkilön nimi kuitenkin hyvin yleisesti esiintyy jossakin tietyssä asussa, sitä voidaan pitää oikeana. Alkuperäisnimi voidaan mainita sulkeissa.
venäläinen taidemaalari Wassily Kandinsky (Vasili Kandinski)
Osa sovinnaisnimistä on suomennoksia: nimen osia on käännetty vastaaviksi suomen kielen sanoiksi. Usein kokonaisuutta ei edes mielletä erisnimeksi.
Harvardin yliopisto = Harvard University
Brooklynin silta = Brooklyn Bridge
Toisaalta usein on vaihtoehtona käyttää alkuperäistä nimitystä sellaisenaan. Tällaiset valinnat ovat usein tyylikysymyksiä. Alkuperäinen nimitys voidaan myös kokea täsmällisemmäksi ja selvemmäksi, tietyn kohteen nimeksi.
Kävelimme Brooklyn Bridgen yli.
Englannin kielessä on erisnimi usein sellaisenaan määritteenä. Suomen kielessä on vanhastaan kirjoitettu nimi genetiiviin.
Nobelin palkinto = Nobel Prize
Vieraan kielen mallin mukainen käytäntö on kuitenkin yleistä etenkin silloin, kun yhteys erisnimen alkuperäiseen merkitykseen (kuten henkilönnimimerkitykseen) on hämärtynyt.
Maginot-linja (ei yleensä: Maginot’n linja)
Eiffel-torni (harvemmin: Eiffelin torni)
Pulitzer-palkinto (joskus: Pulitzerin palkinto)
Maantieteellisiin nimiin on kielenhuolto ottanut sellaisen kannan, että nimi kirjoitetaan yleensä yhdeksi sanaksi. Yhdysmerkkiä ei useimmissa tapauksissa käytetä. Alkuosa kirjoitetaan perusmuotoon, ”ellei jokin seikka erityisesti vaadi genetiiviä”. Erityisen seikan muodostaa se, että alkuosa on helposti tunnistettavissa henkilönnimeksi tai lähiseudun paikannimeksi. Säännön soveltaminen on käytännössä vaikeaa ja tulkinnanvaraista.
Araljärvi (aiemmin yleensä: Aral-järvi)
Cookinsaaret (nimetty James Cookin mukaan)
Gibraltarinsalmi (nimetty Gibraltarin niemimaan mukaan)
Jos maantieteellisen nimen osana on yleisnimi, joka tarkoittaa esimerkiksi lahtea, metsää tai ilmansuuntaa, se yleensä suomennetaan. Tämän kirjan nimiluetteloon on otettu tällaisista nimistä yleensä vain poikkeavat tai muuten merkittävät.
Chesapeakenlahti = Chesapeake Bay
Länsi-Virginia = West Virginia
Jos erisnimi kuitenkin koostuu vain yleissanoista, ilman että sen osat ovat erisnimiä, se yleensä jätetään kääntämättä.
Thunder Bay (sanoista thunder ’ukkonen’ ja bay ’lahti’)
West Point
East Side
New-sanan tai vastaavan muunkielisen sanan käsittely vaihtelee tapauksittain. Tyypillisesti alueiden nimissä se käännetään.
Uusi-Seelanti = New Zealand
Uusi-Englanti = New England
Yhdysvaltain osavaltioiden ja kaupunkien nimissä se kuitenkin jätetään yleensä kääntämättä.
New York
New Jersey
New Orleans
Englanninkielisissä nimissä voi esiintyä ilmansuunnan nimi tai sen adjektiivijohdos joskus eri merkityksissä. Esimerkiksi South Africa tarkoittaa valtiota, Southern Africa taas laajempaa aluetta, ei välttämättä tarkkarajaista. Tällaisiin tapauksiin ei nykyisten normien mukaan suositella suomen kieleen adjektiivia (ei: eteläinen Afrikka), vaan muita rakenteita.
Afrikan eteläosa
Suomen kielen nykyisten sääntöjen mukaan maantieteellinen nimi kirjoitetaan yleensä yhdyssanaksi, jos sen osana on suomennettu määrite. Aiemmin adjektiivi kirjoitettiin erilleen (Punainen meri).
Punainenmeri = Red Sea
Keltainenjoki = Yellow River
Yhdysmerkkiä ei yleensä käytetä, toisin kuin aiemmin (esim. Garda-järvi).
Uumajajoki = Ume älv
Gardajärvi = Lago di Garda
Jos suomennettu osa on erisnimen edellä, sanassa käytetään yhdysmerkkiä.
Itä-Saksa
Sininen-Niili
Osat yhdistetään yhdysmerkillä, jos alkuosana on taipuva adjektiivi, kuten ”uusi”, tai monikollinen adjektiivi.
Uusi-Guinea
Vähä-Aaisa
Pienet-Antillit
Nimen osa kirjoitetaan kuitenkin eri sanaksi, jos toinen osa on suomen kielen kannalta yhdyssana.
Etelä-Kiinan meri (alkuosa yhdyssana)
Isot Sundasaaret (loppuosa yhdyssana)
Yleisistä yhdyssanasäännöistä johtuu, että jos yhdyssanan osana on sanaliitto, se erotetaan toisesta osasta tyhjällä välillä.
Itä- New York
Saint Lawrence -joki
Tällaiset ilmaukset hämmentävät lukijoita, joten niitä kannattaa välttää. Esimerkiksi vaihtoehto ”itäinen New York” ei välttämättä ole kielenhuoltajien mieleen, mutta ”New Yorkin itäosa” on yleensä ongelmaton.
Sanaliitoiksi (ei yhdyssanoiksi) kirjoitetaan hallinnolliset nimitykset, joissa yleisnimenä on esimerkiksi lääni, piiri tai territorio, sekä ihmisen tekemien rakennelmien nimitykset, joissa yleisnimenä on esimerkiksi kanava, pato tai tunneli.
Hallandin lääni
Kielin kanava
Epäselvempi on sääntö, jonka mukaan tietyt maantieteelliset termit kirjoitetaan eri sanaksi: aavikko, alanko, allas, alue, atolli, hauta, jyrkänne, kaista, kanaali, keidas, kynnys, kynnäs, laakio, putous, ryhmä, suisto, syvänkö, tasanko, tundra, ylänkö. Listaa ei ole tarkasti määritelty, mutta mm. kannas-sana ei kuulu siihen, vaan sääntöjen mukainen asu on ”Karjalankannas”, jonka rinnalla tosin nykyisin sallitaan ”Karjalan kannas”.
Atacaman aavikko
Mariaanien hauta
Niilin suisto
Yritysten, laitosten, yhdistysten ja muiden organisaatioiden nimiä ei yleensä käännetä, vaan käytetään alkukielistä nimeä sitaattilainana. Käytännössä tekstissä käytetään usein lyhennettä, ja koko nimi mainitaan vain kerran. Tarvittaessa voidaan tällöin esittää myös suomenkielinen kuvaus, joka siis ei ole käännös, vaan vapaa selitys.
Kokouksen järjestää vuosittain Amerikan tiedeseura AAAS (American Association for the Advancement of Science). AAAS:ssä on yli 10 miljoonaa jäsentä.
Jos nimestä ei voida tekstissä käyttää kätevää, helposti taivutettavaa lyhennettä, sitä täytyy käyttää sitaattilainan tavoin. Se siis esiintyy lauseyhteyden vaatimalla tavalla taivutettuna. Kursivointi ei yleensä ole aiheellista.
Hän on opiskellut École Polytechniquessa.
Joskus voidaan käyttää ns. tukisubstantiivia taivutuksen helpottamiseksi ja ilmaisun sujuvoittamiseksi, osittain myös ymmärrettävyyden takia. Tukisubstantiivi on yleisnimi kuten ”yritys” tai ”laitos”, joka liitetään nimen perään ja jota taivutetaan nimen sijasta. Nimi ja tukisubstantiivi yhdistetään yhdysmerkillä.
Olin töissä Renault-yhtiössä.
Teosta on syytetty al-Qaida-järjestöä.
Jos nimi sisältää useampia kuin yhden sanan (eli sisältää välilyönnin), yhdysmerkin edelle kuuluu tällaisissa rakenteissa välilyönti.
Hän liittyi Crna ruka -järjestöön.
Tukisubstantiivi ei kuitenkaan sovi kuin joihinkin tilanteisiin. Siksi käytetään joskus, lähinnä hallintokielessä, ilmaisua, johon sisältyy muotoa ”X-niminen” oleva määrite.
Varanotaarin tutkinto Åbo Akademi -nimisessä yliopistossa.
Useimmiten voisi aivan hyvin taivuttaa nimeä suoraan.
Varanotaarin tutkinto Åbo Akademissa.
Vieraissa kielissä on usein nimen edessä määräävä artikkeli, kuten englannin the, ranskan le tai la taikka arabian al-. Jos kyse on maantieteellisestä nimestä, sille on usein suomessa sovinnaisasu, jolloin ei synny kysymystä artikkelin säilyttämisestä.
the Channel Islands = Kanaalisaaret
Jos sovinnaisasua ei ole, käytetään suomessa yleensä vieraskielistä nimeä ilman artikkelia.
Peak District (englannissa tekstissä: the Peak District)
Joissakin nimissä artikkeli kuitenkin säilytetään. Nimi on silloin usein niin vierasta kieltä, että moni suomalainen ei miellä sanaa artikkeliksi.
A Coruña (galiciaa; aiemmin espanjan mukaan: La Coruña)
Joihinkin nimiin artikkeli kuuluu niin kiinteänä osana, että sitä käytetään aina. Tällaisia ovat mm. monet lehtien nimet ja teosten nimet, jotka muodostavat jopa lauseentapaisen vieraskielisen ilmauksen. Tällöin nimen alussa oleva artikkeli aloitetaan isolla kirjaimella.
Luin The Timesia. (brittiläinen lehti)
Luin Le Mondea. (ranskalainen lehti)
Siellä esitettiin The Invincible Iron Man. (elokuva)
Henkilönnimen edessä on usein lyhyt sana tai sanayhdistelmä, joka on alkuperäkielessä prepositio tai preposition ja artikkelin yhdistelmä. Tällaisia ovat von, av ja de sekä von und zu, van der ja de la. Suomalaisten henkilöiden nimissä tällaiset sanat säilytetään aina.
Georg Henrik von Wright oli kansainvälisesti tunnettu filosofi.
Prepositio säilytetään myös monissa tunnetuissa nimissä, koska se koetaan niiden kiinteäksi osaksi.
de Gaulle
von Döbeln
van der Waals
Useat prepositiot, kuten saksan von ja hollannin van, jätetään yleensä pois silloin, kun sukunimi mainitaan ilman etunimeä.
presidentti Hindenburg (mutta: Paul von Hindenburg)
Beethovenin 5. sinfonia (mutta: Ludwig van Beethovenin)
Jos prepositiota käytetään, se kirjoitetaan virkkeen alussa isolla alkukirjaimella. Kielen sääntöjen mukaan tästä poiketaan vain siinä lähinnä teoreettisessa tilanteessa, että virke alkaa von-preposition lyhenteellä ”v.”.
Von Tippelskirch kirjoitti useita sotahistorian kirjoja.
Henkilönnimen edessä olevat pikkusanat kirjoitetaan yleensä pienellä alkukirjaimella, paitsi virkkeen alussa. Tähän kuitenkin poikkeuksia kuten ranskan Le ja hollannin prepositio Van belgialaisissa nimissä.
Tiedätkö, mitä ovat van der Waalsin voimat?
Talo on Le Corbusier’n suunnittelema.
Eurooppa-neuvoston ensimmäinen pysyvä puheenjohtaja oli Herman Van Rompuy.
Kuitenkin Kielitoimiston kielipankin sivulla Etuliitteet sukunimissä sanotaan: ”Alankomaalaisissa nimissä etuliite van kirjoitetaan isolla, kun mainitaan pelkkä sukunimi, ja pienellä silloin, kun mainitaan etunimi ja sukunimi: Van Gogh, Vincent van Gogh.” Tämä kyllä noudattaa hollannin kielen normeja, mutta ei vaikuta tolkulliselta tavalta suomen kielessä. Sitä paitsi hollannin normeissa sääntö koskee kaikkia sukunimien prepositioita (myös esim. de) Alankomaissa, ei vain van-sanaa. Järkevää on käyttää suomessa johdonmukaisesti pientä alkukirjainta tällaisissa prepositioissa.
Onko tämä todella van Goghin tuotantoa?
Toisaalta esimerkiksi Eddie Van Halenin nimi on perusteltua kirjoittaa näin, koska nimi on englanninkielistetty (alkuperäinen hollanninkielinen nimi oli Edward van Halen).
Henkilönimen edessä oleva aatelisarvoa tai vastaavaa osoittava etuliite kuten Sir ei ole itse nimen osa. Siksi sitä ei tarvita suomen kielessä, jossa ei yleensä ole tapana tuoda esiin aateluutta.
Thomas More (englannissa usein: Sir Thomas More)
Ison alkukirjaimen käytössä on monia eroja kielten välillä:
Englannin kielen käytäntö siis poikkeaa muista kielistä, mutta valta-asemansa takia englanti vaikuttaa eri kieliin, horjuttaen niiden käytäntöjä. Seuraavaan taulukkoon on koottu tässä suhteessa erityisen tavallisia ongelmatapauksia.
Sanan tai ilmauksen tyyppi |
Esimerkki (englannissa – suomessa) |
---|---|
Aatteen nimi |
Socialism – sosialismi |
Aikakauden nimi |
the Middle Ages – keskiaika |
Arvonimi nimen yhteydessä |
President Bush – presidentti Bush |
Erisnimen johdos |
African – afrikkalainen |
Horoskooppimerkki |
Aquarius – vesimies |
Johtajan titteli tms. |
the Pope – paavi |
Juhlapäivän nimi |
Thanksgiving Day – kiitospäivä |
Kielen nimi |
English – englanti |
Kuukauden nimi |
January – tammikuu |
Laitoksen nimi |
Parliament – eduskunta (t. parlamentti) |
Liittouman nimi (eräät) |
the Allied – liittoutuneet |
Puolueen käyttönimi |
Labour – labour |
Sodan nimi |
the Winter War – talvisota |
Tapahtuman nimi |
the Restoration – restauraatio |
Uskonnon nimi |
Islam – islam |
Viikonpäivän nimi |
Monday – maanantai |
Vierasnimestä käytetään yleensä sen kielen mukaista asua, johon nimi lähinnä kuuluu. Käytännössä paikannimissä noudatetaan yleensä maan virallista kieltä tai hallitsevassa asemassa olevaa kieltä. Jos virallisia kieliä on useita, seurataan yleensä eurooppalaista kieltä tai puhutuinta kieltä. Kuitenkin esimerkiksi Intiassa on muutettu vakiintuneitakin englannin mukaisia nimiä paikallisen kielen mukaisiksi.
Nimien muuttelu on seurannut enemmän rajojen ja poliittisten järjestelmien kuin kieliolojen muutoksia. Esimerkiksi Danzigin vaihtaminen Gdanskiksi (oikeastaan Gdańsk) suomenkielisessäkin tekstissä johtui ennen muuta kaupungin siirtymisestä Puolalle. Tästä johtuu sekin, että Danzig-nimeä käytetään edelleen historiasta puhuttaessa.
Neuvostoliiton hajoamisen myötä on ruvettu käyttämään paikoista mm. niiden ukrainan- tai valkovenäjänkielisiä nimiä. Niinpä ennen Lvov-nimellä tunnettua Ukrainan kaupunkia on ruvettu kutsumaan ukrainankielisellä Lviv-nimellä. Ei ole virallista yleistä kannanottoa siihen, missä määrin venäjästä tulleet nimien muodot voidaan katsoa suomen kieleen vakiintuneiksi. Pienille ja vähän tunnetuille paikoille ruvettaneen kuitenkin käyttämään kunkin alueen valtakielen mukaisia nimiä, vaikka ne mm. vanhoissa kartoissa esiintyvät venäjänkielisillä nimillä.
Euroopassa on alettu tunnustaa monia alueellisia kieliä, jotka on ennen leimattu kansalliskielen murteiksi, kuten katalaani (Espanjassa) ja oksitaani (mm. Ranskassa). Etenkin jos alueella on laaja itsehallinto ja paikallinen kieli on vallitsevassa asemassa, voisi perustella paikallisen kielen mukaisia asuja. Sellaiseen ei kuitenkaan ole vielä menty kovin laajasti, joskin kartoissa niitä saattaa jo esiintyä.
Jos alue tai joki ulottuu usean maan alueelle, suomessa käytettävä nimi perustuu yleensä siihen, minkä kielen kautta kohde on ensin tullut tunnetuksi. Aivan mahdottomuuksiin päädyttäisiin, jos esimerkiksi joen eri kohdista käytettäisiin eri nimiä sen mukaan, minkäkielisen alueen halki se missäkin virtaa (esimerkiksi Elbe ~ Labe) – vaikka kielitoimisto onkin antanut sellaisen ohjeen. (Tämän kirjan 1. painoksen arvostelussa Kielikello-lehdessä ohjetta on selitetty niin, että Elbe-nimeä voi käyttää koko joesta ja että Tšekissä virtaavaa osuutta voi kutsua myös Labe-nimellä.)
Mitä tärkeämmästä tekstistä on kyse, sitä olennaisempaa on tarkistaa nimien kirjoitusasu hakuteoksista tai muista luotettavista lähteistä. Usein nimelle on vahvistettu virallinen kirjoitusasu. Vierasnimien osalta tämä tarkoittaa useimmiten alkukielen mukaista asua. Virallinen tai vahvistettu nimiasu on yleensä laitoksilla ja yrityksillä, mutta myös tuotteilla.
Tunnetun paikan, organisaation, henkilön tms. nimen asun tarkistaminen kannattaa usein aloittaa tietosanakirjasta. Suomessa oli vahva hyvien tietosanakirjojen perinne, joka valitettavasti katkesi 2000-luvun alkuvuosina. Tietosanakirjoissakin on toki virheitä. Tavallisempi ongelma on, että nimeä ei löydy, koska se ei ollut riittävän tärkeä silloin, kun tietosanakirja tehtiin.
Paikannimien ja historian nimien lähteinä vanhoilla tietosanakirjoilla on oma arvonsa. Niillä voi usein perustella vanhan sovinnaisnimen käyttöä. Verkossa on digitoidussa muodossa saatavilla vuosina 1909–1922 julkaistu Tietosanakirja runeberg.org/tieto/ ja 1920-luvun Pieni tietosanakirja runeberg.org/pieni/.
Alakohtaisten hakuteosten tiedot nimistä eivät aina ole niin luotettavia kuin voisi odottaa. Esimerkiksi historian, taidehistorian tai luonnontieteen hakuteoksissa on usein virheitä vierasnimissä.
Myös kielenkäytön oppaissa on usein luetteloita nimien asuista. Koska nimiä muutetaan usein, sellaiset luettelot saattavat vanhentua jo vuosikymmenessä. Lisäksi niitä ei useinkaan tarkisteta riittävästi, kun oppaasta tehdään uusittu painos.
Laaja kooste erisnimien alkuperäisiä asuja, järjestettyinä englannin kielessä yleisesti käytetyn asun mukaan, on O. T. Fordin verkkosivulla the-stewardship.org/research/glossary.htm (Multilingual glossary to native forms). Sivun hyödyllisyyttä heikentää mm. se, että siinä käytetyt nimien siirtokirjoituksen menetelmät poikkeavat monelta osin standardien mukaisista, joskin ne on sivustossa dokumentoitu (Transcription protocols). Sivulla on kuitenkin etenkin nykyajan henkilönnimiä yms. laajemmin kuin tässä kirjassa.
Wikipedia-verkkosivusto www.wikipedia.org on perimmäisestä epäluotettavuudestaan (siihen voi kuka tahansa kirjoittaa mitä tahansa) huolimatta usein hyödyllinen lähde, kun etsitään vierasnimen oikeaa asua. Wikipediaan on nimittäin saattanut kirjoittaa myös joku, joka puhuu kyseistä kieltä ja joka muutenkin oikeasti tuntee asiaan. Esimerkiksi hyvästäkin suomalaisesta hakuteoksesta saattaa löytyä sellainen turkkilainen nimi kuin Ismet Inönü, mutta Wikipediasta löytynee ainakin turkinkielisestä osasta oikea asu İsmet İnönü, jossa siis on asianmukaisesti pisteet I-kirjainten päällä.
Toisaalta Wikipediaan kirjoittavilla henkilöillä on usein omia, ehkä teoreettisesti perusteltuja, mutta yleisestä käytännöstä poikkeavia käsityksiä sanojen kirjoitusasusta ym. Wikipedian artikkelin erikielisten (esimerkiksi englannin- ja saksankielisten) versioiden vertailu voi olla hyödyksi.
Wikipedian sivulta toisaalta usein löytyy linkki johonkin viralliseen tai muuten luotettavaan sivustoon, josta tiedon voi tarkistaa.
Finto-palvelu finto.fi sisältää suuren määrän eri alojen sanastoja. Suurin osa sisällöstä on yleisnimiksi katsottavia termejä eikä erisnimiä, mutta Fintoon sisältyvästä aineistoista etenkin Yleinen suomalainen asiasanasto (YSA) sisältää melko paljon joskin hajanaisesti myös mm. maantieteellisiä nimiä. Vaikka Finto on Kansalliskirjaston ylläpitämä, sen sisältö ei yleisesti ole virallista; eri sanastojen virallisuusaste vaihtelee.
Internetin hakukoneilla voi etsiä tietoja siitä, missä muodossa nimiä yleensä käytetään. Jos vertailussa jonkin muodon yleisyys suomenkielisillä sivuilla on yli 80 %, sitä voi pitää oikeana, vaikka se olisi normien mukaan väärä. Erittäin virallisessa kielenkäytössä tällainen enemmistöperiaate ei kuitenkaan ehkä riitä, vaan pitää selvittää normi.
Toisaalta hakukoneella löytyvien sivujen joukossa voi myös olla virallinen tai ohjeellinen tietolähde tai viittaus sellaiseen. Ei kuitenkaan ole mitään yleistä tapaa etsiä erityisesti juuri luotettavia sivuja.
Hakukoneista Google on pitkään ollut hallitsevassa asemassa. Sen ongelmiin kuuluu, että sen toimintatapaa on muuteltu usein. Niinpä seuraavatkin ohjeet saattavat vanhentua koska vain:
Jos etsittävä nimi löytyy vieraskieliseltä sivulta, Google-kääntäjä auttaa usein selvittämään, millaisesta asiayhteydestä ja minkätyyppisestä sisällöstä on kyse. Käännös voi kyllä olla sekava. Googlen hakutuloksissa on usein linkki ”Käännä tämä sivu”. Aina voi käyttää suoraan osoitetta translate.google.fi, jolloin voi leikata ja liimata käännettäväksi vain halutun osan tekstistä.
Kilpailevista kääntäjistä mainittakoon Microsoftin translate.bing.com sekä Systranin www.systranet.com, joka usein tuottaa parempaa jälkeä, mutta osaa pienemmän määrän kieliä (ei suomea).
Maantieteelliset nimet kuten maiden ja kaupunkien nimet ovat usein poliittisestikin kiistanalaisia. On erilaisia käsityksiä siitä, mikä on oikea asu ja kuka sen päättää. Keskeinen lähde on kielitoimiston kooste Maat, pääkaupungit ja kansalaisuudet.
EU:n tekstinlaadinnan ohjeissa lähinnä vastaava kooste on alueiden nimien luettelo publications.europa.eu/code/fi/fi-5000500.htm. Muutamia yksityiskohtia lukuun ottamatta se vastaa kielitoimiston ohjeita.
Vaikka esimerkiksi maannimistä siis on saatavilla normeja, maantieteelliset nimet yleisesti ovat varsin ongelmallisia. Kaikille nimille ei voida vahvistaa virallisia suomessa käytettäviä asuja, ja yleiset säännöt taas ovat osittain varsin tulkinnanvaraisia.
Kotimaisten kielten keskus julkaisi vuonna 2018 verkkoaineiston ”Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet”, kaino.kotus.fi/eksonyymit/. Sitä lienee tulkittava niin, että sovinnaisnimeä käytetään vain niistä paikoista, jotka esiintyvät siinä, ja että muista käytetään paikallista nimeä.
Myös uusia karttoja voi käyttää tietolähteenä, joskin karttojen laatutaso vaihtelee suuresti tässäkin suhteessa. On hyvä käyttää tunnetun kustantajan julkaisemaa varsinaista karttakirjaa. Verkossakin on monia kartastoja (kuten maps.google.com), joissa on tietoja kadunnimien tasolle asti, joskin taso ja luotettavuus vaihtelevat melkoisesti. Nykyisin kartoissa pyritään yleensä käyttämään paikallisia nimiä, mutta siirtokirjoituksen menetelmissä on suurta vaihtelua jopa saman kartaston sisällä.
Seuraavaan taulukkoon on koottu tietoja eräitä aihepiirejä koskevista tietolähteistä. Erikoisalojen tietokannat ovat yleensä luotettavampia lähteitä kuin verkkosivut yleensä tai edes painetut hakuteokset. Taulukossa on mukana myös suomalaisia tietolähteitä, koska Suomessa käytetään yleisesti vieraskielisiä yritys- ja tuotenimiä.
Nimen tyyppi |
Osoite |
Huomauksia |
---|---|---|
elokuva |
kansainvälinen |
|
suomalainen |
||
EU:n toimielin |
monikielinen |
|
hist. henkilö |
suomalaiset |
|
kirja |
suomeksi julkaistut |
|
näyttelijä |
kansainvälinen |
|
paikannimi |
sovinnaisnimet |
|
monikielinen |
||
runo |
suomennetut |
|
ruoka |
ruoka-alan sanoja |
|
tuotemerkki |
Suomessa rek. |
|
EU:ssa rekisteröity |
||
tv-sarja |
kansainvälinen |
|
yritys |
suomalaiset |
Tässä kirjassa esitetään suomenkieliseen puheeseen sopivia ääntämisohjeita. Siksi ohjeissa käytetään tavallista suomen kielen kirjoitustapaa. Esimerkiksi pitkä vokaali merkitään kahdella vokaalimerkillä (esim. aa eikä a: tai ā kuten usein muualla). Kuitenkin käytetään seuraavan taulukon kuvaamia merkkejä esittämään äänteitä, jotka eivät kuulu suomen varsinaiseen äänteistöön, mutta ovat monille tuttuja esimerkiksi englannista.
|
Nimi |
Merkitys |
Selitys |
---|---|---|---|
ŋ |
äng |
äng-äänne |
Kuten n suomessa k:n edellä |
š |
hattu-s |
suhuäänne |
Kuten sh englannissa, esim. ship [šip] |
ž |
hattu-z |
soinnillinen suhuäänne |
Kuten s englannin sanassa measure |
z |
tseta |
soinnillinen s |
Kuten z englannissa |
w |
kaksois-v |
huulien kevyt kosketus |
Kuten w englannissa, esim. way |
ə |
švaa |
neutraalivokaali |
Kuten a englannin sanassa about |
ð |
eth |
soinnillinen th-äänne |
Kuten th englannin sanassa the |
þ |
thorn |
soinniton th-äänne |
Kuten th englannin sanassa tooth |
h |
yläindeksi-h |
aspiraatio, h-mainen lisä |
Englannin tip voi ääntyä [thip] |
– |
viiva |
kirjain ei äänny |
Esim. h [–] tarkoittaa, että h ei äänny |
Pääpaino osoitetaan akuutilla painollisen vokaalin päällä, esimerkiksi [kajén]. Tätä tapaa käytetään kirjassa vain vähän, koska suomessa vieraankin sanan pääpaino asettuu yleensä ensimmäiselle tavulle. Paino on merkitty vain sellaisiin sanoihin, joiden painottaminen alkuperäkielen mukaan on melko tavallista.
Joissakin tapauksissa osoitetaan vokaalin nasaalisuus (nenän kautta ääntyminen) aaltoviivalla vokaalin päällä, esimerkiksi ”Mont [mõ]”. Usein nasaalisuus korvautuu n- tai äng-äänteellä vokaalin jäljessä ([mon], [mong]) tai jää kokonaan pois.
Ohjeet esitetään hakasulkeissa, esimerkiksi ”New York [nyy jork]”. Ohjeet ovat paljolti kuvailevia: ne esittävät kirjoittajan kokemukseen perustuvan arvion siitä, mikä on tavallinen ja yleisesti hyväksyttävänä pidetty ääntämys. Tulkinnanvaraa on paljon. Esimerkiksi ”New York” voi ääntyä myös [nyy jook] tai (amerikanenglannin tapaan) [njuu jork].
Ohjeissa ei yleensä osoiteta sellaisten nimien ääntämystä, jotka yleisesti äännetään suomen kielen sääntöjen mukaan, ottaen huomioon seuraavat yleiset vieraiden kirjainten ääntämistavat:
Sen sijaan z:n ääntämys on aina osoitettu, koska se voi olla [ts], [z], [s] tai jotain muuta kielen mukaan.
On tapana sanoa, että vieraat nimet ja sitaattilainat kirjoitetaan ja äännetään tarkoin lähtökielen mukaan. Tähän kuitenkin saatetaan lisätä, että äänneasu voi osittain mukautua suomen kieleen. Todellisuudessa mukautuminen on laajaa. Lisäksi äänneasu usein vastaa kirjoitusasua, ei vierasta äänneasua.
Tietosanakirjoissa ja muissa hakuteoksissa esitetään usein ääntämisohje, joka vastaa vieraan kielen ääntämystä niin tarkasti kuin on mahdollista käytetyssä järjestelmässä, esimerkiksi näin: ”Minnesota [mini'soutə]”. Käytännössä nimi kuitenkin ääntyy suomessa niin kuin kirjoitetaan, paitsi ehkä silloin, kun se lausutaan osana pitempää englanninkielistä nimeä tai lainausta.
Suomenkielisessä puheessa vierasnimet lausutaan yleensä kirjoitusasunsa mukaan.
Liepāja [liepaja] (latviassa [liepaaja])
Józef Piłsudski [joosef pilsudski] (puolassa [juzef piwsútski])
Suvorov [suvorov] (venäjässä [suvóorəf])
Galápagos [galapagos] (espanjassa [galáapagos])
Valencia [valensia] (espanjan standardiääntämys [balénþja])
Kirjoitusasun mukainen ääntämys on monissa tapauksissa vakiintunutta silloinkin, kun kyse on suomessa yleisesti tunnetusta kielestä.
Arizona [aritsona] (englannissa [ärizóunə])
Jos nimi kuitenkin on tutusta kielestä, ääntämyksessä usein tavoitellaan vieraan kielen ääntämystä. Tuttuja kieliä ovat lähinnä ruotsi ja englanti, toissijaisesti saksa, ranska, italia ja espanja.
Göteborg [jöötteborj ~ jööttepori]
Washington [wošington ~ vosington]
Liechtenstein [lihtenštain ~ lihtenstain]
Bordeaux [bordoo]
Giorgio Napolitano [džordžo napolitaano]
Juan Carlos [huan karlos]
Usein nimestä on käytössä sekä kirjoitusasun mukainen että vierasta äänneasua muistuttava ääntämys. Valinta saattaa olla lähinnä tyyliseikka.
Cannes [kan ~ kannes]
Jos pitää selvittää nimen alkukielinen ääntämys, sivustosta www.forvo.com löytyvistä ääninäytteistä on usein apua.
Puhetilanne vaikuttaa ääntämykseen. Julkisessa esiintymisessä puhujalta yleensä edellytetään tutuimpien vieraiden kielten ääntämyksen jonkinasteista noudattamista. Jos käsitellään nimenomaan tietyn vieraan maan kulttuuria, historiaa tms., saattaa maan kielen ääntämyksen noudattaminen olla tarpeen.
Asiaan vaikuttaa myös lausumisyhteys. Jos nimi lausutaan erikseen, ääntämys voi olla tarkastikin vieraan kieleen mukainen. Lauseen sisällä nimi mukautuu suomen äännerakenteeseen, ja esimerkiksi paino on yleensä ensimmäisellä tavulla.
Tässä kirjassa esitettävät tiedot ääntämyksestä pyrkivät kuvaamaan vierasnimien todellista ääntämystä huolitellussa suomenkielisessä puheessa. Tällöin vieraan ääntämyksen jäljittely on viety niin pitkälle kuin vielä tuntuu käytännössä jotenkin kohtuulliselta vaatia. Kuitenkin otetaan huomioon myös se, että puhujat haluavat mennä tai joutuvat menemään vielä pitemmälle. Esimerkiksi venäläisistä nimistä esitetään kirjan nimiluettelossa venäjän mukainen painotus.
Vieraan kirjoitusasun tarkka noudattaminen vierasnimissä ja väljä suhtautuminen ääntämykseen voivat näyttää olevan ristiriidassa keskenään. Kirjoitusasu on kuitenkin paljon selvempi ja vakaampi asia kuin tulkinnanvarainen ja vaihteleva ääntämys. Lisäksi nykymaailmassa suuri osa viestinnästä on pelkästään kirjallista – sanoja ei lueta ääneen. Siksi äänneasua olisi vaikea vakiinnuttaa.
Useimmiten olisi turhaa ponnistelua yrittää lausua alkukielen mukaisesti sellaisia nimiä, joiden kieltä vain harva suomalainen osaa. Kuulija ei ehkä lainkaan tunnistaisi nimeä, vaikka se olisi hänelle tuttu kirjoitettuna ja suomalaiseen tapaan lausuttuna. Lisäksi vieraat äänteet ja vieras painotus kuulostaisivat yleensä omituisilta suomenkielisen puheen seassa.
On kuitenkin hyvä muistaa, että kun suomalainen lukee vierasnimet ”niin kuin ne kirjoitetaan”, niin ääntämystä ei ehkä ymmärrä muu kuin toinen suomalainen. Muissa kielissä painon oikea sijoittaminen voi olla hyvin tärkeää, ja lisäksi esimerkiksi suomalaisten tapa lausua z-kirjain [ts] ja y-kirjain [y] on useimmille maailman ihmisille outoa.
Vierasnimet mukautuvat suomen kieleen eriasteisesti. Tavallisimpia mukautumisia ovat seuraavat:
1. Paino on yleensä suomen kielen mukaisesti ensimmäisellä tavulla. Alkuperäistä äänneasua kuitenkin usein matkitaan korostamalla toisin keinoin alkukielen pääpainollista pitkää tai puolipitkää vokaalia tai diftongia: sen jälkeinen k-, p- tai t-äänne (ja usein myös s) yleensä kahdentuu.
Pilatus [pilatus] (latinassa alk. [piiláatus], myös. [piláatus])
Agapetus [agapeettus ~ agapeetus] (latinassa [agapéetus])
Calais [kalee] (ranskassa [kalé], loppuvokaali puolipitkä)
2. Sananloppuinen r ääntyy saksan- ja tanskankielisissä sanoissa, yleensä myös englanninkielisissä.
Schiller [šiller] (saksan normiääntämys on lähinnä [šila])
3. Neutraalivokaali (švaa, [ə]) korvautuu kirjoitusasun mukaisella.
Baker [beiker ~ beikker] (englannissa [beikə] tai [beikər])
4. Vokaalienvälinen s ääntyy tavallisena s:nä, vaikka se ääntyisi alkukielessä soinnillisena.
Basel [baasel] (saksassa [baazəl])
5. Suomelle vieraat äänteet korvautuvat yleensä niitä lähinnä vastaavilla suomen kielen äänteillä. Esimerkiksi avoin e korvautuu joko ä:llä tai tavallisella e:llä, ranskalainen r korvautuu suomalaisella jne. Säilyviä äänteitä ovat lähinnä englannissa th:lla merkityt äänteet (soinnillinen [ð], soinniton [ þ]), englannin w, joka tosin sekin usein korvautuu v:llä, sekä jäljempänä kuvattavat nenävokaalit.
Molière [molieer ∼ moliäär]
6. Ääntymätön sananloppuinen vokaali, tavallisimmin e, saa suomen kielen mukaisen äännearvon. Vaikka loppuvokaali ei ääntyisi perusmuodossa, se yleensä ääntyy taivutusmuodoissa.
Grenoble [grenoble] (ranskassa [grənóbl])
Loire [luaar] : Loiren [luaaren ~ luaarin]
7. Ääntymätön konsonantti saa suomen kielen mukaisen äännearvon varsinkin sanan lopussa.
Orléans [orleaans] (ranskassa [orleã])
8. Kaksoiskonsonantit ääntyvät suomen tavoin, vaikka ne alkukielessä äännettäisiin yksinkertaisina.
Kassel [kassel] (saksassa [kasəl])
9. Nenävokaali eli nasaalivokaali korvautuu vastaavalla tavallisella vokaalilla. Tällöin se usein pidentyy. Usein myös kirjoitusasussa vokaalimerkin jäljessä oleva n- tai m-kirjain ääntyy, vaikka se ei äänny alkukielessä. Vanhoissa ääntämisohjeissa esitetty nenävokaalin korvautuminen vokaalilla, jota seuraa äng-äänne, siis esim. [šangsong], on jo harvinaista.
chanson [šaanson ~ šasoon] (ranskassa [šãsõ])
10. Ž-äänne eli soinnillinen suhu-s korvautuu soinnittomalla suhu-s:llä š tai tavallisella s:llä.
Ždanov [šdaanov ~ sdaanov] (venäjässä ždaanəf])
11. Konsonanttiäänteet korvautuvat tutummilla seuraavasti: z → s, š → s, b → p, g → k ja joskus d → t.
Zimbabwe [simpapve]
Bologna [polonja] (italiassa [bolónja])
Viimeksi mainittu mukautumistapa on sekin varsin tavallinen arkipuheessa. Huoliteltuun julkiseen esiintymiseen se ei sovi.
Lisäksi sanan äänneasua voi loitontaa alkuperäisestä kirjoitusasun vaikutus. Joskus se vaikuttaa eri suuntaan kuin edellä kuvatut ilmiöt; esimerkiksi sananloppuinen g-kirjain ääntyy [g], vaikka alkukielinen ääntämys olisi [k].
Suomenkielisessä tekstissä ei yleensä käytetä muita kirjoitusjärjestelmiä kuin latinalaisiin kirjaimiin perustuvaa järjestelmää. Maailmassa käytetään monia muita kirjoitusjärjestelmiä, mutta niillä kirjoitettuja sanoja esiintyy yleensä vain tieteessä, kieltenopetuksessa yms. Muutoin käytetään tarvittaessa siirtokirjoitusta. Se tarkoittaa tekstin siirtämistä kirjoitusjärjestelmästä toiseen, esimerkiksi kiinalaisten merkkien korvaamista latinalaisilla kirjaimilla.
Kun teksti siirretään latinalaiseen aakkostoon, siirtokirjoituksesta käytetään myös nimitystä latinalaistus tai latinaistus, englanniksi romanization.
Järjestelmä |
Esimerkki |
Esimerkki siirtokirjoitettuna |
---|---|---|
Kyrillinen |
Иванов |
Ivanov |
Kreikkalainen |
Πάτμος |
Patmos ~ Pátmos |
Arabialainen |
أبها |
Abha ~ Abhā |
Japanilainen kanji |
明仁 |
Akihito |
Siirtokirjoituksessa voidaan erottaa kaksi tyyppiä:
Translitterointia sovelletaan esimerkiksi venäjään: kutakin venäläistä (kyrillistä) kirjainta vastaa yksi latinalainen kirjain tai muutamissa tapauksissa kirjainyhdistelmä. Transkriptiota sovelletaan esimerkiksi kiinaan, jonka kirjoitus on tavukirjoitusta. Translitteroinnin ja transkription käsitettä käytetään usein kuitenkin sekaisin, eikä niiden välillä sitä paitsi ole tarkkaa rajaa.
Siirtokirjoitusjärjestelmiä on monia. Ne riippuvat sekä tekstin kielestä että siitä, minkäkielisen tekstin yhteyteen sanat tulevat. Lisäksi on muutenkin eri käytäntöjä. Esimerkiksi ukrainalainen nimi, joka suomessa kirjoitetaan Juštšenko (usein käytännössä Jushtshenko), kirjoitetaan englannissa yleensä Yushchenko, ruotsissa Jusjtjenko, saksassa Juschtschenko ja ranskassa Iouchtchenko.
Kirjavuuden taustalla on paljolti se, että asut pyritään valitsemaan sellaisiksi, että ne vastaavat ääntämystä. Kirjoituksen ja ääntämyksen vastaavuus on kuitenkin kielikohtaista. Saksalaiselle sch on luonnollinen suhuäänteen merkki, ranskalaiselle ch jne.
Usein on esitetty, että kunkin kielen siirtokirjoitus pitäisi päättää asianomaisessa maassa ja että näin päätettyä kansallista menetelmää pitäisi käyttää kaikkialla. Tällöin esimerkiksi kreikkalaisella, venäläisellä tai japanilaisella nimellä olisi aina sama latinalainen kirjoitusasu. Tämä merkitsisi kuitenkin sekä laajojen muutosten tarvetta että lukemisen vaikeutumista.
Sellaiseen suuntaan on kuitenkin menty viime aikoina, ja muun muassa YK on tukenut tätä linjaa. Käytännössä merkittävää on se, että matkailijat ja vaikkapa tv-ohjelmien katsojat näkevät eri maiden katukylttejä ja muita tekstejä, joissa on vieraan merkistön ohella nimet latinalaisessa kirjoitusasussa – yleensä maan oman järjestelmän mukaan. Omaa järjestelmää sovelletaan yleensä myös passeissa, yritysten ja tuotteiden nimissä jne.
Suomen kielessä ollaan siirtymässä nykykreikan siirtokirjoituksessa omasta käytännöstämme kreikkalaiseen (ks. kreikan kielen kuvausta jäljempänä). Vastaava muutos on jo tapahtunut japanin osalta. Omista kansallisista järjestelmistämme on näin jäämässä käyttöön oikeastaan vain venäjän ja ehkä eräiden muiden slaavilaisten kielten siirtokirjoitus.
Kansainvälisesti kirjavuus kuitenkin säilyy. Tietolähteissä on usein englannin mukaisia siirtokirjoitettuja asuja ilman tietoa siitä, mitä järjestelmää on käytetty. Tämän kirjan kielikohtaisissa tiedoissa on ohjeita tavallisimpien järjestelmien vastaavuuksista. Laaja aineisto monien kielten siirtokirjoituksesta – mukana myös kieliä, joita tässä kirjassa ei käsitellä – on Eesti Keele Instituutin ylläpitämässä sivustossa Transliteration of Non-Roman Scripts, transliteration.eki.ee.
Siirtokirjoituksesta on myös kansainvälisiä standardeja (ISO-standardeja), joita kuitenkin noudatetaan vain harvoin. Kieltentutkimuksessa on omia käytäntöjään, joillakin aloilla useita kilpailevia järjestelmiä. Kartoissa käytettäviä järjestelmiä ovat YK:n suositukset, joihin yleensä viitataan tunnuksella ”UN” tai ”UNGEGN” ja joista on kooste sivustossa www.eki.ee/wgrs/. Kartoissa käytetään usein myös anglosaksisen maailman järjestelmiä, joihin viitataan tunnuksilla ”BGN” (amerikkalainen) ja ”PCGN” (brittiläinen). Kirjastoalalla on etenkin Yhdysvalloissa omat käytäntönsä, joihin viitataan yleensä tunnuksella ”ALA-LC”.
Siirtokirjoitusjärjestelmiä selostetaan kielikohtaisissa kuvauksissa. Usein kuitenkin esiintyy siirtokirjoitusta, jonka sanojen alkuperäkieli on tuntematon tai sellainen, jolle ei ole vakiintuneita siirtokirjoitussääntöjä. Tällöin voidaan noudattaa seuraavia ääntämisperiaatteita, ellei ole tietoa muusta:
c lausutaan yleensä [k], kuitenkin e:n, i:n ja y:n edellä [s]
ch lausutaan [tš]
j lausutaan [dž]
q lausutaan [k]
sh lausutaan [š] (suhuässänä)
w lausutaan periaatteessa englannin mukaisesti, mutta käytännössä usein [v]
z lausutaan periaatteessa soinnillisena s:nä, käytännössä usein tavallisena s:nä (mutta ei ts:nä).
Siirtokirjoituksen yleiseksi periaatteeksi mainitaan usein ”vokaalit kuten italiassa, konsonantit kuten englannissa”. Italiassa vokaalien a, e, i, o ja u ääntämys on melko samanlainen kuin suomessa. Edellä esitetyt konsonanttien ääntämistavat vastaavat suunnilleen ääntämistä englannissa, joskin englannissa th lausutaan vierasnimissä [þ].
Siirtokirjoitusta ei yleensä sovelleta silloin, kun kielet käyttävät samaa perusjärjestelmää, kuten latinalaista aakkostoa. Joskus kuitenkin otetaan lähtökohdaksi vierasnimen äänneasu ja kirjoitetaan se oman kielen kirjoitusjärjestelmän mukaan. Esimerkiksi albanialainen nimi Hoxha [hodža] kirjoitetaan saksassa melko usein Hodscha, ja englantilainen nimi Churchill [tšəətšil] saatetaan kirjoittaa turkissa Çörçil.
Suomen kielen säännöt eivät sellaista salli, eikä sitä ole harrastettu. Sen sijaan aiemmin on käytetty eräänlaista siirtokirjoitusta, jossa vieraita kirjaimia korvataan tutummilla. Aiemmin korvattiin yleisesti æ ä:llä ja ø ö:llä, ð d:llä, þ th:lla ja ß ss:llä.
Sovinnaisnimeä taivutetaan yleensä kuten tavallisia suomen sanoja. Useimmiten taivutus ei tuota ongelmia.
Rooma : Roomassa : Roomaan
Monissa sovinnaisnimissä esiintyy astevaihtelu kuten suomen sanoissa.
Kalkutta : Kalkutassa : Kalkuttaan
Riika : Riiassa : Riikaan (vrt.: siika : siiassa : siikaan)
Yksinäiskonsonantit ovat kuitenkin useimmiten astevaihtelun ulkopuolella.
Meksiko : Meksikossa : Meksikoon
Tämän kirjan nimiluettelosta yleensä ilmenee, esiintyykö taivutuksessa astevaihtelua. Se auttaa myös selvittämään, mitkä nimet ovat sovinnaisnimiä, sillä tämä ei aina ilmene nimestä itsestään. Nimi saattaa olla aivan suomenkielisen sanan muotoinen, mutta silti vieras (esimerkiksi saarennimi Rapa, joka ei taivu kuten suomen sana rapa, vaan Rapa : Rapassa). Jos jotakin nimeä ei löydy luettelosta, se mitä todennäköisimmin ei ole sovinnaisnimi.
Suomeen mukautumattomat vierasnimet tuottavat ongelmia etenkin siksi, että äänne- ja kirjoitusasu eivät aina vastaa toisiaan. Varsinkin sanan lopussa tällä on merkitystä, koska sanan loppu voi vaikuttaa päätteen valintaan.
Kun vierasnimiä taivutetaan tekstissä, voidaan noudattaa kahta selvää linjaa:
Virallinen kielenhuolto on jälkimmäisellä, äänneasun mukaisella linjalla, tosin monin poikkeuksin. Linjaa on erittäin vaikea noudattaa johdonmukaisesti. Jäljempänä mainitaan joitakin ongelmatapauksia, mutta jo taivutusmuoto ”Bordeaux’hon” havainnollistaa kolmea ongelmaa: sanan hahmottaminen vaatii, että lukija mielessään lausuu sen; tätä varten hänen on tiedettävä lausumistapa; ja päätteen edellä käytettävä heittomerkki on monien mielestä outo. Esimerkkinimi on monille tuttu, mutta mistä lukija voi tietää, miten Tarw, Świnoujście tai Karmānšāh lausutaan?
Toisaalta sellaiset taivutustavat kuin ”Bordeauxiin” ovat monien mielestä vääriä ja jopa sivistymättömiä. On pidetty luonnottomana, että kirjoitettaisiin aivan eri päätteet kuin luetaan.
Tässä kirjassa suositellaankin käytännöllistä kompromissia, jonka voidaan perustella noudattavan kielitoimiston suosituksia, vaikkakin vähän ovelasti:
Tämäkin vaatii sekä kirjoittajalta että lukijalta melko paljon. Toisaalta suppeahkolle, kielitaitoiselle lukijakunnalle kirjoitettaessa voi ääntämyksen mukaista taivutusta ehkä soveltaa muutamaan muuhunkin kieleen.
Vaikeuksia aiheuttavat lähinnä ranskalaiset nimet. Tässä kirjassa kuvataan ranskan keskeisiä ääntämissääntöjä siltä osin, kuin ne vaikuttavat taivutukseen, ja lisäksi kirjan nimiluettelossa on monia tavallisia ongelmatapauksia.
Tähän linjaan voidaan tehdä joitakin tarkennuksia. Esimerkiksi italian pääpainolliseen vokaaliin päättyvät sanat kannattaa taivuttaa ääntämyksen mukaan, koska tilanne on helppo tunnistaa siitä, että loppuvokaalin päällä on gravis (esim. ”à”). Esimerkki: Pietà [pietaa] : Pietàhan [pietaahan]. Samaa periaatetta voi soveltaa espanjankielisiin nimiin, joiden loppuvokaalin päällä on akuutti (esim. ”á”). Esimerkki: Bogotá [bogotaa] : Bogotáhan. Toisaalta esimerkiksi -ow-loppuiset saksankieliset nimet kuten Bülow (saksan ääntämys [byyloo] tai [byylo]) voi käsitellä ikään kuin niiden lopussa ääntyisi konsonantti, kuten yleensä suomenkielisessä puheessa ääntyykin, esim. Bülow : Bülowia.
Yleenä vierasnimeä taivutetaan yksinkertaisesti liittämällä taivutuspääte sanan perusmuotoon. Perusmuodossa ei tällöin tapahdu muutoksia, toisin kuin kielen omissa sanoissa usein tapahtuu.
Pato : Paton : Patossa (ei kuten pato : padon : padossa)
Capuletti : Capulettit (ei kuten letti : letit)
Ääntämyksessä saattavat kaksoiskonsonantit kuitenkin olla astevaihtelussa. Esimerkiksi Capulettit voidaan lausua [kapulettit] tai [kapuletit]. Jälkimmäinen on tavallisempaa.
Puheessa etenkin lyhyiden nimien perusmuodon loppukonsonantti kahdentuu usein taivutusmuodoissa. Tätäkään ei merkitä kirjoituksessa.
Hus [hus] : Husin [hussin ~ husin]
Jos perusmuoto loppuu konsonanttiin, sen ja päätteen väliin tulee sidevokaaliksi -i-.
Ganges : Gangesissa
Suomen kielen sanoissa on yleensä vokaalisointu: jos sanan perusmuodossa on takavokaaleja (a, o, u), niin päätteissäkin on takavokaaleja, muutoin päätteessä on vastaavia etuvokaaleja (ä, ö, y).
kirja : kirjalla
lehmä : lehmällä
Vierasperäisessä sanassa saattaa olla sekä taka- että etuvokaaleja. Se saa kuitenkin etuvokaaliset päätteet, jos sen viimeinen vokaali on ä tai ö, kun vokaaleja e ja i ei oteta huomioon.
miljonääri : miljonäärillä
Jos sanan viimeinen vokaali (e:tä ja i:tä lukuun ottamatta) on y ja sanassa on aiemmin a, o tai u, ovat sekä etuvokaaliset että takavokaaliset päätteet mahdollisia. Kirjoitusasu ei välttämättä vastaa ääntämistä, vaan päätteessä saatetaan kirjoittaa a, mutta lausua [ä].
marttyyri : marttyyria ~ marttyyriä
Yhdyssanan päätteen vokaalit riippuvat vain sanan viimeisestä osasta.
työpaikka : työpaikalla
Yhdyssanana käsitellään joskus myös vierasperäisiä yhdistämättömiä sanoja, jotka voidaan rakenteeltaan hahmottaa kaksiosaisiksi, esimerkiksi karamelli : karamellejä. Kyse on tyypillisesti vähintään nelitavuisesta sanasta. Useimmissa tapauksissa tällainen taivutus ei kuitenkaan ole kielenhuollon ohjeiden mukainen. Tosin nykyiset ohjeet sallivat sen joissakin tapauksissa, kuten karamelli-sanassa.
karamelli : karamelleja
Edellä sanotut periaatteet koskevat myös vierasnimiä. Niihin sovelletaan yleensä kirjoitusasun vokaalisointua. Toisin sanoen kirjoitusasussa ratkaisevaa on, mitä vokaaleja sanan perusmuodon kirjoitusasussa on, ei se, millaisia vokaaliäänteitä siinä lausuttaessa on. Päätteen voi siis tältä osin kirjoittaa edes tietämättä, miten sana lausutaan. Sen sijaan sanan äänneasussa pääte määräytyy sanan perusmuodon äänneasun mukaan.
Cleveland : Clevelandissa [kliivländ : kliivländissä]
Jopa sellainen u-kirjain, joka ääntyy konsonanttina, aiheuttaa yleensä takavokaaliset päätteet kirjoitusasuun.
Queen : Queenilla [kwiin : kwiinillä]
Nykyisin sallitaan kuitenkin myös äänneasun mukainen päätteen kirjoitustapa, mutta se on melko harvinaista, ja lukija saattaa oudoksua sitä.
Cleveland : Clevelandissä
Ruotsalainen o eli å-kirjain on takavokaali, samoin viron kielen õ.
Å [oo] : Åssa
Kiviõli : Kiviõlissa
Saksalainen y eli ü-kirjain on etuvokaali, samoin kirjaimet æ, ø ja œ. Tosin norjaa tai tanskaa osaava saattaa tulkita æ:n vastaavan äännettä [e].
München [mynhhen]: Münchenissä
Holbæk : Holbækissä (~ Holbækissa [holbekissa])
Etuvokaaleina on luonnollista pitää myös unkarin kirjaimia ű ja ő, koska ne muistuttavat ü:tä ja ö:tä sekä ulkoasultaan että ääntämykseltään.
Jenő [jenöö] : Jenőllä
Taivutuksen vokaalisoinnussa on pääasiassa kyse siitä, kirjoitetaanko päätteeseen a vai ä. Kuitenkin illatiivin (sisäinen tulosija eli vastaa kysymykseen ”mihin?”) päätteessä voi esiintyä muitakin vokaaleja. Tällöin on mahdollista, että päätteeksi kirjoitetaan esimerkiksi -hon vaikka lausutaan -hön.
Montreux : Montreux’hon ~ Montreux’hön [montröö : montrööhön]
Usein siis kirjoituksen mukainen vokaalisointu johtaa siihen, että kirjoitetaan a vaikka lausutaan [ä]. Joskus käy toisinkin päin.
Lyme [laim] : Lymeä ~ Lymea [laimea ~ laimia]
Jos sanan lopussa äänetään lyhyt vokaali, niin ääntämisen mukainen partitiivin pääte on -a tai -ä. Käytännössä kuitenkin hyvin usein kirjoitetaan päätteeseen mukaan -t-, vaikkei sitä lausutakaan. Näin vältetään oudon näköiset kirjainyhdistelmät kuten ”eyä”.
Disney [disni] : Disneyä [disniä] (ohjeen mukainen taivutus)
Disney [disni] : Disneytä [disniä] (vallitseva taivutus)
Sama koskee tilanteita, joissa äänneasu loppuu diftongiin, mutta kirjoitusasu yhteen vokaaliin.
Marlowe [maalou] : Marloweta : Marlowehun (ohjeen mukainen taivutus)
Marlowe : Marlowea : Marloween (vallitseva taivutus)
Vierasta sanaa voidaan taivuttaa yhdyssanan tavoin, jos se on vieraassa kielessä yhdyssana ja sen rakenne on suomalaiselle helposti hahmottuva. Tämä koskee etenkin ruotsin- ja saksankielisiä nimiä. Yhdyssanana taivutettaessa viimeinen osa määrää, ovatko päätteet etu- vai takavokaalisia.
Runeberg [ruunebärj t. Ruuneberi] : Runebergia ~ Runebergiä (vrt. Berg : Bergiä)
Runeberg-nimen taivutuspäätteissä ääntyy [ä], joten vaihtelu a ~ ä koskee vain kirjoitusasua.
Sanan loppuvokaalin pituus vaikuttaa joihinkin taivutusmuotoihin (partitiiviin ja illatiiviin), sekä äänne- että kirjoitusasuun. Ainakin seuraavissa tapauksissa loppuvokaali on tapana tulkita tai on luonnollista tulkita pitkäksi:
Linné [linnee] : Linnétä : Linnéhen
Bordeaux [bordoo] : Bordeaux’ta : Bordeaux’hon
Pietà [pietaa] : Pietàta : Pietàhan
Pelé [pelee] : Pelétä : Peléhen
Ernő [ernöö] : Ernőtä : Ernőhön
Tosin käytäntö on lyhytvokaalisuuden kannalla joissakin mainittuihin tyyppeihin kuuluvissa tapauksissa, esimerkiksi Bogotá : Bogotáan, vaikka oikein olisi Bogotáhan.
Luonnollista olisi käsitellä pitkävokaalisina myös mm. tšekin- ja slovakinkieliset nimet, joiden loppuvokaalissa on akuutti, koska niissäkin se osoittaa pituutta. Tätä ei kuitenkaan kovin yleisesti tiedetä.
Železný [železnii] : Železný : Železnýhin
Ohjeiden mukaan englanninkielisiä o-loppuisia sanoja (esim. Chicago) käsitellään lyhyeen vokaaliin loppuvina, vaikka englannissa loppu-o ääntyy yleensä [ou].
Chicago [šikago] : Chicagoon
Jos sanan perusmuoto loppuu kirjoitettuna e-kirjaimeen, joka ei äänny, kirjoitetaan pääte suoraan sen perään. Kirjoitusasuun ei siis lisätä sidevokaalia. Kyseinen e ääntyy taivutetuissa muodoissa joko [e] tai [i]. Vaihtelu on osittain sanoittaista, osittain puhujasta riippuvaa. Jos nimi kokonaisuutena luetaan kuten kirjoitetaan eikä vieraan kielen mukaan, on [e] tavallinen.
Voltaire [voltäär] : Voltairen [voltäären ~ voltäärin]
Marne [marn] : Marnella [marnella ~ marnilla]
Käytännössä myös perusmuodon loppu-e ääntyy usein, etenkin jos sen edellä on konsonanttiyhdistelmä, esimerkiksi Marne [marne].
Tällaisia sanoja on etenkin ranskassa ja englannissa.
Muut mykät vokaalit ovat harvinaisempia. Sellaiseksi tulkitaan kielitoimiston ohjeissa sellainen sananloppuinen y-kirjain, joka ei äänny vokaalina, vaan on osa liudentuneen konsonantin merkintää esimerkiksi unkarissa. Tällöin taivutusmuotoihin ei kirjoiteta ääntämyksessä esiintyvää i:tä, vaan y tavallaan edustaa sitä. Illatiivimuotoihin kirjoitetaan yy vaikka lausutaan [ii].
Kodály [kodaaj] : Kodályn [kodaajin] : Kodályyn [kodaajiin] :
Jos vieraskielinen sana loppuu konsonanttiin, jota ei äännetä, on varsin tavallista lausua konsonantti suomenkielisessä puheessa. Tällöin taivutus on ongelmatonta, vierasnimien perustaivutuksen mukaista. Tämä on täysin virallista seuraavissa tapauksissa:
Baker [beikə] : Bakerin [beikərin]
Savannah [səvänə] : Savannahin [səvänəhin]
Danton [dãtõ] : Dantonin [dãtõnin]
Huomaa kuitenkin, että englannissa kirjoitetaan arabian tai heprean kielestä peräisin olevat sanat usein h-loppuisina, vaikka tarkoitetaan vokaaliloppuista ääntämystä, esim. Buraydah. Silloin suomessa oikea kirjoitusasu on yleensä vokaaliloppuinen, esim. Burayda tai Buraida.
Sääntöä sovelletaan silloinkin, kun ranskan sanan n:ää tai m:ää seuraa ääntymätön konsonantti. Tällöin siis taivutusmuodoissa äännetään n tai m, mutta ei sen jälkeistä konsonanttia.
Briand [briãã] : Briandin [briããnin] : Briandiin [briããniin]
Amiens [amjä̃ä̃] : Amiensin [amjä̃ä̃nin]
Käytännössä tällaiset nimet usein ääntyvät pitkälti kirjoitusasun mukaan, esimerkiksi Blanc [blank] eikä ranskaa jäljitellen [blãã].
Mykkänä ei pidetä saksan sananloppuista r:ää, vaikka se saksan normiääntämyksessä jää ääntymättä. Myös tanskan ääntymätön loppu-r lausutaan suomenkielisessä puheessa, samoin kuin loppukonsonantit -rg tai niistä ainakin r.
Müller [myller] : Müllerin [myllerin]
Møller [möller] : Møllerin [möllerin]
Ålborg [oolborg] : Ålborgissa [oolborgissa ~ oolborissa]
Muissa kuin edellä kuvatuissa tapauksissa tulisi vieraan sanan mykän loppukonsonantin olla mykkä taivutettaessakin. Jos sanan äänneasu loppuu tällöin vokaaliin, kirjoitetaan perusmuodon ja päätteen väliin heittomerkki.
Marat [maraa] : Marat’n [maraan] : Marat’ta [maraata] : Marat’han
Käytännössä tämä koskee lähinnä ranskalaisia d-, r-, s-, t- ja x-loppuisia nimiä, joista useimmissa loppukonsonantti on mykkä. Muunkieliset sanat on yleensä paras käsitellä ikään kuin loppukonsonantti ääntyisi.
Jos kuitenkin on noudatettava tarkoin kielitoimiston ohjeita, on selvitettävä nimen äänneasu. Kielitoimiston ohjeen mukaan olisi taivutettava myös Qvigstad : Qvigstad’n : Qvigstad’a : Quigstad’aan, koska d ei äänny (tanskan kielessä). Taivutus Qvigstad : Qvigstadin : Qvigstadia : Qvigstadiin lienee kuitenkin lähes kaikille lukijoille luonnollisempi.
Ruotsinkielisiä nimiä käsitellään suomen kielessä yleensä suomenruotsin ääntämyksen mukaan. Tämä koskee myös mm. Ruotsin paikkakuntien nimiä.
Karlstad [kaarlstaad] : Karlstadin (vaikka ruotsinruotsissa [kaarlsta])
Jos sanan lopussa on ääntymättömän konsonantin edellä muita ääntymättömiä kirjaimia, ratkaisevaa on, päättyykö äänneasu vokaaliin. Jos päättyy eikä kyseessä ole edellä käsitelty tapaus, käytetään heittomerkkiä, muutoin ei.
Arnauld [arnoo] : Arnauld’n [arnoon]
Chartres [šartr] : Chartresin [šartrin]
Jos sanan kirjoitusasu loppuu konsonanttikirjaimeen, joka äännetään vokaalina, tulee perusmuodon ja päätteen väliin heittomerkki.
Glasgow [glasgou] : Glasgow’n
Kaj [kai] : Kaj’n
Muissa kuin edellä kuvatuissa tapauksissa heittomerkkiä ei yleensä saa käyttää nimen ja päätteen välissä. Heittomerkki kuitenkin sallitaan poikkeustapauksissa, kun on tarpeen osoittaa nimen perusmuoto. Käytännössä kyse on sen osoittamisesta, kuuluuko sanassa oleva i-kirjain perusmuotoon vai onko se sidevokaali. Heittomerkki ei ole tarpeen, jos nimen perusmuoto ilmenee tekstiyhteydestä.
Montin’in (Montin-nimen muoto erotukseksi nimestä Montini : Montinin)
Jos vierasnimen perusmuotoon kuuluu heittomerkki, se säilyy taivutettaessa (samalla paikalla). Englannin kielessä monet yritysten yms. nimet loppuvat englannin genetiivin päätteeseen (heittomerkki ja s).
Lloyd’s : Lloyd’sin : Lloyd’silla
Jos vieraskielisessä tekstissä on genetiivin pääte muuten kuin nimen kiinteänä osana, sitä tietenkin käsitellään kuten vieraan kielen aineksia muutenkin. Tämä tarkoittaa usein sen korvaamista suomen genetiivin päätteellä (-n).
Dickens’s novels = Dickensin romaanit
Jos ranskan sanan lopussa on vokaalin jäljessä -ille tai -illes, tämän aineksen ääntämykseksi voidaan tulkita [i] tai [j].
Versailles [versái ~ versáj]
Vanhempi tulkinta on [i]. Taivutukseen kuuluu tällöin heittomerkki, jos perusmuoto on -illes-loppuinen.
Versailles : Versailles’n : Versailles’ta : Versailles’ssa : Versailles’hin
Marseille [marséi] : Marseillen : Marseilleta : Marseillehin
Kielitoimiston nimiopas kuitenkin asettaa etusijalle tulkinnan [j]. Tällöin sanaan tulee sidevokaaliksi i. Käytännössä tällainen taivutus on yleinen sen takia, että se on kirjoitusasun mukainen.
Versailles : Versaillesin : Versaillesia : Versaillesissa : Versaillesiin
Marseille : Marseillen : Marseillea : Marseilleen
Samanlainen tulkintakysymys on mm. -euil-loppuisissa nimissä, mutta ne Kielitoimiston nimiopaskin tulkitsee vokaaliin loppuviksi.
Montreuil [mõtröi] : Montreuil’n : Montreuil’hin
Nimillä, jotka loppuvat vokaalin ja s:n yhdistelmään, on monta taivutustyyppiä. Osaa nimistä voidaan taivuttaa kahden tai useamman tyypin mukaan.
Seuraavaan taulukkoon on koottu perustiedon antiikin aikaan kuuluvien nimien (lähinnä vanhaa kreikkaa ja latinaa) tavallisimmasta taivutuksesta. ”Mallisana” tarkoittaa suomen kielen sanaa, jota voi käyttää taivutuksen mallina. Kirjan nimiluetteloon on pyritty ottamaan tärkeimmät tästä poikkeavat nimet (esim. Isis : Isiksen).
Sananloppu |
Taivutus |
Mallisana |
Esimerkki |
---|---|---|---|
-as |
-as : -aa- |
valas |
Feidias : Feidiaan |
-es |
-es : -ee- |
kirves |
Hermes : Hermeen |
-is |
-is : -ii- |
aulis |
Salamis : Salamiin |
-os |
-os : -okse- |
jaos |
Kyyros : Kyyroksen |
-us |
-us : -ukse- |
ositus |
Pilatus : Pilatuksen |
-ys |
-ys : -ykse- |
herätys |
Othrys : Othryksen |
Antiikin nimien taivutustapaa sovelletaan yleensä myös myöhempien aikojen latinankielisiin nimiin ja Bysantin ajan kreikkalaisiin nimiin.
Scotus : Scotuksen
Fotios : Fotioksen
Antiikin nimien tavoin taivutetaan vanhan kreikan mukaisia nimiä myös silloin, kun niitä käytetään nykyajan paikoista puhuttaessa.
Naksos : Naksoksen
Nykyaikaisia s-loppuisia nimiä taivutetaan yleensä vieraiden kielten yleisen taivutustavan mukaan. Sana vartalo ei muutu, ja sen perään tulee sidevokaali i ennen taivutuspäätettä.
Dallas : Dallasin
Tähän on kuitenkin poikkeuksia:
Torremolinos : Torremolinoksen
Elbrus : Elbruksen
Jannis : Janniksen
Kielitoimiston nimioppaassa kuitenkin sanotaan kreikkalaisista sukunimistä: ”Sukunimet on hyvä taivuttaa aina sidevokaalin i avulla, ettei synny loukkaavaa tuttavallisuutta”. Samaa voinee soveltaa muunkinkielisiin nykyaikaisiin sukunimiin.
Karamanlis : Karamanlisin
Brazauskas : Brazauskasin
Seuraavissa tapauksissa on virallisten ohjeidenkin mukaan sallittua taivuttaa englannin sana kirjoitusasun eikä englannin äänneasun mukaan:
Alabama : Alabamaan
Edinburgh : Edinburghin
jockey : jockeyta
brownie : brownieita
San Francisco : San Franciscoon.
Illatiivi (vastaa kysymykseen ”mihin?”) on hankalin sijamuoto vierasnimiä taivutettaessa. Illatiivi on paikannimien taivutuksessa tavallinen (esim. ”matkustin Montpellier’hen”), muiden nimien taivutuksessa harvinainen (esim. ”voiko ketään verrata Rousseauhon?”).
Perussääntö on, että vierasnimien taivutuksessa illatiivin pääte on
Hull : Hulliin
Oslo : Osloon
Malmö [malmöö] : Malmöhön
Pääte siis riippuu sanan lopusta, ja tällöin on periaatteessa kyse siitä, miten sana loppuu ääntämyksessä. Käytännössä kirjoitusasun mukainen taivutus on yleistä ja osittain hyväksyttyäkin.
Joissakin pitkään vokaaliin loppuvissa sovinnaisnimissä illatiivin pääte on poikkeuksellisesti -seen.
Lontoo : Lontooseen
Vokaaliloppuisen sanan lopussa saattaa ääntyä eri vokaali kuin kirjoitetaan. Esimerkiksi sanan lopussa -y tai -ey tarkoittaa usein vokaalia [i]. Vokaalin pidentymä merkitään toistamalla kirjoitusasun viimeinen vokaalikirjain.
Minsky [minski] : Minskyyn [minskiin]
Sydney [sidni] : Sydneyyn [sidniin]
Jos illatiivin pääte on h + vokaali + n, kirjoitetaan vokaali äänneasun mukaan. Se ei siis välttämättä ole sama kuin kirjoitusasun viimeinen vokaalikirjain.
Fermat [fermaa] : Fermat’han [fermaahan]
Shaw [šoo] : Shaw’hon [šoohon]
Tässäkin kuitenkin sovelletaan sitä aiemmin mainittua sääntöä, että vokaalisointu noudattaa ensisijaisesti kirjoitusasua, joskin äänneasun mukaisuuskin on sallittua.
Chapu [šapyy] : Chapuhun ~ Chapuhyn [šapyyhyn]
Kirjoitusasun noudattaminen johtaa joskus kummallisuuksiin, kun päätteeseen tulee vokaali, jota ei ole perusmuodossa sen enempää kirjoitettuna kuin lausuttunakaan.
Richelieu [rišeljöö] : Richelieuhon ~ Richelieuhön [rišeljööhön] :
Jos kirjoitusasu loppuu sellaiseen vokaaliyhdistelmään -ea tai -ee, joka ääntyy [i], illatiivin pääte on kielitoimiston ohjeen mukaan -hin (vaikka se ei vastaa ääntämystä eikä myöskään ole kirjoitusasun mukaista taivuttamista).
Attlee [ätli] : Attleehin [ätliin]
Jos sanan äänneasu loppuu lyhyeen vokaaliin, mutta kirjoitusasu konsonanttiin, niin illatiivin pääte on vokaalin pidennys ja -n, mutta miten pääte kirjoitetaan? Kielitoimiston ohjeiden mukaan pitkä vokaali kirjoitetaan kokonaan (siis kahdella vokaalikirjaimella) päätteeseen.
Bülow [byylo] : Bülow’oon [byyloon]
Tilanne on suhteellisen harvinainen, ja monet tällaiset nimet taivutetaan käytännössä ikään kuin loppukonsonantti ääntyisi, kuten se suomenkielisessä puheessa usein ääntyykin (Bülow : Bülowiin).
Lyhennesanaa eli lyhentämällä muodostettua ilmausta, joka luetaan sanana, taivutetaan sanan tavoin. Tavallisesti tällainen sana luetaan suomen sääntöjen mukaan, vaikka se olisi muodostettu vierasnimestä ja luettaisiin vieraassa kielessä toisin (esimerkiksi Nato englannissa [neitou]).
Nato : Naton [nato : naton]
Cen : Cenin [sen : senin]
Lyhennesana kirjoitetaan usein isoin kirjaimin eri syistä – vieraan kirjoitusasun mukaan, lyhennealkuperän korostamiseksi tai erisnimiluonteen korostamiseksi. Jos näin menetellään, kirjoitetaan kuitenkin pääte ja sidevokaali i pienellä.
NATO : NATOn : NATOon
CEN : CENin
Lyhennesanan lopussa oleva konsonantti saattaa ääntämyksessä kahdentua taivutusmuodoissa, mutta tätä ei merkitä kirjoituksessa. Yleensä yksitavuisen sanan lopussa l, m, n ja s kahdentuvat kaikissa muodossa, sen sijaan k, p ja t astevaihtelusääntöjen mukaisesti. Sama ilmiö esiintyy silloinkin, kun sana ei ole lyhenneperäinen, mutta sellaiset tapaukset ovat melko harvinaisia, esim. Kos : Kosilla [kossilla].
SAS : SASin [sassin] : SASiin [sassiin]
MEK : MEKin [mekin] : MEKiin [mekkiin]
Jotkin lyhenteet voidaan lukea joko sanoina tai kirjaimittain, ja tämä vaikuttaa päätteen merkitsemiseen. Kirjaimittaisen lukutavan mukaista asua suositaan usein virallisessa kielenkäytössä.
SAS [äs as äs] : SAS:n [äs aa ässän] : SAS:ään [äs aa ässään]
Kirjainlyhenne eli kirjaimittain luettava lyhenne lausutaan useimmiten käyttäen kirjainten suomenkielisiä nimiä. Lyhenteen ja päätteen väliin kirjoitetaan tällöin kaksoispiste. Päätteet kirjoitetaan lukutavan mukaan.
NHL : NHL:n : NHL:ään [än hoo äl : än hoo ällän : än hoo ällään]
Muutamat harvat vieraat lyhenteet on kuitenkin tapana lukea käyttäen kirjainten vieraskielisiä nimiä. Pääte merkitään tämän mukaisesti. Joissakin tapauksissa (esim. FBI, LO) on myös suomen mukainen lukutapa käytössä.
BBC : BBC:hin [bii bii sii : bii bii siihin]
FBI : FBI:ssa [ef bii ai : ef bii aissa] ~ FBI:ssä [äf bee iissä]
LO : LO:hun [el uu : el uuhun] ~ LO:hon [äl oohon]
Kun vieraskielisen nimen lopussa on siihen kiinteästi kuuluva lyhenne, se luetaan yleensä vieraan kielen lukutavan mukaan.
Washington DC [wošington dii sii] : Washington DC:hin
Lyhenteen lukeminen ”avattuna” eli lausumalla sana tai sanat, joista lyhenne on muodostettu, on varsin harvinaista. Vierasnimissä se tulee kyseeseen lähinnä silloin, kun lyhenteen lopussa on esimerkiksi yritysmuotoa osoittava lyhenne kuten Ltd = limited [limitid]. Lyhenteen ja päätteen väliin tulee kaksoispiste, ja pääte kirjoitetaan lukutavan mukaan. Useimmiten sellaista lyhennettä ei tarvita suomenkielisessä tekstissä.
Hän meni töihin Iceland Foods Ltd:iin [aislənd fudz limitidiin].
Lyhenteiden johdoksiin sovelletaan samoja sääntöjä kuin taivutukseen. Kirjoitusasu siis riippuu siitä, luetaanko lyhenne sanana vai kirjaimittain.
unicefmainen (johdos lyhennesanasta Unicef [unisef])
KGB:mäinen [koo gee bee mäinen] (johdos kirjainlyhenteestä KGB)
Jos lyhenne on yhdyssanan osa, erotetaan osat toisistaan yhdysmerkillä, olipa kyseessä lyhennesana (jos se on erisnimi) tai kirjainlyhenne.
Nato-myönteinen
NHL-pelaaja
Vierasnimien monikkotaivutusta kannattaa välttää, koska se johtaa usein erittäin hankaliin muotoihin. Yleensä monikkomuotoja tarvitaan puhuttaessa perheistä tai muuten samannimisistä henkilöistä (kävimme kylässä Smitheillä) tai käytettäessä nimeä kuvaannollisessa merkityksessä (muissa maissa oli omat Quislinginsa ~ quislinginsa). Lisäksi tässä käsitellään myös sitaattilainojen monikkomuotoja (esim. jockey : jockeyt), koska ongelmat ja ratkaisut ovat samantapaisia.
Monikkomuotojen suurin ongelma on, että muissa sijoissa kuin nominatiivissa tarvitaan suomen monikon tunnus -i-, jonka merkitseminen kirjoituksessa ei useinkaan ole selvää. Sanan vartalohan voi loppua ääntämyksessä i:hin, jonka kirjoitusasu on suomesta poikkeava, esimerkiksi Disney [disni].
Vierasnimien monikkomuotoja on käsitelty laajahkosti Kielikello-lehden numeron 2/1985 artikkelissa Vieraiden nimien taivuttaminen. Lähes sama esitys sisältyy Kielitoimiston nimioppaaseen. Niissä esitettyjen ohjeiden noudattaminen on usein erittäin hankalaa. Tässä kuvataankin vain keskeiset perusohjeet. Hankalissa tapauksissa monikkomuodot ovat joka tapauksessa lukijalle vaikeaselkoisia ja outoja.
Perusperiaate on, että monikkotaivutus noudattaa samoja malleja kuin yksikkötaivutus.
Feidias : Feidiasta : Feidiaat : Feidiaita (mallina sana valas)
Casanova : Casanovat : Casanovia : Casanovien (mallina sana orava)
Jos perusmuoto loppuu (ääntyvään) konsonanttiin, sana taipuu kuten i-loppuinen nuori lainasana, kuten filmi : filmit : filmejä : filmien : filmeillä jne.
Smith : Smithit : Smithejä : Smithien : Smitheillä
Tämän tyypin monitavuisissa sanoissa on joissakin muodoissa vaihtelua kuten vastaavissa nuorissa lainasanoissa, esimerkiksi kappeli : kappelien ~ kappeleiden. Yksinkertaisinta on kuitenkin käyttää näissäkin tapauksissa filmi-mallin mukaista taivutusta.
Müller : Müllerit : Müllerien (~ Müllereiden) : Müllerejä (~ Müllereitä)
Myös lyhyeen i:hin loppuvia nimiä taivutetaan kuten sanaa filmi.
Trotski : Trotskit : Trotskien : Trotskeja : Trotskeille
Samaa menettelyä on luonnollista käyttää myös silloin, kun äänneasun loppu-i:n vastineena on kirjoitusasussa jotain muuta kuin -i, esimerkiksi -y, -ey tai -ee. Tällöin tulkitaan niin, että monikkomuodoissa kuten filmeillä vartalona on filme-, jota seuraa monikon tunnus -i- ja sijapääte -llä. Vierasnimen perusmuodon katsotaan edustavan sen vartaloa, vaikka vartalossa tapahtuukin ääntämyksessä vaihtelu i ~ e.
Ferry [feri] : Ferryä [feriä] : Ferryt [ferit] : Ferryjä [ferejä]
Shelley [šeli] : Shelleyä [šeliä] : Shelleyt [šelit] : Shelleyjä [šelejä]
Tämän mukaisesti olisi luonnollista käyttää monikon genetiivejä Ferryen [ferien] ja Shelleyen [šelien]. Kielitoimiston ohjeissa on kuitenkin toisenlaiset muodot:
Ferry [feri] : Ferryjen [ferijen] ~ Ferryin [ferein]
Shelley [šeli] : Shelleyjen [šelijen] ~ Shelleyin [šelein]
Ohjeiden mukaiset muodot ovat puheessa oudon tuntuisia ja tuskin käytössä. Kirjoitusasuista ensin mainitut ovat käytössä tai ainakin mahdollisia. Ne voidaan tulkita niin, että sanaa taivutetaan ikään kuin se luettaisiin kuten kirjoitetaan.
Jos sana loppuu e:hen, sitä yleensä taivutetaan kuten sanaa nalle, vaikka perusmuodon loppu-e ei ääntyisikään.
Michelle [mišel] : Michellet : Michellejä : Michellejen
Ääntämyksessä pitkään vokaaliin päättyvää nimeä taivutetaan yleensä kuten sanaa maa : maat : maiden. Sitä, että vokaali lyhenee monikon tunnuksen -i- edellä, ei merkitä kirjoituksessa, paitsi jos perusmuodon kirjoitusasu loppuu kahteen samaan vokaaliin, jolloin toinen jää pois.
Niccolò [nikkoloo] : Niccolòt : Niccolòiden [nikkoloiden]
Bijou [bižuu] : Bijout : Bijouiden
Lontoo : Lontoot : Lontoissa
Heittomerkkiä käytetään samojen sääntöjen mukaan kuin yksikkömuodoissa.
Dumas [dymaa]: Dumas’n : Dumas’t : Dumas’iden [dymaiden]
Hyvä yleissääntö on, että vierasnimen jakamista eri riveille pitäisi välttää. Tämä on sitä aiheellisempaa, mitä harvinaisemmasta ja erikoisemmasta nimestä on kyse. Jakamisen välttämiseenhän on muun muassa se syy, että jakaminen rikkoo sanan hahmon ja siksi vaikeuttaa sen lukemista. Vaikutus on sitä suurempi, mitä oudompi sana on lukijalle.
Jos vierasnimi joudutaan jakamaan, noudatetaan seuraavia periaatteita:
Seuraaviin esimerkkeihin on merkitty yhdysmerkillä (-) mahdolliset jakokohdat, paitsi mahdollinen ensisijainen jakokohta pystyviivalla (|).
Alek-sand-ria
Her-schel [heršel]
Oxen|stjär-na [uksenšäärna]
Minkäänlaista sanaa ei pitäisi jakaa vokaalien välistä (ei esim. lauka-ukset eikä Menela-os) silloinkaan, kun siinä ääntämyksessä on tavunraja. Poikkeuksena on tilanne, jossa jakokohta osuu yhdyssanan osien väliin (esim. Göta-älv-bron).
Hätätilassa, etenkin kapeassa lehden palstassa, voidaan joutua jakamaan vokaalien välistä; esimerkiksi Zoro-aster olisi hätätilassa mahdollinen. Silloinkaan ei pitäisi jakaa vokaaliyhdistelmää, joka lausutaan yhtenä äänteenä tai diftongina. Esimerkiksi nimessä Bloemfontein yhdistelmä ”oe” ääntyy [u] ja ”ei” ääntyy diftongina, joten mahdolliset jaot ovat vain Bloem-fon-tein.
Tietokoneohjelmien tekemä tavutus saattaa kuitenkin jakaa vokaalien välistä, ja tämä onkin nykyisin tavallisimpia tavutusongelmia.
Jos tekstissä on kokonaan vierasta kieltä olevia jaksoja, kuten vieraskielisiä lainauksia, ne tulisi tavuttaa kyseisen kielen mukaan. Tällöin on tekstinkäsittelyohjelmassa syytä merkitä niiden kieli oikein, jotta ohjelma osaa soveltaa oikeita tavutussääntöjä, sikäli kuin mahdollista. Kielen merkitseminen tehdään Wordissa valitsemalla teksti hiirellä (”maalaamalla”), napsauttamalla Wordin ikkunan alareunassa olevaa kielitietoa kuten ”suomi (Suomi)” ja valitsemalla avautuvasta valikosta oikea kieli.
Yksittäisten vierasnimien kieltä ei yleensä kannata merkitä tekstinkäsittelyohjelmassa. Se olisi työlästä, eikä siitä juuri olisi hyötyä. Siitä voi olla jopa haittaa, koska se voi johtaa vieraan kielen tavutuksen käyttöön. Esimerkiksi nimi Rockefeller voisi tavuttua Rock-efeller amerikanenglannin sääntöjen mukaan, mikä ei ole oikein suomenkielisessä tekstissä.
Nykyaikaisessa kirjoittamisessa ei yleensä tavuteta sanoja, vaan tavuttaminen jää tietokoneohjelman tehtäväksi. Siinä sattuu erittäin paljon virheitä eri syistä. Ohjelma saattaa esimerkiksi soveltaa väärän kielen tavutussääntöjä tai muuten vääriä sääntöjä taikka jättää pitkänkin sanan tavuttamatta, koska ohjelma ei ”uskalla” tavuttaa sille outoa sanaa.
Tavutuksen virheiden tarkistaminen jää yleensä kirjoittajan tehtäväksi. Edes arvostetuissa kustannustaloissa ei yleensä tarkisteta tietokoneohjelman tekemää rivitystä. Voi olla, että kirjoittajan pitää erikseen pyytää, jopa vaatia oikovedos tarkistettavakseen. Lehdessä tai kirjassa julkaistavan tekstin oikovedos toimitetaan kirjoittajalle yleensä PDF-tiedostona, joskus paperilla.
Tekstinkäsittelyssä käytettäviä tavutus- ja rivitysvirheiden korjaamisen keinoja käsitellään seuraavan luvun kohdassa Rivityksen tekniikka.
Oikoluku sanan varsinaisessa merkityksessä tarkoittaa sen tarkistamista, että oikovedos vastaa käsikirjoitusta ja on taitoltaan virheetön. Oikovedos on ladottu tai taitettu teksti paperitulosteena tai pdf-tiedostona, joka annetaan kirjoittajan tarkistettavaksi.
Oikoluku on melko työlästä, ja siksi kannattaa tehdä yhdellä kertaa kaikkien olennaisten asioiden tarkistus. Siksi seuraavassa tarkistuslistassa on muitakin kuin vierasnimien rivitykseen tai ylipäänsä vierasnimiin liittyviä asioita:
Useimmiten tavutuksessa on korjattavaa ainakin, jos tekstin on tavuttanut tietokoneohjelma. Ehkäpä parhaiten tavutuksen voi tarkistaa liu’uttamalla katsettaan pystysuunnassa pitkin tekstin oikeaa reunaa. Näin tarkistuksen oppii tekemään aika nopeasti, vaikka katseen usein pitääkin välillä hypätä seuraavan rivin alkuun. Jos rivi loppuu vokaaliin ja tavuviivaan, pitäisi katsoa, alkaako seuraava rivi vokaalilla, jolloin on todennäköisesti sattunut tavutusvirhe. Lisäksi pitäisi lukea koko sana, jos rivin lopussa on isolla kirjaimella alkava ja tavuviivaan päättyvä osuus. Jos rivin lopussa on esimerkiksi ”Bus-” ja seuraavan rivin alussa ”hin”, pitäisi tavutus estää – tai hätätilassa korjata tavutukseksi ”Bu-shin”.
Todella huolellisessa oikoluvussa verrataan järjestelmällisesti käsikirjoitusta ladelmaan. On mahdollista, että tekstistä on pudonnut jopa kokonaisia jaksoja pois esimerkiksi tekstin käsittelyssä sattuneen virheen takia.
Jos merkkiä ei voida kirjoittaa suoraan omalla näppäimellään, kirjoittaminen saattaa onnistua jollakin näppäinyhdistelmällä. Esimerkiksi AltGr+E tuottaa €:n. Maailman kaikille merkeille ei ole näppäinyhdistelmiä, mutta usein on mahdollista määritellä omia yhdistelmiä halutuille merkeille.
Useimmissa järjestelmissä on myös yleispätevä näppäilymenetelmä, jolla voidaan kirjoittaa mikä tahansa merkki sen koodinumeron perusteella. Lisäksi on toimintoja, joissa merkki valitaan paletista, eräänlaisesta merkkitaulukosta.
Seuraavassa esitellään lyhyesti muutamia merkkien kirjoittamisen tapoja. Tarkempi opettelu ja kokeilu kannattaa tehdä tietokoneen ääressä sopivalla ohjelmalla. Tämän avuksi on tehty sivusto Merkkien kirjoittamisen ohjeita osoitteeseen jkorpela.fi/kirjoita/. Siinä on sekä lisäohjeita tässä kuvatuista tavoista että selostuksia eräistä muista menetelmistä.
Kirjoitusmerkit esitetään tietokoneissa sisäisesti lukuina, numeroina. Luku riippuu merkkikoodista eli määrittelystä, joka kuvaa jonkin merkkijoukon ja sen merkkien numeroinnin. Nykyaikaiset kirjoittamisen tekniikat perustuvat yleensä Unicode-nimiseen merkkikoodiin, jossa on yli sata tuhatta eri merkkiä ja runsaasti laajennusvaraa. Unicodeen viitataan usein tunnuksella UTF-8, mutta se on varsinaisesti vain ns. siirtokoodaus eli yksi tapa esittää Unicode-muotoinen teksti tietokoneiden välisessä tiedonsiirrossa, tiedostomuodoissa jne.
Kirjoitusmerkki voidaan yksilöidä sen Unicode-numerolla, joka tarkoittaa merkin numeroa Unicode-merkkikoodissa. Tapana on esittää Unicode-numero neljällä tai viidellä heksadesimaalinumerolla (numerot 0–9 ja kirjaimet A–F). Esimerkiksi kirjaimen č (c ja hattu) Unicode-numero on 010D. Hyvin usein Unicode-numeron eteen merkitään U+, esimerkiksi U+010D, jotta Unicode-numerot erottuisivat tekstistä.
Unicode on kuvattu sivustossa www.unicode.org.
Word- ja WordPad-ohjelmassa (Windows-ympäristössä) kirjoitetaan ”U+” ja Unicode-numero ja näppäillään Alt+X (pidetään Alt-näppäintä alhaalla ja näpäytetään X-näppäintä). Unicode-numero muuttuu tällöin vastaavaksi merkiksi. Tässä menetelmässä
Esimerkiksi nimi ”Kovač” kirjoitetaan näppäilemällä Kovau+10d ja sitten Alt+X.
Useimmissa Linux-järjestelmissä toimii monissa ohjelmissa (mm. Firefox, LibreOffice, OpenOffice) seuraava menetelmä, joka periaatteiltaan vastaa Alt+X-menetelmää: Painetaan sekä Ctrl- että Vaihto-näppäin alas ja, niitä alhaalla pitäen, näppäillään U-kirjain (pieni tai iso) ja halutun merkin Unicode-numero (etunollia ei tarvita). Kirjoittamisen aikana näkyvät kirjoitetut merkit alleviivattuina, esimerkiksi u141. Kun Ctrl- ja Vaihto-näppäin päästetään ylös, merkintä korvautuu kyseisellä merkillä. – Joissakin Linux-järjestelmissä menetelmä toimii ilman U-kirjainta. Joissakin tapauksissa taas kirjoittaminen on lopetettava Enter-näppäimellä.
Mac-tietokoneissa (Mac OS X) valitaan Järjestelmäasetukset (System Preferences), sieltä kohta Maakohtaiset (Language & Text) ja Syöttövalikko (Input Sources), jossa lisätään asettelu Unicode-heksasyöttö (Unicode Hex Input). Ruudun ”Näytä syöttövalikko valikkorivillä” tulee olla valittuna; muutoin valikko ei näy työpöydän oikeassa yläkulmassa.
Kun valikosta on valittu Unicode-heksasyöttö, voidaan merkkejä kirjoittaa Unicode-numeron perusteella seuraavasti. Pidetään Option-näppäintä alhaalla, kirjoitetaan merkin Unicode-numero neljällä numerolla (esim. 0141) ja päästetään Option-näppäin ylös, jolloin saadaan numeroa vastaava merkki.
Windowsin Merkistö-ohjelma (englanninkielisessä versiossa Character Map) löytyy Käynnistä-valikon kohdasta Apuohjelmat/Järjestelmätyökalut. Näkyviin tulee vieritettävä merkkitaulukko. Kun merkkiä kaksoisnapsautetaan, se ilmestyy kohtaan ”Kopioitavat merkit”. Näppäily Ctrl+C kopioi tämän kohdan sisällön leikepöydälle. Sen voi sitten lisätä haluamaansa kohtaan Ctrl+V:llä.
Merkistö-ohjelmassa kannattaa valita ”Näytä lisätiedot”, koska tällöin tulee näkyviin tärkeitä lisätoimintoja. Niistä yksi on merkin valitseminen Unicode-numeron perusteella.
Windowsin Merkistö-ohjelma on yleiskäyttöinen joskin melko kömpelö.
Suomen nykyinen kansallinen näppäimistöstandardi (SFS 5966) on vuodelta 2008. Sillä voi kätevästi kirjoittaa lähes kaikkia niitä eurooppalaisia kieliä, joiden aakkosto on latinalainen.
Kyseessä on looginen näppäimistömäärittely eli -kaavio, joka on toteutettavissa tietokoneohjelmalla tavallista suomalaista fyysistä näppäimistöä käyttäen. Määrittely vain antaa merkityksiä joillekin näppäilyille, jotka aiemmin olivat määrittelemättömiä.
Standardin mukainen näppäimistömäärittely ei valitettavasti vielä sisälly uusiinkaan Windows-järjestelmiin, vaan se on hankittava ja asennettava erikseen. Vaiva kannattaa nähdä, koska määrittely on yleensä käytännöllisin tapa kirjoittaa vieraskielisiä nimiä ja monia vieraita kieliä. Linux-järjestelmissä se on nykyisin valmiina. Applen tuotteisiin sitä ei ole toteutettu.
Määrittelystä on useita toteutuksia, kaikki maksuttomia. Niitä voi ladata sivun jkorpela.fi/uusinappis.html kautta.
Asentamiseen kuitenkin tarvitaan eräitä käyttöoikeuksia. Tämä takia asentaminen ei aina ole mahdollista esimerkiksi käytettäessä yleisötilojen tietokonetta. Siksi tässä kirjassa esitetään standardin mukaisten näppäilyjen lisäksi myös merkkien Unicode-numerot.
Standardinäppäimistöllä voidaan tuottaa monia merkkejä näppäinyhdistelmillä, joille ei ennen ollut käyttöä. Tällöin käytetään AltGr-näppäintä ja tarkenäppäimiä, joita käsitellään jäljempänä. ”AltGr” johtuu sanoista alternate graphic ’vaihtoehtoinen merkki’.
Esimerkiksi saksalainen kaksois-s ß voidaan kirjoittaa yhdistelmällä AltGr+S. Perusajatus on se, että AltGr:n avulla tuotettavaksi merkiksi on määritelty sellainen, joka muistuttaa näppäimen tavallista merkitystä ja siinä olevaa merkintää (kaiverrusta). Edellä esitettyyn kuvaan on merkitty näppäimen oikeaan alakulmaan, minkä merkin näppäin tuottaa AltGr:ää käytettäessä.
AltGr+S tarkoittaa, että pidetään AltGr-näppäintä (välilyöntimerkin oikealla puolella) alas painettuna ja näpäytetään S-näppäintä.
Näppäimistöasettelulla voidaan kirjoittaa latinalaisten peruskirjainten lisäksi tässä kirjassa kuvatut latinalaisen aakkoston lisäkirjaimet (æ ð ʒ ß ĸ œ ı đ ǥ ħ ł ø), eräitä erikoismerkkejä sekä seuraavat tarkkeelliset kirjaimet ja vastaavat isot kirjaimet:
Merkit |
Tarke |
Tarkenäppäily |
---|---|---|
á ć é í ĺ ń ó ŕ ś ú ẃ ý ź ǽ ǿ ǻ |
akuutti |
´ (aksenttinäppäin) |
ă ĕ ğ ĭ ŏ ŭ |
lyhyysmerkki |
Vaihto+AltGr+' |
ǎ č ď ě ǧ ȟ ǐ ǩ ľ ň ǒ ř š ť ǔ ž ǯ |
hattu |
AltGr+' |
ç ģ ķ ļ ņ ŗ ş ţ |
sedilji |
AltGr+´ |
â ĉ ê ĝ ĥ î ĵ ô ŝ û ŵ ŷ |
sirkumfleksi |
Vaihto+¨ (eli ^) |
ä ë ï ö ü ẅ ÿ |
treema |
¨ (treemanäppäin) |
ḃ ċ ḋ ė ḟ ġ i (İ) ṁ ṗ ṡ ṫ ż |
yläpiste |
Vaihto+AltGr+. |
ạ ẹ ị ọ ụ ỵ |
alapiste |
AltGr+. |
ő ű |
kaksoisakuutti |
Vaihto+Å |
à è ì ò ù ẁ ỳ |
gravis |
Vaihto+´ (eli `) |
ả ẻ ỉ ỏ ủ ỷ |
koukku |
Vaihto+AltGr+P |
ơ ư |
sarvi |
AltGr+P |
ā ē ī ō ū ǣ ǟ |
pituusmerkki |
Vaihto+AltGr+¨ |
ą ę į ǫ ų |
ogonek |
Vaihto+AltGr+´ |
å ů |
yläympyrä |
Vaihto+AltGr+Å |
ã ẽ ĩ ñ õ ũ ỹ |
tilde |
AltGr+¨ (eli ~) |
Vuonna 2019 näppäimistöä täydennettiin alapilkku-s:llä ja alapilkku-t:llä (ș ja ț), joille tarkenäppäily on Vaihto+AltGr+yhdysmerkki. Niitä tarvitaan, jos halutaan kirjoittaa romaniankielisiä sanoja käyttäen alapilkkua eikä sediljiä.
Tarke eli diakriittinen merkki tarkoittaa kirjaimeen liitettyä pientä lisäosaa, esimerkiksi akuuttia aksenttia é-kirjaimessa tai pisteitä ü-kirjaimessa. Oikeastaan myös ä:n ja ö:n pisteet ja å:n ympyrä ovat tarkkeita.
Useimmiten tarke sijaitsee kirjaimen yläpuolella, mutta on myös monia tarkkeita, jotka kirjoitetaan kirjaimen alapuolella. Jotkin kirjoitetaan kirjaimen viereen tai esimerkiksi vasempaan tai oikeaan yläkulmaan. Tavallisesti tarke ei aivan kosketa sitä merkkiä, johon se liittyy. Poikkeuksen muodostaa mm. sedilji, joka tyypillisesti koskettaa kirjaimen alareunaa (esimerkiksi sedilji-c:ssä ç).
Tarkkeina ei pidetä erilaisia poikkiviivoja (englanniksi stroke), joita käytetään esimerkiksi puolan kielen poikkiviiva-L:ssä Ł (esimerkiksi nimessä Łódź). Kansainvälisissä merkistöstandardeissa poikkiviivallisia kirjaimia pidetään täysin erillisinä merkkeinä, latinalaisen merkistön lisäkirjaimina.
Tarkkeiden merkitykset vaihtelevat suuresti mm. kielen mukaan. Samassa kielessäkin saattaa samalla tarkkeella olla erilainen merkitys eri kirjainten yhteydessä. Esimerkiksi puolassa akuutti tarkoittaa liudennusta eräiden konsonanttikirjainten yhteydessä (ć, ś, ź), mutta o-kirjaimen yhteydessä se osoittaa, että kirjain ääntyy u-äänteenä.
Usein tarkkeista, ainakin suomalaisille tutuimmista, puhutaan korkomerkkeinä, painomerkkeinä, aksentteina tms., mutta nimitykset antavat kovin yksipuolisen kuvan tarkkeista. Erityisesti vokaalin päällä olevalla tarkkeella voi olla mm. seuraavat merkitykset:
Kirjan alussa mainittiin syitä, joiden takia vierasnimet pitäisi kirjoittaa tarkasti oikein. Tarkkeiden osalta voidaan lisätä seuraavat erityisperustelut:
Tarkkeita pidetään usein pelkkinä koristeina, jotka voidaan jättää pois etenkin jos niiden kirjoittaminen on hankalaa. Suomalaisesta näkökulmasta pitäisi kuitenkin ymmärtää tarkkeiden merkitys, kun otetaan huomioon, että myös ä:n ja ö:n pisteet ovat muun maailman mielestä tarkkeita. Jos pidämme kohtuullisena, että nimi Hämäläinen kirjoitetaan oikein eikä Hamalainen tai Haemaelaeinen, niin miksi emme suhtautuisi vastaavalla tavalla meille vieraisiin nimiin?
Tarkkeet voidaan yleensä kirjoittaa oikein muualla kuin sähköpostissa, Internetin keskustelufoorumeilla ja monissa tietokantapohjaisissa järjestelmissä. Niissäkin rajoittavana tekijänä on lähinnä se, miten hyvin tarkkeet välittyvät kirjoittajan käyttämästä ohjelmasta lukijoiden käyttämiin ohjelmiin, ei niinkään itse kirjoittaminen. Lisäksi rajoitukset ovat jo laajalti poistuneet.
Tekstinkäsittelyssä ja verkkojulkaisemisessa tarkkeiden oikea käyttö on lähes aina mahdollista, jopa helppoa, kun eräät perustekniikat tunnetaan. Painojulkaisuissa voi olla ongelmia, jotka johtuvat julkaisujärjestelmien rajoituksista. Ongelmat tulisi kartoittaa ennen kirjoitustyöhön ryhtymistä, yhdessä julkaisujärjestelmää tuntevan henkilön kanssa.
Myös isoihin kirjaimiin tulee kirjoittaa niihin kuuluvat tarkkeet.
École du Louvre
RHÔNE (nimi Rhône isoilla kirjaimilla)
Aiemmin tarkkeet on usein jätetty pois; on kirjoitettu esimerkiksi RHONE. On myös kehitelty sääntöjä, joiden mukaan isoissa kirjaimissa säilytetään vain osa tarkkeista. Syyksi on mainittu mm. se, että tarkkeet ovat rumia isoissa kirjaimissa. Lisäksi jos riviväli on liian pieni fontin ominaisuuksiin nähden, saattavat kirjainten yläpuolella olevat tarkkeet törmätä ylemmän rivin merkkeihin. Hyvin suunnitellussa fontissa tarkkeelliset isot kirjaimet ovat kuitenkin hyväksyttävän näköisiä, ja hyvin tehdyssä ladonnassa säädetään riviväli sopivaksi.
Muun muassa Ranskan akatemia on ottanut kannan, jonka mukaan ranskassa käytetään tarkkeita myös isoissa kirjaimissa. Vastaavan päätöksen espanjan osalta on tehnyt espanjan kielen akatemioiden yhteiselin. Tällaisista asioista on kuitenkin eriäviä käsityksiä.
Tarkkeiden oikeassa kirjoittamisessa vaikeinta on usein sen selvittäminen, mitä tarkkeita nimeen kuuluu. Selvittelyssä on myös pystyttävä erottamaan toisistaan samantapaiset tarkkeet. Missään kielessä ei tiettävästi ole esimerkiksi sekä hattu-a:ta ǎ että lyhyysmerkki-a:ta ă, mutta pelkästä nimen kirjoitusasusta voi olla vaikea päätellä, kumpi tarke siinä on. Jos tiedetään, mitä kieltä teksti on, voidaan asia yleensä selvittää nopeasti tämän kirjan kielikohtaisista kuvauksista.
Jos teksti, jossa esiintyy tarkkeellinen kirjain tai muu vaikeaselkoinen merkki, on käytettävissä digitaalisessa (sähköisessä) muodossa, esimerkiksi verkkosivulla, sen identiteetin voi selvittää seuraavasti. Kopioidaan merkki tai sen sisältävä teksti leikepöydän kautta Word- tai WordPad-ohjelmaan, napsautetaan kohtaa heti merkin jäljessä ja näppäillään Alt+X. Tällöin merkki korvautuu Unicode-numerollaan. Esimerkiksi hattu-a ǎ korvautuu numerolla 1CE (= U+01CE) ja lyhyysmerkki-a ă numerolla 103 (= U+0103). Edellä kuvattu Alt+X siis toimii molempiin suuntiin.
Jos ei kerta kaikkiaan ole aikaa selvittää nimen oikeaa asua, on parempi jättää tarkkeet pois kuin ruveta arvailemaan niitä.
Kansainvälisesti tunnetut nimet esiintyvät usein asussa, josta on jätetty tarkkeet pois. Tämä johtuu osittain teknisistä rajoituksista, osittain tietämättömyydestä. Lisäksi tarkkeet saattavat oudoksuttaa niihin tottumattomia.
Joskus on vaikea selvittää, onko jonkin nimen tarkkeeton kirjoitusasu vain englanninkielisen lehdistön yms. käyttämä yksinkertaistus vai virallinenkin nimi. Esimerkiksi yritysnimet Vaisala (johtuu nimestä Väisälä) ja Turkcell (ei Türkcell, kuten turkin kielessä olettaisi olevan) ovat virallisia.
Erisnimien johdoksista tarkkeet jätetään usein pois. Tätä ei ole kielenhuollon ohjeissa erikseen säädelty, mutta usein se vastaa alkuperäiskielen käytäntöä.
Juan Perón perusti peronismi-nimisen poliittisen liikkeen (espanjaksi peronismo).
Eliölajien tieteellisissä nimissä, jotka on määritelty kansainvälisillä sopimuksilla ja käytännöillä, ei näiden sopimusten mukaan käytetä muita tarkkeita kuin treemaa e:n päällä (ë). Tämä pätee silloinkin, kun nimi on johdettu erisnimestä, joka sisältää tarkkeita. Suomenkielisessä nimessä tulee kuitenkin tarkkeet säilyttää.
Grévynseepra (Equus grevyi) on nimetty Ranskan presidentin Jules Grévyn mukaan. (Ns. nisäkäsnimitoimikunnan ehdottama nimi: isoseepra.)
Joissakin tapauksissa voisi tarkkeiden jättämistä pois perustella sillä, että tarkkeellinen muoto ei vastaa ääntämystä. Esimerkiksi nimessä Galápagos akuutti osoittaa espanjan käytännön mukaisesti painollisuutta. Koska suomalaiset ääntävät nimen kuitenkin niin, että paino on ensimmäisellä tavulla, olisi luonnollista käyttää kirjoitusasua Galapagos. Tämä voitaisiin käsittää sovinnaisnimeksi. Virallisesti ei olla menossa tähän suuntaan.
Tavallisessa suomalaisessa näppäimistössä on kirjainnäppäimistön oikeassa yläreunassa kaksi tarkenäppäintä:
Tavallisimpien tarkkeiden kirjoittaminen on yleensä helppoa, kunhan tuntee yksinkertaisen periaatteen. Esimerkiksi ”á” kirjoitetaan näpäyttämällä ensin aksenttinäppäintä, sitten A-näppäintä. Vasta tällöin tulee näkyviin jotain, nimittäin á-kirjain. Vastaavasti merkki ”à” kirjoitetaan siten, että ensin näpäytetään tarkenäppäintä niin, että Vaihto-näppäintä pidetään alhaalla, sitten näpäytetään a-näppäintä.
Tildeä eli aaltoviivaa ”~” lisättäessä tarvitaan apuna AltGr-näppäintä, kuten voidaan päätellä tilde-symbolin sijainnista näppäinhatussa. Esimerkiksi õ:n kirjoittaminen voidaan kuvata näin: AltGr+¨ O. Jos halutaan kirjoittaa tilde ”~” itsenäisenä merkkinä eikä kirjaimen päälle tarkkeeksi, se kirjoitetaan ikään kuin välilyöntiin liittyväksi merkiksi: AltGr+¨ välilyönti.
Ensin siis painetaan tarkenäppäintä, sitten kirjainta, johon tarke halutaan liittää. Tämä eurooppalainen käytäntö ei vastaa tapaa, jolla merkit kirjoitetaan käsin. Käytäntö on perua vanhoista mekaanisista kirjoituskoneista, joissa tarkenäppäin löi paperiin tarkkeen siirtämättä kirjoituskohtaa eteenpäin.
Näillä tavoilla voidaan vanhallakin suomalaisella näppäimistömäärittelyllä kirjoittaa lähes kaikki länsi- ja pohjoiseurooppalaisissa kielissä tarvittavat tarkkeelliset kirjaimet: àáäâã èéëê ìíïî ñ òóöôõ ùúüû ýÿ ja vastaavat isot kirjaimet (paitsi Ÿ).
Standardinäppäimistömäärittely laajentaa tarkkeiden kirjoittamisen mahdollisuuksia huomattavasti. Tämä johtuu osittain siitä, että edellä mainitut tarkkeet voivat yhdistyä useampiin kirjaimiin (esim. ć), osittain siitä, että käyttöön on otettu uusia tarkenäppäimiä – toiminnallisesti. Tämä tarkoittaa, että jotkin näppäinten yhdistelmät toimivat tarkenäppäiminä. Esimerkiksi AltGr+' toimii hatunlisäämisnäppäimenä: AltGr+' S tuottaa hattuässän š jne.
Tavallisesti tarke ajatellaan merkin osaksi. Tarke voidaan kuitenkin käsittää myös itsenäiseksi kirjoitusmerkiksi. Voimme esittää esimerkiksi kirjaimen â (sirkumfleksi-a) joko yhtenä Unicode-merkkinä, ns. koostemerkkinä (precomposed character), tai kahtena Unicode-merkkinä, joista ensimmäinen on tavallinen a-kirjain ja toinen on yhdistyvä tarke, tässä yhdistyvä eli kombinoituva (combining) sirkumfleksi. Kullakin yhdistyvällä tarkkeella on oma Unicode-numeronsa.
Useimmat käytännössä esiintyvät tarkkeelliset kirjaimet voi esittää koostemerkkeinä, mutta ei aivan kaikkia. Tämä on tärkein syy siihen, että on hyvä tuntea yhdistyvän tarkkeen käsite. Jos esimerkiksi joudut kirjoittamaan kyrillisin kirjaimin venäjänkielisen sanan, jossa vokaaliin liittyy akuutti, et voi kirjoittaa tätä tarkkeellista vokaalia yhtenä kirjaimena, koska Unicodessa ei ole sellaista. Sen sijaan voit kirjoittaa kyrillisen kirjaimen ja sen jälkeen yhdistyvän akuutin (U+0301, jonka voi esimerkiksi Wordissa kirjoittaa näppäilemällä 301 Alt+X). Käyttämästäsi ohjelmasta riippuu, osaako se (ja miten hyvin se osaa) esittää näin luodun yhdistelmän.
Yleensä kannattaa käyttää koostemerkkejä aina kun mahdollista. Ulkoasu on parempi käytettäessä typografin suunnittelemaa, fonttiin kuuluvaa merkkiä kuin jätettäessä tietokoneohjelman tehtäväksi sijoittaa tarke kirjaimen yhteyteen. Koostemerkit yleensä myös toimivat luotettavammin eri ohjelmissa.
Seuraavassa taulukossa esitetään suomalaisesta näkökulmasta tärkeimmät tarkkeet. Näyte-sarakkeessa on a-kirjain, johon liittyy kyseessä oleva tarke. Koodi-sarakkeessa on se numero, joka tarkkeella on Unicodessa yhdistyvänä tarkkeena. Näppäin-sarakkeessa on näppäin tai näppäinyhdistelmä, jolla tarkkeen voi kirjoittaa suomalaisen standardin mukaisella näppäinasettelulla.
Näyte |
Koodi |
Suomenk. nimi |
|
Englannink. nimi |
Näppäily |
---|---|---|---|---|---|
á |
U+0301 |
akuutti |
|
acute accent |
´ (aksenttinäppäin) |
à |
U+0300 |
gravis |
|
grave accent |
Vaihto+´ (eli `) |
ă |
U+0306 |
lyhyysmerkki |
|
breve |
Vaihto+AltGr+' |
â |
U+0302 |
sirkumfleksi |
|
circumflex accent |
Vaihto+¨ (eli ^) |
ǎ |
U+030C |
hattu |
|
caron (hacek) |
AltGr+' |
å |
U+030A |
yläympyrä |
|
ring above |
Vaihto+AltGr+Å |
ä |
U+0308 |
treema |
|
diaeresis |
¨ (treemanäppäin) |
a̋ |
U+030B |
kaksoisakuutti |
|
double acute accent |
Vaihto+Å |
ã |
U+0303 |
tilde |
|
tilde |
AltGr+¨ (eli ~) |
ȧ |
U+0307 |
yläpiste |
|
dot above |
Vaihto+AltGr+. |
ą |
U+0328 |
ogonek |
|
ogonek |
Vaihto+AltGr+´ |
ā |
U+0304 |
pituusmerkki |
|
macron |
Vaihto+AltGr+¨ |
ả |
U+0309 |
koukku |
|
hook above |
Vaihto+AltGr+P |
a̛ |
U+031B |
sarvi |
|
horn |
AltGr+P |
ạ |
U+0323 |
alapiste |
|
dot below |
AltGr+. |
a̦ |
U+0326 |
alapilkku |
|
comma below |
(Vaihto+AltGr-) |
a̧ |
U+0327 |
sedilji |
|
cedilla |
AltGr+´ |
Verkkosivulla jkorpela.fi/merkit/tarkkeet.html on laajempi taulukko tarkkeista. Jos aineistossa on kirjaimia, joissa on useita tarkkeita, on usein käytännöllisintä katsoa järjestys sivun unicode.org/charts/collation/ taulukosta.
Seuraavassa taulukossa esitetään ne tässä kirjassa käsitellyt tarkkeelliset kirjaimet, joita ei voi kirjoittaa suoraan standardinäppäimistöllä. Niistä mainitaan Unicode-numerot, joiden avulla ne voidaan tuottaa.
Merkki |
Pienen kirjaimen koodi |
Ison kirjaimen koodi |
Nimi |
---|---|---|---|
ā́ Ā́ |
U+0101 U+0301 |
U+0100 U+0301 |
a ja pituusmerkki ja akuutti |
ḍ Ḍ |
U+1E0D |
U+1E0C |
d ja alapiste |
ḏ Ḏ |
U+1E0F |
U+1E0E |
d ja alaviiva |
ḗ Ḗ |
U+1E17 |
U+1E16 |
e ja pituusmerkki ja akuutti |
ḡ Ḡ |
U+1E21 |
U+1E20 |
g ja pituusmerkki |
ḥ Ḥ |
U+1E25 |
U+1E24 |
h ja alapiste |
ḩ Ḩ |
U+1E29 |
U+1E28 |
h ja sedilji |
ī́ Ī́ |
U+012B U+0301 |
U+012A U+0301 |
i ja pituusmerkki ja akuutti |
ḯ Ḯ |
U+1E2F |
U+1E2E |
i ja treema ja akuutti |
ḷ Ḷ |
U+1E37 |
U+1E36 |
l ja alapiste |
ḹ Ḹ |
U+1E39 |
U+1E38 |
l ja alapiste ja pituusmerkki |
ṃ Ṃ |
U+ 1E43 |
U+1E42 |
m ja alapiste |
ṇ Ṇ |
U+1E47 |
U+1E46 |
n ja alapiste |
ṉ Ṉ |
U+1E49 |
U+1E48 |
n ja alaviiva |
ṓ Ṓ |
U+1E53 |
U+1E52 |
o ja pituusmerkki ja akuutti |
p̈ P̈ |
U+0070 U+0308 |
U+0050 U+0308 |
p ja treema |
ṛ Ṛ |
U+1E5B |
U+1E5A |
r ja alapiste |
ṝ Ṝ |
U+1E5D |
U+1E5C |
r ja alapiste ja pituusmerkki |
ṟ Ṟ |
U+1E5F |
U+1E5E |
r ja alaviiva |
ṣ Ṣ |
U+1E63 |
U+1E62 |
s ja alapiste |
ș Ș |
U+0219 |
U+0218 |
s ja alapilkku |
s̄ S̄ |
U+0073 U+0304 |
U+0053 U+0304 |
s ja pituusmerkki |
ṭ Ṭ |
U+1E6D |
U+1E6C |
t ja alapiste |
ț Ț |
U+021B |
U+021A |
t ja alapilkku |
ṯ Ṯ |
U+1E6F |
U+1E6E |
t ja alaviiva |
ū́ Ū́ |
U+016B U+0301 |
U+016A U+0301 |
u ja pituusmerkki ja akuutti |
ȳ Ȳ |
U+0233 |
U+0232 |
y ja pituusmerkki |
ȳ́ Ȳ́ |
U+0233 U+0301 |
U+0232 U+0301 |
y ja pituusmerkki ja akuutti |
ÿ́ Ÿ́ |
U+00FF U+0301 |
U+0178 U+0301 |
y ja treema ja akuutti |
ẓ Ẓ |
U+1E93 |
U+1E92 |
z ja alapiste |
z̧ Z̧ |
U+007A U+0327 |
U+005A U+0327 |
z ja sedilji |
ẕ Ẕ |
U+1E95 |
U+1E94 |
z ja alaviiva |
z̄ Z̄ |
U+007A U+0304 |
U+005A U+0304 |
z ja pituusmerkki |
Kiinan pinyin-kirjoituksen, vanhan kreikan tieteellisen siirtokirjoituksen ja vietnamin tarkkeellisten merkkien kirjoittamisen erikoismenettelyt selostetaan näiden kielten kuvauksissa.
Tavallisimpia virheitä tarkkeiden käytössä on akuutin käyttö graviksen sijasta (esim. á, kun pitäisi kirjoittaa à). Tämä johtuu osittain näppäimistöstä: akuutti tulee näppäimestä suoraan, gravis vaatii lisäksi Vaihto-näppäintä. Sekaannuksia tulee etenkin ranskalaisissa, osittain myös italialaisissa nimissä (ks. näiden kielten kuvauksia tässä kirjassa).
Suomen kielen viralliseen kirjoitusjärjestelmään kuuluvat š (hattu-s) ja ž (hattu-z), jotka tarkoittavat suhuässää ja soinnillista suhuässää. Niitä käytetään seuraavissa yhteyksissä:
Hattu sekoitetaan usein sirkumfleksiin (esimerkiksi kirjaimessa â), jolle hattu-nimi sopisi oikeastaan paremmin. Toinen sekaannus on hatun sekoittaminen lyhyysmerkkiin. Erona on lähinnä vain se, että hatussa on terävä kulma, kun taas lyhyysmerkki on kaareva. Vertaa esimerkiksi hattu-a:ta ja lyhyysmerkki-a:ta: ǎ ja ă.
Kirjaimeen d, l, L tai t liittyvä hattu on painotekstissä yleensä ulkoasultaan oikealla ylhäällä olevan pilkun tai heittomerkin kaltainen tarke: ď, ľ, Ľ, ť. Sen sijaan isoissa kirjaimissa D ja T hattu on normaalin näköinen: Ď, Ť.
Kaksoisakuutti on muodoltaan kaksi toisiaan lähekkäin olevaa akuuttia, mutta se tulkitaan erilliseksi tarkkeeksi, ei akuuttien yhdistelmäksi. Kaksoisakuuttia käytetään unkarin kielessä.
Kaksoisakuutti sekoittuu usein treemaan. Tämän takia unkarilaisiin nimiin usein kirjoitetaan ö tai ü (esim. Petöfi), kun pitäisi kirjoittaa ő tai ű (esim. Petőfi).
Koukku on kirjaimen yläpuolella oleva, ongenkoukkua tai alaosatonta kysymysmerkkiä muistuttava tarke, jota käytetään vietnamin kielessä, esimerkiksi a:n päällä Haiphong-nimen vietnaminkielisessä asussa Hải Phòng.
Ogonek on vokaalin alla käytettävä tarke, joka esiintyy muun muassa puolassa ja balttilaisissa kielissä, esimerkiksi e:n alla nimessä Wałęsa. Ogonek on kehittynyt n-kirjaimesta ja osoittaa usein vokaalin nasaalisuutta tai pituutta. Ogonek lähtee kirjaimen alareunasta ja kaartuu oikealle, kun taas sedilji (esimerkiksi kirjaimessa ç) kaartuu vasemmalle.
Pituusmerkki osoittaa usein vokaalin pituutta, mutta ei aina. Sitä käytetään myös hakuteoksissa ääntämisohjeissa osoittamassa vokaali pitkäksi.
Pituusmerkki on usein korvattu sirkumfleksilla eli esimerkiksi ē:n sijasta on kirjoitettu ê. Tämä johtuu lähinnä siitä, että sirkumfleksilliset vokaalimerkit â, ê, î, ô ja û kuuluvat Latin-1-merkistöön ja ovat lisäksi yleensä helpommin kirjoitettavissa. Tällaista käytäntöä ei enää voi pitää suotavana.
Sarvi on kirjaimen oikeassa yläkulmassa oleva tarke, jota käytetään vietnamin kielessä, esimerkiksi o:n ja u:n yhteydessä nimessä Vương. Ulkonaisesti se muistuttaa kaarevaa heittomerkkiä, mutta on lähes kiinni kirjaimessa, johon se liittyy.
Sedilji on perusmuodoltaan kirjaimen alla oleva eräänlainen koukku, kuten ç-kirjaimessa. Pieneen g:hen liittyvä sedilji on ulkoasultaan g:n yläpuolella oleva c:n tapainen tarke: ģ. Sen sijaan isossa G:ssä sedilji on normaalimman näköinen: Ģ. Taustalla on se, että g:n alasilmukan takia merkki ulottuisi kovin alas, jos siinä vielä olisi sedilji.
Kielissä, joiden kirjoitusjärjestelmä perustuu latinalaiseen kirjaimistoon a, b, c jne., saattaa olla käytössä paitsi tarkkeellisia merkkejä kuten è ja â myös täydentäviä merkkejä kuten ð (eth) ja ß (kaksois-s). Osa näistä merkeistä on syntynyt kahden kirjaimen yhteensulautumisesta, esimerkiksi œ-kirjain o- ja e-kirjaimen yhdistymisestä. Osa taas muistuttaa tarkkeellisia kirjaimia, esimerkiksi poikkiviivalliset kirjaimet. Jotkin lisämerkit on lainattu muista kirjoitusjärjestelmistä, esimerkiksi þ (thorn) riimukirjoituksesta.
Vierasnimien kirjoitusasun tarkkuus on aina kuulunut huolitellun kielen periaatteisiin. Toisaalta on esitetty myös näkemys, että vieraat kirjaimet vaikeuttavat lukemista ja suorastaan vieraannuttavat. Esimerkiksi nimessä Þór moni näkisi ensimmäisen kirjaimen arvoituksena, toisin kuin asussa Thór. Kielenhuollon tiedotuslehden Kielikellon numerossa 2/2006 on kuitenkin otettu tiukka kanta latinalaisen kirjaimiston lisämerkkien säilyttämiseen:
”Tarkkeiden lisäksi eri kielissä on myös omia kirjainmerkkejä. Tällaisia ovat esimerkiksi islannin thorn þ ja eth ð (esimerkiksi nimessä Sigriður Anna Þórðardóttir), muun muassa tanskan, norjan ja eteläsaamen ø (o ja vinoviiva yli, esimerkiksi nimessä Knud Møller) ja turkin pisteetön i (esimerkiksi nimessä Recep Tayyıp Erdoğan). Tarkkeiden tapaan myös vieraskieliset kirjaimet tulisi pyrkiä säilyttämään tekstissä alkuperäkieltä kunnioittaen.”
Kuvaavaa tämän vaatimuksen vaativuudelle on, että ohjeessa itsessään on virhe pisteettömän i:n esimerkissä: nimeen Tayyip kuuluu tavallinen pisteellinen i.
Ohjeessa tarkoitetaan tietysti vain sellaisia kieliä, joita kirjoitetaan latinalaisin (latinalaiseen aakkostoon perustuvin) kirjaimin. Sen sijaan kreikan-, venäjän-, arabian- yms. kieliset nimet kirjoitetaan jonkin siirtokirjoituksen mukaan.
Useimmat yleisesti tarvittavat latinalaisen merkistön lisäkirjaimet voidaan kirjoittaa helposti edellä kuvatulla standardinäppäimistöllä seuraavan taulukon mukaisesti. Yhdistelmän AltGr+§ sijasta voidaan käyttää myös yhdistelmää AltGr+L.
Merkki |
Koodi |
Suomenk. nimi |
Näppäily |
Käyttö (mm.) |
---|---|---|---|---|
æ |
U+00E6 |
ae-kirjain |
AltGr+Ä |
tanskassa, norjassa |
Æ |
U+00C6 |
iso ae-kirjain |
Vaihto+AltGr+Ä |
|
ð |
U+00F0 |
eth |
AltGr+D |
islannissa |
Ð |
U+00D0 |
iso eth |
Vaihto+ AltGr+D |
|
ʒ |
U+0292 |
ezh |
AltGr+Z |
koltansaamessa |
Ʒ |
U+01B7 |
iso ezh |
Vaihto+AltGr+Z |
|
ß |
U+00DF |
kaksois-s |
AltGr+S |
saksassa |
ẞ |
U+1E9E |
iso kaksois-s |
|
saksassa, harvoin |
ĸ |
U+0138 |
kraa |
AltGr+K |
grönlannissa aik. |
œ |
U+0153 |
oe-kirjain |
AltGr+O |
ranskassa |
Œ |
U+0152 |
iso oe-kirjain |
Vaihto+AltGr+O |
|
ı |
U+0131 |
pisteetön i |
AltGr+I |
turkissa, azerissa |
đ |
U+0111 |
poikkiviiva-d |
AltGr+§ D |
saamessa, kroatiassa |
Đ |
U+0110 |
iso poikkiviiva-d |
AltGr+§ Vaihto+D |
|
ǥ |
U+01E5 |
poikkiviiva-g |
AltGr+§ G |
saamessa |
Ǥ |
U+01E4 |
iso poikkiviiva-g |
AltGr+§ Vaihto+G |
|
ħ |
U+0127 |
poikkiviiva-h |
AltGr+§ H |
maltassa |
Ħ |
U+0126 |
poikkiviiva-h |
AltGr+§ Vaihto+H |
|
ł |
U+002B |
poikkiviiva-l |
AltGr+§ L |
puolassa |
Ł |
U+0141 |
iso poikkiviiva-l |
AltGr+§ Vaihto+L |
|
ø |
U+00F8 |
poikkiviiva-o |
AltGr+Ö |
tanskassa, norjassa |
Ø |
U+00D8 |
iso poikkiviiva-o |
Vaihto+AltGr+Ö |
|
ŧ |
U+0167 |
poikkiviiva-t |
AltGr+§ T |
saamessa |
Ŧ |
U+0166 |
iso poikkiviiva-t |
AltGr+§ Vaihto+T |
|
ə |
U+0259 |
švaa |
AltGr+A |
azerissa |
Ə |
U+018F |
iso švaa |
Vaihto+AltGr+A |
|
þ |
U+00FE |
thorn |
AltGr+T |
islannissa |
Þ |
U+00DE |
iso thorn |
Vaihto+AltGr+T |
|
ŋ |
U+014B |
äng |
AltGr+N |
saamessa |
Ŋ |
U+014A |
iso äng |
Vaihto+AltGr+N |
|
Æ-kirjainta käytetään tanskan, norjan ja fäärin kielessä ja muinaisenglannissa. Suomen kielessä siitä käytetään usein nimitystä ”tanskalainen ä”.
Suomenkielisessä tekstissä ja jopa kielenoppaissa ja hakuteoksissa æ on usein korvattu ä:llä, koska sitä ei ole osattu kirjoittaa. Nykyisin sellaiseen ei ole aihetta.
Muinaisenglannissa æ esiintyi ä-äänteen merkkinä, ja periaatteessa se kuuluu muinaisenglannin aikaisiin henkilönnimiin, esim. runoilijan nimeen Cædmon.
Nykyenglannissa æ esiintyy toisessa merkityksessä, nimittäin kirjainyhdistelmän ae typografisena muunnelmana, ligatuurina, latinalaisperäisissä sanoissa, esimerkiksi encyclopædia = encyclopaedia ja Cæsar = Caesar. Tällaista käyttöä esiintyy lähinnä brittienglannissa, eikä se ole nykyisin yleistä. Se jatkaa vanhaa, jo keskiajalla syntynyttä latinan kirjoittamistavan perinnettä. Sen mukaisia asuja esiintyy muuallakin kuin englannissa. Esimerkiksi Carl von Linnén nimen latinankielinen muoto on usein kirjoitettu Carolus Linnæus (= Linnaeus). Tällaista menettelyä ei kuitenkaan kannata harrastaa muuten kuin lainattaessa sanatarkasti ilmauksia, joissa æ:tä on käytetty.
Eth-kirjain tarkoittaa samaa äännettä kuin englannin th ääntyessään soinnillisena, esimerkiksi sanassa the. (Vertaa thorn-kirjaimeen.) Ethiä käytetään usein tämän äänteen merkkinä myös ääntämisohjeissa.
Ethiä käytetään islannissa ja fäärissä, ja se oli käytössä myös muinaisenglannissa.
Iso eth on muodoltaan D, jossa on poikkiviiva: Ð. Se on kuitenkin eri merkki kuin iso poikkiviiva-D, vaikka nämä merkit ovat käytännössä samannäköiset todennäköisesti kaikissa fonteissa! Ne pidetään erillään lähinnä siksi, että vastaavat pienet kirjaimet ovat eri merkit. Ellei isoissa kirjaimissa tehtäisi eroa, ei tiedettäisi, pitääkö muunnettaessa isoja kirjaimia pieniksi korvata Ð ethillä ð vai poikkiviiva-d:llä đ.
Saksan kielessä käytetty kaksois-s ß (englanniksi sharp s, saksaksi Esszett) ääntyy tavallisena s-äänteenä [s].
Usein väitetään, että ß olisi poistettu saksan oikeinkirjoituksesta. Tämä perätön huhu on saanut alkunsa lähinnä siitä, että 1990-luvulla saksan virallisessa kirjoitusjärjestelmässä vähennettiin ß:n käyttöä. Nykyisten sääntöjen mukaan sitä käytetään vain pitkän vokaalin tai diftongin jäljessä. Se siis säilytettiin esimerkiksi sanoissa groß ja heißt, mutta sana daß ’että’ kirjoitetaan nyt dass. Erisnimissä saattaa esiintyä nykysäännöistä poikkeavaa käytäntöä. Tapauskohtaisesti olisi kirjoitettava esimerkiksi Strauss tai Strauß sen mukaan, kumman asun on katsottava kuuluvan tietyn henkilön sukunimeen.
Sveitsissä ja Liechtensteinissa on jo melko pitkään ollut sallittua ja yleistä korvata ß aina ss:llä, mutta tämä ei päde Saksassa. Suomalaisesta näkökulmasta ß on saattanut näyttää käytöstä poistetulta kirjaimelta sen takia, että suomalaisissa julkaisuissa, jopa hakuteoksissa ja saksan oppi- ja sanakirjoissa, se on usein korvattu ss:llä.
Nykyisen oikeinkirjoituksen mukaan ß-kirjainta käytetään sanassa Straße ’katu’, joka usein esiintyy kadunnimien jälkiosana. EU:n hallinnossa keskeisen kaupungin nimi on nykysaksaksi Straßburg; toisaalta suomenkielisessä tekstissä käytetään nykyisin yleisesti ranskankielistä asua Strasbourg. Toisaalta esimerkiksi sanassa Schloss ’linna’ ei nykysääntöjen mukaan käytetä ß-kirjainta.
Kaksois-s esiintyy vain sanan sisällä ja siksi yleensä vain pienenä. Jos sana kirjoitetaan kokonaan isoilla kirjaimilla, tulee ß:n tilalle SS; esimerkiksi sanasta Preußen tulee tällöin PREUSSEN. Jos tietokoneohjelmassa on toiminto, jolla kirjaimet muutetaan isoiksi, ohjelma ei välttämättä osaa käsitellä ß:ää lainkaan, joten voi syntyä vääriä muotoja kuten PREUßEN.
Nykyisin on määritelty myös ß:ää vastaava iso kirjain ẞ (U+1E9E), joten voidaan kirjoittaa myös PREUẞEN. Se on määritelty, jotta voidaan erottaa toisistaan esimerkiksi nimet Strauß ja Strauss rekistereissä, joihin nimi tallennetaan isoin kirjaimin. Ison kaksois-s:n käyttö on kuitenkin vähäistä, ja se sisältyy melko harvoihin fontteihin.
Grönlannin kielessä käytetty kraa-kirjain on samannäköinen kuin iso K pienennettynä. Se tarkoittaa k:n tapaista äännettä, joka ääntyy suun takaosassa (”taka-k”). Useimmiten kraa korvataan q-kirjaimella, ja vuoden 1973 oikeinkirjoitusuudistuksessa tämä vahvistettiin periaatteeksi Grönlannissa. Sitä saatetaan kuitenkin yhä käyttää kielen joissakin muodoissa.
Kraa-kirjainta vastaavaa isoa kirjainta ei ole määritelty erillisenä merkkinä, vaan sen tilalla käytetään tavallista K:ta ja käänteistä heittomerkkiä. Tällainen yhdistelmä K‘ korvataan nykyisin yleensä Q:lla. Esimerkiksi Thulen grönlanninkielinen nimi kirjoitettiin ennen K‘ânâĸ, nykyisin Qaanaaq.
Oe-kirjainta (œ, Œ) käytetään ranskassa, ja ääntämykseltään se muistuttaa suomen ö:tä, mutta on väljempi. Latinalaisperäisissä sanoissa œ kuitenkin tarkoittaa ranskassa äännettä [e].
Vaikka œ usein korvataan kirjainparilla ”oe”, tällainen pari on ranskassa yleensä virheellinen asu. Tosin se on tavallinen, koska œ:tä ei voi kirjoittaa helposti ranskalaisella näppäimistöllä. Joissakin tapauksissa pitää olla ”oë” (esimerkiksi Noël), jolloin treema (kaksi pistettä) osoittaa sitä mitä ranskassa yleensäkin eli sitä, että vokaali ääntyy erillisenä, siis ”o” ja ”e” ääntyvät erikseen. Muissa tapauksissa taas pitää olla oe-kirjain œ (esim. cœur, ei coeur). Ranskalaisilla on kuitenkin myös muista kielistä peräisin olevia nimiä, joissa saattaa esiintyä oe-yhdistelmä, esimerkiksi Loeb. Lisäksi joissakin latinalaisperäisissä co-alkuisissa sanoissa on oe-yhdistelmä, esimerkiksi coercion, coexistence.
Pisteetön i on turkin kieleen kehitetty ja myöhemmin myös azeriin ja eräisiin muihin turkinsukuisiin kieliin otettu niin sanotun taka-i:n merkki. Ks. myös turkin kielen kuvausta.
Pisteetöntä i:tä ı vastaava iso kirjain on meidän tavallinen I:mme. Turkissa ja azerissa toisaalta tavallista i:tä vastaava iso kirjain on yläpiste-I İ, jota ei käytetä muissa kielissä.
Vieraiden kirjainten säilyttämisen periaatetta lienee tulkittava niin, että turkin- ja azerinkielisissä nimissä säilytetään pisteellisen i:n (i, İ) ja pisteettömän i:n (ı, I) välinen ero. Jos esimerkiksi teksti kirjoitetaan kokonaan isoilla kirjaimilla, olisi i:n tilalle kirjoitettava İ; esimerkiksi İzmir olisi tällöin İZMİR. Jos taas pisteettömällä I:llä alkavasta turkkilaisesta nimestä muodostetaan johdos, jolloin alkukirjain muuttuu pieneksi, tulisi kirjaimen pysyä pisteettömänä: Ihlara – ıhlaralainen. (Tällaiset nimet ovat harvinaisia. Turkissa pisteellinen İ on sanan alussa tavallisempi kuin pisteetön I.)
Kuten edellä on kuvattu, eräiden kirjainten rakenneosana on poikkiviiva, englanniksi stroke. Se ei merkistöstandardien kannalta ole erotettavissa erilliseksi osaksi, eikä poikkiviivallisilla merkeillä ole muodollisesti muuta yhteistä Unicoden kannalta kuin se, että niiden nimessä on sanat with stroke.
Poikkiviivanäppäin on suomalaisessa standardinäppäimistössä apunäppäin, jolla tuotetaan erilaisia poikkiviivan sisältäviä merkkejä. Poikkiviivanäppäin ei ole erillinen fyysinen näppäin, vaan toiminto, joka saadaan aikaan yhdistelmällä AltGr+§ tai AltGr+L. Tämä on helppo muistaa siitä, että ł (Ł) on Suomessa yleensä tunnetuin poikkiviivallinen merkki, koska se on yleinen puolankielisissä nimissä.
Poikkiviiva-d đ on eri merkki kuin eth ð, vaikka nämä merkit ovat isoina keskenään samannäköiset (Đ). Poikkiviiva-d:tä käytetään kirjoitettaessa serbokroatian eri muotoja (kroatia, serbia, bosnia, montenegro) latinalaisin kirjaimin ja makedonian translitteraatiossa sekä lisäksi sloveenissa, vietnamissa ja eräissä saamen kielissä: inarinsaame, pohjoissaame ja koltansaame. Kyseessä ovat siis aivan eri kielet kuin ne, joissa esiintyy eth ð (islanti ja fääri).
Serbokroatiaa kirjoitettaessa on đ:n sijasta käytetty myös kirjainyhdistelmää dj. Esiintyy myös kirjoitusasuja, joissa đ korvataan pelkällä d:llä. Jopa tietosanakirjoissa esiintyy sellaisia nimiasuja kuin Dakovica, oikeammin Đakovica (tai edes Djakovica).
Poikkiviiva-g (ǥ, Ǥ) on varsin harvinainen merkki: sitä käytetään vain koltansaamessa. Merkki puuttuu useista muutoin melko kattavistakin fonteista, etenkin antiikvafonteista. Poikkiviiva-g:n ulkoasu vaihtelee paljon.
Poikkiviiva-h (ħ, Ħ) esiintyy maltan kielessä, jossa se tarkoittaa eräänlaista kurkku-h:ta. Yhdistelmällä għ on kuitenkin maltassa erikoismerkitys.
Poikkiviiva-l:ää (Ł, ł) käytetään etenkin puolan kielessä, jossa se tarkoittaa samanlaista äännettä kuin englannin w. Puolan kielessä esiintyy myös tavallinen, l-äännettä tarkoittava l-kirjain. Poikkiviiva-l esiintyy myös kašubissa sekä ala- ja yläsorbissa.
Poikkiviiva-o:ta (ø, Ø) käytetään tanskassa, norjassa, fäärissä ja grönlannissa ö-äänteen merkkinä, ja sen nimikin on suomessa yleensä ”tanskalainen ö”.
Švaa-kirjain ə (englanniksi schwa) on kehitetty alkujaan foneettiseksi merkiksi, joka tarkoittaa švaa-vokaalia eli neutraalivokaalia. Švaa-kirjainta käytetään suomessa melko usein – tässäkin kirjassa – ääntämismerkinnöissä silloinkin, kun niissä muutoin yritetään tulla toimeen suomen kirjaimilla ja ääntämyksen karkealla kuvailulla. Tämä on perusteltua, koska kyseessä on usein esiintyvä äänne ja koska se poikkeaa äänteellisesti kaikista suomen vokaaleista.
Myöhemmin on ə-merkki otettu myös kirjaimeksi joidenkin kielten varsinaiseen kirjoitusjärjestelmään, mutta ei välttämättä švaa-äänteen merkiksi. Azerin ja tataarin kirjoitusjärjestelmään ə on otettu vokaalin [ä] merkiksi. Tässä tehtävässä sitä käytetään myös tšetšeenin kielessä, kun sitä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.
Muodoltaan ə-kirjain on 180 astetta käännetty e-kirjain. Toisin sanoen jos paperiarkki kiepautetaan ylösalaisin, e muuttuu ə:ksi ja ə e:ksi. Jos ə-kirjain valitaan merkistötaulukosta, esimerkiksi Windowsin Merkistö-ohjelmalla, on oltava tarkkana. IPA-merkkien joukossa on nimittäin ə:n (U+0259) lisäksi myös peilikuva-e (reversed e) ɘ (U+0258). Lisäksi on aivan ə:n näköinen merkki käänteis-e (U+01DD), jota käytetään eräissä afrikkalaisissa kielissä ns. yleisnigerialaisessa aakkostossa. Sitä pidetään erillisenä merkkinä, koska sitä vastaava iso kirjain Ǝ (U+018E) on aivan erilainen kuin iso švaa Ə (U+0185).
Nämä sekaannusmahdollisuudet vältetään, kun ə kirjoitetaan näppärimmällä tavalla: suomalaista standardinäppäimistöä käyttäen yhdistelmällä AltGr+A.
Thorn-kirjain tarkoittaa samaa äännettä kuin englannin th ääntyessään soinnittomana, esimerkiksi sanassa think. (Vertaa eth-kirjaimeen.) Thornia käytetään myös ääntämisohjeissa.
Thornia käytetään islannin kielessä, ja se oli käytössä myös muinaisenglannissa. Sen tilalla on usein käytetty th-yhdistelmää.
Thornin erikoisuuksiin kuuluu, että ”pieni” thorn þ on useissa fonteissa samankokoinen tai suurempi kuin ”iso” thorn Þ. Ne erottaa toisistaan kuitenkin siitä, että iso kirjain on kirjainten perusviivan yläpuolella, kun taas pieni kirjain ulottuu perusviivan alapuolelle.
Äng-kirjainta ŋ käytetään eräissä saamen kielissä ja eräissä afrikkalaisissa kielissä (wolof, bambara, fulani, dinka). Sitä käytetään myös usein ääntämisohjeissa äng-äänteen merkkinä; esimerkki: kenkä [keŋkæ]. Äng-kirjaimen sijasta on ääntämisohjeissa käytetty usein – varsinkin Suomessa – sitä hiukan muistuttavaa kreikkalaista eeta-kirjainta η.
Iso äng-kirjain on eri fonteissa erilainen. Siitä on kaksi päämuotoa:
Pienen äng-kirjaimen tapainen, mutta isompi ja sellainen, että
oikealla
oleva osakin on perusrivin yläpuolella tai ulottuu vain vähän perusrivin alapuolelle. Tätä käytetään afrikkalaisissa kielissä. Iso äng on tätä muotoa useissa yleisesti käytetyissä fonteissa, mm. Arial ja Times New Roman.
Kuin iso N, johon liittyy oikeasta alareunasta lähtevä ja
vasemmalle kaartuva jalka. Tätä käytetään yleensä niissä saamen kielissä, joiden
kirjoitusjärjestelmään äng-kirjain kuuluu. Iso äng on tätä muotoa mm. seuraavissa fonteissa: Cambria, Georgia, Lucida Sans Unicode, Tahoma, Verdana.
Käytännössä tällä muotojen erolla on melko harvoin merkitystä, sillä iso äng esiintyy lähinnä vain tekstissä, joka kirjoitetaan kokonaan isoilla kirjaimilla. Sellaisessa tilanteessa on hyvä huolehtia siitä, että äng on jälkimmäistä muotoa, jos teksti on saamea. Seuraavassa esimerkissä on Porsangin pohjoissaamenkielinen nimi sekä normaalisti kirjoitettuna että isoilla kirjaimilla:
Porsáŋgu ~ PORSÁŊGU
Suomenkielisessä tekstissä ei yleensä kirjoiteta nimiä muilla kirjaimilla kuin latinalaisilla. Ainoa merkittävä poikkeus on kreikkalaisten kirjainten käyttö muun muassa tähtien nimissä kuten ”α Centauri”. Kreikkalaisia kirjaimia voi kirjoittaa muun muassa Unicode-numeroon perustuvilla menetelmillä. Esimerkiksi Wordissa näppäily 3B1 Alt+X tuottaa alfan (α).
Seuraavia merkkejä saattaa esiintyä sanojen sisällä joko jonkin kielen varsinaisessa kirjoitusjärjestelmässä tai siirtokirjoituksessa. (Taulukossa esitetyt nimet eivät kaikin osin vastaa standardeissa määriteltyjä Unicode-nimiä.)
Merkki |
Koodi |
Suomenkielinen nimi |
Englanninkielinen nimi |
---|---|---|---|
- |
U+002D |
Ascii-yhdysmerkki |
Ascii hyphen |
‐ |
U+2010 |
Unicode-yhdysmerkki |
Unicode hyphen |
‐ |
U+2011 |
sitova yhdysmerkki |
non-breaking hyphen |
’ |
U+2019 |
heittomerkki |
apostrophe |
‘ |
U+2018 |
käänteinen heittomerkki |
inverted apostrophe |
ʻ |
U+02BB |
käänteinen pilkku |
turned comma |
· |
U+00B7 |
rivinkeskinen piste |
middle dot |
ʹ |
U+02B9 |
priimikirjain |
letter prime |
ʺ |
U+02BA |
kaksoispriimikirjain |
letter double prime |
ʿ |
U+02BF |
vasen puoliympyrä |
left half ring |
ʾ |
U+02BE |
oikea puoliympyrä |
right half ring |
ZWJ |
U+200D |
yhdistävä merkki |
zero width joiner |
ZWNJ |
U+200C |
erottava merkki |
zero width non-joiner |
Yhdysmerkki esiintyy eri kielissä usein yhdistämässä sanoja yhdyssanoiksi, kuten suomessakin, esimerkiksi Itä-Suomi. Taulukossa kuvattujen eri yhdysmerkkien ero on typografinen.
Heittomerkki voi ilmaista merkin poisjättöä, mutta myös erillistä äännettä. Se voi esiintyä sanan alussa, sisällä tai lopussa. Usein heittomerkkiä käytetään muiden samantapaisten merkkien (priimikirjain, käänteinen heittomerkki, puoliympyrämerkit) korvikkeena.
Suomalaisen näppäimistön heittomerkkinäppäin (Ä-näppäimen oikealla puolella) tuottaa ns. pystyn heittomerkin eli Ascii-heittomerkin ('), joka kuuluisi vain tietokonekieliin. Sen kirjoittamisen helppouden takia sitä kuitenkin usein käytetään heittomerkin sijasta (esim. Lloyd's, oikea asu Lloyd’s).
Käänteinen heittomerkki esiintyy joissakin skotlantilaisperäissä nimissä lyhenteessä M‘ (esim. M‘Fingal). Sitä käytetään myös käänteisen pilkun sijasta. Käänteinen heittomerkki esiintyy myös englannin kielessä aloittavana lainausmerkkinä, esimerkiksi ‘hello’.
Käänteinen pilkku (Unicode-nimi: modifier letter turned comma) esiintyy polynesialaisissa kielissä erään konsonantin (glottaaliklusiili, eräänlainen katkoäänne) merkkinä. Sellaisessa käytössä se tunnetaan nimellä ʻokina. Sen tilalla käytetään usein muita samantapaisia merkkejä kuten erilaisia heittomerkkejä muun muassa standardien puuttumisen takia.
Rivinkeskinen piste esiintyy tavallisimmin yhdistelmässä l·l (ks. katalaanin kuvausta), harvemmin (oksitaanissa) yhdistelmissä n·h ja s·h.
Priimikirjain ja kaksoispriimikirjain esiintyvät mm. venäjän tieteellisessä siirtokirjoituksessa ns. pehmeän ja kovan merkin vastineina (ks. venäjän kuvausta). Näille merkeille ei ole vakiintuneita suomalaisia nimiä. (Tämän kirjan 1. laitoksessa käytettiin nimiä pilkkukirjain ja kaksoispilkkukirjain.) Ne ovat yleensä täysin tai lähes samannäköisiä kuin mm. asteminuutin ja -sekunnin merkkeinä käytetyt priimi ja kaksoispriimi U+2032 ja U+2033, mutta luokitellaan kirjaimiksi, ei erikoismerkeiksi.
Puoliympyrämerkit esiintyvät arabian siirtokirjoituksessa. Usein ne jätetään pois tai korvataan heittomerkeillä.
Yhdistävä merkki ja erottava merkki ovat näkymättömiä ohjausmerkkejä. Niitä käytetään typografisissa tarkoituksissa. Esimerkiksi jos f:n ja i:n väliin kirjoitetaan erottava merkki, ohjelmat esittävät nämä kirjaimet erillisinä eivätkä yhteen sulautettuina, kuten joskus voi käydä.
Ajatusviiva ”–” (U+2013, AltGr+yhdysmerkki) esiintyy melko usein yhdistämässä sanoja silloin, kun jokin asia nimetään kahden tai useamman henkilön, paikan tms. mukaan. Eri kielten säännöt vaihtelevat, mutta yleensä sääntöjen mukaisessa kirjoitusasussa on ajatusviiva, ei yhdysmerkkiä (-). Huolitellussa suomen kielessä nimet ovat yleensä genetiivissä, englannissa perusmuodossa.
Molotovin–Ribbentropin sopimus (engl. Molotov–Ribbentrop Pact)
Bosen–Einsteinin statistiikka (engl. Bose–Einstein statistics)
Näissä tapauksissa siis nimet yhdessä ovat jonkin sanan määritteitä. Jos taas muodostetaan yhdistelmänimi kahdesta nimestä, käytetään suomessa, englannissa ja monessa muussa kielessä yhdysmerkkiä, ei ajatusviivaa.
Itävalta-Unkari (engl. Austria-Hungary)
Tavaramerkin symbolit ”®” (rekisteröity tavaramerkki, U+00AE) ja ”™” (tavaramerkki, U+2122) eivät ole sanan osia, vaikka niitä käytetäänkin sanojen yhteydessä ja ne kirjoitetaan kiinni edeltävään sanaan. Yleensä näitä merkkejä ei tarvita, mutta tavaramerkkien haltijat haluavat usein käyttää niitä markkinointiaineistossaan.
Suomen kielen sääntöjen mukaan nämä merkit kirjoitetaan sanan taivutetun muodon perään, jos lauseyhteys vaatii taivuttamista.
Potilaalle määrättiin Aspirinia®.
Ohjelma toimii Windowsin™ uusimmissa versioissa.
Tavaramerkin haltija saattaa kuitenkin vaatia, että sen omissa ja jälleenmyyjien teksteissä tavaramerkki esiintyy vain perusmuodossa. Tämän voi yleisesti ottaen saavuttaa suomen kielen sääntöjä noudattaen vain siten, että tavaramerkin yhteydessä käytetään ns. tukisubstantiivia, joka on ilmauksen taipuva osa. Yleensä tavaramerkistä ja tukisubstantiivista muodostetaan yhdyssana. Tulos on usein keinotekoisen tuntuinen.
Potilaalle määrättiin Aspirin®-lääkettä.
Kun puhutaan tietynmerkkisistä tuotteista monikoissa, on virallisimmissa yhteyksissä aina syytä käyttää tukisubstantiivia. Olisi outoa kirjoittaa esimerkiksi tieteellisessä tekstissä ”Legoista”, ja olisi virheellistä kirjoittaa ”legoista”.
Teos on tehty Lego-palikoista.
Tekijänoikeusmerkki © (U+00A9) on tapana kirjoittaa tekijänoikeutta koskevan ilmoituksen alkuun. Se vastaa sanaa ”copyright” eikä liity mihinkään nimeen, kuten tekijän nimeen, vaan ilmoitukseen kokonaisuutena.
© 2018 Jukka K. Korpela
Rivityksen ohjaamisen keinot riippuvat ohjelmasta. Tässä käsitellään asiaa Word-ohjelman osalta sen yleisyyden takia.
Word voidaan määrätä tavuttamaan teksti automaattisesti tai ”manuaalisesti” (ihmisen ohjauksessa). Word 2007:ssä ja uudemmissa versioissa tähän käytetään Sivun asettelu -välilehden (Word 365:ssä Asettelu-välilehden) Sivun asetukset -kohdan Tavutus-toimintoa. Kun tavutus on käytössä, sen yksityiskohtiin voidaan vaikuttaa erikoisnäppäilyillä.
Joskus halutaan sallia rivijako erikoismerkin jäljestä tai estää jako sanojen välistä, kuten nimen etuliitteen (de, av yms.) ja itse nimen välistä. Seuraavassa taulukossa on kuvattu myös tämän tekniikoita. Viimeisessä sarakkeessa on erikoisnäppäily selvyyden vuoksi lihavoitu. Kuvaus näyttää hankalalta, mutta käyttö on melko sujuvaa pienen totuttelun jälkeen.
Näppäily |
Merkitys |
Esimerkki käytöstä |
---|---|---|
Ctrl+- |
sallii tavutuksen (tavutusvihje) |
OxenCtrl+-stjärna |
u+feff Alt+X |
estää tavutuksen ja muun rivijaon |
Manau+feff Alt+Xuksessa |
u+200b Alt+X |
rivinvaihtovihje |
Weilin+200b Alt+XGöös |
Ctrl+Vaihto+väli |
sitova välilyönti (sitova sanaväli) |
deCtrl+Vaihto+väliGaulle |
Ctrl+Vaihto+- |
sitova yhdysmerkki |
alCtrl+Vaihto+-Ahram |
Unicode-merkistö voidaan jakaa ryhmiin seuraavasti sen mukaan, miten laajasti ja luotettavasti merkit toimivat eri tilanteissa:
kirjaimet abcdefghijklmnopqrstuvwxyz
vastaavat isot kirjaimet
numerot 0:sta 9:ään
perusvälimerkit: . ? ! , : ; - " ' ( )
välilyönti eli tyhjämerkki
erikoismerkit # $ % & * + / < = > @ [ \ ] ^ _ ` { | } ~
Fontti tarkoittaa kokoelmaa kirjoitusmerkkien erityisiä ulkoasuja. Teknisessä mielessä fontti on tietokoneohjelma, joka tuottaa kyseiset asut.
Nykyaikaisessa tietokoneessa on usein melko hyvä valikoima fontteja, joissa on laaja merkkivalikoima. Kun halutaan kirjoittaa vieraskielisiä nimiä tai erikoismerkkejä, selvitään yleensä käyttämällä koneessa olevia fontteja. Ongelmia voi kuitenkin tulla vastaan. Erityisen ikävää on, jos esimerkiksi Word-asiakirja, verkkosivu tai sähköpostiviesti näkyy sen kirjoittajalle aivan ongelmitta, mutta lukijalle esimerkiksi niin, että monien kirjainten tilalla on kysymysmerkkejä, laatikoita tai muuta omituista.
Esimerkiksi ezh-kirjain ʒ puuttuu monesta fontista. Jotkin latinalaisen aakkoston tarkkeelliset kirjaimet, kuten romanikielen hattu-h ȟ, puuttuvat useimmista fonteista. Usein taiteellisesti kunnianhimoinen fontti, tietylle yritykselle tehty oma fontti tai muuten erikoinen fontti on suunniteltu kattamaan vain suppea kirjainvalikoima. Siitä voi puuttua jopa tavallisia kirjaimia kuten é ja š.
Osoitteessa www.fileformat.info/info/unicode/char/search.htm on palvelu, josta voi etsiä merkin ominaisuuksia merkin englanninkielisen nimen tai Unicode-numeron perusteella. Tätä kautta löytyy myös lista fonteista, jotka sisältävät kyseisen merkin. Tosin listat eivät ole täysin kattavia.
Jos tekstinkäsittelyohjelmassa kirjoitetaan sellainen merkki, jota ei ole käytössä olevassa fontissa, ohjelma yleensä automaattisesti vaihtaa fontin. Usein kyseinen fontti ”jää päälle” eli seuraavaksi kirjoitettavat tavallisetkin merkit näkyvät sen mukaisina. Hyvän ratkaisun tuo yleensä vain se, että valitaan koko tekstin fontti sellaiseksi, joka sisältää kaikki tarvittavat merkit.
Lisäksi eri fonttien käyttö voi aiheuttaa sen, että tekstin rivien väliset etäisyydet eli rivivälit muodostuvat epätasaisiksi. Tämän korjaaminen on yleensä mahdollista asettamalla riviväli kiinteäksi, mutta se vaatii vaivaa eivätkä useimmat tekstien kirjoittajat osaa sitä.
Tekstissä käytettävä fontti tulisi valita niin, että siihen kuuluvat kaikki ne kirjaimet, joita siinä saatetaan tarvita.
Tämän kirjan kielikohtaisissa kuvauksissa mainitaan eri kielissä käytettävät lisämerkit. Valittavan fontin tulisi sisältää kaikkien niiden kielten merkit, joita tekstissä esiintyy, vaikka vain vierasniminä. Lisäksi näiden merkkien tulisi olla laadultaan hyväksyttävissä.
Fontin valinnassa tulisi ottaa huomioon, tarvitaanko tekstissä kursivointia tai lihavointia. Monista laajoista fonteista nimittäin puuttuu kursiivi ja lihava versio. Tällainen on esimerkiksi Arial Unicode MS, joka aiemmin tuli Officen mukana ja on ollut yleisimmin käytettyjä hyvin laajan merkkivalikoiman fontteja. Sitä voidaan kursivoida ja lihavoida keinotekoisesti, mutta tulos on laadultaan huono, kuten liiaksi kallistettu.
Jos teksti kirjoitetaan joko vain paperille tulostettavaksi, olennaista on, että fontit toimivat tulostamiseen käytettävässä ohjelmassa ja laitteessa. Jos taas tekstiä on tarkoitus jakaa sähköisessä muodossa, esimerkiksi sähköpostin liitteenä tai verkkosivulla, tilanne on mutkikkaampi. Eri vastaanottajien koneissa on erilaisia fontteja. Tähän voi suhtautua ainakin kahdella tavalla:
Jonkinlainen fonttien upottaminen on käytännössä lähes välttämätöntä silloin, kun teksti sisältää hyvin harvinaisia merkkejä.
Fontin upotus tehdään käytännössä usein niin, että Word-dokumentti tallennetaan PDF-tiedostoksi niin, että fonttien upotus on käytössä. Tarkoitukseen on käytettävissä myös maksuttomia ohjelmia kuten CutePDF, FreePDF ja PDFCreator. Niistä löytyy tietoja Googlella. Lisäksi Wordissa on Word 2007:stä alkaen sisäänrakennettuna helppokäyttöinen mahdollisuus tallentaa PDF-muodossa (Tallenna nimellä -toiminnon kautta).
Fontteja on paljon jaossa maksuttominakin; sopivia sivustoja löytyy hakulausekkeella "free fonts". Tyylikkäät, painotuotteisiin sopivat fontit ovat kuitenkin yleensä maksullisia tuotteita. Sivulla jkorpela.fi/fontteja.html on linkkejä useisiin erikoisfontteihin, joita voidaan tarvita, jos teksti sisältää harvinaisia kirjaimia.
Kun fontti on ladattu verkosta tai hankittu muutoin, se pitää asentaa. Fontti toimitetaan usein pakattuna kansiona (.zip-tiedostona), joten ensimmäiseksi pitää purkaa pakkaus. Menettelyt riippuvat tietokonejärjestelmästä.
Esimerkiksi Windows 10:ssä asennus on hyvin yksinkertaista. Kun pakattu kansio on tallennettu käyttäjän koneeseen, kaksoisnapsautetaan sen kuvaketta ja valitaan toiminto ”Pura kaikki”. Tämän jälkeen avataan kansio, johon tiedostot on purettu, ja kaksoisnapsautetaan fonttitiedoston kuvaketta. Tällöin avautuu ikkuna, jossa on näyte fontista ja Asenna-painike, jota käyttämällä fontin voi asentaa – jos käyttäjällä on riittävät oikeudet järjestelmässä.
Asentamisen jälkeen kannattaa heti kokeilla fontin toimivuutta esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmassa. Fontin pitäisi löytyä valikoista, joissa voidaan valita tekstin fontti.
Aakkostuksen tärkein merkitys on siinä, että lukija voi helposti löytää etsimänsä aakkosellisesta luettelosta. Tämä edellyttää, että lukijalla ja kirjoittajalla on suunnilleen sama käsitys aakkosjärjestyksestä. Toisaalta sellaiset yksityiskohdat kuin nimien Kovać ja Kovač keskinäinen järjestys eivät ole kovin tärkeitä, koska nämä sanat ovat kuitenkin lähellä toisiaan.
Aakkosjärjestys on myös puolueeton järjestys. Esimerkiksi henkilönnimet voi kirjoittaa aakkosjärjestykseen silloinkin, kun nimiä on niin vähän, ettei järjestyksellä juuri ole merkitystä löydettävyyden kannalta. Muu järjestys voisi herättää kysymyksen, miksi juuri se on valittu.
Vaikka aakkosjärjestys on perusteiltaan varsin vakiintunut, vierasnimet tuovat siihenkin omat ongelmansa. Lisäkirjaimet kuten þ ja ŋ on käsiteltävä jotenkin, samoin tarkkeet.
Suomessa on useita lajittelustandardeja:
Tässä kirjassa esitetyt tiedot koskevat viimeksi mainitun mukaista lajittelua, ellei toisin mainita. Se pohjautuu kerroksittaiseen lähestymistapaan:
Standardin SFS-EN 13170 mukainen kirjainten perusjärjestys on seuraava:
a b c d (đ) (ð) e (ə) f g (ǥ) h (ħ) i (ı) j k (ĸ) l (ł) m n (ŋ) o p q r s (š) t (ŧ) u v w x y (ü) z (ž) (ʒ) þ å ä (æ) ö (ø).
Edellä sulkeissa olevat kirjaimet rinnastetaan niitä edeltäviin kirjaimiin, eli esimerkiksi šakki aakkostetaan kuten sakki. Vain jos sanoissa ei ole mitään muuta eroa, otetaan esimerkiksi š:n ja s:n ero huomioon ja aakkostetaan s:llinen ennen š:llistä (esimerkiksi sakki, šakki). Huomaa erityisesti:
Seuraavat kirjaimet aakkostetaan kuten määrätyt kahden kirjaimen yhdistelmät:
Pienten ja isojen kirjainten välillä ei yleensä tehdä eroa. Jos se on kuitenkin ainoa ero sanojen välillä, pienikirjaiminen sana tulee ensin.
Numerot edeltävät kirjaimia. Numerojonot käsitellään merkkien jonoina, ei lukuarvon mukaan. Muut merkit kuin kirjaimet ja numerot jätetään huomiotta.
Esimerkki järjestyksestä:
400, 42, 4H, aalto, Aalto, ad, að, funktio, Fuß, oaasi, œuvre, olio, Sakari, šakki, Söpö, Vihtori, Waltari, W&G, Welt, über, Ylppö, zeta, Þór, Åke, æble, äiti, ø, Öölanti
Edellä mainitut hattu-s:ää ja hattu-z:aa (š ja ž) koskevat säännöt ovat erikoistapaus siitä, että tarkkeet yleensä jätetään huomiotta aakkostuksessa. Jos kuitenkin kahden sanan ainoa ero on tarkkeiden käytössä (esimerkiksi café ja cafè), tarvitaan sääntö, joka asettaa ne järjestykseen. Tällöin sanojen keskinäisellä järjestyksellä ei ole suurtakaan merkitystä, mutta tyyli- ja periaatesyistä on hyvä noudattaa standardia. Siksi tässä kirjassa on edellä esitetty tarkkeet lajittelujärjestyksen mukaan.
cafe, café, cafè
Sivustossa unicode.org/charts/collation/ on taulukoita, joista voi (pienen opettelun jälkeen) nopeasti tarkistaa merkkien järjestyksen (esimerkiksi e, é, è). Huomaa kuitenkin, että se noudattaa yleismaailmallista perusjärjestystä, ilman eurooppalaisia ja suomalaisia lisäsääntöjä.
Eri kirjoitusjärjestelmiin kuuluvien kirjainten järjestys on eurooppalaisen standardin mukaan seuraava: latinalainen, kreikkalainen, kyrillinen, georgialainen, armenialainen. Maailmanlaajuinen standardi määrittelee lisäksi muiden kirjoitusjärjestelmien järjestyksen. Kätevimmin asia selviää yleensä edellä mainitusta sivustosta.
Kansallista standardia SFS 4600 noudatetaan harvoin, muun muassa siksi, että sitä ei voi tehdä automaattisesti (tietokoneella). Pienet aineistot tosin voidaan ensin lajitella automaattisesti ja sitten erikseen ihmistyönä muokata SFS 4600:n mukaiseen järjestykseen. Tällöin on otettava huomioon etenkin seuraavat poikkeamat tässä kirjassa kuvatusta uudemmasta standardista:
Lisäksi SFS 4600:n mukaan noudatetaan ensisijaisesti sanoittaista aakkostusta, jossa sanaväli on merkitsevä ja jossa ensin aakkostetaan kunkin ilmauksen ensimmäisen sanan mukaan. Tällöin järjestys on esimerkiksi seuraavanlainen: valtio, valtion tulot, valtioneuvosto. Sen sijaan uudemman standardin mukaan aakkostus on ensisijaisesti kirjaimittainen, jolloin sanavälit jätetään huomiotta: valtio, valtioneuvosto, valtion tulot. Kumpikin standardi toisaalta sallii toisenkin aakkostustavan. Sanoittainen aakkostus sopii etenkin henkilönnimien aakkostukseen, koska se merkitsee, että aakkostetaan ensisijaisesti sukunimen mukaan, jos sukunimi on tiedoissa ensin.
Jos aakkostus on tehty tietokoneella, kannattaa tarkistaa ainakin se, että ohjelma on käsitellyt ä:n ja ö:n suomen sääntöjen mukaisesti – ellei ole tarkoitus käyttää esimerkiksi yleiseurooppalaisia sääntöjä. Tämä tarkistus on yleensä helppo tehdä katsomalla, että ä:llä alkavat sanat ovat oikeassa kohdassa.
Ohjelmat käsittelevät yleensä v:tä ja w:tä eri merkkeinä. Käytössä saattaa kuitenkin olla ohjelmia, jotka aakkostavat ne samana merkkinä vanhan suomalaisen käytännön mukaan. Tältä osin voi olla parasta jättää järjestys ennalleen ja lisätä asiasta huomautus.
Jos tekstissä on erikoiskirjaimia, on hyvä tarkistaa niiden käsittely. Etenkin æ voi tuottaa ongelmia, koska ohjelmat usein käsittelevät sen kuten ae:n.
Tarkkeet eivät yleensä aiheuta isoja ongelmia. Kuitenkin ű:n, ő:n ja õ:n käsittely saattaa olla suomenkielisissä ohjelmissa SFS 4600:n mukaista.
Seuraavassa kuvataan tiiviisti sellaisten kielten merkistöt, joiden sanoja melko usein esiintyy suomenkielisessä tekstissä. Lisäksi esitetään sellaisia kirjoitussääntöjä, joilla voi olla merkitystä, kun kyseiseen kieleen kuuluvia nimiä käytetään suomessa. Myös ääntämystä kuvataan jossain määrin.
Otsikoissa kielen suomenkielisen nimen jäljessä sulkeissa oleva koodi on kielen standardoitu kaksi- tai kolmikirjaiminen tunnus, jota käytetään etenkin tietoteknisissä yhteyksissä. Sen jälkeen on englanninkielinen nimi.
Lisämerkit-kohdassa kuvataan ne kirjaimet, joita kielessä (sellaisenaan tai siirtokirjoitettuna) käytetään latinalaisten perusaakkosten a–z lisäksi.
Ääntämisestä-kohdassa kuvataan suppeasti, miten vieraita sanoja lausutaan suomenkielisessä puheessa (ei vierasta kieltä puhuttaessa). Ääntämismerkinnät on kuvattu edellä luvussa Vierasnimien käsittely kohdassa Ääntämisohjeet. Tällöin esitetään ne kirjaimet ja kirjainyhdistelmät, joiden ääntämys olennaisesti poikkeaa suomen mukaisesta. Tietoja eri kielten ääntämisestä yleisesti on sivustossa omniglot.com.
Jakamattomia-kohdassa mainitaan kirjainyhdistelmiä, joita ei tulisi jakaa eri riveille, koska ne ovat yhden äänteen merkkejä tai yhdistelmän merkitys muusta syystä hämärtyy, jos se jaetaan. Tässäkin on otettu huomioon vain suomenkielisessä puheessa tavallinen ääntämys.
Esimerkkinimi-kohdassa on usein vaihtoehtoisia aaltoviivalla ”~” erotettuina. Vaihtelu johtuu usein eri siirtokirjoitusjärjestelmistä.
Kuvaus |
Lähinnä Abhasiassa (Kaukasuksella) puhuttu kieli |
Kirjaimisto |
Kyrillinen, mukana monia lisämerkkejä (62 kirjainta) |
Siirtokirjoitus |
Eri järjestelmiä, jotka poikkeavat toisistaan paljon |
Lisämerkit |
Riippuvat järjestelmästä, tavallisimmassa ei mitään |
Ääntämisestä |
ch [tš], j [dž], kh [h], sh [š], y [j], zh [ž] |
Jakamattomia |
ch, kh, sh, zh |
Esimerkkinimi |
Очамчыра ~ Ochamchira ~ Ochamchyra ~ Očamčira [otšamtšira] |
Englannin kielessä käytetään yleensä yksinkertaista siirtokirjoitusta, jossa ei ole lisämerkkejä ja jossa pätevät edellä esitetyt ääntämissäännöt. Se sopii suomenkieliseenkin tekstiin.
Abhaasinkielisten paikannimien käyttö on poliittisesti ongelmallista. Abhasia on julistautunut itsenäiseksi, mutta useimmat valtiot eivät ole tunnustaneet sitä, vaan pitävät sitä Georgian osana. Tästä johtuu, että esimerkkinimestä esiintyy yleisesti e-loppuisia muotoja (esim. Ochamchire), jotka perustuvat georgiankieliseen asuun.
Kuvaus |
Acehin alueella Indonesiassa |
Kirjaimisto |
Latinalainen, aiemmin arabialainen |
Lisämerkit |
é, è, ë, ö, ô |
Esimerkkinimi |
Acèh [atšeh] |
Kuvaus |
Etelä-Afrikassa puhuttu hollannin sukuinen kieli |
Lisämerkit |
á, é, è, ê, ë, í, î, ï, ó, ô, ú, û, ý ’ (heittomerkki, esiintyy joskus sanan alussa) (Tarkkeita esiintyy harvoin nimissä) |
Ääntämisestä |
ce [se], ch [h], ci [si], cy [sy], eu [öö], gh [g], sj [š], oe [u], ow [ou], tj [tš], tjie [kjie] |
Jakamattomia |
ch, dj, gh, sj, tj |
Esimerkkinimi |
Bloemfontein [blumfontein] |
Kuvaus |
Albaniassa ja Kosovossa |
Lisämerkit |
ç [tš] (c ja sedilji), ë [ə] (e ja treema) |
Ääntämisestä |
c [ts], sh [š], x [ks], xh [dž], z [z], zh [ž] |
Jakamattomia |
sh, xh, zh |
Esimerkkinimi |
Kuçovë [kutšovə] |
Kuvaus |
Etiopiassa |
Kirjaimisto |
Ge’ez (etiopialainen kirjoitusjärjestelmä) |
Siirtokirjoitus |
Eri järjestelmiä, mm. YK:n järjestelmä |
Lisämerkit |
ā , ē, ī ja ’ (heittomerkki, U+2019) |
Esimerkkinimi |
Addis Abāba ~ Addis Abäba ~ Addis Ababa |
Kuvaus |
Laajalla alueella puhuttu kieli, josta on ns. yleisarabian lisäksi lukuisia erilaisia puhuttuja muotoja. |
Kirjaimisto |
Arabialainen |
Siirtokirjoitus |
Eri järjestelmiä, mm. suomalainen standardi |
Lisämerkit |
ʾ (oikeanpuoleinen puoliympyrä, U+02BE; konsonantti) |
Ääntämisestä |
j [dž], sh [š], y [j] |
Jakamattomia |
sh |
Esimerkkinimi |
Faisal ~ Fayṣal ~ Feisal |
Kirjoitettu arabia on yleensä ns. yleisarabiaa (kirja-arabiaa, standardiarabiaa), jolle on tunnusomaista mm. se, että ainoat vokaalit ovat a, u ja i (joskin a voi ääntyä hyvinkin ä-mäisenä). Suuri osa arabiankielisten nimien kirjoitusasujen vaihtelusta (esim. Ahmed ~ Ahmad) johtuu siitä, että nimet voidaan kirjoittaa myös jonkin puhutun muodon mukaan. Esimerkiksi egyptiläiset henkilönnimet kirjoitetaan yleensä egyptinarabian mukaan, kuten Gamal Abdel Nasser (yleisarabiassa: Jamal ʿAbd al-Nasir). Paikannimissä on vaihtelua, esimerkiksi Shubra el Kheima ~ Shubra al-Khayma.
On olemassa useita arabian siirtokirjoituksen standardeja ja lisäksi standardoimattomia käytäntöjä. Suomen kansallinen standardi SFS 5755 määrittelee sekä ns. yleiskielisen että tieteellisen (tarkemman) siirtokirjoituksen. Yleiskielisestä siirtokirjoituksesta jätetään usein pois siihen kuuluvat puoliympyrämerkit tai korvataan ne molemmat esimerkiksi heittomerkillä. Lisäksi sen mukainen š-kirjain yleensä korvataan sh:lla. Standardin sisältö on kuvattu sivulla jkorpela.fi/kielet/arabia.html.
Kartoissa esiintyy yleisesti toisenlaista siirtokirjoitusta, joka perustuu kansainvälisiin suosituksiin. Englanninkielisessä maailmassa on useita siirtokirjoitustapoja, mutta niiden erot ovat suhteellisen pieniä.
Useimmissa arabian siirtokirjoituksen järjestelmissä, myös suomalaisessa, y-kirjain on konsonantin [j] merkki, kun taas j-kirjain ilmaisee ääntämyksen [dž]. Jos arabian sanaa käytetään suomessa sitaattilainana, se kirjoitetaan tämän mukaisesti (esim. hijra), mutta jos sen katsotaan muuttuneen varsinaiseksi lainasanaksi, se kirjoitetaan aivan suomen mukaisesti (esim. hidžra).
Jos lähtökohtana on englanninkielisessä tekstissä esiintyvä arabiankielinen nimi, voidaan joutua tekemään seuraavia muutoksia sen saattamiseksi suomalaisen standardin mukaiseen asuun:
Lisäksi tehdään seuraavat muutokset, jos noudatetaan yleisarabiaa eikä kyseessä ole vakiintunut asu (esim. Al Jazeera):
Kuvaus |
Armeniassa (Kaukasuksella) ja lähialueilla |
Kirjaimisto |
Armenialainen |
Siirtokirjoitus |
Eri järjestelmiä |
Lisämerkit |
Riippuvat järjestelmästä, tavallisimmassa ei mitään |
Ääntämisestä |
ch [tš], j [dž], sh [š], y [j ~ i] |
Jakamattomia |
ch, sh |
Esimerkkinimi |
Aragats ~ Aragac ~ Aragaç ~ Aragadz |
Käytetyt siirtokirjoitusjärjestelmät poikkeavat toisistaan niin paljon, ettei voida antaa yleisiä ohjeita niillä esitetyn kirjoituksen ääntämisestä. Suomessa käytettäneen yleisimmin englannin kielessä tavallista yksinkertaista järjestelmää, jossa ei ole lisämerkkejä ja jossa pätevät edellä esitetyt ääntämissäännöt. Esimerkkinimen ensimmäinen translitteraatio Aragats on sen mukainen.
Vanhoja mm. Neuvostoliiton aikaisia armenialaisia nimiä kirjoitetaan niiden venäläisen asun pohjalta. Kirjoitetaan esimerkiksi venäjän suomalaisen translitteraation mukaisesti Mikojan ja Hatšaturjan, vaikka nimet olisivat suoraan armeniasta translitteroituna (edellä mainitun järjestelmän mukaan) Mikoyan ja Khachaturyan.
Kuvaus |
Kaukasuksella ja sen ympäristössä puhuttu turkinsukuinen kieli |
Kirjaimisto |
Latinalainen; myös arabialainen ja kyrillinen käytössä |
Lisämerkit |
ç [tš], ğ , ı, ş [š], ü [y], ö [ö], ə [ä] |
Ääntämisestä |
c [dž], y [j] |
Esimerkkinimi |
Şəki [šäki] (englanninkielisissä teksteissä yleensä asussa Shaki) |
Azeria kirjoitetaan Azerbaidžanissa nykyisin virallisesti latinalaisella kirjaimistolla, mutta kyrillinen on edelleen käytössä, ja Iranissa azeria kirjoitetaan arabialaisin kirjaimin.
Suomessa on aiemmin käytetty azerinkielisissä nimissä (sinänsä luonnollisesti) ä:tä ə:n tilalla sekä š:ää ş:n ja ž:aa j:n tilalla. Hakuteoksissa saatetaan esimerkiksi ilmoittaa Azerbaidžanin omakieliseksi nimeksi Azärbaidžan, vaikka se on nykyisen kirjoitustavan mukaan Azərbaycan.
Azerinkielisten nimien kirjoitusasuissa saattaa olla vaihtelua mm. siksi, että arabialaisia tai kyrillisiä kirjoitusasuja on siirtokirjoitettu eri tavoin. Esimerkiksi pisteettömän i:n (ı) tilalla on aiemmissa asuissa usein y ja ə:n tilalla ä (tai a).
Kuvaus |
Pohjois-Espanjassa ja Lounais-Ranskassa |
Lisämerkit |
ñ [nj] |
Esimerkkinimi |
Gipuzkoa (Baskimaan eräs alue; espanjaksi Guipúzcoa) |
Bosnia on hyvin läheistä sukua serbialle, ja kirjoitusjärjestelmät (kyrillinen ja latinalainen) ovat samat.
Kuvaus |
Bretagnessa (Ranskassa) puhuttu kelttiläinen kieli |
Kirjaimisto |
Latinalainen; oikeinkirjoitus ranskantapainen, osittain vakiintumaton |
Lisämerkit |
â, ê, î, ô, û, ù, ü, ñ (osoittaa ed. vokaalin nasaaliseksi), ’ (heittomerkki) |
Ääntämisestä |
ch [š], c’h [h], eu [ö], gn [nj], j [ž], ou [u], u [y], y [j] |
Esimerkkinimi |
Amede Ar C’hozig [amede ar hosig] (henkilönnimi) |
Kuvaus |
Bulgariassa puhuttu slaavilainen kieli |
Kirjaimisto |
Kyrillinen |
Siirtokirjoitus |
Mm. suomalainen standardi ja Bulgarian virallinen järjestelmä |
Lisämerkit suom. |
š, ž, |
Esimerkkinimi |
Кърджали ~ Kărdžali ~ Kŭrdzhali ~ Kardzhali |
Suomalaisen standardin mukaan bulgarian siirtokirjoitus poikkeaa venäjän siirtokirjoituksesta muutamien merkkien (е, и, щ, ъ, ь). osalta. Englannin kielessä käytetään useita erilaisia järjestelmiä, mm. YK:n v. 1977 hyväksymää maantieteellisten nimien järjestelmää ja BGN/PCGN-järjestelmää. Toisaalta vuonna 2006 Bulgaria otti käyttöön oman siirtokirjoitusjärjestelmänsä, jonka YK:n paikannimikonferenssi hyväksyi v. 2012. Järjestelmien erot on kuvattu seuraavassa.
Kyr. |
Suom. |
YK 77 |
BCN |
Bulg. |
Huomautuksia |
---|---|---|---|---|---|
ж |
ž |
ž |
zh |
zh |
|
й |
i ~ j |
i ∼ j |
y |
y |
i ∼ j: i muun vokaalin kuin i:n jäljessä. |
х |
h |
h |
kh |
h |
|
ц |
ts |
c |
ts |
ts |
|
ч |
tš |
č |
ch |
ch |
|
ш |
š |
š |
sh |
sh |
|
щ |
št |
št |
sht |
sht |
|
ъ |
ă |
ă |
ŭ |
a |
|
ь |
j |
j |
’ |
y |
|
ю |
ju |
ju |
yu |
yu |
|
я |
ja |
ja |
ya |
ya |
Bulg.: sanan lopussa -ия siirtokirjoitetaan -ia |
Kuvaus |
Burmassa (Myanmarissa) |
Kirjaimisto |
Burmalainen |
Siirtokirjoitus |
Kartoissa yleensä BGN-PCGN, kielitieteessä omia järjestelmiä |
Esimerkkinimi |
Mawlamyine ~ Mawlamyaing |
Monet burmalaiset nimet ovat tulleet tutuiksi englannin kielen mukaisissa muodoissa, joille on saattanut vakiintua osittain suomalaistunut ääntämys, esimerkiksi Rangoon [raŋŋuun]. Niiden tilalle on osittain tullut burman kielestä siirtokirjoitettu muoto ja siihen perustuva ääntämys, esimerkiksi Yangon [jaŋŋon]. Valinta eri asujen välillä on paljolti poliittinen kysymys. Burman hallitus suosii kirjoitusasuja, joiden sanotaan vastaavan burman ääntämystä, mutta ne eivät perustu yhtenäiseen järjestelmään.
Kuvaus |
Britanniassa, Yhdysvalloissa, Australiassa ym. |
Lisämerkit |
é, è, ë, ï, ô, ö, œ, æ (engl. nimissä näistä vain ë), ’ (heittomerkki) |
Ääntämyksestä |
ch [tš], j [dž], ph [f], qu [kw], sh [š], th [þ ~ ð], w [w ~ u], z [z] |
Jakamattomia |
ch, ph, sh, th |
Esimerkkinimi |
Leicester [lestə ~ lestər ~ lester] |
Englannin kielessä kirjoituksen ja ääntämyksen vastaavuus on mutkikas. Mm. c:n äännearvo on yleensä [k], mutta e:n, i:n ja y:n edellä yleensä [s], ja y ääntyy [j], [i] tai [ai]. Vokaalien ja vokaaliyhdistelmien ääntämys vaihtelee paljon, mutta yleensä ai, ay ja ey ääntyvät [ei], au [oo], ee ja ea [ii], oo [uu] ja ou [au]. Varsinkin brittiläisten nimien äänneasu on usein lyhentynyt suhteessa vanhempaan asuun, jota kirjoitusasu heijastaa.
Jos nimen lopussa on -ë, se osoittaa, että loppuvokaali ääntyy; äännearvo on [i]: Brontë [bronti] (: Brontën : Brontëa : Brontëën).
Kuvaus |
Espanjassa, Etelä- ja Keski-Amerikassa, Filippiineillä ym. |
Lisämerkit |
á, é, í, ó, ú, ü [u], ñ [nj] |
Ääntämyksestä |
ce [se], ch [tš], ci [si], h [–], ll [lj ~ jj], qu [k], y [j ~ i], z [s] |
Jakamattomia |
ch, ll |
Esimerkkinimi |
Buñuel [bunjuel] |
Espanjan kielen useimmissa muodoissa c-kirjain e:n ja i:n edellä sekä z-kirjain kaikissa asemissa ääntyy [s]. Tämä sopii hyvin suomalaiseen ääntämykseen. Kuitenkin Espanjan joillakin alueilla ja espanjanespanjan standardiääntämyksessä se ääntyy [þ] (kuten th englannin sanassa thick), ja monien hakuteosten ääntämisohjeet ovat tämän mukaiset.
Treema (kaksi pistettä) u:n päällä (esim. antegüedad) tarkoittaa, että u ääntyy eikä ole mykkä, kuten se muutoin olisi kyseisessä tilanteessa. Sitä ei siis pidä ääntää [y].
Akuuttia käytetään espanjassa monitavuisessa silloin, kun paino on muulla tavulla kuin sillä, jolla se olisi eräiden yleisten sääntöjen mukaan. Jos akuutti on sanan viimeisellä kirjaimella, kirjain tulkitaan suomen taivutuksen kannalta pitkäksi. Taivutetaan siis esimerkiksi José [hosee]: Joséta : Joséhen.
Vielä 1900-luvun puolivälissä Espanjan akatemian oikeinkirjoitussäännöt erosivat nykyisistä. Vuoden 1952 oikeinkirjoitusuudistuksessa mm. pääosin luovuttiin akuutin käytöstä yksitavuisissa sanoissa. Muutos ilmenee myös paikannimissä kuten Santa Fe (aiemmin Santa Fé, kuten vastaava portugalinkielinen nimi edelleenkin kirjoitetaan).
Sananloppuinen d jää puhutussa espanjassa usein ääntämättä. Suomen kielessä tällaisia espanjan sanoja kuitenkin käsitellään konsonanttiloppuisina, esimerkiksi Madrid : Madridissa.
Numeroin ilmaistujen järjestyslukujen yhteydessä, joskus myös muissa merkinnöissä, käytetään espanjassa merkkejä ª (U+00AA) ja º (U+00BA), jotka esittävät pientä alleviivattua a:ta ja o:ta. Esimerkiksi 2ª = segunda ’toinen’ (feminiinimuoto), 2º = segundo ’toinen’ (maskuliinimuoto).
Espanjan oikeinkirjoitusta yleisesti käsittelee espanjan kielen akatemioiden yhteiselimen RAE:n ohjeisto Ortografía de la lengua española.
Kuvaus |
Kansainvälinen apukieli, ainoa yleiseen käyttöön tullut |
Lisämerkit |
ĉ [tš], ĝ [dž], ĥ [h], ĵ [ž], ŝ [š], ŭ [u] (u ja lyhyysmerkki) |
Ääntämyksestä |
c [ts], j [i] |
Esimerkkinimi |
Unuiĝo Franca [unuiidžo frantsa] por Esperanto |
Teknisistä syistä esperantoa kirjoitetaan usein ns. x-sopimuksen mukaan: sirkumfleksi ja lyhyysmerkki korvataan kirjaimen jälkeen kirjoitettavalla x-kirjaimella, siis ĉ → cx, ĝ → gx jne. Toinen, vanhempi käytäntö on h-sopimus, jonka mukaan sirkumfleksi korvataan h:lla (ĉ → ch jne.) ja lyhyysmerkki vain jätetään pois (ŭ → u).
Kuvaus |
Färsaarilla puhuttu skandinaavinen kieli |
Lisämerkit |
á, ð, í, ó, ú, ý, æ [ä], ø [ö] (joskus ø:n tilalla käytetään ö:tä) |
Esimerkkinimi |
Tórshavn |
Kuvaus |
Galiciassa (Espanjassa) puhuttu portugalin sukuinen kieli; toinen nimi: galego |
Lisämerkit |
á, é, í, ó, ú (painollisia), ü [u], ñ, [nj] |
Ääntämisestä |
ce [þe], ch [tš], ci [þi], ll [lj ~ jj], qu [k], x [š], y [j ~ i], z [þ] |
Esimerkkinimi |
A Coruña [a korunja] (kaupungin ja alueen nimi) |
Galiciaa on käytetty julkisesti 1970-luvulta alkaen. Galicialaiset paikannimet esiintyvät usein vielä espanjankielisissä asuissa, mutta esimerkiksi A Coruña on jo yleisempi kuin espanjan mukainen La Coruña.
Kuvaus |
Georgiassa (aik. Gruusia) Kaukasuksella |
Kirjaimisto |
Georgialainen (nimityksiä: mxedruli, mhedruli ja mkhedruli) |
Siirtokirjoitus |
Eri järjestelmiä |
Lisämerkit |
Suomalaisessa: š, ž |
Esimerkkinimi |
Khashuri ~ Khašuri ~ Hašuri |
Georgian siirtokirjoituksen kansainvälinen standardi on ISO 9984, mutta sitä käytetään lähinnä vain tieteessä ja joissakin kartoissa. Georgian tiedeakatemia on määritellyt oman siirtokirjoitustapansa. Kansainvälisessä viestinnässä esiintyy yleensä muita siirtokirjoitustapoja. Suomessa ei asiasta ole standardia, mutta jossain määrin on muodostunut eräitä käytäntöjä. Osittain käytännöt johtuvat siitä, että varsinkin aiemmin lähtökohtana oli georgialaisen nimen venäjässä käytetty kyrillinen asu, joka siirtokirjoitettiin kuten venäläiset nimet. Seuraavassa taulukossa on kuvattu siirtokirjoitustapojen eroja.
Georgial. |
ISO |
Suom. |
Ääntämys |
---|---|---|---|
t |
t’ |
t |
[t] (aspiroitunut) |
k’ |
k |
k |
[k] (ejektiivinen) |
p’ |
p |
p |
[p] (ejektiivinen) |
zh |
ž |
ž |
[ž] |
t’ |
t |
t |
[t] (ejektiivinen) |
p |
p’ |
p |
[p] (aspiroitunut) |
k |
k’ |
k |
[k] (aspiroitunut) |
gh |
ḡ |
g tai h |
[g] (pehmeä, frikatiivi) |
q’ |
q |
k |
[k] (ejektiivinen taka-k) |
sh |
š |
š |
[š] |
ch |
č’ |
tš |
[tš] (aspiroitunut) |
ts |
c’ |
ts |
[ts] (aspiroitunut) |
dz |
j |
dz |
[dz] |
ts’ |
c |
ts |
[ts] (ejektiivinen) |
ch’ |
č |
tš |
[tš] (ejektiivinen) |
kh |
x |
h tai kh |
[h] (kuten suomen sanassa lahti) |
j |
ĵ |
dž |
[dž] |
Kuvaus |
Grönlannissa ja Kanadassa puhuttu kieli; toinen nimi kalaallisut |
Kirjaimisto |
Latinalainen, nyk. yl. vain kirjaimet aefghijklmopqrstuv |
Lisämerkit |
Aiemmassa järjestelmässä, joka on osittain vielä käytössä: |
Esimerkkinimi |
Qaasuitsup |
Grönlannin kielessä käytettiin aiemmin eräitä tarkkeellisia vokaaleita ja kraa-kirjainta ĸ, mutta oikeinkirjoitus uudistettiin 1970-luvulla. Esimerkiksi postimerkkien maannimimerkintä Kalâtdlit Nunât muutettiin merkinnäksi Kalaatdlit Nunaat. Vanhan järjestelmän mukaisia kirjoitusasuja esiintyy kuitenkin edelleen joissakin yhteyksissä.
Jos grönlantilaisessa nimessä esiintyy å, æ tai ø, kyseessä on tanskankielinen nimi. Esimerkiksi Grönlannin pääkaupungin tanskankielinen nimi on Godthåb (tanskan vanhan kirjoitusjärjestelmän mukaan Godthaab), grönlanninkielinen Nuuk (aiemmin Nûk).
Kuvaus |
Havaijisaarten alkuperäiskieli |
Kirjaimisto | Latinalainen |
Lisämerkit |
ā, ē, ī, ō, ū (missä viiva osoittaa vokaalin pituutta; jää usein pois), |
Esimerkkinimi |
Oʻahu ~ Oahu |
Kuvaus |
Israelissa puhuttu kieli, myös juutalaisuuden uskonnollinen kieli |
Kirjaimisto |
Heprealainen |
Siirtokirjoitus |
Eri järjestelmiä, mm. suomalainen standardi |
Ääntämisestä |
j [dž], sh [š], y [j] |
Jakamattomia |
sh |
Esimerkkinimi |
Haifa |
Heprealaisia nimiä esiintyy suomenkielisessä tekstissä toisaalta Raamatun nimistössä, toisaalta nykyaikaisessa, etenkin Israeliin liittyvässä nimistössä.
Raamatulliset nimet kirjoitetaan edelleen yleisesti 1930-luvun suomennoksen mukaisesti (esimerkiksi Aabraham, Leea), vaikka vuoden 1992 suomennos muutti varsin monia kirjoitusasuja (esimerkiksi Abraham, Lea). Koosteessa Suomen kielen normien muutoksia on luettelo tavallisimmista muutetuista nimistä.
Raamatunsuomennosten nimiasut poikkeavat usein huomattavasti niistä asuista, joita käytetään nykyaikaisina niminä. Esimerkiksi raamatullinen nimi Iisak esiintyy nykyisin nimenä Yitzhak (yleisin kirjoitusasu; suomalaisen standardin mukainen asu olisi Yitshak).
Heprealaisen kirjaimiston siirtokirjoitusta koskeva suomalainen standardi SFS 5824 määrittelee sekä ”tieteellisen” että ”yleiskielisen” menetelmän, joista yleensä vain yleiskielistä käytetään. Toisin kuin raamatullisissa nimissä, siinä ei vokaalin pituutta merkitä, vaan esimerkiksi a-kirjain voi tarkoittaa pitkää tai lyhyttä vokaalia. Se ei ole muutoinkaan kovin tarkka, koska siinä useassa tapauksessa kahta eri heprealaista kirjainta vastaa sama latinalainen kirjain. Se yleensä vastaa melko hyvin niitä kirjoitusasuja, joita esiintyy kansainvälisessä, lähinnä englanninkielisessä tiedonvälityksessä. Horjuvuutta on lähinnä seuraavissa kohdissa:
Kuvaus |
Intiassa puhuttu indoeurooppalainen kieli, maan puhutuin kieli |
Kirjaimisto |
Devanagari (devanāgarī) |
Siirtokirjoitus |
Eri järjestelmiä, mm. Intian virallinen järjestelmä |
Lisämerkit |
ā, ī, ū (Intian järjestelmässä; pitkiä vokaaleita) |
Esimerkkinimi |
Karnātakā ~ Karnataka |
Hindiä ja useita muita intialaisia kieliä kirjoitetaan devanagari-kirjoituksella. Sen tarkassa tieteellisessä siirtokirjoituksessa käytetään useita tarkkeita (ks. sanskritin kuvausta). Intian virallinen siirtokirjoitusjärjestelmä (Hunterin järjestelmä, engl. Hunterian) käyttää pituusmerkkejä vokaalien päällä, mutta ei muita tarkkeita. Suomessa käytetään uutistoiminnassa, kartoissa yms. yleensä englannista peräisin olevia intialaisten nimien asuja, joista on teknisistä tai muista syistä jätetty pois kaikki tarkkeet.
Kuvaus |
Alankomaissa ja (flaamiksi kutsuttuna) Belgiassa |
Lisämerkit |
ë, á, é, í, ó, ú, ý, è, ij [ei] (Tarkkeellisista kirjaimista vain ë esiintyy nimissä.) |
Ääntämisestä |
ay [ai], ch [h], oe [u], sj [š] |
Jakamattomia |
ch, sj |
Esimerkkinimi |
IJsselmeer [eisselmeer] |
Hollannissa kirjainyhdistelmä ij toimii kirjoituksessa yhtenä kirjaimena siten, että kun se on esimerkiksi erisnimen alussa, kirjoitetaan sekä I että J isolla. Yhdistelmät ij ja IJ on otettu merkistöstandardeihin myös erillisinä merkkeinä (U+0133 ja U+0132). Vaikutus tekstin ulkoasuun on yleensä pieni tai olematon. Joissakin fonteissa ero saattaa kuitenkin olla selvä: IJsselmeer ~ IJsselmeer (Consolas-fontti).
Hollannissa käytetään paljon heittomerkkiä, myös nimissä, jopa sanan alussa esimerkiksi nimessä ’s-Hertogenbosch. Tällaiset nimet kirjoitetaan hollannissa virkkeen alussakin pienellä s:llä, ja sama tapa sopii suomeen.
Kuvaus |
Irlannissa puhuttu kelttiläinen kieli |
Lisämerkit |
á, é, í, ó, ú (ns. uudessa ortografiassa; pitkiä vokaaleja) |
Esimerkkinimi |
Brú na Bóinne [bruu na booinne] |
Lisämerkit |
á [au], é [je], í [i], ó [ou], ú [u], ý [i], æ [ai], ö [ö], ð [ð], þ [þ] |
Ääntämyksestä |
au [öy], u [y] (u:hun vivahtava) |
Esimerkkinimiä |
Breiðamerkurjökull, Þórisvatn [þourisvatn] |
Usein eth ð ja thorn þ korvataan d:llä ja th:lla mm. englanninkielisessä tekstissä, ja myös suomen kielessä on etenkin aiemmin menetelty samoin. Yhdistelmää th ei esiinny islannissa, joten islanninkielisessä nimessä oleva th voidaan suoraan korjata þ:ksi. Sen sijaan d esiintyy islannissa, joten d:tä ei suinkaan pidä tarkistamatta korjata ð:ksi.
Islannin kirjoituksen ja ääntämyksen vastaavuus on mutkikkaampi kuin edellä oleva taulukko esittää. Erityisesti b, d ja g ääntyvät [p], [t] ja [k], mutta kun toisaalta kielessä on myös k, p ja t, jotka usein ääntyvät aspiroituneina, on ehkä niiden erottelemiseksi paras lausua nämä kirjaimet kuten suomessa.
Henkilönnimet koostuvat Islannissa lähes aina etunimestä (tai -nimistä) ja isännimestä, esimerkiksi Björn Ólafsson ’Björn Ólafinpoika’ ja Anna Ólafsdóttir ’Anna Ólafintytär’. Nimen viimeinen osa ei siis ole sukunimi eikä sitä Islannissa käytetä yksinään henkilönnimenä. Suomenkieliseen tekstiin suositellaan samaa käytäntöä eli kirjoitetaan esimerkiksi Björn Ólafssonista tai Björnistä, mutta ei Ólafssonista.
Lisämerkit |
à, è, ì, ò, ù (sanan lopussa, osoittaa painoa ja pituutta) é, ó (eri merkityksissä, ei erisnimissä) |
Ääntämyksestä |
ce [tše], ci [tši], ge [dže], gh [g], gi [dži], gl [lj], sce [še], sci [ši], z [ts] |
Jakamattomia |
gh, sce, sci |
Esimerkkinimi |
Consorzio del Prosciutto di Parma [konsortsio del prošutto di parma] |
Italian kielessä käytetään gravis-tarketta osoittamassa, että paino on sanan viimeisellä vokaalilla, esimerkiksi città, più. Sitä käytetään myös muutamissa yksitavuisissa sanoissa erottamassa muuten samanlaisia sanoja toisistaan, esimerkiksi sì ’kyllä’, si ’itseään’. Huomaa, että painomerkki on gravis (`), ei akuutti (´) kuten esimerkiksi espanjassa.
Sanan lopussa oleva vokaali, jossa on gravis, tulkitaan suomen taivutuksen kannalta pitkäksi vokaaliksi, siis kuten suomen aa jne. Tällä on vaikutusta eräiden taivutusmuotojen (partitiivin ja illatiivin) kirjoitusasuunkin. Taivutetaan esimerkiksi Niccolò : Niccolòta : Niccolòhon. Muutoin italian sanojen loppuvokaalit ovat lyhyitä, esimerkiksi Bari : Baria : Bariin. Poikkeuksen muodostavat (harvat) yksitavuiset nimet kuten Po : Pota : Pohon, jonka sijasta on selvempää käyttää pitempää nimeä Pojoki : Pojokea : Pojokeen.
Joskus käytetään vokaalin päällä gravista muuallakin kuin viimeisessä tavussa silloin, kun paino vaikuttaa sanan merkitykseen, esimerkiksi sanassa princìpi erotuksesi sanasta principi. Tämä ei kuitenkaan ole kielen sääntöjen mukaan mitenkään pakollista. Sanakirjoissa saattaa paino olla merkittynä muutenkin (esimerkiksi pòvero), mutta tämä on siis vain joihinkin sanakirjoihin yms. kuuluva käytäntö.
Jos painoa ei ole merkitty, paino on useimmiten toiseksi viimeisellä tavulla, mutta se voi olla myös kolmanneksi tai neljänneksi viimeisellä. Suomenkielisessä puheessa paino on yleensä ensimmäisellä tavulla, mutta italian painollinen tavu voi ääntyä pitkänä, jos sitä seuraa yksinäiskonsonantti ja vokaali, esimerkiksi Alighieri [aligieeri], Bari [baari]. Tämä ei kuitenkaan koske sellaisia tavallisia, sovinnaisnimen omaisia nimiä kuin Milano, Napoli, Torino ja Verona.
Italiassa käytetään joskus (muuten kuin nimissä) myös akuuttia e:n tai o:n päällä osoittamassa, että vokaali ääntyy laadultaan erilaisena, suppeampana. Lisäksi se osoittaa vokaalin painolliseksi. Kirjoitusasussa on ääntämiseroista johtuvaa vaihtelua kuten perchè ~ perché.
Kirjaimisto |
Kanji (kiinalaisperäisiä), hiragana ja katakana |
Siirtokirjoitus |
Yleensä Hepburn, Japanissa myös kunrei |
Lisämerkit |
ā ē ī ō ū (Modified Hepburn -järjestelmässä; pitkiä vokaaleita) |
Ääntämyksestä |
ch [tš], j [dž], sh [š], w [w], y [j ~ i] |
Jakamattomia |
ch, sh |
Esimerkkinimi |
Kitakyūshū ~ Kitakyushu ~ Kitakyûshû [kitakiušu] |
Japanin kieltä kirjoitetaan osittain kiinalaisperäisillä sanamerkeillä eli kanji-merkeillä, osittain kahdella erilaisella tavukirjoitusjärjestelmällä, hiragana ja katakana. Lisäksi saatetaan käyttää latinalaisia kirjaimia etenkin vieraiden sanojen kirjoittamiseen. Samassa tekstissä esiintyy usein eri järjestelmien merkkejä.
Suomenkielisessä tekstissä kirjoitetaan japaninkieliset sanat jonkin siirtokirjoitusjärjestelmän mukaan. Tällöin ei periaatteessa ole merkitystä sillä, mitä kirjoitusjärjestelmää japanissa käytetään, koska siirtokirjoitus on ääntämyksen mukaista (transkriptiota).
Japaninkielisten sanojen siirtokirjoituksesta ei ole suomalaista standardia eikä muuta normia, joten on syytä noudattaa länsimaissa yleisesti sovellettua Hepburnin järjestelmää eli hebonshikia. Siitä on eri versioita, joista nykyisin yleisin on Modified Hepburn.
Vokaalien pituuden merkitsemisessä on horjuvuutta. Esimerkiksi pitkän o-äänteen merkintä on Modified Hepburnin mukaan ō (o ja pituusmerkki), mutta usein käytetään ô-merkintää (joka on usein helpompi tuottaa teknisesti) ja vielä useammin pelkkää o:ta tai oo:ta, joskus oh:ta tai ou:ta. Lisäksi Modified Hepburninkin mukaan pitkän o:n merkki on oo silloin, kun se on syntynyt kahdesta eri sanaan kuuluneesta o:sta.
Suomea puhuttaessa japanilaisten nimien vokaalit lausutaan yleensä lyhyinä. Tämän takia pituusmerkkien käyttö ei yleensä ole aiheellista; se voisi aiheuttaa epätietoisuutta ääntämyksestä ja taivutuksestakin (Kitakyūshū : Kitakyūshūhun?).
Suomessa on joiltakin osin melko yleisesti noudatettu kielilautakunnan v. 1957 antamaa suositusta, jonka mukaan Hepburnin järjestelmän eräät kirjaimet ja kirjainparit vaihdetaan toisiin alla olevan taulukon mukaan. Tällöin kirjoitusasu paremman vastaa ääntämystä, kun kirjaimet luetaan suomalaisten äännearvojen mukaan. ”Suomalainen muunnelma” on kuitenkin väistymässä.
Hepburn |
Vanha suom. |
Esimerkkejä |
---|---|---|
ch |
tš |
Chiba ~ Tšiba |
j |
dž |
Fuji ~ Fudži |
sh |
š |
Hiroshima ~ Hirošima |
w |
v |
Kawasaki ~ Kavasaki |
y |
j, i |
Kyushu ~ Kiušu, Yamamoto ~ Jamamoto |
Nyttemmin ovat Hepburnin järjestelmän mukaiset asut yleistyneet suomessa muun muassa siksi, että ne ovat tuttuja monista yhteyksistä, sekä englanninkielisistä teksteistä että niistä poimituissa sanoissa esimerkiksi uutisissa. Tunnettujen japanilaisten henkilöiden, yritysten ja tuotemerkkien nimet esiintyvät lähes yksinomaan Hepburnin järjestelmän mukaisina (esimerkiksi Kurosawa, Toyota ja Mitsubishi), samoin useimmat maantieteelliset nimet.
Pääkaupungin nimi Tokio käsitetään sovinnaisnimeksi, joka kirjoitetaan aina i:llisenä eikä Tokyo, Tōkyō tai Tokjo. Usein käytetään myös sovinnaisnimeä Jokohama (eikä Yokohama).
Japanin hallituksen suosittama siirtokirjoitusmenetelmä on kunrei (kunreishiki, kunreisiki), joka poikkeaa Hepburnista jonkin verran. Siinä pituus merkitään sirkumfleksilla (esimerkiksi ô eikä ō). Tärkeimmät muut erot ovat seuraavissa (sulkeissa Hepburn-merkintä): si (shi), ti (chi), tu (tsu), hu (fu), zi (ji), sya (sha), syu (shu), syo (sho), tya (cha), tyu (chu), tyo (cho), zya (ja), zyu (ju), zyo (jo).
Englanninkielisessä tekstissä käytetään usein akuuttia e:n päällä japanilaisissa sanoissa, esimerkiksi Pokémon ja saké. Tarkoitus on ilmoittaa englantia puhuville, että e-kirjain ääntyy e-äänteenä eikä esimerkiksi jää kokonaan ääntymättä sanan lopussa kuten yleensä englannissa. Suomen kielessä tällaiseen ei ole syytä. Toisaalta jotkin é:n sisältävät japanilaisperäiset sanat ovat luonteeltaan tavaramerkkejä tai muita erisnimiä.
Kuvaus |
Suomen lähisukukieli, jota puhutaan mm. Itä-Karjalassa ja Tverin Karjalassa (eri asia kuin suomen ns. karjalaismurteet eli kaakkoismurteet) |
Lisämerkit |
ä, ö, š, ž, č [tš], ü [y], ǯ [dž], ’ (heittomerkki) |
Ääntämyksestä |
c [ts], z [z] |
Esimerkkinimi |
Tolmačču [tolmatšu] (myös Tolmattšu; venäjäksi Tolmatši) |
Jos hatun sisältäviä kirjaimia š, ž ja č ei voi käyttää, on karjalaa kirjoitettaessa tapana korvata hattu kirjaimen jälkeen kirjoitetulla h:lla. Esimerkiksi meččä ’metsä’ kirjoitetaan tällöin mechchä. Toisaalta č saatetaan korvata myös tš:llä ja čč ttš:llä. Aunuksen- ja tverinkarjalaa kirjoitettaessa käytetään ü-kirjainta y:n sijasta. Joissakin kirjoitustavoissa käytetään hattu-ezhää ǯ, mutta sen tilalla käytetään usein yhdistelmää dž.
Karjalassa esiintyy liudentuneita konsonantteja. Liudennus merkitään konsonantin jälkeen kirjoitettavalla heittomerkillä, esimerkiksi d’uuri ’juuri’.
Osoitteessa kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/kks_etusivu.cgi on laaja karjala-suomi-sanakirja. Siinä liudennukset on merkitty akuutilla, joka liittyy konsonanttiin, esimerkiksi d́uuri.
Kuvaus |
Espanjan sukuinen kieli, jota puhutaan etenkin Kataloniassa, Valenciassa, Baleaareilla, Andorrassa ja Sardinian Algherossa |
Lisämerkit |
ç [s], ï, ü [u], à, é, è, í, ó, ò, ú |
Ääntämyksestä |
ch [k], g [dž ~ ž], h[–], ll [lj], l·l [ll], ny [nj] |
Jakamattomia |
ch, ll, ny |
Esimerkkinimiä |
Catalunya [katalunja], Avel·lí [avellii] |
Akuutti ja gravis osoittavat katalaanissa painoa. Akuutti osoittaa samalla vokaalin suppeaksi, gravis väljäksi. Vain e:n ja o:n osalta molemmat vaihtoehdot ovat mahdollisia.
Katalaanissa käytetään rivinkeskistä pistettä (·, U+00B7) kahden l-kirjaimen välissä eräissä tapauksissa. Merkkipari l· (l-kirjain ja rivinkeskinen piste) voidaan esittää myös yhtenä Unicode-merkkinä (ŀ, U+0140), jolloin ulkoasu voi olla typografisesti parempi (Aveŀlí, ei Avel·lí), mutta tämä merkki ei sisälly käytettävissä olevaan merkkivalikoimaan yhtä yleisesti kuin rivinkeskinen piste.
Katalaaninkielisten nimien tilalla on varsinkin aiemmin usein käytetty vastaavia espanjankielisiä muotoja. Esimerkiksi Katalonian kaupunki Lleida tunnettiin aiemmin vain espanjankielisellä nimellä Lérida.
Kuvaus |
Kazakstanissa ja sen lähialueilla puhuttu turkinsukuinen kieli |
Kirjaimisto |
Kyrillinen, aiemmin ja uudelleen ehdotettuna myös latinalainen |
Siirtokirjoitus |
Eri järjestelmiä |
Lisämerkit |
Riippuvat järjestelmästä |
Esimerkkinimi |
Қызылорда ~ Qızılorda ~ Qyzylorda [kizilorda] |
Kazakkia eli kazahia on kirjoitettu kyrillisin, arabialaisin ja latinalaisin kirjaimin. Nykyisin käytössä oleva kyrillinen merkistö sisältää joitakin sellaisia merkkejä, joita ei venäjässä esiinny, eikä venäjälle määritelty siirtokirjoitus muutenkaan sellaisenaan sovi kazakkiin.
Seuraava taulukko esittää ne kazakin kyrilliset merkit, joiden siirtokirjoitus voi poiketa siitä, mitä suomessa sovelletaan venäjään. Taulukon toisessa sarakkeessa oleva merkki vastaa kazakille ehdotettua latinalaista kirjoitusta, joka pitkälti noudattelee turkin kirjoitusjärjestelmää. Kolmannessa sarakkeessa on maantieteellisten nimien siirtokirjoituksen mukainen vastine (BGN/PCGN 1979 System).
Kyrill. |
Latinalainen |
Siirtok. |
Ääntämys |
---|---|---|---|
ә |
ä |
ä |
ä |
ғ |
ğ (lyhyysmerkki-g) |
gh |
pehmeä g |
ё |
yo |
yo |
jo |
ж |
j |
zh |
ž |
и |
ï |
ī |
ij |
й |
y |
y |
j |
ң |
ñ |
ng |
ŋ (äng-äänne) |
қ |
q |
q |
suun takaosassa ääntyvä k |
ɵ |
ö |
ö |
ö |
у |
w |
ū |
w (kuten englannissa) |
ұ |
u |
u |
e (taka-e, kuten viron õ) |
ү |
ü |
ü |
y |
х |
x |
kh |
kuten h suomen sanassa ”lahti” |
һ |
h |
h |
kuten h suomen sanassa ”hyvä” |
ц |
c |
ts |
ts |
ч |
ç (sedilji-c) |
ch |
tš |
ш |
ş (sedilji-s) |
sh |
š |
щ |
şş |
shch |
šš |
ъ |
|
” |
(kova merkki, estää liudennuksen) |
ы |
ı/I (pisteetön i) |
y |
ı (taka-i) |
і |
i/İ |
i |
i |
ь |
|
’ |
(pehmeä merkki, liudennusmerkki) |
э |
e |
è |
e |
ю |
yu |
yu |
je ~ jy |
я |
ya |
ya |
ja ~jä |
Esimerkiksi Kazakstanin suurimman kaupungin kazakinkielinen nimi Алматы siirtokirjoitetaan siis Almatı tai Almaty. Molempia asuja käytetään. Aiemmin suomessa käytettiin venäjään perustuvaa nimeä Alma-Ata. Muutoinkin kazakstanilaiset nimet ovat usein esiintyneet venäjän mukaisessa tai siihen perustuvassa asussa, esim. henkilönnimi Bulat Abilov, kazakiksi Болат Әбілов, edellä kuvatulla tavalla siirtokirjoitettuna Bolat Äbilov.
Kuvaus |
Kiinassa ym. puhuttu kieli, puhujamäärältään maailman suurin. Monia erilaisia kielimuotoja. Standardikiinasta käytetään usein nimitystä ”mandariini”. |
Kirjaimisto |
Kiinalainen kirjoitusjärjestelmä, josta on ulkoasultaan kaksi versiota, perinteinen ja yksinkertaistettu. Lisäksi bopomofo-äännekirjoitus. |
Siirtokirjoitus |
Nykyisin yleensä pinyin, mutta vanhemman järjestelmän (Wade–Giles) mukaisia asuja käytetään vielä etenkin tunnetuissa nimissä. |
Lisämerkit |
Pinyinissä ü [y] ja ’ (heittomerkki); lisäksi tarkkeita ns. toonimerkkeinä, joita ei yleensä käytetä kuin tieteellisissä yms. yhteyksissä (ks. tekstiä). |
Ääntämisestä |
c [tsh], ch [tš], j [dž], q [tsj], sh [š], ü [y], x [ks], y [j], z [ts], zh [ž], w [v ~ w] |
Jakamattomia |
ch, sh, zh |
Esimerkkinimi |
Guǎngzhōu ~ Guangzhou ~ Kuang-chou [guangžou] |
Edellä esitetyt ääntämisohjeet vastaavat enimmäkseen sitä, miten kiinalaiset nimet lausutaan englannissa pinyiniä käytettäessä, eivätkä ne ole kovin kaukana kiinalaisesta ääntämyksestä. Lisäksi kirjoitusasun voi silloin melko hyvin päätellä ääntämyksestä. Näiden ohjeiden mukaan ch, j, sh, y ja zh lausutaan kuten yleensä englantiin perustuvassa siirtokirjoituksessa, useimmat muut kirjaimet kuten yleensä suomessa. Erikseen muistettaviksi jäävät vain c [tsh] (ts + h-mainen hengähdys) ja q [tsj] (ts ja j-mäinen lisä). Melko tavallista on lukea q [k], mutta silloin häviää puheessa se ero, joka kirjoituksessa on k:n ja q:n välillä.
Kielitoimiston nimioppaassa (kohdassa Pinyin) on toisenlaiset ohjeet, joiden soveltaminen on huomattavasti hankalampaa. Niiden mukaan b, d ja g äännettäisiin [p], [t] ja [k], kun taas p, t ja k äännettäisiin ”samoin kuin englannin kielessä”. Lisäksi zh lausuttaisiin [tš] (eli samoin kuin ch), x [s] (samoin kuin s), q [ts] (samoin kuin c), j [ds] ja w [w], ja vokaaleille on erikoissääntöjä (esim. o lausuttaisiin joissakin tapauksissa [u]).
Kiinan siirtokirjoituksen yleisin järjestelmä oli aiemmin Wade–Giles, mutta nykyisin se on laajasti korvattu pinyinillä. Osa Wade–Gilesin mukaisista asuista voidaan tulkita sovinnaisnimiksi, esimerkiksi nimi Mao Tse-tung (pinyinissä Mao Zedong).
Seuraava taulukko kuvaa, miten Wade–Gilesin mukainen asu voidaan muuntaa pinyin-asuksi. Jos tällaisia muunnoksia joudutaan tekemään, on hyvä yrittää tarkistaa tulos esimerkiksi Google-haulla tai muunnostaulukosta www.lib.cam.ac.uk/mulu/wgpy.html, joka kuvaa tavujen vastaavuuksia. Muunnoksia voi vaikeuttaa se, että Wade–Gilesissa ei aina johdonmukaisesti käytetä heittomerkkiä, jolloin ei siis ole eroa esimerkiksi yhdistelmien ch ja ch‘ välillä. Toisaalta taulukosta ei ilmene, että pinyinissä käytetään eräissä tapauksissa heittomerkkiä (esim. Xi’an).
W–G |
Pinyin |
Tilanne, jossa vastaavuus pätee |
Esimerkki |
---|---|---|---|
ch |
j |
i:n edellä |
Chin – Jin |
ch |
zh |
muutoin |
Cheng – Zheng |
ch‘ |
q |
i:n edellä |
Ch‘i – Qi |
ch‘ |
ch |
muutoin |
Ch‘an – Chan |
erh |
er |
|
Erh – Er |
ho |
he |
sanana |
Ho – He |
hs |
x |
|
Hsiang – Xiang |
ieh |
ie |
|
Lieh – Lie |
ien |
ian |
|
Lien – Lian |
ih |
i |
|
Shih – Shi |
j |
r |
|
Jun – Run |
k |
g |
|
Kun – Gun |
k‘ |
k |
|
K‘un – Kun |
o |
uo |
muun konsonantin kuin b, f, m, p jälkessä |
No – Nuo |
p |
b |
|
Ping – Bing |
p‘ |
p |
|
P‘in – Pin |
t |
d |
|
Tao – Dao |
t‘ |
t |
|
T‘e – Te |
ts |
z |
|
Tse – Ze |
ts‘ |
c |
|
Ts‘ang – Cang |
tz |
z |
|
Tzu – Zi |
tz‘ |
c |
|
T‘zu – Ci |
u |
i |
z:n ja z‘:n jäljessä sanan lopussa |
Tzu – Zi |
ü |
u |
konsonantin y, j, q ja x jäljessä |
Yün – Yun |
uei |
ui |
|
Kuei – Gui |
üeh |
ue |
|
Yüeh – Yue |
ung |
ong |
|
Tung – Dong |
yeh |
ye |
|
Yeh – Ye |
yen |
yan |
|
Yen – Yan |
yu |
you |
sanana |
Yu – You |
Vaikka toonilla eli sävelkululla on keskeinen merkitys kiinan kielessä, ei tooneja yleensä merkitä pinyin-kirjoituksessa. Tästä voi seurata ongelmia silloin, kun tekstissä pitäisi erottaa toisistaan kiinalaiset nimet, jotka poikkeavat vain toonin suhteen.
Jos pinyinillä kirjoitetussa tekstissä on tarvetta käyttää toonimerkkejä, käytetään ensisijaisesti tarkkeita. Näin voidaan erottaa toisistaan esimerkiksi sukunimet Lĭ, Lì ja Lí. Toissijaisesti käytetään numeroita, mieluiten yläindekseinä. Jos tarkkeiden käyttö ei ole mahdollista, voidaan esimerkiksi nimi Guǎngzhōu siis kirjoittaa Guang³zhou¹ tai jopa Guang3zhou1. Tarkassa kiinan siirtokirjoituksessa jokainen tavu sisältää toonimerkin.
Tooni |
Tarke |
Näppäily |
Nro |
Unicode |
Esim. |
---|---|---|---|---|---|
korkea tasainen |
U+0304 pituusmerkki |
AltGr+Vaihto+¨ |
¹ |
U+00B9 |
ā, a¹ |
korkea nouseva |
U+0301 akuutti |
´ (akuutti) |
² |
U+00B2 |
á, a² |
matala laskeva-nouseva |
U+030C hattu |
AltGr+' |
³ |
U+00B3 |
ǎ, a³ |
korkea laskeva |
U+0300 gravis |
Vaihto+´ |
⁴ |
U+2074 |
à, a⁴ |
Lähes kaikki kiinan toonimerkkeinä käytetyt tarkkeet voidaan kirjoittaa melko helposti suomalaisen standardin mukaisella näppäimistöasettelulla. Edellä olevan taulukon kolmannessa sarakkeessa on se näppäily, joka tarvitaan ennen vokaalin kirjoittamista, jotta sen päälle saadaan haluttu tarke. Tällä tavoin ei kuitenkaan voi kirjoittaa tarketta ü:n päälle. Tarkkeelliset ü:t saadaan aikaan käyttämällä jotakin tapaa kirjoittaa merkki sen Unicode-numeron perusteella. Seuraavassa on tarvittavat numerot: ǖ (U+01D6), ǘ (U+01D8), ǚ (U+01DA), ǜ (U+01DC).
Kiinalainen henkilönnimi koostuu sukunimestä, joka on yleensä yksitavuinen ja kirjoitetaan ensin, ja etunimestä, joka on yksi- tai kaksitavuinen. Pinyiniä käytettäessä on suotavaa kirjoittaa etunimen tavut yhdeksi sanaksi, esimerkiksi Hu Jintao (ei Hu Jin-tao eikä Hu Jin Tao) tai tarkemmin Hú Jǐntāo. Sen sijaan Taiwanissa ja Hongkongissa käytetään etunimen tavujen välissä yhdysmerkkiä, esimerkiksi Ng Siu-ming.
Pinyin on otettu Kiinassa viralliseksi järjestelmäksi v. 1958. Vuonna 1979 suomen kielen lautakunta päätti suosittaa sen käyttöä myös suomenkielisessä tekstissä, kuitenkin niin, että historiallisista nimistä ja tutuimmista paikannimistä voidaan käyttää vakiintuneita sovinnaismuotoja kuten Peking. Epäselvyyksiä on aiheuttanut, miten laajasti vanhojen sovinnaismuotojen tai Wade–Gilesin mukaisten asujen käyttöä suositellaan tai sallitaan.
Kielenhuollon yleisenä linjana voidaan pitää seuraavaa:
Tämän kirjan nimiluetteloon on yleensä otettu ensisijaiseksi suomessa käytettäväksi nimeksi vanha sovinnaisasu tai Wade–Gilesin mukainen asu, jos se on laajassa käytössä. On hyvin mahdollista, että osa näistä asuista tulee väistymään pinyinin mukaisten asujen tieltä. Nimiluettelossa on mainittu ensisijaisena pinyin-asu niissä tapauksissa, joissa kielitoimisto yksiselitteisesti suosittaa sitä.
Taiwanissa käytetään pinyinin muunnelmaa, joka jossain määrin poikkeaa Kiinan kansantasavallan virallisesta järjestelmästä. Suomessa ei ole otettu kantaa tähän kysymykseen. Joissakin tapauksissa voidaan kannanotto välttää käyttämällä vanhoja, molemmista järjestelmistä poikkeavia nimiä, jotka voidaan tulkita sovinnaisnimiksi, kuten Taiwanin kaupunkien nimet Taipei, Taichung ja Ilan.
Kuvaus |
Kirgisiassa, Kiinassa ym. puhuttu turkinsukuinen kieli, läheistä sukua kazakille |
Kirjaimisto |
Kirgisiassa kyrillinen, Kiinassa arabialainen |
Siirtokirjoitus |
Eri järjestelmiä |
Lisämerkit |
š, ž, ü, ö (suomeen sopivassa järjestelmässä) |
Esimerkkinimi |
Ысык-Көл ~ Ysyk-Köl |
Kyrillisin kirjaimin kirjoitettua kirgiisiä siirtokirjoitetaan yleensä samoin kuin venäjää. Tämä merkitsee, että menettely on eri kielissä erilainen (esim. Oš ~ Osh ~ Osch). Kirgiisissä käytetään muutamia kyrillisiä lisämerkkejä, joille voidaan käyttää seuraavaa siirtokirjoitusta: ң → ng , ө → ö, ү → ü.
Kirgisialaiset nimet esiintyvät usein englannissa ja muissakin kielissä venäjän mukaisesta asusta siirtokirjoitettuna. Esimerkiksi Ysyk-Köl esiintyy usein venäläiseen asuun Иссык-Куль perustuvassa muodossa Issyk-Kul. Tällaisia asuja on käytetty myös suomen kielessä. Esimerkiksi Žalalabatin nimi Jalalabad perustuu venäjänkielisen nimen englantilaiseen siirtokirjoitukseen; tähän on vaikuttanut sekaantuminen samantapaisiin nimiin, esim. Pakistanin Jalalabad.
Kuvaus |
Venäjällä lähellä Uralia puhuttu suomensukuinen kieli, aiempi nimi syrjääni |
Kirjaimisto |
Kyrillinen; aiemmin muinaispermiläinen, 1930-luvulla latinalainen |
Siirtokirjoitus |
Kuten venäjän suomalainen siirtokirjoitus, mutta ë → ë, i → ï, ö → ö, ц → c, ч → č, щ → šč, ъ → ʺ, ь → ʹ, э → è |
Lisämerkit |
è, ë, ï, ö, č, š, ž, ʺ (U+02BA), ʹ (U+02B9) |
Ääntämyksestä |
c [ts], č [tš] |
Esimerkkinimi |
Сыктывкар ~ Syktyvkar |
Kirjaimisto |
Korealainen hangul, lisäksi kiinalaisiin merkkeihin perustuva hanja |
Siirtokirjoitus |
Eri järjestelmiä, mm. Yale, McCune–Reischauer ja RR |
Lisämerkit |
Yale, RR: ei mitään |
Esimerkkinimi |
Hankul ~ Han’gŭl ~ Hangeul [han-gul] |
Korean kirjoitusjärjestelmä hangul käyttää tavumerkkejä, jotka koostuvat äänteitä tarkoittavista osista. Siksi hangulilla kirjoitettu nimi voi näyttää yllättävän lyhyeltä.
Etelä-Korean nykyinen virallinen järjestelmä (vuodelta 2000) tunnetaan yleensä englanninkielisellä nimellään Revised Romanization of Korean tai lyhenteellä RR. Se on kehitetty McCunen–Reischauerin (MR) järjestelmästä. Yalen järjestelmä on varsin erityyppinen ja väistymässä, mutta monet nimiasut perustuvat yhä siihen. Pohjois-Korean virallinen järjestelmä (taulukossa PK) on eräänlainen Yalen ja MR:n yhdistelmä.
Yale |
MR |
RR |
PK |
Ääntämys |
---|---|---|---|---|
k |
k |
g ~ k |
k |
[k ~ g] |
p |
p |
b ~ p |
p |
[p ~ b] |
t |
t |
d ~ t |
t |
[t ~ d] |
c |
ch |
j |
j |
[tš ~ dž] |
kh |
k’ |
k |
kh |
[kh] |
ph |
p’ |
p |
ph |
[ph] |
th |
t’ |
t |
th |
[th] |
ch |
ch’ |
ch |
ch |
[tšh] |
e |
ŏ |
eo |
ŏ |
[a] |
u |
ŭ |
eu |
ŭ |
[u ~ y] |
y |
y |
y |
y |
[j] |
Nimien kirjoitusasussa myös isojen kirjainten käyttö ja nimen osien yhteen tai erikseen kirjoittaminen vaihtelee. Usein suomessa käytetään englannista omaksuttua, lähinnä Yalen järjestelmän mukaista asua kuten Kim Il Sung (tai Kim Il-sung); muiden järjestelmien mukaiset asut ovat Kim Ilsŏng ja Gim Il-seong. Lisäksi nimen toinen osa saatetaan kirjoittaa kahdeksi sanaksi (Kim Il Sung), suoraan yhdeksi sanaksi (Kim Ilsung) tai yhdysmerkkiä käyttäen, jolloin sen jälkiosa saattaa alkaa pienellä (Kim Il-Sung tai Kim Il-sung).
Suomen kielessä on enimmäkseen käytetty ensin mainittua tyyppiä, esimerkiksi Kim Il Sung, Kim Jong Il, Park Chung Hee ja Chun Doo Hwan. Ne lienee myös totuttu ääntämään tämän mukaisesti kolmena sanana eli niin, että kaikki osat ovat painollisia.
Etenkin kansainvälisissä yhteyksissä korealaisia nimiä kirjoitetaan usein tavalla, jonka on tarkoitus olla luettavissa englannin kielen sääntöjen mukaan ja joka ei välttämättä vastaa mitään edellä esitetyistä järjestelmistä. Esimerkiksi YK:n pääsihteerinä v. 2006–2016 toimineen korealaisen nimi kirjoitetaan yleensä Ban Ki Moon (tai Ban Ki-moon tms.), missä oo:n on tarkoitus kuvata u-äännettä kuten englannissa. RR:n mukainen asu olisi Ban Gi-mun, MR:n mukaan taas Pan Kimun.
Kuvaus |
Kreikan kieli uudella ajalla |
Kirjaimisto |
Kreikkalainen |
Siirtokirjoitus |
Mm. suomalainen standardi SFS 5807 ja kreikkalainen standardi ELOT 743, jota YK ja kielitoimisto suosittavat paikannimiin |
Lisämerkit |
SFS: á é í ó ú |
Esimerkkinimi |
Χανιώτης ~ Chaniotis ~ Chaniótis ~ Haniotis ~ Haniótis ~ Khaniotis [haniotis] |
Kreikan kielessä erotetaan vanha kreikka (muinaiskreikka) ja nykykreikka. Niiden rajana on tapana pitää Konstantinopolin valloitusta ja Bysantin valtakunnan loppua vuonna 1453, jota pidetään myös keskiajan ja uuden ajan taitteena. Jos viitataan kreikan kieleen yleisesti, sekä vanhaan että nykykreikkaan, käytetään kielikoodia ”el”.
Nykykreikan vanhempi kirjakieli on katharevousa (katharévusa), joka noudattaa pitkälti vanhan kreikan kirjoitusasuja, vaikka ääntämys onkin osittain varsin erilainen. Uudempi, nykyisin (v:sta 1976) kansallisena normina oleva kirjakieli on dimotiki (dimotikí), jossa kirjoitusasua on yksinkertaistettu ja sanojen muodot ovat osittain erilaisia, lähempänä puhekieltä. Esimerkiksi sellainen nimen asun vaihtelu kuin Iraklion ~ Iraklio johtuu katharevousan ja dimotikin erosta.
Katharevousaa käytetään edelleen jonkin verran. Sitä kirjoitetaan samaan tapaan kuin vanhaa kreikkaa. Kirjoitustavasta käytetään nimitystä polytoninen kreikka.
Nykykreikan siirtokirjoituksessa on useita järjestelmiä, jotka pyrkivät eri tavoin kuvaamaan ääntämystä. Suomessa on normien ristiriita:
Esimerkkinimi kuvastaa eroja:
Myös järjestelmien sekamuotoja esiintyy, jopa sanan sisälläkin. Etenkin matkailualalla on samassa yhteydessäkin usein eri periaatteiden mukaisia asuja.
Kartoissa ja hakuteoksissa esiintyy myös siirtokirjoitusta, joka noudattaa jäljempänä kuvattavaa vanhan kreikan siirtokirjoitusta. Tosin painomerkit tai pituusmerkit on usein jätetty pois. Esimerkiksi Kreetan pääkaupungin nimi, joka on nykykreikassa Iraklion, saatetaan kirjoittaa Hērákleion, Hērakleion tai Herakleion.
Nykykreikassa kaksoiskonsonantit ääntyvät yksinkertaisina. Tämä vaikuttaa usein käytännön kirjoitusasuihin vaikka ei olekaan ohjeiden mukaista, esimerkiksi Thasos (oikea asu: Thassos).
Suomalainen standardi suosittaa sanapainon merkitsemistä akuutilla kaikissa nimissä, esimerkiksi Iráklio, jossa siis paino toisella tavulla. ELOTin järjestelmässä painomerkin käyttö on vapaaehtoista eikä käytännössä tavallista. Muutoin suomalaisen standardin nykyversio eroaa aiemmasta (jonka mukaiset asut ovat edelleen hyvin yleisiä) seuraavasti:
Suomea puhuttaessa ei painoteta kreikkalaisia nimiä kreikan mukaisesti, vaan paino on ensimmäisellä tavulla kuten suomessa. Ei ole todennäköistä, että tämä muuttuisi, vaikka painon merkitseminen kirjoituksessa yleistyisi. Jos kuitenkin paino noudattaisi kreikkaa, olisi luonnollista lausua painollinen loppuvokaali pitkänä, jolloin taivutettaisiin esimerkiksi Haniá [haniáa] : Haniáhan [haniáahan] eikä Hania : Haniaan.
Painolla on olennainen merkitys kreikan ääntämisessä, joten kreikankielisen tekstin siirtokirjoituksessa olisi käytettävä painomerkkejä. Myös esimerkiksi matkailijoille tarkoitetuissa ohjeissa on hyvä merkitä sanojen painotus.
Jos kirjoittaja itse voi valita, mitä nykykreikan siirtokirjoituksen menetelmää käytetään, on yleensä parasta valita Kreikan (ELOTin) järjestelmä. Se on yleistymässä Suomessa, ja mm. Helsingin Sanomat pyrkii noudattamaan sitä.
Jotkin Kreikan järjestelmän piirteet, kuten ou-yhdistelmän käyttö u:n sijasta, ovat jo pitkään olleet yleisessä käytössä. Sen sijaan ch:n, x:n ja y:n käyttö varmaan aluksi oudoksuttaa vanhoihin asuihin tottuneita. Ongelmia voi välttää tulkitsemalla jotkin matkailusta tuttujen paikkojen nimet kuten Hania sovinnaisnimiksi. Tosin kielitoimiston linjan mukaan sovinnaisnimiksi hyväksytään vain sellaiset nimet, ”jotka on omaksuttu suomen kieleen ajat sitten”, siis käytännössä antiikista peräisin olevat nimet, joten pitäisi kirjoittaa Chania.
Tämän kirjan nimiluettelossa esitetään nykykreikkalaiset nimet sekä ELOT- että SFS-standardin mukaisesti. Käytännössä on usein hyvä ilmoittaa toisen järjestelmän mukainen asu sulkeissa, kun nimi ensi kerran mainitaan, esimerkiksi ”Palaiochora (Paleohóra)” tai ”Náksos (Naxos)”.
Verkkojulkaisu kaino.kotus.fi/kreikanpaikannimet/ sisältää kokoelman Kreikan paikannimiä sekä ELOT- että SFS-standardin mukaan esitettyinä.
Seuraavan vertailutaulukon avulla voidaan eri siirtokirjoitusasuja muuntaa toisikseen. SFS-sarakkeessa on sulkeissa standardin aiemman version mukainen siirtokirjoitustapa, jota edelleen käytetään paljon.
Kirjain(yhd.) |
Äänt. |
Nimi |
ELOT |
SFS |
Esimerkki (ELOT – SFS – kreikan kirjaimin) |
---|---|---|---|---|---|
Α/α |
[a] |
alfa |
a |
a |
Naxos – Náksos – Νάξος |
αι |
[e] |
|
ai |
e |
Aigina – Éjina (Egina) – Αίγινα |
αï |
[ai] |
|
aï |
ai |
Vouraïkos – Vuraikós – Βουραϊκός |
αυ (+ s:nen) |
[av] |
|
av |
av |
Charavgi – Haravjí (Haravgi) – Χαραυγή |
αυ (+ s:ton) |
[af] |
|
af |
af (av) |
aftonomi – aftónomi (avtonomi) – αυτόνομη |
αϋ |
[ai] |
|
aÿ |
ai |
Taÿgetos – Taíjetos (Taigetos) – Ταΰγετος |
Β/β |
[v] |
beeta |
v |
v |
Varvara – Várvara – Βάρβαρα |
Γ/γ |
[g] |
gamma |
g |
g |
Grebena – Grebená – Γρεβενά |
Γ/γ (+ i/e) |
[j] |
|
g |
j (g) |
Gyali – Jialí (Giali) – Γυαλί |
γγ |
[ŋg] |
|
ng |
ng |
Mesolongi – Mesolóngi – Μεσολόγγι |
γι (+ vok.) |
[j] |
|
gi |
j (gi) |
Giorgos – Jórgos (Giorgos) – Γιώργος |
γκ |
[ŋk] |
|
gk |
ng |
Fragkista – Frangísta – Φραγκίστα |
γκ (vier.) |
[g] |
|
gk |
g |
gkazi – gázi – γκάζι |
γχ |
[ŋh] |
|
nch |
ngh (nh) |
synchroni – sínghroni (sinhroni) – σύγχρονη |
γξ |
[ŋks] |
|
nx |
nks |
syrinx – sírinks – σύρινξ |
Δ/δ |
[ð] |
delta |
d |
d |
Dilos – Dílos – Δήλος |
Ε/ε |
[e] |
epsilon |
e |
e |
Edessa – Édessa – Έδεσσα |
ει |
[i] |
|
ei |
i |
Leipsoi – Lipsí – Λειψοί |
εï |
[ei] |
|
eï |
ei |
theïkos – theikós – θεïκός |
ευ (+ s:nen) |
[ev] |
|
ev |
ev |
Evrotas – Evrótas – Ευρώτας |
ευ (+ s:ton) |
[ef] |
|
ef |
ef (ev) |
Elefsina – Elefsína (Elevsina) – Ελευσίνα |
Ζ/ζ |
[z] |
zeeta |
z |
z |
Zakynthos – Zákinthos – Ζάκυνθος |
Η/η |
[i] |
eeta |
i |
i |
Xanthi – Ksánthi – Ξάνθη |
ηυ (+ s:nen) |
[iv] |
|
iv |
iv |
ivra – ívra – ηύρα |
ηυ (+ s:ton) |
[if] |
|
if |
if (iv) |
diifthyna – diífthina (diivthina) – διηύθινα |
Θ/θ |
[þ] |
theeta |
th |
th |
Thira – Thíra – Θήρα |
Ι/ι |
[i] |
ioota |
i |
i |
Ikaria – Ikaría – Ικαρία |
Κ/κ |
[k] |
kappa |
k |
k |
Kos – Kós – Κώς |
Λ/λ |
[l] |
lambda |
l |
l |
Leros – Léros – Λέρος |
Μ/μ |
[m] |
myy |
m |
m |
Amorgos – Amorgós – Αμοργός |
μπ |
[mb] |
|
mp |
mb (mp) |
Olympos – Ólimbos (Olimpos) – Όλυμπος |
μπ (vier.) |
[b] |
|
b |
b |
bakaliko – bakáliko – μπακάλικο |
Ν/ν |
[n] |
nyy |
n |
n |
Andros – Ándros – Άνδρος |
ντ |
[nd] |
|
nt |
nd (nt) |
Santorini – Sandoríni (Santorini) – Σαντορίνη |
ντ (vier.) |
[d] |
|
nt |
d |
ntolmades – dolmádes – ντολμάδες |
Ξ/ξ |
[ks] |
ksii |
x |
ks |
Xanthi – Ksánthi – Ξάνθη |
Ο/ο |
[o] |
omikron |
o |
o |
Ossa – Óssa – Όσσα |
οι |
[i] |
|
oi |
i |
Voiotia – Viotía – Βοιωτία |
οï |
[oi] |
|
oï |
oi |
oloïdios – olóidios – ολόïδιος |
ου |
[u] |
|
ou |
u |
Kouros – Kúros – Κούρος |
Π/π |
[p] |
pii |
p |
p |
Paros – Páros – Πάρος |
Ρ/ρ |
[r] |
rhoo |
r |
r |
Rodos – Ródos – Ρόδος |
Σ σ ~ ς |
[s] |
sigma |
s |
s |
Samos – Sámos – Σάμος |
Τ/τ |
[t] |
tau |
t |
t |
Tinos – Tínos – Τήνος |
Υ/υ |
[i] |
ypsilon |
y |
i |
Idra – Ídra – Ύδρα |
υι |
[ji] |
|
yi |
i |
yiothesia – iothesía – υιοθεσία |
Φ/φ |
[f] |
fii |
f |
f |
Florina – Flórina – Φλώρινα |
Χ/χ |
[h] |
khii |
ch |
h |
Chalki – Hálki – Χάλκη |
Ψ/ψ |
[ps] |
psii |
ps |
ps |
Psara – Psará – Ψαρά |
Ω/ω |
[o] |
oomega |
o |
o |
Oropos – Oropós – Ωρωπός |
Ilmaus ”(+ s:nen)” tarkoittaa esiintymistä soinnillisen äänteen edellä, ilmaus ”(+ s:ton)” taas soinnittoman äänteen edellä. Soinnittomat äänteet ovat ne, jotka esitetään kirjaimilla θ, κ, ξ, π, σ, τ, ф, χ, ψ (siirtokirjoituksessa th, k, ks ~ x, p, s, t, f, h ~ ch, ps), ja lisäksi sanan loppu rinnastetaan tähän tilanteeseen.
Ilmaus ”(+ i/e)” tarkoittaa, että seuraa vokaali tai vokaaliyhdistelmä, joka ääntyy [e] tai [i] ja ”pehmentää” g:n j:ksi. Nämä ovat ε, αι, η, ι, υ, ει ja οι (SFS-siirtokirjoituksessa e tai i).
Ilmaus ”(vier.)” viittaa joihinkin esiintymiin vierasperäisissä sanoissa (ei kreikkalaisissa nimissä). Käytännössä tällainen esiintymä on yleensä sanan alussa.
Tunnetut kreikkalaiset nimet esiintyvät usein kansainvälisessä käytännössä kokonaan tai osittain englantilaistetussa muodossa. Esimerkiksi etunimet Georgios (Jeórjios) ja Giorgos (Jórgos) esiintyvät usein muodossa George, nimi Aristotelis Onasis muodossa Aristoteles Onassis (englannissa Aristotle Onassis) jne. Usein on syytä noudattaa tällaista yleistä käytäntöä ja mainita kreikankielinen asu enintään sulkeissa.
Kuvaus |
Kreikan kieli vanhalla ajalla ja keskiajalla |
Kirjaimisto |
Kreikkalainen |
Siirtokirjoitus |
Eri järjestelmiä, mutta erot melko pieniä |
Lisämerkit |
ē, ō, á ym. (ks. tekstiä; yleensä vain tieteellisessä tekstissä) |
Ääntämyksestä |
z [ts] |
Esimerkkinimi |
Κνωσσός ~ Knōssós ~ Knossos |
Vanhasta kreikasta eli muinaiskreikasta käytetään myös nimitystä klassinen kreikka, mutta tämä nimitys varataan usein viittaamaan vain vanhan kreikan tiettyyn vaiheeseen (usein rajattuna vuosiin 510–323 eKr.).
Vanhan kreikan muotoja käytetään suomessa antiikin ja Bysantin kreikkalaisista nimistä, ellei niille ole vakiintunut sovinnaisasua (esimerkiksi Ateena, vanhaksi kreikaksi Athênai). Sovinnaisnimen sijasta käytetään siirtokirjoitettua asua, jos nimi esiintyy kreikankielisessä tekstikatkelmassa.
Seuraavassa kuvataan vanhan kreikan tieteellinen siirtokirjoitus lähinnä suomalaisen standardin mukaan, mutta mukana on myös huomautuksia (ja Esimerkki-sarakkeessa sulkeissa esimerkkejä) englannin kielessä käytetyistä tavoista.
Kirjain t. yhdistelmä |
Nimi |
Vastine |
Engl. |
Esimerkki |
---|---|---|---|---|
Α α |
alfa |
a |
|
Argolís – Ἀργολίς |
αυ |
|
au |
|
Taurís – Ταυρίς |
αυ ~ αϋ (eri tavuja) |
|
ay |
au |
áypnos (áupnos) – ἄυπνος ~ ἄϋπνος |
Β β |
beeta |
b |
|
Babylōnía – Βαβυλωνία |
Γ γ |
gamma |
g |
|
Gyáros – Γυάρος |
γγ |
|
gg |
ng |
Paggaîon (Pangaîon) – Παγγαῖον |
γκ |
|
gk |
nk |
Ágkyra (Ánkura) – Ἄγκυρα |
γξ |
|
gks |
nks |
Sfígks (Sphínks) – Σφίγξ |
γχ |
|
gkh |
nkh |
Kegkhreaí (Kenkhreaí) – Κεγχρεαί |
Δ δ |
delta |
d |
|
Delfoí (Delphoí) – Δελφοί |
Ε ε |
epsilon |
e |
|
Éfesos – Ἔφεσος |
ευ |
|
eu |
|
Eúboia – Εὔβοια |
ευ ~ εϋ (eri tavuja) |
|
ey |
eu |
eýs (eús) – ἐύς |
Ζ ζ |
zeeta |
z |
|
Zákynthos – Ζάκυνθος |
Η η |
eeta |
ē |
|
Ēlýsion – Ἠλύσιον |
ηυ |
|
ēu |
|
grēûs – γρηῦς |
ηυ ~ ηϋ (eri tavuja) |
|
ey |
eu |
kêyks (kêuks) – κῆυξ |
Θ θ |
theeta |
th |
|
Thessalía – Θεσσαλία |
Ι ι |
ioota |
i |
|
Ithákē – Ἰθάκη |
Κ κ |
kappa |
k |
|
Knōssós – Κνωσσός |
Λ λ |
lambda |
l |
|
Lésbos – Λέσβος |
Μ μ |
myy |
m |
|
Mégara – Μέγαρα |
Ν ν |
nyy |
n |
|
Neméa – Νεμέα |
Ξ ξ |
ksii |
ks |
ks |
Ksánthē – Ξάνθη |
Ο ο |
omikron |
o |
|
Óssa – Ὄσσα |
ου |
|
ū |
ou |
Ūranós (Ouranós) – Οὐρανός |
ου ~ οϋ (eri tavuja) |
|
oy |
ou |
oligóypnos (oligóupnos) – ὁλιγόϋπνος |
Π π |
pii |
p |
|
Páros – Πάρος |
Ρ ρ |
roo |
r |
r ~ rh |
Ródos (Rhódos) – Ῥόδος |
Σ σ |
sigma |
s |
|
Spártē – Σπάρτη |
Τ τ |
tau |
t |
|
Tártaros ~ Τάρταρος |
Υ υ |
ypsilon |
y |
u |
Pýlos (Púlos) – Πύλος |
Φ φ |
fii |
f |
ph |
Fáros (Pháros) – Φάρος |
Χ χ |
khii |
kh |
|
Khíos – Χίος |
Ψ ψ |
psii |
ps |
|
Λειψοί – Leipsoí |
Ω ω |
oomega |
ō |
|
Zḗnōn – Ζήνων |
Suomalainen siirtokirjoitusstandardi vastaa pääosin Suomessa vakiintuneita tapoja. Kuitenkin gammaa γ vastaa suomalaisessa käytännössä g:n ja k:n edellä n (esim. Ánkyra, ei Ágkyra), kuten englannin käytännössäkin. Lisäksi painomerkit ja muut kirjainten lisämerkit jätetään lähes aina pois paitsi tieteellisissä teksteissä ja joissakin hakuteoksissa. Taulukossa mainitut nimet siis kirjoitetaan yleensä Argolis, Tauris jne. Melko yleisiä kirjoitustapoja ovat x:n käyttö ks:n sijasta ja rh:n käyttö r:n tilalla (esim. Xanthe, Rhodos).
Standardin vuoden 2008 painoksen mukaan merkitään pituusmerkit (viiva ē:ssä, ō:ssa ja ū:ssa) ja painomerkit kaikkeen tekstiin, aiemmin vain tieteelliseen tekstiin. Vaatimus on jopa näin jyrkkä: ”Kun kreikan kieltä translitteroidaan tai transkriboidaan, aksentit merkitään oikeinkirjoituksen mukaisesti siitä riippumatta, miten ne on merkitty näkyviin käsiteltävässä tekstissä. Tarvittaessa aksentin käyttö tarkistetaan sanakirjasta.” Standardin mukainen menettely on:
Pituus- ja painomerkkejä ei yleensä kannata kirjoittaa yleiskieliseen tekstiin, varsinkaan, kun niiden käyttö aiheuttaisi sekä hämmennystä että sekavuutta, esimerkiksi samassa lauseessa voisi esiintyä sekä sovinnaisnimi Platon (Plátōn näyttäisi liian oudolta) että standardinmukainen asu Prōtagóras. Tämän kirjan nimiluettelossa esitetään kuitenkin kreikkalaiset nimet niin, että pituus- ja painomerkit ovat mukana. Periaatteessa vaakaviiva osoittaa pitkää vokaalia (esim. ē = ee), painomerkit (esim. á, ò, ŷ) taas erilaisia sävelkulkuja, mutta varsinkin sävelkulkujen noudattaminen on hyvin harvinaista.
Lähes kaikki tarvittavat tarkkeet voidaan kirjoittaa helposti standardinmukaisella suomalaisella näppäimistöasettelulla. Kuitenkin kaksi tarketta (pituusmerkin ja akuutin) sisältävät ḗ ja ṓ joudutaan kirjoittamaan muilla keinoin.
Joskus esiintyy käytäntöä, jossa pituusmerkin sijalla on sirkumfleksi, esimerkiksi η:n vastineena ê oikean ē:n sijasta. Syynä on, että sirkumfleksin tuottaminen on teknisesti helpompaa.
Vanhaa kreikkaa olevat sanat lausutaan suomenkielisessä puheessa yleensä kirjoitusasun mukaan. Siirtokirjoituksen kirjaimille siis annetaan suomalaiset äännearvot. Pituus- ja painomerkeillä (jos niitä on käytetty) ei yleensä ole vaikutusta, vaan paino on ensimmäisellä tavulla, ja kaikki vokaalit lausutaan lyhyinä. Joissakin lyhyissä sanoissa saattaa vokaali kuitenkin ääntyä pitkänä, esimerkiksi nûs (nuus). Jos käytetään standardin mukaista menettelyä, jossa esiintyvät yhdistelmät gg ja gk, niin niissä g ääntyy äng-äänteenä.
Seuraava taulukko esittää tiivistetysti vanhan kreikan latinisoinnin, jota yleisesti noudatetaan englannin kielessä ja myös mm. biologiassa eliölajien tieteellisissä nimissä, joista noin puolet on latinisoitua kreikkaa. Kyse ei ole pelkästä siirtokirjoituksesta, vaan osittain myös mukauttamisesta latinan sanojen järjestelmään.
Taulukon ensimmäinen sarake esittää latinisoidussa asussa esiintyvän kirjaimen tai kirjainyhdistelmän. Toinen sarake esittää sen vastineen kreikkalaisen nimen siirtokirjoituksessa suomalaisen standardin mukaan. Siinä esiintyviä pituus- ja painomerkkejä ei yleensä käytetä, paitsi tieteessä. Kolmas sarake esittää vastaavat kreikan kirjaimet. Viimeisessä sarakkeessa on esimerkkisana kolmessa eri asussa.
Lat. |
Suom. |
Kreik. |
Esimerkki (latinisoitu, translitteroitu, kreikkalainen) |
---|---|---|---|
ae |
ai |
αι |
Aeschylus ~ Aiskhýlos ~ Αἰσχύλος |
c |
k |
κ (kappa) |
Socrates ~ Sōkrátēs ~ Σωκράτης |
ch |
kh |
χ (khii) |
Telemachus ~ Tēlémakhos ~ Τηλέμαχος |
-i |
-oi |
- οι |
Delphi ~ Delfoí (Delphoí) ~ Δελφοί |
j |
i |
ι (ioota) |
Japetus ~ Iapetós ~ Ἰαπετός |
-o |
-ōn |
- ων |
Plato ~ Plátōn ~ Πλάτων |
oe |
oi |
οι |
Oedipus ~ Oidípūs (Oidípous) ~ Οἰδίπους |
-on |
-um |
-ον |
Byzantium ~ Byzántion ~ Βυζάντιον |
ph |
f |
φ (fii) |
Aphrodite ~ Afrodítē (Aphrodítē)~ Ἀφροδίτη |
rh |
r |
ῥ |
Carrhae ~ Kárrai ~ Κάῤῥαι |
-us |
-os |
-ος |
Cronus ~ Krónos ~ Κρόνος |
x |
ks |
ξ (ksii) |
Praxiteles ~ Praksitélēs (Praxitélēs) ~ Πραξιτέλης |
Lisäksi i esiintyy usein ei:n tilalla, esim. Epirus, kreikaksi Epeiros. Latinisoidussa nimessä saattaa sananloppu -us johtua myös kreikan sananlopusta -ūs (-ous), kuten Oedipus-esimerkki osoittaa. Englannissa monissa antiikin nimissä esiintyy muitakin muutoksia kuin edellä kuvatut; esimerkiksi Oidipus-nimestä käytetään myös muotoa Oedipe.
Kreikasta peräisin olevien lainasanojen asu poikkeaa osittain kreikan siirtokirjoituksesta. Lainasana mukautetaan suomen äänne- ja kirjoitusjärjestelmään. Tämä poikkeaa vanhan kreikan siirtokirjoituksesta siten, että khiitä χ vastaa k (ei kh), theetaa θ t (ei th) ja zeetaa yleensä ts (joskus z). Esimerkkejä erisnimistä ja lainasanoista:
Kuvaus |
Mm. Kroatiassa puhuttu slaavilainen kieli, joka on hyvin läheistä sukua serbialle; ne luettiin aiemmin samaksi kieleksi (serbokroaatti) |
Lisämerkit |
č [tš], ć [tšj], đ [dž], š, ž |
Ääntämyksestä |
c [ts] |
Esimerkkinimi |
Čakovec [tšakovets] |
Kroatian ulkopuolella korvataan đ-kirjain usein yhdistelmällä dj. Usein myös tarkkeet jätetään pois. Kroatialaisten nimien lopussa -c on useimmiten -ć väärin kirjoitettuna, mutta kroatialainen nimi on saattanut myös sopeutua uuteen ympäristöön niin, että loppu-c on siinä oikein.
Kuvaus |
Laajalla alueella (mm. Turkissa ja Irakissa) puhuttu kieli |
Kirjaimisto |
Arabialainen (persialaista muistuttava), kyrillinen (kyrillinen kurmancî) ja kaksi latinalaista (yekgirtu ja latinalainen kurmancî). |
Lisämerkit |
ê, î, û, ç [tš], ş [š] (latinalaisessa kurmancîssa) |
Esimerkkinimi |
Melayê Cizîrî ~ Melayé Jizírí |
Latinalainen kurmancî (eli hawar) käyttää tarkkeellisia kirjaimia ê, î ja û merkitsemään laadultaan toisenlaisia vokaaleita kuin tarkkeettomat. Yekgirtu käyttää akuuttia samaan tarkoitukseen: é, í, ú. Lisäksi latinalaisen kurmancîn merkkejä c [dž], ç, j [ž], ş ja vastaavat yekgirtússa j, c, jh ja sh.
Kuvaus |
Muinaisen Rooman kieli, nykyisin osittain tieteen kielenä |
Lisämerkit |
Klassillisessa latinassa: ei mitään |
Ääntämyksestä |
ae [ee], c [k], ch [k], oe [ee], ph [f], qu [kv], th [t], z [ts] |
Jakamattomia |
ch, ph, th |
Esimerkkinimi |
Gaius Julius Caesar [gaijus julius keesar] |
Nykyaikaisessa latinan kirjoittamisessa käytetään usein treemaa e:n päällä (ë, esimerkiksi aër ’ilma’) osoittamassa, että e ääntyy erikseen eikä yhdessä edeltävän a:n tai o:n kanssa. Muutoin yhdistelmät ae ja oe ääntyvät joko pitkänä e:nä tai (enemmän klassista ääntämystä tavoiteltaessa) diftongeina ai ja oi (tai jopa diftongeina ae ja oe). Tämän osoittamiseksi ne saatetaan kirjoittaa ligatuurin tavoin kirjaimilla æ ja (harvoin) œ. Tätä tapaa käytetään varsinkin latinan sanojen tai latinalaisperäisten sanojen hiukan vanhahtavassa kirjoitustavassa brittienglannissa, esimerkiksi encyclopædia, Cæsar, fœdus.
Alun perin latinassa käytettiin vain isoja kirjaimia. I oli sekä i-vokaalin että j-konsonantin merkki, ja V tarkoitti sekä u-vokaalia että v-konsonanttia. Nykyisin on tapana erottaa toisistaan i ja j, mutta jonkin verran esiintyy käytäntöä, jossa j:tä ei käytetä (vaan kirjoitetaan esim. Iulius). Tapana on myös erottaa u ja v toisistaan, kuitenkin siten, että u:ta käytetään konsonantin merkkinä yhdistelmässä qu. Jos latinaa kirjoitetaan vain isoin kirjaimin, saatetaan tyylisyistä (vanhan ns. monumentaalikirjoituksen jäljittelemiseksi) käyttää U:n tilalla V:tä ja J:n tilalla I:tä, esimerkiksi IVLIVS = Julius.
Eläin-, kasvi- ja muiden eliölajien tieteelliset nimet kuten Homo sapiens ovat muodoltaan latinaa, ja niitä usein sanotaankin latinalaisiksi nimiksi. Niiden aineksista kuitenkin noin puolet on otettu muinaiskreikasta ja merkittävä osa nykykielistä. Kuten tarkkeiden kuvauksessa selostettiin, tieteellisissä nimissä ei käytetä muita tarkkeellisia kirjaimia kuin ë.
Latinassa käytetään eräitä ääntämystä osoittavia tarkkeita mm. latinan sanakirjoissa, kieliopeissa ja oppikirjoissa, joskus myös esitettäessä tieteellisiä nimiä esimerkiksi kasviopin kirjoissa. Nämä tarkkeet eivät kuulu itse latinan kirjoitukseen, vaan ne ovat verrattavissa sanan jälkeen annettavaan erilliseen ääntämisohjeeseen:
Pituusmerkkiä ja akuuttia voidaan käyttää yhdessäkin, esimerkiksi bonṓrum. Tämä tuottaa usein isoja teknisiä ongelmia, koska kaikki tällaiset yhdistelmät eivät edes kuulu Unicodeen erillisinä merkkeinä, vaan ne on osittain muodostettava yhdistyvien tarkkeiden avulla, jolloin ulkoasu voi olla huono.
Latinan ääntämys on vaihdellut eri aikoina ja eri maissa. Esimerkiksi c-kirjain luetaan antiikkia jäljittelevässä ääntämyksessä aina [k], mutta e:n ja i:n edellä lääketieteen latinassa yleensä [s], musiikissa taas italian tapaan [tš]. Biologiassa voi olla parasta lukea eliöiden tieteellisissä nimissä yhdistelmät ch, ph, th, ae ja oe aivan kirjoitusasun mukaan. Koska kyseisiä nimiä käytetään ensi sijassa kirjoitettuina, on tärkeää, että kuulija hahmottaa kirjoitusasun mahdollisimman tarkasti oikein.
Lisämerkit |
ā, ē, ī, ū (tarkoittavat pitkiä vokaaleita) |
Ääntämyksestä |
c [ts], z [z] |
Esimerkkinimi |
Vīķe-Freiberga [viikje freiberga] |
Kirjaimessa ģ on sedilji, vaikka se onkin (g:n muodon takia) sijainniltaan ja muodoltaan erikoinen. Vastaavassa isossa kirjaimessa (Ģ) sedilji on normaali.
Aiemmin käytettiin myös sedilji-r:ää ŗ (liudentuneen r:n merkkinä), mutta vuonna 1957 se virallisesti korvattiin r:llä. Samalla korvattiin yhdistelmä ch h:lla. Näitä muutoksia ei kaikkialla hyväksytty.
Latvian kielessä yleensä mukautetaan vierasnimet kielen omaan järjestelmään. Esimerkiksi Martti Ahtisaari on latviaksi Marti Ahtisāri. Vrt. liettuan kielen kuvauksessa esitettyyn huomautukseen.
Kuvaus |
Luxemburgissa puhuttu saksansukuinen kieli |
Lisämerkit |
é [e], ë [ö], ä [e ~ ä] |
Ääntämyksestä |
ch [h], che [š], chi [š], sch [š] |
Jakamattomia |
ch, sch |
Esimerkkinimi |
Lëtzebuerg [lötzebuerg] |
Lisämerkit |
ą [aa], č [tš], ė [ee], į [ii], š, ų [uu], ū [uu], ž |
Ääntämyksestä |
c [ts], o [oo], y [ii], z [z] |
Esimerkkinimi |
Panevėžys [paneveežiis] |
Liettuassa vokaalin pituutta osoittavien tarkkeiden käyttö riippuu vokaalista: a:ssa ja i:ssä on ogonek, e:ssä yläpuolinen piste ja u:ssa joko ogonek tai pituusmerkki; o:ssa ei ole tarketta (se ääntyy liettuassa aina pitkänä).
Liettuan kielessä yleensä mukautetaan vierasnimet kielen omaan järjestelmään. Esimerkiksi Martti Ahtisaari on liettuaksi Martis Ahtisaris. Jos liettuankielisessä tekstissä esiintyviä muunkielisiä nimiä tarvitaan suomenkieliseen tekstiin, on siis ensin selvitettävä niiden alkuperäinen asu. Tässä auttaa usein se, että etsitään nimi liettuankielisestä Wikipediasta lt.wikipedia.org ja sitten seurataan linkkejä muunkielisiin versioihin.
Kuvaus |
Makedoniassa ym. puhuttu slaavilainen kieli |
Kirjaimisto |
Kyrillinen |
Siirtokirjoitus |
Mm. suomalainen standardi ja Makedonian virallinen tapa |
Lisämerkit suom. |
č [tš], š, ž, ’ (heittomerkki) |
Esimerkkinimi |
Галичица ~ Galičica ~ Galichica [galitšitsa] |
Suomalaisen standardin mukainen makedonian siirtokirjoitus on sama kuin venäjän eräin poikkeuksin ja lisäyksin. Toisaalta Makedoniassa on oma virallinen tapansa, jota käytetään mm. passeissa. Seuraavaan taulukkoon on otettu näiden tapojen erot sekä sellaiset kyrilliset kirjaimet, joita ei esiinny venäjässä tai jotka suomalaisen standardin mukaan siirtokirjoitetaan toisin kuin venäjässä.
Kyrill. |
Ääntämys |
Maked. |
Suom. |
Huomautuksia siirtokirjoituksesta |
---|---|---|---|---|
е |
e |
e |
e |
Ei koskaan je kuten osittain venäjässä |
ѓ |
dj |
gj |
g’ |
|
ж |
ž |
zh |
ž |
|
ѕ |
dz |
dz |
dz |
|
ј |
j |
j |
j |
|
љ |
lj |
lj |
lj |
|
њ |
nj |
nj |
nj |
|
ќ |
kj |
kj |
k’ |
|
ц |
ts |
c |
c |
Ei ts kuten venäjässä |
ч |
tš |
ch |
č |
Ei tš kuten venäjässä |
џ |
dž |
dzh |
dž |
|
ш |
š |
sh |
š |
|
Kuvaus |
Indonesiassa ja Malesiassa; Indonesiassa puhuttua muotoa kutsutaan yleensä indonesiaksi, ja sillä on oma kielitunnus id |
Kirjaimisto |
Latinalainen, aiemmin arabialainen, joka edelleen osittain käytössä |
Lisämerkit |
Ei ole |
Ääntämyksestä |
c [tš], j [dž], y [j] |
Esimerkkinimi |
Putrajaya [putradžaja] |
Kuvaus |
Maltalla puhuttu arabiansukuinen kieli |
Lisämerkit |
ċ [tš], ġ [dž], ż [z] (yläpisteellisiä), ħ (poikkiviiva-h) |
Esimerkkinimi |
Ħaż-Żebbuġ [haz zebbudž] |
Kuvaus |
Uudessa-Seelannissa ja Cookinsaarilla |
Lisämerkit |
ā, ē, ī, ō, ū (pitkiä vokaaleja) |
Esimerkkinimi |
Ngāti Kahungunu |
Pituusmerkin tilalla esiintyy käytännössä usein treema tai sirkumfleksi tai vokaalin kahdentaminen tai ei mitään: Māori ~ Mäori ~ Mâori ~ Maaori ~ Maori. Kielen ja kansan nimitys ”maori” voidaan tulkita sovinnaisnimeksi ja kirjoittaa ilman pituusmerkkiä.
Kuvaus |
Venäjällä puhuttu suomen etäsukukieli |
Kirjaimisto |
Kyrillinen: venäjän kirjaimet ja eräitä lisäkirjaimia |
Siirtokirjoitus |
Eri järjestelmiä |
Esimerkkinimi |
Йошкар-Ола ~ Joškar-Ola |
Mari, vanhalta nimeltään tšeremissi (engl. Cheremiss), jaetaan usein kahteen murreryhmään, niittymari ja vuorimari, joilla on eroja kirjoitusjärjestelmässäkin.
Marille on määritelty joitakin translitterointitapoja, mutta kielentutkimuksessa ja mm. laajassa marin sanakirjassa Tscheremissisches Wörterbuch käytössä on suomalais-ugrilainen transkriptio (SUT), joka kuvaa ääntämystä tarkemmin kuin marin kyrillinen kirjoitusjärjestelmä.
Kuvaus |
Mongoliassa ja Kiinassa |
Kirjaimisto |
Mongolialainen (Kiinassa) ja kyrillinen (Mongoliassa); myös muita järjestelmiä käytössä |
Siirtokirjoitus |
Useita järjestelmiä |
Lisämerkit |
Riippuvat järjestelmästä; BGN/PCGN:ssä ï, ö, ü ja ’ (heittomerkki), mutta usein tarkkeet jätetään pois |
Esimerkkinimi |
Мөрөн ~ Mörön ~ Moron |
Kuvaus |
Montenegrossa puhuttu kielimuoto; läheistä sukua serbialle |
Kirjaimisto |
Latinalainen ja kyrillinen |
Siirtokirjoitus |
Kyrillinen teksti siirtokirjoitetaan kielen latinalaisen kirjoitusasun mukaan (ks. serbiaa koskevia tietoja) |
Lisämerkit |
č [tš], ć [tšj], đ [dž], š, ž, ś [sj], ź [zj] (kyrillisinä с́/С́ ja з́/З́) |
Esimerkkinimi |
Mojkovac ~ Мојковац [moikovats] |
Kuvaus |
Norjassa puhuttu skandinaavinen kieli. Yleisin muoto kirjanorja (bokmål, tunnus nb), toinen virallinen muoto uusnorja (nynorsk, tunnus nn) |
Lisämerkit |
å [o], æ [ä], ø [ö] |
Ääntämisestä |
sje [še], sji [ši], ske [še], ski [ši], skj [š] |
Esimerkkinimi |
Tønsberg [tönsberg] |
Kuvaus |
Etelä-Ranskassa, Espanjassa ja Italiassa puhuttu romaaninen kieli |
Lisämerkit |
á, à, ç [s], é, è, í, ï, ó, ò, ú, ü, · (rivinkeskinen piste, yhdistelmissä n·h ja s·h) |
Ääntämisestä |
Kirjoituksen ja ääntämyksen suhde vaihtelee murteittain ja noudattaa suurin piirtein ranskan, espanjan tai italian järjestelmää. |
Esimerkkinimi |
Bossòst |
Oksitaanista käytetään myös nimitystä provensaali (Provençal) ja langue d’oc, mutta näitä voidaan pitää myös oksitaanin muotojen (murteiden) niminä. Murteiden välillä on huomattavia eroja, myös oikeinkirjoituksessa. Oksitaanilla on virallinen asema vain Val d’Aranissa Espanjassa.
Kuvaus |
Afganistanissa ja Persiassa puhuttu persian sukuinen kieli; toinen nimi: afgaani |
Kirjaimisto |
Arabialainen, enemmän merkkejä kuin arabiassa |
Siirtokirjoitus |
YK:n suosittama järjestelmä, käytössä kartoissa ym.; |
Lisämerkit |
ā, ū, ī, ē (pitkiä vokaaleita) ’ (heittomerkki) |
Esimerkkinimi |
Mazār-i-Sharīf ~ Mazar-i-Sharif [mazaar i šariif] |
Osa alueen nimien vaihtelusta johtuu siitä, että nimet ilmoitetaan milloin paštun, milloin persian (darin) mukaisessa muodossa. Molemmat ovat Afganistanin virallisia kieliä.
Siirtokirjoituksessa s͟h (z͟h) koostuu s:stä (z:sta) ja h:sta, joiden välissä on yhdistyvä kahden merkin alaviiva U+035F. Jos sen käyttö tuottaa liiaksi vaikeuksia, lienee parasta kirjoittaa sh (zh) ja alleviivata molemmat merkit: sh (zh).
Kuvaus |
Lähinnä Iranissa eli entisessä Persiassa; toinen nimi: farsi |
Kirjaimisto |
Arabialainen, sisältää enemmän merkkejä kuin arabiassa |
Siirtokirjoitus |
YK:n suosittama järjestelmä, käytössä kartoissa ym.; |
Lisämerkit |
ā, ū, ī (pitkiä vokaaleita) ’ (heittomerkki) |
Esimerkkinimi |
Esfahān ~ Esfahan |
YK:n paikannimikonferenssi hyväksyi vuonna 2012 uuden, Iranin ehdottaman persian siirtokirjoitusjärjestelmän, joka poikkeaa aiemmasta huomattavasti. Siinä käytetään vain seuraavia lisämerkkejä: ’ (heittomerkki, glottaaliklusiilin merkki), ā (pitkä a), š, ž ja č [tš].
Afganistanissa puhutaan (maan toisena virallisena kielenä) kielimuotoa, jota voidaan pitää persian muotona, mutta joka nykyisen yleisesti luokitellaan omaksi kielekseen nimellä dari.
Kuvaus |
Portugalissa, Brasiliassa ym. |
Lisämerkit |
á, é, í, ó, ú (painollisia vokaaleita) |
Ääntämisestä |
ce [se], ch [š], ci [si], j [ž], y [j], z [z] |
Esimerkkinimi |
Bragança [bragansa] |
Lisämerkit |
ą, ć, ę, ł, ń, ó, ś, ź (akuutti-z), ż (yläpiste-z) |
Ääntämisestä |
c [ts], ch [h], cz [tš], rz [ž], sz [š] |
Esimerkkinimiä |
Białowieża [bialovieza], Szczecin [štšetsin] |
Puolalaisten nimien ääntäminen puolan mukaisesti (esim. [bjawovjézja]) on vaativaa ja voi muuttaa nimet lähes tunnistamattomiksi useimmille suomalaisille. Siksi ne on yleensä paras lausua suomenkielisessä puheessa kuten kirjoitetaan. Kuitenkin voi ottaa huomioon yllä esitetyt ohjeet, joiden on tarkoitus lähinnä helpottaa lausumista.
Lisämerkit |
à, â, ç [s], è, é, ê, ë, ï, î, ô, ù [y], û [y], ü [y], ÿ [i], œ [ö] |
Ääntämisestä |
ai [e], au [o], ay [ei], ce [se], ch [š], ci [si], eu [ö], ge [že], gi [ži], h [–], j [ž], oi [ua], ou [u], ph [f], qu [k], u [y], y [i ~ j], z [z] |
Jakamattomia |
ch, gn, ph |
Esimerkkinimi |
Champs-Élysées [šãzelizee] |
Ranskassa käytetään e-kirjaimessa eri tarkkeita, ja käyttö on tarkistettava luotettavista lähteistä. Etenkin é ja è sekoittuvat usein toisiinsa. Huomaa, että a:ssa ja u:ssa voi olla gravis (à, ù), mutta ei ranskassa koskaan akuuttia.
Kun ranskan sanaa käytetään ja taivutetaan suomen kielessä, painon tulkitaan olevan viimeisellä tavulla. Ranskassa ei ole sanapainoa, vaan paino on yhtenä kokonaisuutena lausuttavan lauseenosan lopputavulla, mutta tämä merkitsee, että kun nimi lausutaan erikseen, paino on sen lopputavulla. Jos lopputavu loppuu ääntämyksessä vokaaliin, se tulkitaan suomen taivutuksen kannalta pitkäksi, esim. Dumas [dymaa] : Dumas’han [dymaahan].
Vuonna 1990 tehtiin ranskan oikeinkirjoituksen uudistus, jonka on omaksunut merkittävä osa kielenkäyttäjistä, mutta ei enemmistö.
Suomalaisesta näkökulmasta olennaisinta on, että uudistuksen mukaan sirkumfleksi jätetään lähes kaikissa tapauksissa pois i- ja u-kirjaimesta eli î ja û korvataan i:llä ja u:lla. Toisaalta sirkumfleksi voidaan säilyttääkin. Niinpä voidaan kirjoittaa ragout tai ragoût, fraiche tai fraîche jne. Suomen kielessä ei liene mitään syytä käyttää sirkumfleksia tällaisissa tapauksissa, koska se vain mutkistaa kirjoitusasua; Kielitoimiston sanakirjassa on kuitenkin sitaattilainana muun muassa ragoût, Muut tarkkeet on tietenkin säilytettävä, esimerkiksi crème fraiche. Lisäksi uudistuksen sääntöjen mukaan sirkumfleksi u:n tai i:n päällä on säilytettävä eräissä verbinmuodoissa sekä muutamissa tapauksissa, joissa sirkumfleksi erottaa muuten samanlaiset sanat toisistaan (dû, mûr, sûr, jeûne, eräät croitre-verbin muodot).
Muita muutoksia ovat:
Tietoja uudistuksesta on sivustossa www.orthographe-recommandee.info (ranskaksi).
Kuvaus |
Sveitsissä ja lähialueilla puhuttu ranskan sukuinen kieli |
Lisämerkit |
à, é, è, ì, ò, ù, ä [e ~ ä], ö, ü [y] |
Ääntämyksestä |
ce [tse], ch [tš], che [ke], ci [tsi], ge [dže], gi [dži], h[–], sch [š], z [ts] |
Jakamattomia |
ch, sch |
Esimerkkinimi |
Grischun [grišun] (Graubündenin kantonin nimi retoromaaniksi) |
Kuvaus |
Romaniassa ja Moldovassa puhuttu romaaninen kieli |
Kirjaimisto |
Latinalainen (Transnistriassa myös kyrillinen) |
Lisämerkit |
ă [ə] (lyhyysmerkki-a), â [i] (sirkumfleksi-a), î, ş [š], ţ [ts], |
Ääntämisestä |
ce [tše], ch [k], ci [tši], ge [dže], gh [g], gi [dži], j [ž], y [j], z [z] |
Jakamattomia |
ch, gh |
Esimerkkinimi |
Timişoara [timišoara] |
Moldovassa puhuttu romania erotetaan nykyisin vielä joskus omaksi kielimuodokseen (moldova). Moldovasta tosiasiallisesti eronneella Transnistrian alueella kirjoitetaan romaniaa myös kyrillisin kirjaimin.
Kirjaimet ş ja ţ sisältävän Romanian standardointijärjestön kannan mukaan alapilkun, ei sediljiä. Sedilji on koettu vieraaksi vaikutteeksi. Unicodessa on tämän takia alapilkku-s ja alapilkku-t omina merkkeinään, mutta yleensä niitä ei käytetä.
Kirjain j ääntyy sanan lopussakin konsonanttina, joten taivutetaan esimerkiksi Cluj : Clujin (ei Cluj’ssa tms.).
Joskus romanian kielessä käytetään akuuttia tai gravista painollisen vokaalin päällä erottamassa muuten samoin kirjoitettavia sanoja, esimerkiksi copíi (~ copìi), cópii (~ còpii).
Kuvaus |
Romanien eli mustalaisten puhuma kieli, josta on eri maissa eri muunnelmia |
Lisämerkit |
ȟ, š, ž, ä, ö (Suomessa puhutussa romanikielessä) |
Esimerkkinimi |
Sar me sikjavaa romanes (kirjan nimi) |
Kirjaimia š ja ž käytetään vain yhdistelmissä tš ja dž. Hattu-h ȟ esiintyy vain Suomessa puhutussa romanikielessä, ja se yhä puuttuu monista fonteista. Sen tilalla käytetään muissa kirjoitustavoissa kirjainta x tai merkkiparia ch.
Suositellussa kirjoitusjärjestelmässä pitkät vokaalit merkitään kuten suomessa eli kahdentamalla vokaali: aa, ee jne. Käytössä on myös tapa, jossa pituus ilmaistaan pituusmerkillä: ā, ē jne.
Verkossa on Lyhyt Suomen romanikielen kielioppi (215 sivua) osoitteessa scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk24/.
Lisämerkit |
á, é, å, ä, ö |
Ääntämisestä |
ce [se], ci [si], cy [sy], dj [j], ge [je], gi [ji], gj [j], gy [jy], gä [jä ~ je], gö [jö], hj [j], ke [tše], ki [tši], kj [tš], ky [tšy], kä [tšä ~ tše], kö [tšö], lg [lj], lj [j], o [o ~ u], rg [rj], sch [š], sj [š], ], ske [še], ski [ši], skj [š], sky [šy], skä [šä ~ še], skö [šö], stj [s], tj [tš], z [s], å [o], ä [ä ~ e] |
Jakamattomia |
dj, gj, hj, lj, sch, sj, ske, ski, skj, sky, skä, skö, stj, tj |
Esimerkkinimiä |
Åberg [oobärj], Linné [linnee], Collán [kollaan], Sävsjö [seevšöö] |
Ruotsinkieliset nimet pyritään suomenkielisessä puheessa lausumaan koulussa opetetun (suomen)ruotsin sääntöjen mukaisesti. Kuitenkin yleensä paino on ensimmäisellä tavulla.
Monista Suomessa ja Ruotsissa käytetyistä sukunimistä on käytössä sekä tarkkeeton että tarkkeellinen versio. Esimerkiksi elossa olevia Linden-nimisiä on Suomen väestörekisterissä noin 600, Lindén-nimisiä noin 1 500. Kirjoitusasu on periaatteessa tarkistettava kunkin henkilön osalta erikseen.
Ruotsinkieliset nimet ovat usein helposti tunnistettavissa yhdyssanoiksi. Tällöin niitä on luonnollista käsitellä tavutuksessa yhdyssanoina ja jakaa esimerkiksi mieluummin Wahl-sten kuin Wahls-ten.
Kuvaus |
Suomen kielen melko etäisiä sukukieliä, joita puhutaan Euroopan pohjoisimmissa osissa |
Kirjaimisto |
Latinalainen (kildininsaamessa kyrillinen) |
Lisämerkit |
pohjoissaame: á, č [tš], đ [ð],
ŋ,
š, ŧ [θ], ž [tš] |
Esimerkkinimi |
Anár (sme) ~ Aanaar (smn) ~ Aanar (sms) (Inarin saamenkielisiä nimiä) |
Saamen kieliä on noin kymmenen; määrä riippuu osittain siitä, mitkä muodot katsotaan omiksi kielikseen, osittain siitä, mitkä kielet katsotaan vielä eläviksi. Ne ovat keskenään varsin erilaisia, vaikka niistä on aiemmin käytetty yhteisnimitystä saamen kieli tai lapin kieli. Myös kirjoitusjärjestelmissä on huomattavia eroja.
Suomessa puhutuin saamen kielistä on pohjoissaame (kielitunnus sme tai se). Lisäksi puhutaan inarinsaamea (smn) ja koltansaamea (sms).
Saamen kielissä kirjainten äännearvot vaihtelevat, myös murteittain; tätä kuvaa Kielitoimiston ohjepankin sivulla Pohjoissaamenkieliset nimet Suomessa: ääntäminen oleva selostus. Suomenkielisessä puheessa on yleensä paras ääntää saamenkieliset nimet kirjainten suomenkielisten äännearvojen mukaan, ottaen huomioon edellä kuvatut lisämerkkien ääntämykset.
Saamenkieliset nimet kirjoitetaan usein eri tavoin typistetyissä muodoissa. Yksi syy on, että monet Suomessa käytetyt tietojärjestelmät – jopa väestörekisteri – käyttävät merkistöä, joka ei sisällä kaikkia saamen merkkejä.
Suomalainen monikielinen näppäimistö on suunniteltu sellaiseksi, että sillä voi kirjoittaa saamen kielten kaikki latinalaiset kirjaimet. Windowsissa on myös näppäimistömäärittely ”suomi ja saame”, mutta se on rajoittuneempi ja vähemmän luonnollinen.
Fonttien kannalta ongelmallisimmat merkit ovat koltansaamen kirjaimet poikkiviiva-g ǥ, hattu-g ǧ, hattu-k ǩ, ezh ʒ ja hattu-ezh ǯ.
Kuvaus |
Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä ym. |
Lisämerkit |
ä [e], ö, ü [y], ß [s] |
Ääntämyksestä |
ce [tse], ch [h], ci [tsi], chs [ks], ei [ai], ie [ii], sch [š], th [t], v [f], w [v], z [ts] |
Jakamattomia |
ch, sch, th |
Esimerkkinimi |
Arthur Schopenhauer [artur šoopenhauer] |
Kirjaimet ä, ö ja ü tulkitaan saksassa a:n, o:n ja u:n muunnelmiksi, Umlaut-kirjaimiksi. Jos näitä kirjaimia ei voida käyttää, on yleisenä tapana korvata ne yhdistelmillä ae, oe ja ue. Englannin kielessä niin tehdään usein muutenkin, ja saksalaisperäisestä nimestä on voinut tuotenimi tms. sellaisessa asussa (esimerkiksi Hoehn). Vanhoissa nimissä voi esiintyä mm. oe virallisessa saksalaisessakin asussa (esimerkiksi Dieter Moebius).
Vuonna 1901 vahvistettiin saksan oikeinkirjoituksen säännöt, mutta 1990-luvulla aloitetussa uudistuksessa (Rechtschreibreform) muutettiin muun muassa ß:n käytön sääntöjä (ks. kaksois-s:n kuvausta tässä kirjassa) ja ison kirjaimen käyttöä sanojen alussa. Uudistus on herättänyt paljon vastustusta, joten kirjavuutta esiintyy. Uudistuksesta kerrotaan sivustossa Rat für deutsche Rechtschreibung.
Kuvaus |
Intiassa puhuttu kieli, joka on tärkeä indoeurooppalaisten kielten tutkimuksessa ja kulttuurihistoriassa |
Kirjaimisto |
Devanagari (devanāgarī) |
Siirtokirjoitus |
IAST (International Alphabet of Sanskrit Transliteration) |
Lisämerkit |
ā [aa], ḍ, ḥ, ī [ii], ḷ, ḹ [ll], ṃ, ṇ, ṅ, ñ [nj], ṛ, ṝ [rr], ś, ṣ, ṭ, ū [uu] |
Esimerkkinimi |
Pāṇini [paanini] |
Tieteessä, kulttuurihistoriassa ym. käytetään tarkkeita vaihtelevassa määrin (esim. Kama Sutra ~ Kamasutra ~ Kāmasūtra). Suomessa esiintyy myös käytäntöä, jossa kansainvälisten järjestelmien sh:n, ch:n ja j:n tilalla on š, tš ja dž.
Kuvaus |
Serbiassa ja lähialueilla puhuttu slaavilainen kieli; läheistä sukua kroatialle (aiemmin luettu sen kanssa samaksi kieleksi serbokroaatiksi) |
Kirjaimisto |
Kyrillinen ja latinalainen |
Siirtokirjoitus |
Kyrillinen teksti siirtokirjoitetaan kielen latinalaisen asun mukaan |
Lisämerkit |
č [tš], ć [tšj], đ [dž], š, ž |
Ääntämyksestä |
c [ts] |
Esimerkkinimi |
Пожаревац ~ Požarevac [požarevats] |
Serbian kyrillisen ja latinalaisen kirjoitusasun vastaavuus poikkeaa venäjän suomalaisesta translitteroinnista seuraavilta osin:
Käytännössä serbialaiset nimet kirjoitetaan usein niin, että tarkkeita jätetään pois. Hyvin yleinen serbialainen sukunimen loppu on -ić, joka usein kirjoitetaan virheellisesti -ic.
Kuvaus |
Lähinnä Slovakiassa puhuttu slaavilainen kieli, joka on melko läheistä sukua tšekille |
Lisämerkit |
á, é, í, ó, ú, ý (pitkiä vokaaleita) |
Ääntämyksestä |
c [ts], ch [h], y [i], z [z] |
Esimerkkinimi |
Banská Bystrica [banskaa bistritsa] |
Slovakin ääntämystä on edellä kuvattu tarkemmin kuin suomenkielisessä puheessa useinkaan noudatetaan. Syynä on, että olisi vaikea vetää rajaa siihen, missä määrin tarkkeet otetaan huomioon ääntämyksessä. Missään tapauksessa ei ole syytä yrittää painottaa akuutin sisältävää vokaalia kuten á, koska slovakissa akuutti osoittaa vain pituutta. Paino on slovakin yleiskielessä ensimmäisellä tavulla kuten suomessa.
Loppuvokaalin pituus vaikuttaa taivutukseen, esimerkiksi Nemšová : Nemšováta : Nemšováhan.
Slovakki sekoitetaan usein toiseen slaavilaiseen kieleen sloveeniin. Sekaannuksia aiheuttaa mm. se, että Slovakian nimi slovakiksi ja tšekiksi on Slovensko (Slovenian nimi taas Slovinsko).
Kuvaus |
Lähinnä Sloveniassa (ent. Jugoslaviassa) puhuttu slaavilainen kieli |
Lisämerkit |
č [tš], š, ž |
Ääntämyksestä |
c [ts] |
Esimerkkinimi |
Cvitkovič [tsvitkovitš] |
Kirjaimisto |
Latinalainen (aiemmin muitakin kirjaimistoja) |
Lisämerkit |
’ (heittomerkki, konsonantin merkki) |
Ääntämyksestä |
j [dž], sh [š], x [h], y [j] |
Esimerkkinimi |
Sayid Maxamed Cabdille Xasan [sajid mahamed abdille hasan] |
Somalinkielisten nimien kirjoitusasu vaihtelee, koska niitä kirjoitetaan myös muiden kielten (etenkin entisten siirtomaaisäntien kielten) järjestelmän mukaan. Suomessakin nimiä käytetään eri muodoissa, esimerkiksi niin, että c (eräänlaisen hankausäänteen merkki) jätetään pois ja x korvataan h:lla.
Kuvaus |
Itäafrikkalainen kieli, käytössä laajalla alueella yhteisenä kielenä |
Lisämerkit |
’ (heittomerkki, yhdistelmässä ng’) |
Ääntämyksestä |
ch [tš], sh [š], y [j], z [z] |
Esimerkkinimi |
Shinyanga [šinjanga] |
Kuvaus |
Tadžikistanissa ja sen lähialueilla puhuttu persiansukuinen kieli |
Kirjaimisto |
Kyrillinen ja arabialainen, aiemmin myös latinalainen |
Siirtokirjoitus |
Eri järjestelmiä, mm. BGN/PCGN |
Lisämerkit |
í, ŭ (lyhyysmerkki-u), ė, ’ (heittomerkki) |
Esimerkkinimi |
Хуҷанд ~ Khujand [hudžand] |
Tadžikistanilaiset nimet esiintyvät vielä usein venäjänkielisestä muodosta siirtokirjoitetuissa asuissa, esim. venäjään perustuva Hudžand.
Kuvaus |
Filippiineillä puhuttu kieli, jonka standardoidusta muodosta käytetään nimityksiä pilipino ja filipino |
Lisämerkit |
ñ [nj], ’ (heittomerkki), |
Ääntämyksestä |
c [s], j [dž], y [j], z [z] |
Esimerkkinimi |
Panunuluyan [panunulujan] |
Filippiinien paikannimistä käytetään vielä yleisesti englannin tai espanjan eikä tagalogin mukaisia asuja. Esim.: Manila (tagalogiksi Maynila), Caloocan (Kalookan).
Lisämerkit |
å [o], æ [e], ø [ö] |
Ääntämisestä |
sj [š] |
Esimerkkinimiä |
Århus [oorhuus], Holbæk [holbek], Helsingør [helsingöör] |
Kansainvälisessä uutistoiminnassa yms. saattavat tanskalaiset nimet esiintyä sellaisina, että æ, ø ja å on korvattu yhdistelmillä ae, oe ja aa.
Tanskan kirjoituksen ja ääntämyksen suhde on melko epäsäännöllinen. Suomea puhuttaessa tanskalaiset nimet yleensä luetaan suunnilleen kuten ne kirjoitetaan.
Tanskan paikannimien virallinen luettelo on sivulla Autoriserede stednavne i Danmark. Joillekin nimille on kaksi virallista muotoa, kuten Ålborg ~ Aalborg ja Åbenrå ~ Aabenraa. Suomenkieliseen tekstiin sopii paremmin å:llinen muoto mm. siksi, että se antaa oikeamman käsityksen ääntämisestä.
Kuvaus |
Thaimaassa ja Kambodžassa puhuttu kieli |
Kirjaimisto |
Thailainen |
Siirtokirjoitus |
Thaimaan oma ja sitä muistuttava YK:n transkriptio. Lisäksi standardissa ISO 11940 määritelty translitteraatio, lähinnä akateemisessa käytössä, mutta myös Google-kääntäjässä. Muitakin tapoja käytetään. |
Lisämerkit |
Thaimaan omassa järjestelmässä ei mitään. |
Jakamattomia |
ch, kh, ph, th, ng |
Esimerkkinimi |
Phuket ∼ P̣hūkĕt |
Kuvaus |
Tonga-saarilla Tyynellämerellä |
Kirjaimisto |
Latinalainen, vain kirjaimet aefghiklmnopstuv |
Lisämerkit |
ʻ (U+02BB, käänteinen yläpilkku, konsonantin merkki, ns. ʻokina) |
Esimerkkinimi |
Nukuʻalofa |
Kuvaus |
Lähinnä Tšekissä puhuttu slaavilainen kieli, joka on melko läheistä sukua slovakille |
Lisämerkit |
á, é, í, ó, ú, ý (pitkiä vokaaleita) |
Ääntämyksestä |
c [ts], ch [h], y [i], z [z] |
Esimerkkinimi |
Zachovalová [zahovalovaa] |
Tšekin ääntämystä on edellä kuvattu tarkemmin kuin suomenkielisessä puheessa useinkaan noudatetaan. Syynä on, että olisi vaikea vetää rajaa siihen, missä määrin tarkkeet otetaan huomioon ääntämyksessä. Ei pidä painottaa akuutin sisältävää vokaalia kuten á, koska tšekissä akuutti osoittaa vain pituutta. Paino on tšekissä ensimmäisellä tavulla kuten suomessa.
Loppuvokaalin pituus vaikuttaa taivutukseen, esim. Zachovalová : Zachovalováta : Zachovalováhan.
Kirjaimisto |
Latinalainen vuodesta 1928; aiemmin arabialainen |
Lisämerkit |
ç [tš], ğ (lyhyysmerkki-g), ı, ş [š], ü [y], ö [ö], â, û |
Ääntämisestä |
c [dž], j [ž], y [j], z [z] |
Esimerkkinimi |
İstiklâl Marşı [istiklaal marši] (Turkin kansallislaulun nimi) |
Kirjainten â ja û sijasta kirjoitetaan yleensä a ja u (esim. Elâzığ ~ Elazığ).
Englanninkielisessä tiedonvälityksessä kaikki tarkkeet jäävät usein pois. Vielä yleisemmin esiintyy (suomenkielisissä hakuteoksissakin) ı:n tilalla i ja İ:n tilalla I, eli pisteellisen ja pisteettömän i:n välillä ei tehdä eroa. Esimerkiksi İnönü esiintyy usein asussa Inönü tai Inonu. Nimi Istanbul on katsottava sovinnaisnimeksi (turkiksi İstanbul).
Pisteetön i (ı) ääntyy turkissa i:tä vastaavana takavokaalina eli taka-i:nä, ja periaatteessa se pitäisi ääntyy niin suomessakin. Siksi tulisi taivuttaa esimerkiksi Irgıllı : Irgıllı ssa (ei Irgıllıssä), koska nimen vokaalit ovat takavokaaleja.
Englanninkielisissä teksteissä esiintyy käytäntöä, jossa turkin ”hankalia” lisämerkkejä korvataan latinalaisilla perusaakkosilla tai niiden yhdistelmillä seuraavasti: ğ → gh, ç → ch, ş → sh, ü → u tai ue. Lisäksi saatetaan latinalaisia peruskirjaimiakin korvata toisilla, joiden oletetaan antavan englantia puhuvalle paremman käsityksen ääntämyksestä: c → j tai dzh, j → zh, e → a, ae (tai e); ae:n käyttö johtuu siitä, että turkin e ääntyy ä-sävyisenä.
Laadukasta asiatekstiä kirjoitettaessa on syytä tarkistaa kaikkien turkinkielisten nimien kirjoitusasu. Epäluuloon on aihetta, jos sana näyttää rikkovan turkin vokaalisointua, jonka mukaan sanassa on joko vain takavokaaleja (a, ı, o ja u) tai vain etuvokaaleja (e, i, ö ja ü). Tosin yhdyssanat ja nuoret lainasanat voivat rikkoa vokaalisointua kuten suomessakin, esimerkiksi Atatürk, Üsküdar, Tayyip. Kirjoitusasut, joissa on sekä pisteellinen että pisteetön i, ovat myös yleensä virheellisiä; esimerkiksi Izmir pitää kirjoittaa İzmir. Kuitenkin esimerkiksi kaupunginnimi Diyarbakır sisältää kummankinlaisen i:n.
Turkissa erisnimeen liitettävä pääte erotetaan aina heittomerkillä, esimerkiksi Helsinki’den Ankara’ya ’Helsingistä Ankaraan’. Tämä helpottaa erisnimien perusmuotojen tunnistamista turkinkielisestä tekstistä.
Turkin kielessä pääpaino on tavallisesti sanan viimeisellä tavulla, mutta erisnimissä yleensä ensimmäisellä.
Sananloppuinen -ğ ei äänny turkissa, vaan osoittaa edeltävän vokaalin pitkäksi. Tämän mukaista olisi taivuttaa Elâzığ [elaazii] : Elâzığ’ssa, mutta lienee parempi taivuttaa suomessa kirjoitusasun mukaan Elâzığ : Elâzığissa.
Kuvaus |
Turkmenistanissa ja sen lähialueilla puhuttu turkinsukuinen kieli |
Kirjaimisto |
Latinalainen (v:sta 1991); myös kyrillistä ja arabialaista ja käytetään |
Siirtokirjoitus |
Eri järjestelmiä |
Lisämerkit |
ç [tš], ä, ž, ň [ng], ö, ş [š], ü [y], ý [j] |
Esimerkkinimi |
Aşgabat ~ Ашгабат [ašgabat] (suomeksi Ašgabat) |
Turkmenistanilaiset nimet esiintyvät vielä usein turkmeenin- tai venäjänkielisestä kyrillisestä muodosta siirtokirjoitetuissa asuissa, esim. venäjään perustuva Tašauz (~ Tashauz), nyk. Daşoguz.
Kuvaus |
Ukrainassa puhuttu venäjän lähisukukieli |
Kirjaimisto |
Kyrillinen |
Siirtokirjoitus |
Eri järjestelmiä, suomessa oma, yleisesti käytetty standardi |
Lisämerkit suom. |
š, ž, ’ (heittomerkki) |
Esimerkkinimi |
Юлія Тимошенко ~ Julija Tymošenko ~ Yulia Tymoshenko |
Suomalaisen standardin mukaan ukrainaa siirtokirjoitetaan samoin kuin venäjää seuraavin poikkeuksin ja lisäyksin:
Ukrainassa pätee й-kirjaimeen olennaisesti sama sääntö kuin venäjässä: vastineena on j sanan alussa ja і:n (venäjässä и:n) jäljessä, muun vokaalin jäljessä i, ja sanan lopussa se jätetään kokonaan merkitsemättä.
Ukrainankielinen nimi siirtokirjoitetaan nykyisin yleensä alkuperäisestä eikä venäjänkielisestä asusta. Tämä on aiheuttanut muutoksia ja kirjavuutta (esim. Lviv ~ Lvov), koska monet nimet ovat alkujaan tulleet tunnetuiksi venäjän kautta. Joissakin tapauksissa nimi on hyvin vakiintunut venäjän mukaisena, esimerkiksi Tšernobyl (ukrainaksi Tšornobyl).
Ukrainan hallitus hyväksyi v. 2010 ukrainan siirtokirjoituksen järjestelmän. Se vahvistettiin YK:n paikannimikonferenssissa v. 2012 kansainväliseksi suositukseksi. Suomessa voi kielitoimiston kannan mukaan käyttää joko sitä tai suomalaista standardia.
Ukrainankieliset nimet äännetään suomenkielisessä puheessa yleensä kirjoitusasun mukaan. Siirtokirjoitus siis ohjaa ääntämystä, ja tulos poikkeaa osittain ukrainan ääntämyksestä. Paino on yleensä ensimmäisellä tavulla, vaikka ukrainassa paino vaihtelee. Siirtokirjoituksen y äännetään yleensä y:nä, vaikka ukrainassa se ääntyy eräänlaisena i:nä, ja v äännetään v:nä, ukrainassa lähinnä u:na.
Kirjaimisto |
Latinalainen |
Lisämerkit |
á, é, í, ó, ú (pitkiä vokaaleita), |
Ääntämyksestä |
c [ts], cs [tš], gy [dj], ly [j], ny [nj], s [š], sz [s], ty [tj], z [z], zs [ž] |
Esimerkkinimi |
Székesfehérvár [seekešfeheervaar] |
Sanan loppuvokaalin pituus vaikuttaa taivutukseen. Tämä on muistettava taivutettaessa esimerkiksi sellaisia nimiä kuin Gerő : Gerőtä : Gerőhön.
Unkarin lyhyt e on vahvasti ä-sävyinen ja saatetaan suomea puhuttaessa lausua [ä], esim. Fehér [fäheer]. Unkarin lyhyt a on vahvasti o-sävyinen, mutta tämä ei yleensä ilmene suomea puhuttaessa.
Kun tarkistetaan henkilönnimiä unkarinkielisistä lähteistä, on huomattava, että unkarissa mainitaan sukunimi ennen etunimeä, esimerkiksi Nagy Imre. Muissa kielissä unkarinkieliset nimet esitetään yleensä toisin päin, etunimi ensin: Imre Nagy.
Kun nimi loppuu -gy, -ly, -ny tai -ty, niin pääte kirjoitetaan suoraan sen perään, ilman ääntämyksessä esiintyvää sidevokaalia i. Esimerkki: Nagy : Nagyn [nadj ; nadjin]. Kielitoimiston ohjeiden mukaan y ravallaan edustaa myös i-vokaalia ja siksi illatiivi kirjoitetaan Nagyyn [nadjiin].
Kuvaus |
Uzbekistanissa ja sen lähialueilla puhuttu turkinsukuinen kieli |
Kirjaimisto |
Latinalainen ja kyrillinen, aik. myös arabialainen |
Siirtokirjoitus |
Kyrillinen teksti siirtokirjoitetaan kielen latinalaisen asun mukaan. |
Lisämerkit siirtokirjoituksessa |
’ (heittomerkki, U+2019) |
Ääntämisestä |
c [ts], ch [tš], sh [š], x [h], y [j], j [dž] |
Jakamattomia |
ch, sh |
Esimerkkinimi |
Oʻzbekiston ~ Ўзбекистон |
Uzbekin kirjoittamisessa ruvettiin Neuvostoliiton hajottua siirtymään kyrillisestä latinalaiseen kirjaimistoon. Jos kyrillinen asu on muunnettava latinalaiseen, sovelletaan näiden kirjaimistojen vastaavuutta uzbekin kielessä. Se poikkeaa suomalaisen standardin mukaisesta venäjän siirtokirjoittamisesta seuraavilta osin: е = e tai ye, ё = yo, ж = j, й = j, х = x, ч = ch, ш = sh, ъ = ’, ю = yu, я = ya, ў = o‘, қ = q, ғ = g‘, ҳ = h.
Uzbekin latinalaisessa kirjoitusjärjestelmässä on ollut vaihtelua. Viimeksi Uzbekistanin hallitus on ehdottanut sen muuttamista niin, että merkkiyhdistelmiä korvataan tarkkeellisilla kirjaimilla seuraavasti: sh → ş, ch → ç, oʻ → ō ja gʻ → ḡ.
Kuvaus |
Etenkin Valko-Venäjällä puhuttu venäjän lähisukukieli |
Kirjaimisto |
Kyrillinen, aiemmin myös latinalainen |
Siirtokirjoitus |
Eri järjestelmiä; suomessa oma standardi |
Lisämerkit suom. |
š, ž, ’ (heittomerkki) |
Esimerkkinimi |
Смалявічы ~ Smaljavitšy ~ Smalyavichy ~ Smaljavičy |
Suomalaisen standardin mukaan valkovenäjää siirtokirjoitetaan samoin kuin venäjää seuraavin poikkeuksin ja lisäyksin:
Muut nimet kuin sovinnaisnimet tulisi kirjoittaa sen kielen mukaisesti, johon nimen on katsottava kuuluvan. Täten valkovenäjänkielinen nimi siirtokirjoitetaan alkuperäisestä eikä venäjänkielisestä asusta.
Tilanne on osittain epäselvä myös siksi, että Valko-Venäjä käyttää julkisessa tiedottamisessaan laajasti venäjää valkovenäjän sijasta. Esimerkiksi Valko-Venäjän presidentti Aljaksandar Lukašenka käyttää englanninkielisillä verkkosivuillaan asua Alexander Lukashenko, joka on englantiin sovitettu muoto venäjänkielisestä asusta.
Valkovenäjää kirjoitetaan myös vanhemman, taraškevitsa-nimisen järjestelmän mukaan. Siinä esimerkiksi Minsk-nimi kirjoitetaan Mensk.
Valko-Venäjällä otettiin vuonna 2000 käyttöön oma valkovenäjän siirtokirjoituksen järjestelmä. Se vahvistettiin YK:n paikannimikonferenssissa vuonna 2012 kansainväliseksi suositukseksi. Suomessa voi kielitoimiston kannan mukaan käyttää joko sitä tai suomalaista standardia.
Kuvaus |
Mm. Belgiassa puhuttu ranskansukuinen kieli; ei virallista asemaa |
Lisämerkit |
â, å, ç, é, î, ô, û |
Esimerkkinimi |
Tchårlerwè (Charleroin kaupungin valloninkielinen nimi) |
Kuvaus |
Mm. Pohjois-Italiassa puhuttu ranskansukuinen kieli |
Kirjaimisto |
Latinalainen, kirjoitusjärjestelmä vakiintumaton |
Lisämerkit |
à, č [tš ~ k], č [þ ~ ts], đ [ð], è, é, ǧ [dž], ì, ñ [nj], ł, ò, ó, š, ù |
Esimerkkinimi |
Łonbardia (= Lombardia) |
Venetsian kieli on esimerkki lukuisista Italian alueella puhutuista kielistä, joista osa on lähempää sukua muille romaanisille kielille kuin italialle. Niiden käyttö myös kirjoitettuina kielinä on lisääntynyt, myös paikannimissä.
Kirjaimisto |
Kyrillinen |
Siirtokirjoitus |
Eri järjestelmiä, suomessa oma, yleisesti käytetty standardi |
Lisämerkit suom. |
š, ž |
Esimerkkinimi |
Шолохов ~ Šolohov ~ Sholokhov |
Engl. |
Suom. |
ISO 9 |
Kyrill. |
Esimerkki |
---|---|---|---|---|
ch |
tš |
č |
ч |
Chekhov ~ Tšehov ~ Čehov (Чехов) |
-iy- |
ij |
ij |
ий |
Rossiyskaya ~ Rossijskaja ~ Rossijskaâ (Российская) |
-iy |
i |
ij |
ий |
Vasiliy ~ Vasili ~ Vasilij (Василий) |
kh |
h |
h |
х |
Kharlamov ~ Harlamov (Харламов) |
sh |
š |
š |
ш |
Pushkin ~ Puškin (Пушкин) |
shch |
štš |
ŝ |
щ |
Shcherbakov ~ Štšerbakov ~ Ŝerbakov (Щербаков) |
y |
i |
j |
й |
Tolstoy ~ Tolstoi ~ Tolʹstoj (Толстой) |
ya |
ja |
â |
я |
Yakovlev ~ Jakovlev ~ Âkovlev (Яковлев) |
ye |
je |
e |
е |
Yeltsin ~ Jeltsin ~ Elʹcin (Ельцин) |
yi |
ji |
ʹi |
ьи |
Iliyich ~ Iljitš ~ Ilʹič (Илсич) |
yo |
jo |
ë |
ё ~ е |
Fyodor ~ Fjodor ~ Fëdor (Фёдор ~ Федор) |
yu |
ju |
û |
ю |
Yuriy ~ Juri ~ Ûrij (Юрий) |
zh |
ž |
ž |
ж |
Zhukov ~ Žukov (Жуков) |
Edellä olevan taulukon avulla voidaan yleensä muuntaa englanninkielisessä tekstissä esiintyvä venäläinen nimi suomalaisen standardin mukaiseen asuun. Huomaa kuitenkin seuraavat seikat:
Paikannimistä on laaja kooste teoksessa Venäjän federaation paikannimiä, scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk11/. Aiemmin Suomeen kuuluneista paikoista käytetään yleensä vanhoja suomalaisia nimiä (esim. Viipuri). Lisäksi saatetaan käyttää karjalan kieleen perustuvaa nimeä ainakin tunnetuimmista paikoista (esim. Sorokka, Uhtua).
Ainakin virallisissa yhteyksissä on syytä pitää henkilön nimen passissa olevaa kirjoitusasua virallisena, vaikka tämä merkitsisi poikkeamista yleisistä siirtokirjoitusperiaatteista. Neuvostoliiton ja Venäjän ulkomaanpasseissa on eri aikoina käytetty eri siirtokirjoitusmenetelmiä. Uusin, vuodesta 2010 alkaen käytössä ollut menetelmä poikkeaa edellä kuvatusta englannissa yleisestä käytännöstä seuraavasti: yo:n tilalla on e (esim. Fedor, ei Fyodor), ye:n tilalla e ja muutoin y:n tilalla i, ja ts:n tilalla on tc. Tämä johtaa sellaisiin asuihin kuin Eltcin, jotka poikkeavat selvästi suomalaisen siirtokirjoituksen mukaisesta asusta Jeltsin ja englannissa tavallisimmasta asusta Yeltsin. Kyseistä järjestelmää käytetään toistaiseksi varsin vähän muualla kuin virallisimmissa yhteyksissä.
Useimmissa siirtokirjoitusjärjestelmissä ei venäjän ns. kovalla merkillä (ъ) ja pehmeällä merkillä (ь) ole vastinetta. Usein kuitenkin tunnetaan tarvetta ilmaista pehmeän merkin käyttö, koska se osoittaa konsonantin liudentuneeksi. Esimerkiksi sana Русь, joka ääntyy suunnilleen [rusj], saatetaan kirjoittaa Rusj tai Rus’. Heittomerkki sopii kuitenkin huonosti tähän tarkoitukseen, koska sillä on muita merkityksiä. Suomalaisen standardin ns. tieteellisessä kaavassa samoin kuin standardin ISO 9 mukaan käytetään kaksoispriimikirjainta ʺ (U+02BA, modifier letter double prime) ja priimikirjainta ʹ (U+02B9, modifier letter prime). Ne ovat sopivimmat merkit, jos tavallisessa siirtokirjoituksessa halutaan käyttää joitakin kovan tai pehmeän merkin vastinetta. Jos niitä ei voi käyttää, niin pystysuora lainausmerkki " ja pystysuora heittomerkki sopivat korvikkeiksi. Esimerkki: Rusʹ (tai Rus').
Venäjässä on vaihteleva paino, ja painon sijainti vaikuttaa olennaisesti sanan ääntämykseen ja voi jopa olla ainoa eri kahden sanan välillä. Painoa ei kuitenkaan yleensä merkitä. Sanakirjoissa, kieliopeissa, tietosanakirjoissa yms. paino merkitään akuutilla. Joskus harvoin akuuttia käytetään tavallisessa tekstissä erottamaan muuten samanlaiset sanat toisistaan, esimerkiksi бо́льшая ’suurempi’ (erotukseksi sanasta большая ’suuri’, jossa paino on toisella tavulla). Tietokoneella kirjoitettaessa on tällöin käytettävä yhdistyvää tarketta (U+0301) kirjaimen jäljessä, koska kyrillisen kirjaimen ja akuutin yhdistelmät eivät sisälly merkistöstandardeihin erillisinä merkkeinä.
Venäläiset nimet äännetään suomenkielisessä puheessa yleensä kirjoitusasun mukaan. Siirtokirjoitus siis ohjaa ääntämystä, ja tulos poikkeaa melko paljon venäjän ääntämyksestä. Paino on yleensä ensimmäisellä tavulla. Vokaalit lausutaan lyhyinä, paitsi joissakin sanoissa sellainen painollinen vokaali, jota seuraa yksi konsonantti ja vokaali, esimerkiksi Putin [puutin] (tai arkipuheessa [puuttin]). Joissakin sanoissa noudatetaan venäjän ns. akanje-ilmiötä eli painottoman o:n muuttumista a:ksi tai neutraalivokaaliksi; tällöin saatetaan noudattaa venäjän painotusta, esimerkiksi Potjomkin [patjómkin]. Tarkempi kuvaus on verkkosivulla jkorpela.fi/venaja.html8.
Myös siirtokirjoituksen y-kirjain lausutaan suomen mukaan, vaikka se venäjässä on i:tä vastaava keskivokaali. Ääntämys vaikuttaa taivutuksen vokaaleihin, esimerkiksi Tšernobyl : Tšernobylissä (useammin kuin Tšernobylissa).
Kirjaimisto |
Latinalainen (aiemmin kiinalaisperäinen) |
Lisämerkit |
ă (lyhyysmerkki-a), â, ê, ô, ơ (sarvi-o), ư (sarvi-u), |
Ääntämyksestä |
ch [tš], ph [f] |
Esimerkkinimi |
Nguyễn Tấn Dũng |
Tarkkeilla ilmaistaan vietnamissa toisaalta vokaalin laatu useissa tapauksissa (tarkkeena lyhyysmerkki, sirkumfleksi tai sarvi), toisaalta tavun tooni eli sävelkulku. Tämän takia yhteen kirjaimeen voi liittyä kaksi tarketta. Käytännössä näitä tarkkeita ei oteta huomioon, kun vietnamilaisia nimiä käytetään suomenkielisessä puheessa, mutta oikeaan kirjoitusasuun ne kuuluvat.
Tooni |
Tarke |
Esimerkki |
---|---|---|
tasainen |
ei tarketta |
a |
korkea nouseva |
U+0301 akuutti |
á |
matala (laskeva) |
U+0300 gravis |
à |
laskeva-nouseva |
U+0309 koukku |
ả |
korkea nouseva glottalisoitunut |
U+0303 tilde |
ã |
matala glottalisoitunut |
U+0323 alapiste |
ạ |
Vaikka kaikki viimeisessä sarakkeessa mainitut kirjaimet voidaan kirjoittaa suoraan näppäimistöltä, kun käytetään suomalaisen standardin mukaista näppäinasettelua, tämä ei riitä pitkällekään. Kyseisellä asettelulla ei nimittäin voi tuottaa merkkejä, joissa on kaksi tarketta, ja sellaisia esiintyy vietnamissa hyvin usein.
Kaksitarkkeinen merkki voidaan usein tuottaa Unicode-numeron perusteella, kuten ệ numeron U+1EC7 avulla. Toinen, usein luontevampi keino on se, että kirjoitetaan ensin (jollakin tekniikalla, esimerkiksi tarkenäppäintä käyttäen) merkki, jossa on vokaalin laatua ilmaiseva tarke, esimerkiksi ê, ja sitten yhdistyvä tarke, jonka numero on mainittu edellä olevan taulukon toisessa sarakkeessa. Tällöin riittää viiden tarkkeen numeron muistaminen tai tarkistaminen. – Periaatteessa nämä kaksi erilaista lähestymistapaa tuottavat merkin kahdella eri tavalla koodattuna, nimittäin yhdistelmämerkkinä (kuten U+1EC7) tai kahtena Unicode-merkkinä, joista jälkimmäinen on kombinoituva tarke (kuten U+00EA U+1EC7). Ulkoasussa ja toimivuudessa voi olla eroa, jolloin yhdistelmämerkki yleensä tuottaa typografisesti paremman tuloksen ja toimii useammissa ohjelmissa.
Vietnamin merkkejä voi kirjoittaa myös Windowsin vietnamilaisella näppäimistöasettelulla. Sitä voi käyttää suomalaisellakin näppäimistöllä. Silloin 1 = ă, 2 = â, 3 = ê, 4 = ô, đ = đ, Å = ư ja treemanäppäin = ơ. Toonimerkki kirjoitetaan yhdistyvänä tarkkeena peruskirjaimen jälkeen: 8 = akuutti, 5 = gravis, 6 = koukku, 7 = tilde, 9 = alapiste. Esimerkiksi ệ kirjoitetaan siis näppäilemällä 39.
Länsimaissa vietnamilaiset nimet kirjoitetaan usein ilman mitään tarkkeita, paitsi ehkä huolitelluimmissa hakuteoksissa ja tieteellisissä julkaisuissa. Länsimaisissa teksteissä myös poikkiviiva đ korvataan usein d:llä. Esimerkiksi taistelupaikkana tunnettu Dien Bien Phu on oikein kirjoitettuna Điện Biên Phủ.
Lähes kaikissa vietnamilaisissa nimissä on tarkkeita, joten kaikki nimet on tarkistettava. Luotettavamman tietolähteen puuttuessa voi käyttää lähteenä vietnaminkielistä Wikipediaa vi.wikipedia.org, jossa vietnamilaisten nimien kirjoitusasujen voi olettaa olevan yleensä oikeita.
Ilman tarkkeita kirjoitetaan muutamat vakiintuneet sovinnaisasut kuten Vietnam (vietnamiksi Việt Nam) ja Hanoi (Hà Nội).
Vietnamin kielessä ei käytetä hattu-s:ää š, joten sitä ei ole syytä käyttää vietnamilaisissa nimissä myöskään suomenkielisessä tekstissä. Esimerkiksi Ho Chi Minhin keskimmäinen nimi on usein kirjoitettu Tši, Tshi tai Tsi, mutta tällaisia asuja on pidettävä virheellisinä.
Vietnamia kirjoitetaan yleensä yksitavuisin sanoin. Muissa kielissä vietnaminkielisen nimen osat kirjoitetaan usein kokonaan tai osittain yhteen (esimerkiksi Vietnam). Näin sopii tehdä lähinnä sovinnaisasujen osalta.
Kuvaus | Suomen lähisukukieli, puhutaan etenkin Virossa |
Lisämerkit |
õ, ü [y], ä, ö sekä lainasanoissa š ja ž |
Esimerkkinimi |
Narva-Jõesuu |
Viron (eestin) kielen õ:ta eivät useimmat suomalaiset osaa ääntää, vaan se lausutaan yleensä [o] tai [ö]. Edellinen on suotavampi, koska viron õ on takavokaali (e-äännettä vastaava takavokaali), ja sitä pitäisi ohjeiden mukaan käsitellä takavokaalina suomen taivutuksessa (esim. Jõe : Jõella, ei Jõellä).
Viron ääntämys on muutenkin suomalaiselle vaikea, eikä sitä yleensä pyritä noudattamaan, kun vironkielisiä nimiä käytetään suomea puhuttaessa. Seuraavia viroa jäljitteleviä ääntämistapoja saattaa kuitenkin esiintyä: b, d ja g lausutaan suunnilleen kuten [p], [t] ja [k], esim. Edasi [etasi]; p, t ja k lausutaan vokaalien välissä [pp], [tt], [kk], esim. Saku [sakku].
Vironkielisiä nimiä on aiemmin taivutettu suomen kielessä suomen kielen sanojen tavoin, jos nimi tai sen jälkiosa selvästi vastaa jotain suomen sanaa, esimerkiksi Saar : Saaren (kuten suomen Saari : Saaren). Nykyisten ohjeiden mukaan näin kuitenkin menetellään vain, jos perusmuodon kirjoitusasu on täsmälleen sama kuin vastaavan suomen sanan. (Tätäkään eivät kaikki pidä suotavana, vaan taivuttavat esimerkiksi Meri : Merin.)
Ilves : Ilveksen : Ilvestä : Ilvekseen
Meri : Meren : Merta : Mereen
Saari : Saaren : Saarta : Saareen
Muutoin virolaisia nimiä taivutetaan vierasnimien yleisten sääntöjen mukaan (ellei kyseessä ole sovinnaisnimi, esim. Tallinna, viroksi Tallinn).
Rand : Randin : Randia : Randiin
Ranna : Rannan : Rannaa : Rannaan
Saar : Saarin : Saariin
Tasane : Tasanen : Tasanea : Tasaneen
Jõgi : Jõgin : Jõgia : Jõgiin
Raudsepp : Raudseppin : Raudseppia : Raudseppiin
Maasikas : Maasikasin : Maasikasia : Maasikasiin
Tällaiset taivutukset voivat tuntua oudoilta niistä, jotka mieltävät virolaiset nimet suomalaisten nimien (Ranta, Saari, Tasanen jne.) vastineiksi. Ohjeet sallivatkin myös vanhemman, suomenmukaisen taivutuksen (esimerkiksi Rannamägi : Rannamäen). Tämä lienee tarkoitettu sovellettavaksi vain sellaisa viestinnässä, jossa sekä kirjoittaja että lukijat osaavat melko hyvin viroa.
Käytännössä vironkielisistä paikannimistä syntyy uusia sovinnaismuotoja melko helposti silloin, kun nimi on yhdyssana. Näin käy etenkin, jos jälkiosa on suomalaisen helppo tunnistaa ja mieltää paikan tyyppiä kuvaavaksi. Esimerkiksi Lasnamäe → Lasnamäki (: Lasnamäen), Osmussaar → Osmussaari (: Osmussaaressa). Vastaavaa tapahtuu sanaliitoissa, esim. Matsalu laht → Matsalunlahti.
Kuvaus |
Walesissa (Britanniassa) puhuttu kieli; toinen nimi kymri |
Lisämerkit |
â, ê, î, ô, û, ŵ [uu], ŷ (pitkiä vokaaleita), ’ (heittomerkki) |
Ääntämisestä |
c [k], ch [h] |
Esimerkkinimi |
Llanfairfechan [lanfairfehan] |
A B C D E F G H I J K L M O P Q R S T U V W X Y Z
Luettelo on aakkostettu englanninkielisten nimien mukaan englannin aakkosjärjestykseen, jossa esimerkiksi Ä on A:n kohdalla.
Aakkostustavasta on apua, kun englanninkielinen tai muunkielinen teksti sisältää erisnimen, jolla saattaisi olla suomessa eri muoto.
”Englanninkielinen” ja ”suomenkielinen” nimi tarkoittavat tässä niitä nimiasuja, joita käytetään kyseisissä kielissä. Niiden ero saattaa johtua esimerkiksi siitä, että englanti käyttää antiikin nimistä usein latinan mukaista, suomi kreikan mukaista muotoa.
Merkki ”~” erottaa toisistaan vaihtoehtoisia muotoja. Suomenkielisen nimen osalta tämä tarkoittaa, että molempia vaihtoehtoja voi pitää oikeina, mutta ensimmäisenä mainittua yleensä suositeltavana. Jos on korjattavana teksti, jossa on käytetty toisena mainittua vaihtoehtoa, sitä ei yleensä kannata muuttaa, jos sitä on käytetty johdonmukaisesti.
Englanninkielisen asun muunnelmia on yleensä lueteltu vain sikäli, kuin ne olennaisesti poikkeavat toisistaan. Erikseen ei mainita tarkkeellista ja tarkkeetonta asua, vaikka yleensä molempia esiintyy, jos alkuperäiskielessä on tarke (esim. Aland ~ Åland).
Puolipiste ”;” erottaa vaihtoehtoja toisessa mielessä: englannin sanan suomenkielinen vastine on valittava asia- ja lauseyhteyden mukaan. Esimerkiksi ”Platonic love” on ”platoninen rakkaus”, ”Platonic solid” on ”Platonin kappale”.
Suomenkieliselle nimelle ilmoitetaan myös taivutus, jos siitä voi syntyä epäselvyyttä. Taivutusmuodot erotetaan kaksoispisteellä ”:”. Paikannimistä ilmoitetaan olosija (-ssa-, -ssä-, -lla- tai -llä-loppuinen sija) ja joissakin tapauksissa lisäksi tulosija, muista nimistä genetiivi. Joskus myös muita muotoja on mainittu. Jos taivutusta ei ilmoiteta, se noudattaa vieraiden sanojen yleistä taivutustapaa: vartalo on muuttumaton, ja jos perusmuoto loppuu konsonanttiin, tulee sen ja päätteen väliin -i-, esim. Aachen : Aachenissa : Aacheniin. Taivutusta ei kuitenkaan ilmoiteta aivan selvissä tapauksiss,a kuten silloin, kun nimi loppuu suomalaiseen sanaan, esimerkiksi ”meri”.
Eri syistä ilmoitetaan joissakin tapauksissa myös muunkielisiä vastineita. Tällöin sulkeissa ilmoitetaan kielikoodi. Jos suomenkielisen nimen perässä on sulkeissa merkki ”←” ja kielikoodi, se tarkoittaa, että suomenkielinen nimi on kyseisestä kielestä peräisin. Kielikoodit ovat:
ab abhaasi, ace aceh, af afrikaans, am amhara, ar arabia, as assami, az azeri, be valkovenäjä, bg bulgaria, bn bengali, br bretoni, bs bosnia, ca katalaani, ce tšetšeeni, cs tšekki, cy wales, da tanska, de saksa, ell nykykreikka, en englanti, es espanja, eu baski, fa persia, fi suomi, fj fidži, fo fääri, fr ranska, fy friisi, ga iiri, gd skottigaeli, gl galicia, grc vanha kreikka, haw havaiji, he heprea, hi hindi, hr kroatia, hu unkari, hy armenia, id indonesia, is islanti, it italia, ja japani, ka georgia, kl grönlanti, km khmer, ko korea, krl karjala, kv komi, ku kurdi, ky kirgiisi, la latina, lb letzeburg, lt liettua, lv latvia, lätti, mi maori, mk makedonia, mn mongoli, ms malaiji, my burma, nb kirjanorja, nl hollanti, nn uusnorja, no norja, oc oksitaani, peo muinaispersia, pl puola, ps paštu, pt portugali, rm retoromaani, ro romania, rom romanikieli, ru venäjä, sa sanskrit, se pohjoissaame, sk slovakki, sl sloveeni, sr serbia, srp montenegro, sw swahili, tg tadžikki, th thai, tk turkmeeni, tl tagalog, to tonga, tr turkki, ug uiguuri, uk ukraina, uz uzbekki, vec venetsia, vi vietnam, zh kiina.
Venäläisiin, valkovenäläisiin ja ukrainalaisiin nimiin on merkitty paino akuutilla ja pehmeä merkki tieteellisen siirtokirjoituksen mukaan. Arabialaiset nimet on kirjoitettu suomalaisen standardin ns. tieteellisen kaavan mukaan. Nykykreikkalaiset nimet on siirtokirjoitettu suomalaisen standardin mukaan, mutta lisäksi ilmoitetaan tarvittaessa kreikkalaisen ELOT-standardin mukainen asu.
Lyhenteistä ja merkinnöistä: ”Raam.” tarkoittaa Raamattua, ja raamatullisten nimien yhteydessä vuosiluvut 1933, 1938 ja 1992 tarkoittavat näiden vuosien raamatunsuomennoksia. Yleinen kielenkäyttö on edelleen enimmäkseen 1930-luvun suomennosten mukainen.
Paikannimien osalta Kotimaisten kielten verkkoaineisto Eksonyymit/ on osittain kattavampi kuin tämä luettelo. Siinä on mm. paljon sellaisia nimiä, joista suomessakin käytetään englannin mukaista asua eikä paikallisen kielen mukaista.
Aabenraa Åbenrå [oobenroo] : Åbenråssa : Åbenråhon • Åbenrå ~ Aabenraa (da)
Aachen Aachen [aahhen] • Aix-la-Chapelle (fr), Aquisgrana (it)
Aalborg Ålborg [oolbori] : Ålborgissa • Ålborg ~ Aalborg (da) • Esim. tuotenimi: Aalborg Jubilæums Akvavit.
Aarhus Århus [oorhuus] • Århus ~ Aarhus (da)
Abel (Raam.) Aabel (1938) ~ Abel (1992)
Abelard, Peter Abélard, Pierre [abelaar piäär] (fr)
Aberdeen Aberdeen [äbədiin] : Aberdeenissa [äbədiinissä] ~ Aberdeenissä
Abimelech (kuninkaita) Abimelek
Abkhazia Abhasia • Abházija (ru), Apkhazeti (ka), Apsny (ab)
Abqaiq Abqaiq • Buqayq (ar) (
Abraham (Raam.) Aabraham (1938) ~ Abraham (1992)
Abruzzo ~ Abruzzi Abruzzit [abrutsit] ~ Abruzzo [abrutso] (←it)
Abu Dhabi Abu Dhabi • Abū Z̧abī (ar)
Abu Simbel Abu Simbel • Abū Sunbul (ar)
Abyssinia Abessinia • Nyk. Etiopia.
l’Académie française ~ the French Academy Ranskan akatemia
Acca ~ Acco Akko : Akkossa • Acre (en)
Aceh ~ Achin Aceh [atšeh] : Acehissa : Acehiin • Acèh (ace) • Kielitoimiston mukaan tulisi lausua [atše] ja taivuttaa Aceh’ssa : Aceh’een.
Achaean (adj.) akhaialainen
Achaemenid akhemenidi ~ akhaimenidi
Achilles Akhilleus • Akhilleús (grc) • Akilles sanonnassa ”Akilleen kantapää” ja yhdyssanoissa (akillesjänne).
A Coruña A Coruña [a korunja] (←gl) ~ La Coruña [la korunja] (←es)
Acre Akko • Akka (he) • kaupunki Israelissa.
Acropolis Akropolis : Akropoliilla • Akrópolis (grc), Akrópoli (ell)
Actaeon Aktaion • Aktaíōn (grc)
Acts (Raam. kirja) Apostolien teot
Adam (Raam.) Aadam ~ Aatami • Raamatussa Aadam, yleiskielessä Aatami.
Adamawa Plateau Adamauan ylänkö
Adam’s Bridge Aataminsilta : Aataminsillalla
Adam’s Peak Aataminhuippu : Aataminhuipulla
Addis Ababa Addis Abeba • Addis Abāba (am)
Aden Aden [aaden] : Aadenissa • ‘Adan (ar)
Aden, Gulf of Adeninlahti • Khalīj ‘Adan (ar)
Adjara ~ Adjaria ~ Ajaria Adžaria • Adžarija (ru), Atšara (ka)
Adolph (kuninkaita) Aadolf • Adolf (sv) • Esim. Aadolf Fredrik, Kustaa II Aadolf.
Adrian (paaveja) Adrianus : Adrianuksen
Adrianople Adrianopoli • Nykyisin Edirne.
Adriatic Sea Adrianmeri • Mare Adriatico (it)
Adygea ~ Adygeya Adygeia • Adygéja (ru)
Aegean Sea Egeanmeri • Ejéo Pélagos ~ Aigaio Pelagos (ell), Aigaío Pélagos (grc) • Aik. Aigeianmeri
Aeolia ~ Aeolis Aiolia • Aiolía ~ Aiolís (grc)
Aeschylus Aiskhylos : Aiskhyloksen • Aiskhýlos (grc)
Aesculapius Asklepios : Asklepioksen • Asclepius (en), Asklēpiós (grc)
Aeolian Islands ~ Lipari Islands Liparisaaret ~ Lipariset saaret ~ Eoliset saaret
Aesop ~ Esop Aisopos : Aisopoksen • Aísōpos (grc)
Aetius Aëtius [aeetius] : Aëtiuksen
Aetna ~ Etna Etna (←it) • Aetna (la)
Afghanistan Afganistan
Afonso (hallitsijoita) Alfonso • Afonso (pt)
Africa Afrikka : Afrikassa
Afro-Eurasia Afro-Euraasia • sama kuin Vanha maailma
Agatho (paavi) Agathon
Agios Nikolaos Agios Nikolaos ~ Ajos Nikolaos • Ájos Nikólaos ~ Agios Nikolaos (ell)
Ahmedabad Ahmedabad ~ Ahmadabad • Ahmadabad (en, hi)
Aix-en-Provence ~ Aix (kaupunki) Aix-en-Provence [ezaprovããs] (: Aix-en-Provencessa) ~ Aix (: Aixissa) (←fr)
Ajax ~ Aias (tarusankari) Aias : Aiaksen ~ Aiaan • Aías (grc)
Ajman Ajman • ‘Ajmān (ar); vanh. sovinnaisnimi Adžman.
Akmola Akmola • Kaupungin nimi nyk. Astana.
Akkra ~ Accra Accra [akra] • Aik. myös suomessa Akkra.
Åland Ahvenanmaa : Ahvenanmaalla • Åland (sv) • Hist. myös Oolanti.
Åland Sea Ahvenanmeri • Ålands hav (sv)
Alaric Alarik • Alarich (de)
Alay Mountains ~ Alai Mountains Alaivuoret
Albert of Sweden Albrekt Mecklenburgilainen • Albrekt av Mecklenburg (sv)
Alcaeus Alkaios : Alkaioksen • Alkaîos (grc)
Alcestis Alkestis : Alkestiksen • Álkestis (grc)
Alcibiades Alkibiades : Alkibiadeen • Alkibiádēs
Aleutian Islands Aleutit : Aleuteilla
Alexander (hallitsijoita) Aleksanteri • Aléksandros (grc), Aleksándr (ru)
Alexander Archipelago Alexandersaaristo ~ Alexandersaaret
Alexander Island Aleksanterinsaari • Zemljá Aleksándra I (ru)
Alexander Nevsky Aleksanteri Nevski • Aleksándr Névski (ru) • Ortodoks. kielessä myös Pyhä Aleksanteri Nevalainen.
Alexandria Aleksandria
Alexey (venäl. etunimi) Aleksei • Alekséi (ru)
Alexis (tsaareja) Aleksei • Alekséi (ru)
Alfred the Great Alfred Suuri • Muinaisenglannin asu Ælfred harvinainen.
Algeria (maa) Algeria • Algérie (fr)
Algiers (kaupunki) Alger [alžee] : Alger’ssa : Alger’hen (←fr)
Al Jazeera ~ Aljazeera Al Jazeera [al jaseera] ~ al-Jazira [al džaziira] • al-Jazīra (ar)
Alladin ~ Aladdin Aladdin • Alāʾ al-Dīn (ar) • Alladin esiintyy joskus suomen kielessäkin.
Almaty ~ Alma-Ata Almaty ~ Almatı ~ Alma-Ata • Almá-Atá (ru), Almaty ~ Almatı (kz) • Alma-Ata on monille tutumpi, Almaty ~ Almatı maan pääkielen mukainen.
Alpha Centauri (tähti) α Centauri ~ Alfa Centauri [alfa kentauri] • Vastaava koskee muita Alpha-sanalla alkavia tähtien nimiä.
Alphaeus (Raam.) Alfeus : Alfeuksen
Alps, the Alpit : Alpeilla
Al Qaeda ~ Al Qaida al-Qaida [al kaida] ~ al-Qaʿida [al kaaida] • al-Qāʿida (ar)
Alsace Alsace [alsas] (: Alsacessa [alsasessa]) (←fr) ~ Elsass (←de) • Elsass lähinnä historiassa.
Alsatian alsacelainen [alsaslainen] ~ elsassilainen • Koirarotuna Alsatian (en) = saksanpaimenkoira (fi).
Alta Alattio • Alta (no)
Altai ~ Altay Altai : Altailla
Althing allting • alþingi (is), alting (da), allinget (sv)
Alto Adige ~ South Tyrol Etelä-Tiroli • Alto Adige (it)
Amadeo (hallitsijoita) Amadeus : Amadeuksen • Amadeo (es), Amedeo (it)
Amapá Amapá [amapaa] : Amapássa : Amapáhan (←pt)
Amazon (joki) Amazon [amatson]
Amazonia Amazonia [amatsonia], Amazonin alue • Vanhempi asu, jota edelleen käytetään: Amazonas.
Ambrose (kirkkoisä) Ambrosius : Ambrosiuksen (←la)
America Amerikka : Amerikassa • Tarkoittaa useimmiten Yhdysvaltoja.
American Revolution Yhdysvaltojen itsenäistyminen ~ Amerikan vallankumous
American Revolutionary War Yhdysvaltojen vapaussota
Americas Amerikka ~ Amerikan kaksoismanner • Pohjois- ja Etelä-Amerikka yhdessä
Amos (Raam.) Aamos : Aamoksen
Ampere Ampère [ãpäär] : Ampèren [ãpäären ~ ãpäärin] : Ampèrella ~ Ampèrellä [ãpäärellä ~ ãpäärillä] (←fr) • Mittayksikön nimenä pienellä ja sovinnaisasuna: ampere (en), ampeeri (fi).
Amu Darya Amudarja • Amudarʹjá (ru) • Aik. Amu-Darja
Anacreon Anakreon • Anakréōn (grc)
Anastasia ~ Anastasiya (venäl. etunimi) Anastasia ~ Anastasija • Anastasíja (ru)
Anatolia Anatolia • Anatolḗ (grc), Anatolía (ell), Anadolu (tr)
Anaximander Anaksimandros • Anaksímandros (grc)
Ancyra Ankyra • Ágkyra (grc) • Nyk. Ankara.
Andalusia (Espanjassa) Andalusia • Andalucía (es)
Andaman Islands ~ Andamans Andamaanit
Andes, the Andit : Andeilla
Andrew (Raam.) Andreas : Andreaan (1938) ~ Andreas : Andreaksen (1992)
Androcles ~ Androclus Androclus : Androcluksen (la)
Andronicus of Cyrrhus Andronikos Kyrroslainen • Andrónikos Kyrrḗstou (grc)
Anne, Queen Anna Stuart
Anne of Austria Anna Itävaltalainen • Anne d’Autriche (fr)
Anne of Cleves Anna Kleveläinen
Anne-Marie (kuningatar) Anna Maria (←da)
Antaeus Antaios : Antaioksen • Antaîos (grc)
Antarctica (manner ) Etelämanner : Etelämantereella ~ Antarktis : Antarktiksella (∼ Antarktiksessa) • Voidaan tehdä merkitysero niin, että Antarktis kattaa sekä Etelämantereen että sitä ympäröivät saaret.
Antarctic Circle, the eteläinen napapiiri
Antarctic Ocean, the Eteläinen jäämeri
Anthem of Europe Euroopan hymni • Vrt. Ode to Joy.
Anthony (antiikin henkilö) Antonius : Antoniuksen (la)
Antichrist antikristus : antikristuksen • Suomessa yl. (mm. Raamatussa) pienellä alkukirjaimella myös erisnimenä.
Antigua and Barbuda Antigua ja Barbuda : Antigua ja Barbudassa
Antikythera Antikythera • Antikýthēra (grc), Andikíthira ~ Antikythira (ell)
Antilles Antillit : Antilleilla
Antiochia ~ Antiochea Antiokia • Antiókheia (grc)
Antwerp Antwerpen [antverpen] : Antwerpenissa ~ Antwerpenissä (←nl) • Anvers (fr) • Sovinnaisasu Antverpen nyk. harv.
Aosta Valley Aostanlaakso • Valle d’Aosta ~ Val d’Aosta (it)
Apatity Apatiitti : Apatiitissa • Apatíty (ru)
Apennines, the Apenniinit : Apenniineillä
Aphrodite Afrodite [afrodite ~ afrodiite] • Afrodítē (grc)
Apocalypse (Raamatun kirja) Ilmestyskirja ~ Johanneksen ilmestys • Apocalypsis Ioannis (la) • Johanneksen ilmestys on Raamatussa esiintyvä nimi, joka lyhennetään ”Ilm.”.
Apocrypha apokryfikirjat
Apollo (jumala) Apollon : Apollonin • Apóllōn (grc) • Myös asua Apollo esiintyy suomessa.
Apostles’ Creed apostolinen uskontunnustus • Apostolicum ~ Symbolum apostolicum (la)
Appalachian Mountains Appalakit
Apulia Apulia • Puglia (it)
Aqaba Akaba • al-ʿAqaba (ar)
Aqaba, Gulf of Akabanlahti
Aquarius (tähtikuvio) Vesimies : Vesimiehen • Horoskooppimerkkinä suomessa pienellä alkukirjaimella.
Aquinas, St Thomas Tuomas Akvinolainen • Thomas ab Aquino (la)
Aquitaine ~ Aquitania Akvitania • Aquitaine (fr)
Arab Emirates, the Arabiemiraatit • Virall.: the United Arab Emirates (en), Yhdistyneet arabiemiirikunnat (fi).
Arabat Spit ~ Arabat Arrow Arabatin kynnäs • Arabátska Strílka (uk), Arabátskaja Strélka (ru)
Arabian Sea, the Arabianmeri
Arafura Sea Arafuranmeri ~ Arafurameri
Aragon Aragonia • Aragón (es)
Aral Sea Araljärvi
Arcadia Arkadia • Arkadía (el)
Arc de Triomphe (Pariisissa) Riemukaari
Archangel Arkangeli • Arhángelʹsk (ru)
Archer, the (tähtikuvio) Jousimies : Jousimiehen • Horoskooppimerkkinä suomessa pienellä alkukirjaimella.
Archimedes Arkhimedes : Arkhimedeen • Arkhimḗdēs (grc)
Arctic, the Arktis : Arktiksessa ~ Arktiksella
Arctic Archipelago Arktinen saaristo
Arctic Circle pohjoinen napapiiri
Arctic Ocean ~ Arctic Sea Jäämeri ~ Pohjoinen jäämeri
Ardennes, the Ardennit : Ardenneilla • Ardenne ~ Ardennes (fr)
Argentina Argentiina
Argolic Gulf Argoliinlahti • Argolikós kólpos (el)
Argolis Argolis : Argoliin • Argolís (grc), Argolída (ell)
Aries (tähtikuvio) Oinas : Oinaan • Horoskooppimerkkinä suomessa pienellä alkukirjaimella.
Aristarchus of Samos Aristarkhos Samoslainen • Arístarkhos Sámios (grc)
Aristophanes Aristofanes : Aristofaneen • Aristofánēs (grc)
Aristotelian (adj.) Aristoteleen; aristoteelinen
Aristotle Aristoteles : Aristoteleen : Aristoteleeseen • Aristotélēs (grc)
Arius Areios : Areioksen • Áreios (grc)
Arizona Arizona [aritsona]
Arkhangelsk ~ Archangel ~ Archangelsk Arkangeli • Arhángelʹsk (ru)
Arkansas Arkansas : Arkansasissa • Joskus ääntämyksen [arkənsoo] mukaisesti Arkansas’ssa : Arkansas’hon.
Armageddon Harmagedon (1938) ~ Harmageddon (1992)
Armorica ~ Aremorica Armorika • Armorique (fr(
Arnhem Land Arnheminmaa : Arnheminmaassa
Artaxerxes Artakserkses : Artakserkseen • Artaxšaça (peo) • Raam. (1933) Artahsastan.
Ascension Island Ascension [əsénšən]
Ascii ~ ASCII Ascii ~ ASCII [askii] : Asciin ~ ASCIIn
Asclepius Asklepios : Asklepioksen • Aesculapius (la), Asklēpiós (grc)
Asher (Raam.) Asser
Ashgabat ~ Askhgabad Ašgabat ~ Aşgabat [ašgabat] • Aşgabat (tk), Ašhabád ~ Ašgabád (ru) • Aiemmin venäjän mukaan Ašhabad.
Ashkelon ~ Ashqelon Askelon (Raamatussa käytetty) ~ Askalon • Ashkelon (he)
Ashmore and Cartier Islands Ashmoren- ja Cartier’nsaaret [äšmooren ja kartjeen saaret]
Asia Aasia
Asia Minor Vähä-Aasia : Vähässä-Aasiassa • Nyk. Anatolia.
Astrakhan Astrahan • Ástrahanʹ (ru) • Usein suomessa vielä: Astrakan.
Asturias Asturia • Asturias (es)
Asunción Asunción [asunsion] (←es)
Aswan ~ Assuan Assuan • Aswān (ar)
Athanasius Athanasios [atanaasios] ~ Athanasius [atanaasius] • Athanásios (grc), Athanasius (la)
Athene ~ Athena (jumalatar) Athene [atene] • Athênā ~ Athḗnē (grc)
Athens (kaupunki) Ateena • Athênai (grc), Athína (ell)
Athos (vuori ja niemimaa) Athos [atos ~ athos] : Athoksessa : Athoksella • Ájon Óros ~ Agion Oros (ell) • Kielitoimiston mukaan sovinnaisasuja ovat myös Pyhä vuori ja Athosvuori.
Atlantic, the Atlantti : Atlantilla
Atlas (mytol.) Atlas : Atlaksen ~ Atlaan • Átlas (grc)
Atlas Mountains Atlas (: Atlaksella) ~ Atlasvuoret
Attica Attika • Attikḗ (grc), Attikí (ell)
Attlee Attlee [ätli] : Attleen : Attleea ~ Attleeä [ätliä] : Attleella ~ Attleellä [ätlillä] : Attleehin [ätliin] • Käytännössä partitiivin kirjoitusasu yl. Attleeta.
Augeas ~ Augeias Augeias : Augeiaan • Augeías (grc)
Augustine, St Augustinus : Augustinuksen
Aurelian Aurelianus [aureliaanus] : Aurelianuksen
Aurora (risteilijä) Aurora [auroora] • Avróra (ru)
Australasia Australasia • Alue, johon luetaan Australia ja Uusi-Seelanti, mahd. myös Melanesia. Suomessa nimeä käytetään harvoin.
Australasian ecozone australialainen alue • Eläinmaantieteessä.
Austria Itävalta • Österreich (de)
Austro-Hungarian Empire Itävalta-Unkari
Aventine Hill Aventinus : Aventinuksella (←la) • Aventino (it)
Averroes ~ Averroës Averroës : Averroës ~ Averroëksen • Ibn Rušd (ar)
Ayeyarwady ~ Irrawaddy Iravadi ~ Irawadi
Azazel Asasel
Azerbaijan Azerbaidžan • Azərbaycan (az)
Azores Azorit [asorit ~ atsorit] : Azoreilla • Açores (pt)
Azov Asova • Azóv (ru) • Eksonyymit-sivuston mukaan sovinnaisnimi Asova on vanhentunut, mutta senkin mukaan käytössä ovat nimet Asovanmeri ja Asovan ylänkö.
Babel ~ Babylon (Raam., hist. kaupunki) Baabel (1933) ~ Babylon (1992)
Babylonia (hist. maa) Babylonia
Bacchus Bakkhos (: Bakkhoksen) ~ Bacchus [bakkus] (: Bacchuksen) • Bákkhos (grc) • Toinen nimi: Dionysos.
Backas Backas : Backaksen : Backasta
Baetic Mountains Beettiset vuoret ~ Andalusian vuorimaa
Baffin Bay Baffininlahti
Baffin Island Baffininsaari • Aik. suom. Baffininmaa.
Baghdad Bagdad • Baghdād (ar)
Bahá’í Faith baha’i [bahaaii ~ bahai] : baha’in : baha’ihin [bahaaiihin]
Bahamas, the Bahama (: Bahamalla ~ Bahamassa) ~ Bahamasaaret (: Bahamasaarilla)
Bahá’u’lláh Bahá’u’lláh [bahaaullaah ~ baha-ullah] : Bahá’u’lláhin
Bahrain ~ Bahrein Bahrain • al-Baḥrayn (ar)
Baikal-Amur Main Line Baikalin–Amurin rata • Baikálo-Amúrskaja Magistrálʹ (ru)
Baikonur Baikonur • Bayqonır (kz), Baikonúr (ru)
Baja California Peninsula ~ Baja Peninsula Kalifornian niemimaa • Península de California (es)
Balaton Balaton • Plattensee (de)
Balearic Islands ~ Baleares Baleaarit : Baleaareilla • Islas Baleares (es)
Baku Baku • Bakı (az), Bakú (ru)
Balearic Islands ~ Baleares Baleaarit : Baleaareilla • Islas Baleares (es)
Balkans Balkan : Balkanilla
Balkhash ~ Balqash Balkaš
Balochistan ~ Baluchistan Baluchistan [-utši-] ~ Belutšistan
Baltic (adj.) Baltian; balttilainen; Itämeren
Baltic countries ~ Baltics Baltia ~ Baltian maat
Baltic Sea, the ~ Baltic, the Itämeri • Ostsee (de), Östersjön (sv)
Banat Banat ~ Baanaatti (: Baanaatissa)
Bangladesh Bangladesh [bangladeš] • Sovinnaisasu Bangladeš nyk. harv.
Banjul Banjul [bandžul]
Barcelona Barcelona [barseloona]
Barbados Barbados : Barbadoksella (~ Barbadoksessa ~ Barbadosilla ~ Barbadosissa)
Barents Sea Barentsinmeri
Barrie Barrie [bäri] : Barrien : Barriea (~ Barrieä) [bäriä] : Barriella (~ Barriellä) [bärillä] : Barrieen [bäriin] • Käytännössä partitiivi usein Barrieta.
Bartholomew (Raam.) Bartolomeus : Bartolomeuksen
Baryshevo Pölläkkälä • Báryševo (ru)
Basel ~ Basle Basel [baasel] (←de) • Bâle (fr)
Bashkiria ~ Bashkortostan Baškiria ~ Baškortostan
Basil the Great Basileos Suuri
Basque Country Baskimaa : Baskimaassa • Euskadi (eu), País Vasco (es)
Bastille Bastilji • Bastille (fr)
Bauhaus Bauhaus : Bauhausin (de)
Bavaria Baijeri • Bayern (de)
Baykal ~ Baikal Baikal
Bay of Bothnia Perämeri • Bottenviken (sv)
Bear Island (Huippuvuorilla) Karhusaari • Bjørnøya (no)
Bechuanaland Betšuanamaa • nyk. Botswana
Becquerel Becquerel [bekrel] (←fr) • Yksikön nimenä pienellä: becquerel.
Beelzebub Beelsebub • Raam. Beelsebul (1938) ~ Belsebul (1992).
Beersheba Beerseba • Be’er Sheva (he)
Beijing Peking ~ Beijing [beidžing] • Běijīng (zh)
Belarus ~ Belorussia Valko-Venäjä : Valko-Venäjällä
Belgium Belgia • Belgique (fr), België (nl)
Belgrade Belgrad ~ Beograd • Beograd (sr)
Benares ~ Banares ~ Varanasi Benares ~ Varanasi • Vārāṇasī (sa)
Benedict (paaveja) Benedictus : Benedictuksen
Bengal Bengali • Bangla (bn)
Benghazi ~ Banghazi Bengasi • Banghāzī ~ Binghāzī (ar)
Berlin Berliini
Bermuda ~ the Bermudas Bermuda : Bermudalla ~ Bermudassa
Bernard (pyhimyksiä) Bernhard
Berne ~ Bern Bern
Betelgeuse Betelgeuze [betelgeuse]
Bethlehem Beetlehem (1938) ~ Betlehem (1992) • Bet Lehem (he), Bayt Laḥm (ar)
Bethsaida Beetsaida (1938) ~ Betsaida (1992)
Bhutan Bhutan [butan]
Bialystok (Puolassa) Białystok (←pl)
Bialowieza Białowieża (←pl)
Biaudet Biaudet [biodee] : Biaudet’n : Biaudet’hen (←fr)
Bible Raamattu : Raamatun
Big Dipper, the Otava
Bioco ~ Bioko Bioko • Ent. Fernando Póo.
Biscay, Bay of Biskajanlahti • Golfe de Gascogne (fr)
Bismarck Archipelago Bismarckinsaaret
Blåberg Blåberg [bloobärj ~ blooberi] : Blåbergin : Blåbergia ~ Blåbergiä (←sv)
Black Forest, the (Saksassa) Schwarzwald [švartsvald] (←de) • Forêt-Noire (fr)
Black Sea, the Mustameri : Mustallamerellä
Blåfield Blåfieldbloofjeld] : Blåfieldin : Blåfieldia ~ Blåfieldiä (←sv)
Blue1 Blue1 [bluu wan] : Blue1:n [bluu wanin] : Blue1:iin [bluu waniin]
Blue Grotto, the Sininen luola ~ Sininenluola
Bly (englannink. nimi) Bly [blai] : Blytä ~ Blyta [blaita] : Blyhin [blaihin] • Kielitoimiston mukaan Bly : Blytä : Blyhyn.
Boaz (Raam.) Booas (: Booaan) (1933) ~ Boas (: Boasin) (1992)
Boeotia Boiotia • Boiōtía (grc), Viotía ~ Voiotia (ell)
Bogota Bogotá [bogotaa] : Bogotássa : Bogotáhan : Bogotáta • Yleisesti lyhytvokaalisena (ja ilman akuuttia): Bogotáan (~ Bogotaan) : Bogotáa (~ Bogotaa).
Bohemia Böömi • Böhmen (de), Čechy (cs)
Bohemian Forest Böhmerwald [böömervald ~ böömervalt] (←de) • Šumava (cz)
Bolivar, Simon Bolívar, Simón
Bolshoi Theater Bolšoi-teatteri • Bolʹšój teátr (ru)
Bolshoy Tyuters Tytärsaari • Bolʹšój Tjúters (ru)
Bolzano (kaupunki) Bolzano [boltsaano ~ boltsano] (←it) • Bozen (de)
Bombay Mumbai ~ Bombay • Ks. Mumbai.
Bondas Bondas : Bondaksen : Bondasta
Boniface (paaveja) Bonifatius : Bonifatiuksen • Bonifacius (la)
Bootes ~ Boötes Karhunvartija
Bordeaux Bordeaux [bordoo] : Bordeaux’ssa : Bordeaux’hon
Bosnia and Herzegovina ~ Bosnia-Herzegovina Bosnia-Hertsegovina (: Bosnia-Hertsegovinassa) ~ Bosnia ja Hertsegovina (: Bosnia ja Hertsegovinassa)
Bosphorus ~ Bosporus Bospori • İstanbul Boğazı (tr)
Bothnian Bay Perämeri • Bottenviken (sv)
Bothnian Sea Selkämeri • Bottenhavet (sv) • Aik. Raumanmeri.
Bouvet Island Bouvet’nsaari [buveensaari]
Brac (Kroatiassa) Brač [bratš] (←hr) • Brazza (it)
Brahe, Tycho Brahe [braahe], Tyko ~ Tycho [tyko] • Alkuper. etunimi Tyge (da), latinalaistettuna Tycho, suom. sovinnaisasu Tyko.
Brasilia (kaupunki) Brasília (←pt) • Huomaa akuutti ensimmäisen i:n päällä.
Brändö Brändö [brendöö) : Brändössä : Brändöhön (←sv)
Brännas Brännas [brennas] : Brännaksen : Brännasta
Brazil Brasilia • Brasil (pt)
Breslau Breslau • nyk. Wrocław
Brezhnev Brežnev [breežnev] • Bréžnev (ru)
Brisbane Brisbane [brisbein]
Britain Britannia
British brittiläinen; Britannian
British Columbia Brittiläinen Columbia (nykyisin suositeltu) ~ Brittiläinen Kolumbia (aiemmin vakiintunut nimitys)
British Commonwealth Brittiläinen kansainyhteisö • Nyk. Commonwealth of Nations.
British Isles Britteinsaaret : Britteinsaarilla
Brittany Bretagne [bretanje] (←fr)
Brno Brno [brnoo] • Brünn (de)
Brontë ~ Bronte Brontë [bronte ~ bronti] : Brontën : Brontëa : Brontëën (~ Brontëen)
Brownian (adj.) Brownin [braunin] • Brownian movement = Brownin liike.
Bruges Brugge (←nl) • Brügge (de)
Brunswick ~ Braunschweig (Saksassa) Braunschweig [braunšvaig]
Brussels Bryssel • Bruxelles (fr), Brussel (nl)
Bucharest Bukarest • Bucureşti (ro)
Budapest Budapest : Budapestissa • Takavokaalista taivutusta Budapestissä esiintyy myös.
Bugoynes Pykeija ~ Pykeijä • Bugøynes (no)
Bukhara Buhara • Buhará (ru), Buhoro (uz)
Bull, the (tähtikuvio) Härkä : Härän • Horoskooppimerkkinä suomessa pienellä alkukirjaimella.
Bülow Bülow [byylov] : Bülowin (←de) • Kielitoimiston mukaan Bülow [byylo] : Bülow’n : Bulow’ta : Bülow’oon.
Burgundy Bourgogne [burgonje] (←fr) ~ Burgundi • Eksonyymit‑sivuston mukaan Burgundi, mutta muualla kielitoimisto esittää Bourgognen ensisijaisena.
Burma ~ Myanmar Burma ~ Myanmar [myanmar ~ mjanmar ~ mianmar] • Nimi on poliittisesti kiistanalainen. Myanmar on maan hallituksen kannan mukainen, ja YK käyttää sitä. EU:n teksteissä asu on ”Burma/Myanmar”.
Buryatia Burjatia
Byzantium ~ Byzantian Empire Bysantti : Bysantissa
Cadiz Cádiz [kaadis ~ kaadiþ] (←es)
Cædmon Cædmon [kädmon] • Muinaisenglantia. Myös asuja Caedmon ja Cedmon käytetään.
Caelian Hill Caelius [keelius] : Caeliuksella (←la) • Celio (it)
Caesar ~ Cæsar Caesar [keesar]
Caesarea Kesarea
Cain (Raam.) Kain
Cairo Kairo • al-Qāhira (ar)
Calabria Calabria ~ Kalabria
Calais Calais [kalee] : Calais’ssa : Calais’hen
Calcutta Kalkutta (: Kalkutassa) ~ Kolkata • Kolkatā (bn)
Caledonia (Skotlanti) Skotlanti; Caledonia • Skotlannin latinankielinen nimi, jota käytetään englannissa runollisena, mutta suomessa yl. vain antiikin Rooman provinssista puhuttaessa. Vrt. New Caledonia.
Caledonian Canal Kaledonian kanava
Caledonides Kaledonidit : Kaledonideilla
California Kalifornia
Calliope (muusa) Kalliope • Kalliópē
Callistus (paaveja) Calixtus : Calixtuksen
Calvary ~ Golgotha Golgata : Golgatalla
Calvin, John Calvin [kalvin ~ kalvään], Jean [žaan] (←fr) • Calvin, Johann (de)
Calvinism kalvinismi
Cameroon Kamerun • Cameroun (fr)
Cambodia Kambodža • Kâmpŭchéa (km)
Campagna Campagna [kampanja] • Tarkemmin: Campagna di Roma.
Camus Camus [kamyy] : Camus’n : Camus’ta (~ Camus’tä) : Camus’hyn
Canaan (Raam. alue) Kanaaninmaa ~ Kaanaanmaa ~ Kaanaa
Canaan (Raam. henkilö) Kanaan
Canada Kanada
Canary Islands Kanariansaaret • Islas Canarias (es) • Arkik. usein Kanaria : Kanarialla.
Cancer (tähtikuvio) Rapu : Ravun • Horoskooppimerkkinä suomessa pienellä alkukirjaimella.
Cannes Cannes [kan] : Cannesissa [kannissa]
Cantabria Kantabria
Canticle of Canticles ~ Canticles (Raam.) Korkea veisu (1933) ~ Laulujen laulu (1992)
Canton ~ Guangzhou Kanton ~ Guangzhou [guangžou] • Kanton vanha sovinnaisnimi. Virall.: Kanton, Kiinan erityishallintoalue.
Canute (hallitsijoita) Knuut • Knut (sv), Knud (da)
Cape Agulhas Agulhasinniemi [aguljasinniemi] • Cabo das Agulhas (pt)
Cape Colony Kapmaa : Kapmaassa : Kapmaahan • Kaapkolonie (nl, af)
Cape Horn Kap Horn • Kap Hoorn (de)
Cape of Good Hope, the Hyväntoivonniemi
Cap of the North, the Pohjoiskalotti : Pohjoiskalotilla • Nordkalotten (sv)
Cape Town Kapkaupunki • Kaapstad (af)
Cape Verde Kap Verde : Kap Verdessä (~ Kap Verdellä) • Cabo Verde (pt)
Capitol Hill (USA:ssa) Capitol Hill ~ Capitol-kukkula ~ Capitolkukkula • Usein kuvaannollisesti: Yhdysvaltain kongressi.
Capitoline Hill (Roomassa) Capitolinus : Capitolinuksella (←la) • Capitolino ~ Campidoglio (it)
Caribbean, the Karibia : Karibialla
Caribbean Sea, the Karibianmeri
Carinthia Kärnten [kernten] (←de)
Carlsbad (Tšekissä) Karlovy Vary [karlovi vari] (←cz) ~ Karlsbad [kaarlsbaad] (←de) • Karlsbad lähinnä historiassa.
Carolean karoliini
Caroline Islands Karoliinit
Carolingian karolinginen
Carpathians ~ Carpathian Mountains Karpaatit • Karpathen (de)
Carpatho-Ukraine Karpato-Ukraina ~ Karpatorutenia
Capricorn ~ Capricornus (tähtikuvio) Kauris : Kauriin • Horoskooppimerkkinä suomessa pienellä alkukirjaimella.
Carrie Carrie [käri] : Carrien : Carriea (~ Carrieä) [käriä] : Carriella (~ Carriellä) [kärillä] : Carrieen [käriin] • Käytännössä partitiivi usein Carrieta.
Carthage Karthago [kartago]
Cascade Range ~ Cascades Kaskadit ~ Kaskadivuoret ~ Kaskadivuoristo
Caspian Sea, the Kaspianmeri • Runok. myös Kaspia.
Castile Kastilia • Castilla (es)
Catalaunian Plains Katalauniset kentät
Catalonia Katalonia • Cataluña (es), Catalunya (ca)
Catherine (hallitsijoita) Katariina • Jekaterína (ru)
Caucasia Kaukasia
Caucasian valkoihoinen ~ europidi ~ kaukasidi; kaukasialainen
Caucasus Kaukasus : Kaukasuksella
Cayenne Cayenne [kajén] : Cayennessa [kajennessa] : Cayenneen
Cayman Islands Caymansaaret [keimänsaaret ~ keimansaaret]
Celebes Celebes [selebes] (←pt) • Nyk. yl. Sulawesi.
Celestine (paaveja) Celestinus [kelestinus ~ selestinus] : Celestinuksen
Celle Celle [tselle] (←de)
Celsius Celsius [selsius] • degree Celsius (en) = celsiusaste (fi).
Central African Republic Keski-Afrikan tasavalta
Central America Keski-Amerikka • Merkitys vaihtelee. Suomen ilmaus tarkoittaa yleensä sitä Pohjois-Amerikan manneralueen osaa, joka on Meksikon eteläpuolella.
Central Standard Time Yhdysvaltain keskiosan aika
Cevennes Sevennit : Sevenneillä • Cévennes (fr)
Ceylon Ceylon [seilon] : Ceylonissa ~ Ceylonilla • Nyk. lähinnä saarennimenä; maannimi tav. Sri Lanka.
Chad Tšad • Tchad (fr), Tšād (ar)
Chalkidiki ~ Chalkidike ~ Chalkidiki Khalkidike ~ Halkidiki ~ Chalkidiki • Khalkidikḗ (grc), Halkidikí ~ Chalkidiki (ell)
Chamonix Chamonix [šamonii] : Chamonix’ssa : Chamonix’hin
Champs-Élysées Champs-Élysées [šãzelizee] : Champs-Élysées’llä : Champs-Élysées’hen (←fr)
Changchun Changchun [tšangtšun] ~ Tšangtšun • Chángchūn (zh)
Chang Jiang Jangtse • Cháng Jiāng (zh)
Chania Hania ~ Chania • Haniá ~ Chania (ell) • Kielitoimiston mukaan Chania, mutta Hania on suomessa selvästi yleisin asu.
Channel, the Englannin kanaali • la Manche (fr)
Channel Islands, the Kanaalisaaret • iles Anglo-Normandes ~ iles de la Manche (fr)
Channel Tunnel, the Kanaalitunneli ~ Kanaalin tunneli • le tunnel sous la Manche (fr)
Chao Praya Chao Praya [tšao praja] • Maenam Chao Phraya (th) • Ent. Menam.
Chardzhou ~ Charjew Türkmenabat (←tk) • Aik. suomessa Tšardžou.
Charlemagne Kaarle Suuri • Charlemagne (fr), Karl der Große (de)
Charles (hallitsijoita) Kaarle • Charles (fr), Carl (sv), Karl (de), Carlos (es, pt), Carol (ro), Carlo (it) • uudet hallitsijat kuitenkin alkukielen mukaan, esim. Charles III
Charlotte Amalie (saari) Charlotte Amalie [šarlot amalie] : Charlotte Amaliessa : Charlotte Amalieen
Charolais (alue) Charolais [šarolee] : Charolais’ssa : Charolais’hen (←fr)
Charolais (karjarotu) charolais [šarolee] : charolais’n (←fr)
Charollais (lammasrotu) charollais [šarolee] : charollais’n (←fr)
Chechnya Tšetšenia • Tšetšnjá (ru), Noxçiyçö (ce)
Chekhov (venäl. kirjailija) Tšehov • Tšéhov (ru)
Chelyabinsk Tšeljabinsk • Tšeljábinsk (ru)
Chemnitz Chemnitz [kemnits] (de)
Chennai Chennai [tšennai] ~ Madras • Ceṉṉai (ta) • Madras aiemmin yleinen.
Chengdu Chengdu [tšengdu] • Chéngdū (zh) • Aik. Tšengtu ~ Chengtu.
Chernihiv Tšernihiv (←uk) • aiemmin yleensä Tšernigov (←ru)
Chernobyl Tšernobyl : Tšernobylissä (~ Tšernobylissa) • Tšernóbylʹ (ru), Tšornóbylʹ (uk)
Chersonissos ~ Hersonissos Hersonisos (: Hersonisoksessa) • Hersónisos ~ Chersonisos (ell) • Kielitoimiston mukaan Chersonisos. Matkailualalla yl. Hersonissos.
Chiang Kai-shek Tšiang Kai-šek ~ Jiang Jieshi [džiang džieši] • Jiǎng Jièshí ~ Jiǎng Zhōngzhèng (zh)
Chicago Chicago [šikago]
Chile Chile [tšiile]
Chios Khios : Khioksella (~ Khioksessa) • Khíos (grc), Híos ~ Chios (ell) • Kielitoimiston mukaan Chios.
China Kiina • Zhōngguó (zh)
Chisinau Chişinău [kišinau] (←ro) • Kišinjóv (ru) • Aik. Kišinov ~ Kišinev.
Chongjin (Koreassa) Ch’ŏngjin ~ Chongjin [tšongdžin] (←ko)
Chongqing ~ Chungqing (Kiinassa) Chongqing [tšongtshing] • Chóngqìng (zh) • Aik. Tšungking.
Christ Kristus : Kristuksen
Christian (adj. ja yleisn.) kristitty; kristillinen
Christian (hallitsijoita) Kristian (←sv)
Christina (kuningatar) Kristiina • Kristina (sv)
Christian (hallitsijoita) Kristian
Christmas Island Joulusaari : Joulusaarella (~ Joulusaaressa)
Christopher (hallitsijoita) Kristoffer • Kristofer (sv)
Chronicles (Raam.) Aikakirja • 1 Chronicles = 1. Aikakirja.
Chukchi Peninsula ~ Chukotka Peninsula ~ Chukotski Peninsula Tšuktšien niemimaa • Tšukótski poluóstrov ~ Tšukótka (ru)
Chukchi Sea Tšuktšienmeri • Tšukótskoje móre (ru)
Church of the Savior on Blood Verikirkko • Spás na Króvi (ru) • Virall. Kristuksen ylösnousemuksen katedraali.
Chuvashia Tšuvašia ~ Tšuvassia • Tšuvášija (ru)
Cilicia Kilikia • Kilikía (el), Kilikya (tr)
Cinderella Tuhkimo
Cispomerania Etu-Pommeri • Vorpommern (de)
Citroen (automerkki) Citroën [sitroen] (←fr)
Clement (paaveja) Klemens • Clemens (la)
Cleopatra Kleopatra • Kleopátra (grc)
Clio (muusa) Kleio • Kleiṓ (grc)
Cluj-Napoca Cluj-Napoca [kludž napoka] • Kaksoisnimi on virallinen, mutta nimi Cluj on edelleen käytössä.
Cnossus ~ Knossus Knossos : Knossoksessa • Knōssós ~ Knōsós (grc), Knosós (ell)
Cnut (hallitsijoita) Knuut • Knud (da)
Coblence ~ Coblenz Koblenz [koblents] (←de)
Cochinchina Kotšinkiina
Cocos Islands ~ Keeling Islands Kookossaaret ~ Keelingsaaret [kiilingsaaret]
Coliseum ~ Colisseum ~ Colosseum (Roomassa) Colosseum • Colosseo (it)
Cologne Köln (←de)
Colorado Colorado [kolorado ~ koloraado] • Kolorado hyvin harv. paitsi sanassa koloradonkuoriainen (aik. koloradokuoriainen).
Colossians (Raam. kirja) Kolossalaiskirje
Columbia (valtio) Kolumbia
Columbus, Christopher Kolumbus, Kristoffer • Cristóbal Colón (es)
Commonwealth of Nations Kansainyhteisö
Comoros, the Komorit : Komoreilla • Comores (fr)
Confederacy, the (hist.) Etelävaltiot ~ Konfederaatio
Confederate States of America, the (hist.) Amerikan konfederoituneet valtiot ~ Etelävaltiot ~ Konfederaatio
Confucius Konfutse ~ Kungfutse • Kǒng Fūzǐ (zh)
Congo Kongo
Congo-Brazzaville Brazzavillen [bratsavillen] Kongo
Congo-Kinshasa Kinshasan [kinšasan] Kongo • Aik. Zaire.
Constance (kaup. Saksassa ) Konstanz [konstants] (←de)
Constanta Constanţa [konstantsa] (←ro) • Konstanza ~ Konstanz (de)
Constinople Konstantinopoli • Constantinopolis (la) • Nyk. Istanbul
Constantine (Rooman keisareita) Konstantinus : Konstantinuksen • Constantinus (la)
Constantine (Bysantin keisareita) Konstantinos : Konstantinoksen • Kōnstantínos (grc)
Copenhagen Kööpenhamina • København (da), Köpenhamn (sv)
Corbusier Corbusier [korbyzjee] • Oikeammin Le Corbusier (ks. tätä).
Cordilleras Kordillieerit : Kordillieereilla
Cordoba Córdoba (←es)
Corfu Korfu : Korfulla ~ Korfussa • Kérkira ~ Kerkyra (ell)
Corinth Korintti : Korintin • Kόrinthos (el) • Aik. Raam. Korintto : Korinton.
Corinthians (Raam. kirjoja) Korinttolaiskirje (1938) ~ Korinttilaiskirje (1992)
Corona Australis ~ Corona Austrina Etelän Kruunu
Corona Borealis Pohjan Kruunu
Corsica Korsika • Corse (fr)
Costa del Sol Costa del Sol (←es) • Myös nimeä (Espanjan) Aurinkorannikko on käytetty matkailun alalla.
Côte d’Ivoire ~ Ivory Coast Norsunluurannikko • Côte d’Ivoire (fr) • Norsunluurannikon mukaan maan nimi on Côte d’Ivoire kaikilla kielillä. Kielitoimiston listassa se on ”rinnakkaisnimenä”.
Cotonou Cotonou [kotonuu] (←fr) : Cotonoussa : Cotonouhun
Coulomb (fyysikko) Coulomb [kulõõ] : Coulombin [kulõõmin] • Käytännössä ääntyy usein [kulomb]. Mittayksikkönä pienellä: coulomb (en), coulombi [kulombi] (fi).
Council of Europe Euroopan neuvosto • hallitustenvälinen organisaatio; vrt. Council of the European Union ja European Council
Council of the European Union Euroopan unionin neuvosto • ministerineuvosto, EU:n toimielin; vrt. Council of Europe ja European Council
European Union Euroopan unioni
Courland Kuurinmaa • Kurland (de)
Crab (horoskooppimerkki) rapu : ravun
Crab (tähtikuvio) Krapu : Kravun ~ Rapu : Ravun
Cracow ~ Krakow Krakova • Kraków (pl)
Crete Kreeta : Kreetalla (~ Kreetassa) • Krḗtē (grc), Kríti (ell)
Crimea Krim • Krym (ru)
Croatia Kroatia
Croesus Kroisos : Kroisoksen • Kroîsos (grc)
Cronstadt ~ Kronstadt Kronstadt [kronstat] (←de) • Kronštádt (ru) • Sovinnaisnimi Kronstatti : Kronstatissa vanhentunut.
Crux (tähdistö) Etelänristi ~ Etelän risti
Cuba Kuuba
Curacao Curaçao [kyrasao ~ kyrasau]
Curie Curie [kyriin] : Curien : Curieta (~ Curietä) : Curiehin (←fr) • Mittayksikkönä pienellä: curie.
Curonian Lagoon, the Kuurinhaffi • Kúršski zalív (ru), Kurisches Haff (de)
Curonian Spit Kuurin kynnäs • Kúršskaja kosá (ru), Kuršių nerija (lt)
Cyclades Kykladit : Kykladeilla • Kykládes (grc), Kikládes ~ Kyklades (ell)
Cyprian Cyprianus [kypriaanus] : Cyprianuksen (←la)
Cyprus Kypros : Kyproksella (~ Kyproksessa) • Kýpros (grc), Kípros ~ Kypros (ell)
Cyrenaica ~ Kyrenaika Kyrenaika • Kyrēnaía (grc), Kirinaikí ~ Kyrinaïki (ell)
Cyril (pyhimyksiä) Kyrillos : Kyrilloksen
Cyril of Alexandria Kyrillos Aleksandrialainen
Cyrus (hallitsijoita) Kyyros : Kyyroksen • Kŷros (grc)
Cythera Kythera • Kýthēra (grc), Kíthira ~ Kythira (ell)
Czech ~ Czechia ~ Czech Republic Tšekki (: Tšekissä) ~ Tšekinmaa (: Tšekinmaassa) • Česko (cz), Tschechien (de)
Czechoslovakia Tšekkoslovakia • Československo (cz)
Dacca ~ Dhaka Dhaka ~ Dacca • Dacca vanha nimi.
Dacia Daakia
Daedalus Daidalos : Daidaloksen • Daídalos (grc)
Dagestan ~ Daghestan Dagestan
Dahomey Dahomey [dahome] • Nyk. Benin.
Dalai Lama dalai-lama
Dalarna ~ Dalecarlia ~ the Dales Taalainmaa : Taalainmaalla • Dalarna (sv)
Damascus Damaskos : Damaskoksessa • Dimashq (ar) • Damaskos : Damaskossa vanhahtava taivutus.
Dan (Raam.) Daan (1933) ~ Dan (1992)
Da Nang Da Nang ~ Đà Nẵng (←vi)
Danish straits, the Tanskan salmet
Danube Tonava • Donau (de), Duna (hu)
Dardanelles Dardanellit : Dardanelleilla
Darius (hallitsijoita) Dareios : Dareioksen
Darwin Darwin [darvin]
Darwinism darwinismi ~ darvinismi
Daugava Väinäjoki • Daugava (lv), Západnaja Dviná (ru)
Daugavgriva Daugavrīva ~ Väinänsuu • Dünamünde (de)
Daugavpils Daugavpils ~ Väinänlinna • Dünaburg (de) • Väinänlinna lähinnä historiassa.
David (Raam.) Daavid
Davos Davos : Davosissa
Dead Sea, the Kuollutmeri : Kuolleessameressä
Deborah (Raam.) Debora
Debrecen Debrecen [däbrätsän ~ debretsen] (←hu)
Decius Decius [deekius] : Deciuksen (←la)
Delet Teili • Delet (sv)
Delhi Delhi • Dillī (hi) • Vrt. New Delhi.
Delilah (Raam.) Delila
Delos Delos : Deloksella (~ Deloksessa) • Dḗlos (grc), Dílos (ell)
Denmark Tanska • Danmark (da, sv)
Denmark Strait Tanskansalmi • Danmarksstrædet (da) • Grönlannin ja Islannin välissä. Vrt. Danish straits.
Descartes Descartes [dekart] : Descartesin [dekartin] • Cartesius (la)
Detroit Detroit [detroit ~ ditróit]
Deuteronomy 5. Mooseksen kirja ~ Deuteronomium
Devil’s Island Pirunsaari : Pirunsaarella • ile du Diable (fr)
Dhaka ~ Dacca Dhaka ~ Dacca • Dacca vanha nimi.
Dinah (Raam.) Diina (1933) ~ Dina (1992)
Dinaric Alps, the ~ Dinarides, the Dinaariset Alpit ~ Dinaariset alpit • Dinaridi (sr, hr) • Aik. Dinaaristen vuorten yksi vuorijono, nyk. tav. koko vuoriston nimitys.
Dinaric Mountains, the Dinaariset vuoret
Diocletian Diocletianus [diokletiaanus] : Diocletianuksen
District of Columbia Columbian piirikunta ~ Columbian liittopiirikunta
Djibouti Djibouti [džibuti] • Jībūtī (ar)
Djilas Đilas ~ Djilas [džilas] (←sr)
Djokovic Đoković [džokovitš] (←sr)
Dnieper Dnepr [dnjeepr] (←ru) • Dnipró (uk), Dnjapro (be)
Dniester Dnestr [dnjeestr] (←ru) • Dnistér (uk), Nistru (ro)
Dnipropetrovsk ~ Dnepropetrovsk Dnepropetrovsk ~ Dnipropetrovsk • Dnepropetróvsk (ru), Dnipropetróvsk (uk) • Dnipron kaupungin aiempi nimi (v:een 2016), edelleen käytössä alueen nimessä
Dobruja ~ Dobrudja Dobrudža (←bg) • Dobrogea (ro), Dobrudscha (de)
Dodecanese, the Dodekanesia • Dōdekánēsa (grc), Dodekánisa (ell)
Dogger Bank Doggermatalikko
Dojran Lake Dojranjärvi ~ Doiranjärvi • Dojransko ezero (mk), Límni Doiráni (ell)
Dolomites, the Dolomiitit • Dolomiti (it)
Dominican Republic, the Dominikaaninen tasavalta
Domitian Domitianus [domitiaanus] : Domitianuksen
Donets Basin ~ Donbass ~ Donbas Donbas ~ Donbass • Donetskyi vuhilnyi basein ~ Donbás (uk), Donéstki basséin ~ Donbáss (ru) • aik. myös Donin allas
Don Quixote ~ Don Quijote Don Quijote [don kihote ~ don kihoote] • Don Quixote on alkuperäinen kirjoitusasu espanjassa.
Dostoyevsky, Fyodor Dostojevski, Fjodor • Dostojévski, Fjódor (ru)
Dover Strait ~ Strait of Dover Calais’nsalmi [kaleensalmi] • pas de Calais (fr)
Draco (antiikin henkilönnimi) Drakon • Drákōn (rgc)
Draco (tähdistö) Lohikäärme
Drava ~ Drave Drava [draava] • Drau [de]
Duero ~ Douro Douro (←pt) • Duero (es)
Dunkirk Dunkerque [dunkerkue] (←fr)
Dushanbe Dušanbe • Dushanbe (tg)
Dvina Bay Vienanlahti • Dvinskája gubá (ru)
Dvorak (näppäimistö) Dvorak • August Dvorakin mukaan.
Dvorak, Antonin (säveltäjä) Dvořák [dvoraak ~ dvožaak], Antonín
East China Sea Itä-Kiinan meri • Dōng Hǎi (zh)
Easter Island Pääsiäissaari : Pääsiäissaarella
Eastern Ghats ~ Eastern Ghauts Itä-Ghatit : Itä-Ghateilla ~ Itä-Ghats : Itä-Ghatsissa • Sahyādri (mr)
Eastern Standard Time (Yhdysvaltain) itärannikon aika
East Germany Itä-Saksa; Saksan itäosa • Itä‑Saksa oli myös valtion (DDR:n) yleisesti käytetty nimi 1949–1990
East Gothland Itä-Götanmaa [itäjöötanmaa] : Itä-Götanmaalla • Östergötland
East Sea ~ Sea of Japan Japaninmeri • Etelä-Korea suosittelee nimeä East Sea, Pohjois-Korea nimeä East Sea of Korea.
Ecclesiastes Saarnaaja
Eckerö Eckerö [ekkeröö ~ ekkäröö] : Eckerössä : Eckeröhön (←sv)
Eden (Raam.) Eeden
Edward (hallitsijoita) Edvard
Egypt Egypti
Eiffel Tower Eiffel-torni • tour Eiffel (fr)
Eilat Eilat • Elat (he)
Ekenas (Suomessa) Tammisaari : Tammisaaressa • Ekenäs (sv)
El Alamein El Alamein • al-Alamayn (ar)
Elbe Elbe (←de); Labe (←cz) • Joen nimi on suomessa vanhastaan Elbe, mutta kielitoimiston mukaan nimeä Labe tulisi (tai voisi) käyttää siitä osasta, joka virtaa Tšekin alueella.
Elefsina ~ Eleusina ~ Eleusis Eleusis : Eleusiissa • Eleusís (grc), Elefsína (ell)
Elias ~ Elijah (Raam.) Elias : Eliaan (1938) ~ Elia : Elian (1933, 1992)
Elisabethville Elisabethville [elisabetville] • Nyk. Lumumbashi.
Elizabeth (Raam. ja kuninkaallisia) Elisabet • Elisabeth (de), Jelizavéta (ru)
Elsinore (kaupunki Tanskassa) Helsingør [helsingöör] (←da)
Emajõgi Emajoki : Emajoen • Emajõgi (et)
Emirates, the Emiraatit : Emiraateissa • Virall.: the United Arab Emirates (en), Yhdistyneet arabiemiirikunnat (fi).
England Englanti : Englannissa • Osa Britanniaa (v:sta 1707), mutta käytännössä myös koko Britannian nimenä.
English Channel, the Englannin kanaali • la Manche (fr)
Ephesians (Raam. kirja) Efesolaiskirje • Pitkä nimi Epistle to the Ephesians (en), Kirje efesolaisille (fi).
Ephesus Efesos : Efesoksessa • Éfesos (el), Efes (tr) • Vanh. raamatunsuomennoksissa Efeso.
Epictetus Epiktetos : Epiktetoksen • Epíktētos (grc), Epiktet (de)
Epidaurus Epidauros : Epidauroksessa • Epídauros (grc), Epídavros (ell)
Epirus ~ Epeirus Epeiros : Epeiroksessa • Ḗpeiros (grc), Ípiros ~ Ipeiros (ell)
Equatorial Guinea Päiväntasaajan Guinea [ginea] • Guinea Ecuatorial (es)
Erdogan Erdoğan
Erebus (jumala) Erebos : Ereboksen • Érebos (grc)
Eric (hallitsijoita) Eerik • Erik (sv)
Eric of Pomerania Eerik Pommerilainen • Erik av Pommern (sv)
Eric the Victorious Eerik Voittoisa • Erik Segersäll (sv)
Esau (Raam.) Eesau (1933) ~ Esau (1992)
Esop Aisopos : Aisopoksen • Aesop (en), Aísōpos (grc)
Esquiline Hill Esquilinus : Esquilinuksella (←la) • Esquilino (it)
Essayah Essayah [esaijah] : Essayahin • Kielitoimiston mukaan ääntämys on [essaija] ja myös taivutus Essayah’n on mahdollinen.
Estonia Viro ~ Eesti • Viro on suomessa vanhastaan käytetty ja mm. kielitoimiston suosittama.
Ethiopia Etiopia
Euboea Euboia • Eúboia (grc), Évia ~ Evvoia (ell)
Euclid Eukleides : Eukleideen • Eukleídēs (grc), Euclides (la)
Euclidean euklidinen
Eugene (paaveja) Eugenius : Eugeniuksen
Euphrates Eufrat
Eurasia Euraasia
Euripus Euripos : Euripoksessa • Eúripos (grc), Évripos (ell)
Europa (mytologiassa) Europe • Eurṓpē (grc)
Europe Eurooppa : Euroopassa
European Council Eurooppa-neuvosto • epävirall. ”EU:n huippukokous”; EU:n toimielin; vrt. Council of Europe ja Council of the European Union
European Union Euroopan unioni
Eve (Raam.) Eeva
Evgenia ~ Evgeniya ~ Yevgeniya (venäl. etunimi) Jevgenia ~ Jevgenija • Jevgénija (ru)
Evros ~ Maritsa (Balkanilla) Maritsa; Ebros • Ébros (grc), Évros (ell), Hebrus (la), Maritsa (bg) • Ebros antiikista puhuttaessa.
Exodus (Raam.) 2. Mooseksen kirja ~ Exodus (: Exoduksen)
Ezekiel (Raam.) Hesekiel
Ezra (Raam.) Esra
Fabian (paavi) Fabianus : Fabianuksen (←la)
Fahrenheit Fahrenheit [faarenhait] • Degree Fahrenheit = fahrenheitaste.
Falkland Islands Falklandinsaaret • Islas Malvinas (es)
Far East Kaukoitä : Kaukoidässä • Nyk. tav. East Asia (en), Itä-Aasia (fi).
Faroe Islands Färsaaret [fäärsaaret] • Færøerne (da), Føroyar (fo)
Farther India Taka-Intia • Nyk. yl. Southeast Asia (en), Kaakkois-Aasia (fi).
Fennoscandia ~ Fenno-Scandinavia Fennoskandia
Feodor ~ Fyodor (venäl. etunimi) Fjodor • Fjódor (ru)
Fernando Po (saari) Fernando Póo [fernando poo] (←es) • Nyk. Bioko.
Fes ~ Fez (Marokossa) Fes • Fās (ar)
Fiemme Valley Val di Femme : Val di Femmessä (←it) • Fleimstal (de)
Fiji Fidži : Fidžissä (~ Fidžillä) • Viti (fj)
Finland Suomi : Suomessa
Finland Proper Varsinais-Suomi • Egentliga Finland (sv)
Finnmark Ruija; Finnmark • Norjan lääniin viitattaessa Finnmark.
Finskas Finskas : Finskaksen : Finskasta
Fish, the (tähtikuvio) Kalat : Kalojen • Horoskooppimerkkinä suomessa pienellä alkukirjaimella ja us. yksikössä: hän on kala.
Fiume Fiume • Nyk. Rijeka.
Flanders Flanderi • Vlaanderen (nl)
Flavian (adj.) Flaviuksen; Flaviusten
Flavian Amphitheatre, the Flaviusten amfiteatteri • Sama kuin Colosseum.
Florence Firenze [firentse] (←it)
Flybe Flybe [flaibii] : Flyben : Flybetä : Flybessä : Flybehin
Föglö Föglö [fööglöö] : Föglössä : Föglöhön (←sv) • Föglö (sv)
Formosa Formosa • Nyk. Taiwan.
Francis ~ Franz (hallitsijoita) Frans • Franz (de), François (fr)
Francis Joseph’s Land ~ Franz Josef Land Frans Joosefin maa • Franz-Josef-Land (de), Zemljá Frántsa-Iósifa (ru)
Francis of Assisi Franciscus [fransiskus] Assisilainen • Francesco d’Assisi (it)
Franconia Franken (←de)
Frankfurt Frankfurt • Francfort (fr) • Tarkemmin: Frankfurt am Main.
Franz (hallitsijoita) Frans
Frederick (hallitsijoita) Fredrik • Friedrich (de), Frederik (da) • kuitenkin Tanskassa Frederik X nykylinjan mukaan
French Academy, the Ranskan akatemia • l’Académie française (fr)
French Guiana Ranskan Guayana [guajana] • Guyane française (fr)
Freyja Freija ~ Freyja [freija] • Freyja on muinaisnorjan mukainen kirjoitusasu.
Friesland Friisinmaa; Friesland [friisland] (←nl) • Hist. alueena Friisinmaa, nyk. provinssina Friesland.
Frisian Islands Friisein saaret
Fuji Fudži ~ Fuji [fudži] • Fuji-san (ja) • Aik. us. Fudžijama ~ Fujiyama.
Fujitsu Fujitsu [fujitsu ~ fudžitsu]
Fukushima Fukushima [fukušima] (←ja) • Aik. myös Fukušima.
Funchal Funchal [funšal] (←pt)
Funen Fyn [fyyn] (←da)
Gad (Raam.) Gaad (1933) ~ Gad (1992)
Gadhafi Gaddafi • al-Qadhāfī (ar)
Galapagos Islands Galápagossaaret • Islas Galápagos ~ Archipiélago de Colón (es)
Galen Galenos : Galenoksen • Galēnós (grc)
Galati (Romaniassa) Galaţi [galatsi ~ galati] (←ro) • Galatz (de)
Galatia (nyk. Turkissa) Galatia • Antiikin Rooman provinssi.
Galatians (Raam. kirja) Galatalaiskirje • Pitkä nimi Epistle to the Galatians (en), Kirje galatalaisille (fi).
Galicia (Espanjassa) Galicia [galisia] (←es) • Galiza (gl), Galicien (de), Galice (fr)
Galicia ~ Galizia ~ Halychyna (Itä-Euroopassa) Galitsia • Galizien (de), Gálitsija (ru), Halytšyna (uk)
Galilee Galilea • Galileia (la), ha-Galil (he)
Gallivare Jällivaara • Gällivare (sv)
Ganga ~ Ganges Ganges • Gangā (hi)
Gascony Gascogne [gaskonje] (←fr)
Gatun Gatún (←es)
Gaul (hist. alue) Gallia
Gaul (kansannimenä) gallialainen
Gauss Gauss ~ Gauß [gaus] • Gauß (de) • Mittayksikkönä gauss (en) = gaussi (fi).
Gaussian (adj.) Gaussin ~ Gaußin [gaussin]
Gaza Gaza [gaasa ~ gaaza] • Ġazza (ar) • Raam. 1933/1938 Gassa
Gdansk Gdańsk (←pl) ~ Gdansk • Danzig (de) • Hist. myös Danzig [dantsig].
Gemini (tähtikuvio) Kaksoset : Kaksosten • Horoskooppimerkkinä suomessa pienellä alkukirjaimella ja us. yksikössä: hän on kaksonen.
Genesis (Raam.) 1. Mooseksen kirja ~ Genesis : Genesiksen
Geneva (Sveitsissä) Geneve • Genève (fr)
Genghis Khan Tšingis-kaani
Gennesaret Gennesaret ~ Genesaret • Historiallinen kaupunkin. Uusimmissa raamatunsuomennoksissa Gennesaret.
Genoa ~ Genua (Italiassa) Genova (←it)
George (hallitsijoita) Yrjö
Georgia (USA:n osavaltio) Georgia [džoodžia ~ georgia]
Georgia (valtio) Georgia • Grúzija (ru) • Aik. yleisesti Gruusia.
Georgian (adj.) georgialainen; Yrjöjen aikainen
German Bight Saksanlahti • Deutsche Bucht (de), Tyska bukten (sv)
Germany Saksa • Deutschland (de)
Gex Gex [žeks] : Gexissä (←fr)
Ghana Ghana [gaana]
Ghent Gent (←nl) • Gand (fr)
Giant Mountains, the Riesengebirge [riisengebirge] (←de) • Krkonoše (cz), Karkonosze (pl)
Gibraltar Gibraltar : Gibraltarissa ~ Gibraltarilla
Giessen Gießen ~ Giessen [giisen] (←de)
Gilgamesh Gilgameš
Glasgow Glasgow [gläsgou ~ glasgou] : Glasgow’ssa : Glasgow’hun
Glorioso Islands ~ Glorieuses Gloriososaaret ~ Iles Glorieuses (←fr)
Goa Goa [gooa] : Goassa : Goaan • Ulkosijataivutus (Goalla, Goalle) on yleisempi kuin suositeltu taivutus.
Godthab ~ Godthaab Godthåb [gothoob] (←da) • Nyk. Nuuk (←kl), vanhempi muoto Nuuq.
Goering ~ Goring Göring [gööring] (←de)
Gog (Raam.) Goog (1933) ~ Gog (1992)
Gogland Suursaari : Suursaaressa ~ Suursaarella • Gógland (ru), Hogland (sv)
Gold Coast, the (Afrikassa) Kultarannikko • Nyk. Ghana.
Golden Horn Kultainen sarvi • Haliç (tr)
Golgotha Golgata : Golgatalla
Goliath Goljat
Gomel ~ Homiel Homel (←be) • Aiemmin yleensä Gomel (←ru).
Gorbachev Gorbatšov • Gorbatšóv
Gordian (keisareita) Gordianus [gordiaanus] : Gordianuksen (←la)
Gordian Knot Gordionin solmu
Gothenburg ~ Goteborg Göteborg [jööttebori] (←sv)
Gothland ~ Götaland Götanmaa [jöötanmaa] : Götanmaalla • Götaland
Gotland Gotlanti : Gotlannissa • Gotland (sv) • Vanhoja suomenkielisiä nimiä: Vuojanmaa, Vuojonmaa, Vuojola.
Grand Canal (Kiinassa) Iso kanava • Dà Yùnhé (zh)
Grand Canyon Grand Canyon [gränd känjən] : Grand Canyonissa ~ Canyonissä • Vanhahtavasti: Isokanjoni ~ Iso kanjoni.
Graubunden ~ Grisons Graubünden [graubynden] (←de) • Grisons (fr), Grigioni (it)
Great Bear (tähdistö) Iso Karhu • Ursa major (la)
Great Bear Lake Iso Karhujärvi : Isolla Karhujärvellä
Great Belt, the Iso-Belt : Isossa-Beltissä • Storebælt (da)
Great Britain Britannia ~ Iso-Britannia (: Isossa-Britanniassa)
Great Dividing Range Australian Kordillieerit
Greater Antilles Isot-Antillit : Isoilla-Antilleilla
Greater London Suur-Lontoo
Greater Sunda Islands Isot Sundasaaret
Great Lakes, the Suuret järvet • Tarvittaessa täsmennettävä: Amerikan Suuret järvet.
Great Salt Lake Iso Suolajärvi
Great Sirte ~ Great Syrtis Iso-Syrtti : Isossa-Syrtissä • Syrtis major (la)
Great Slave Lake Iso Orjajärvi
Great Southern Ocean Eteläinen jäämeri
Great Wall of China Kiinan muuri • Cháng Chéng (zh)
Greece Kreikka : Kreikassa • Hellás (grc), Elláda (ell) • Ylätyylissä myös Hellas : Hellaan.
Greenland Grönlanti [gröönlanti] : Grönlannissa • Grønland (de), Grönland (sv), Kalaallit Nunaat (kl)
Greenwich Greenwich [griinwitš] • Nimen ääntämys englannissa vaihtelee paljon.
Gregorian (adj.) gregoriaaninen
Gregory (paaveja) Gregorius : Gregoriuksen
Gregory of Tours Gregorius Toursilainen
Grisons ~ Graubunden Graubünden [graudynden] (←de) • Grisons (fr), Grigioni (it)
Gruzia Gruusia • Nyk. Georgia.
Guangzhou ~ Canton Kanton ~ Guangzhou [guangžou] • Guǎngzhōu (zh) • Kanton vanha sovinnaisnimi.
Guadeloupe Guadeloupe [guadelup] (←fr)
Guernica Guernica [gernika]
Guiana (alue Et.-Amerikassa) Guayana [guajana] (←es) • Sisältää Guyanan, Surinamen ja Ranskan Guayanan.
Guienne ~ Guyenne (Ranskassa) Guyenne [gijen] : Guyennessa (~ Guyennessä) [gijennessä]
Guinea Guinea [ginea] : Guineassa
Gulf of America Amerikanlahti • Meksikonlahdesta USA:ssa v:sta 2025 käytetty nimi.
Gulf of California Kalifornianlahti
Gulf of Finland Suomenlahti • Soome laht (et), Fínski zalív (ru), Finska viken (sv)
Gulf of Gabès ~ Lesser Syrtis Vähä-Syrtti : Vähässä-Syrtissä • Syrtis minor (la)
Gulf of Bothnia Pohjanlahti
Gulf of Mexico Meksikonlahti
Gulf of Riga ~ Bay of Riga Riianlahti • Rīgas jūras līcis (lv), Liivi laht (et)
Gulf of Sidra ~ Gulf of Sirte Iso-Syrtti : Isossa-Syrtissä • Syrtis major (la)
Gulf of Thailand Siaminlahti
Gulf Stream Golfvirta • Golfströmmen (sv)
Gustav (kuninkaita) Kustaa • Gustaf (sv)
Gustav Vasa Kustaa Vaasa
Guyana (valtio) Guyana [gujana] • Guyane (fr) • Ent. Brittiläinen Guayana.
Haakon (Norjan kuninkaita ja prinssejä) Håkon [hookon] ~ Haakon • Keskiajasta puhuttaessa nyk. yl. Håkon, muutoin Haakon.
Hades Haades : Haadeksen : Haadeksessa • Hạ́dēs (grc)
Hadjidakis, Manos Hatzidakis, Manos • Hatzidákis, Mános (ell)
Hadrian (keisari) Hadrianus [hadriaanus] : Hadrianuksen (←la)
Hagia Sophia Hagia Sofia • Hagía Sofía (grc), Ayasofya (tr), Sainte-Sophie (fr)
Hague, the Haag • Den Haag (nl)
Hai Phong ~ Haiphong Haiphong [haifong] ~ Hải Phòng (vi)
Halicarnassus Halikarnassos : Halikarnassoksessa • Halikarnassós (grc), Halikarnas (tr) • Nyk. Bodrum.
Halkidiki ~ Chalkidiki Khalkidike ~ Halkidiki • Khalkidikḗ (grc), Halkidikí ~ Chalkidiki (ell)
Halland Halland ~ Hallanti (: Hallannissa) • Sovinnaisnimi Hallanti harvinainen.
Halychyna ~ Galicia Galitsia
Ham (Raam.) Haam
Hamburg Hampuri • Hamburg (de)
Handel (säveltäjä) Händel [hendel] (←de)
Hangzhou Hangzhou [hangžou] • Hángzhōu (zh) • Aik. Hangtšou ~ Hangchou ~ Hangchow.
Hanoi Hanoi : Hanoissa : Hanoihin • Hà Nội (vi)
Hanover Hannover
Hanse ~ Hansa hansa ~ hansaliitto
Hanseatic hansa-
Haparanda Haaparanta : Haaparannalla
Hari kurk Harinkurkku : Harinkurkussa • Hari kurk (et), Hares sund (sv)
Harnosand Härnösand (←sv)
Hatshepsut ~ Hatchepsut Hatšepsut
Havana Havanna • La Habana (es)
Hawaii Havaiji : Havaijilla • Hawaiʻi (haw)
Heard Island and McDonald Islands Heard ja McDonaldinsaaret [həəd ja mäkdonaldinsaaret] ~ Heard ja McDonaldinsaarilla
Heathrow Heathrow [hiiþrou] : Heathrow’ssa : Heathrow’hun
Hebrews (Raam. kirja) Heprealaiskirje (1992) ~ Hebrealaiskirje (1938)
Hebrides, the Hebridit • Innse Gall (gd)
Hector Hektor • Héktōr (grc) • Antiikin tarusankari. Latinan ja englannin mukainen asu Hector käytössä mm. taiteilijanimenä Suomessa.
Helen (antiikissa) Helena ~ Helene • Helénē (grc)
Heligoland Helgoland (←de) • Sovinnaisnimi Helgolanti nyk. harv.
Heligoland Bight Helgoländer Bucht [helgolender buht] (←de) ~ Helgolandinlahti
Hellespont Hellespontos : Hellespontoksessa • Hellḗspontos (grc) • Nyk. Dardanellit.
Hellenic Republic Helleenien tasavalta • Ellinikí Dimokratía (ell) • Kreikan nimi valtio-oikeudessa.
Helsingor Helsingør [helsingöör] (←da)
Helsinki Cathedral Suurkirkko ~ Helsingin tuomiokirkko
Henry (hallitsijoita) Henrik • Heinrich (de), Henryk (pl)
Hercegovina ~ Herzegovina Hertsegovina • Herzegovina (de), Hercegovina (hr, sr, bs)
Hercule ~ Heracles Herakles (: Herakleen) ~ Herkules (: Herkuleen) • Hēraklês (grc) • Yhdyssanoissa Herkules, esim. herkuleskuoriainen.
Hermitage Eremitaasi ~ Eremitaaši • Ermitaž (ru)
Herod Herodes : Herodeksen
Herodotus Herodotos : Herodotoksen • Hēródotos (grc)
Herson ~ Kherson H’erson (←uk) • aiemmin yleensä Herson (←ru)
Hesiod Hesiodos : Hesiodoksen • Hēsíodos (grc), Hesiodus (la)
Hess (saks. sukunimi) Hess; Heß [hes] (: Heßin [hessin]) • Kirjoitusasu vaihtelee tapauksittain. Esim. Rudolf Heß, Walter Rudolf Hess.
Hesse ~ Hessia (alue) Hessen (←de)
Highland (adj.) Ylämaiden; Ylämaan • Highland regiment = Ylämaan rykmentti.
Highlands ~ Scottish Highlands Ylämaa ~ Skotlannin Ylämaa
Hiiumaa Hiidenmaa : Hiidenmaalla • Hiiumaa (et), Dagö (sv, de)
Himalayas, the Himalaja
Hindu Kush ~ Hindukush Hindukuš
Hinggan ~ Khingan Hingan ~ Xingan [ksingan] • Xīng’ān (zh)
Hippocrates Hippokrates : Hippokrateen • Hippokrátēs (grc)
Hiroshima Hiroshima ~ Hirošima
Hispaniola Hispaniola • La Española (es)
Hither Pomerania Etu-Pommeri • Vorpommern (de)
Hiyaz ~ Heyaz Hiyaz [hijas] • al-Ḥiǧāz (ar) • Asu Hidžaz nyk. harv.
Ho Chi Minh Ho Chi Minh [hoo tši minh] ~ Hồ Chí Minh (vi) • Aik. myös Ho Tši Minh.
Ho Chi Minh City Ho Chi Minh [hoo tši minh] ~ Hồ Chí Minhin kaupunki • Thành phố Hồ Chí Minh (vi) • Ent. Saigon.
Hogland Suursaari : Suursaaressa ~ Suursaarella • Gógland (ru), Hogland (sv)
Holland Hollanti : Hollannissa • Periaatteessa vain alueen nimi. Maan virallinen nimi on Netherlands = Alankomaat.
Holy Ghost ~ Holy Spirit Pyhä Henki
Holy See Pyhä istuin
Hong Kong Hongkong [honkong] ~ Xiangang [ksianggang] • Xiānggǎng (zh) • Virall.: Hongkong, Kiinan erityishallintoalue.
Honshu Honshu [honšu] • Honshū (ja) • Asu Honšu nyk. hyvin harv.
Hook of Holland, the Hoek van Holland [huk fan holland] (←nl)
Horace Horatius : Horatiuksen (←la)
Horn of Africa, the Afrikansarvi
Houtskar Houtskari • Houskär (sv)
Huang He ~ Yellow River Keltainenjoki ~ Huang He • Huáng Hé (zh)
Hull Hull [hul] : Hullissa [hullissa]
Hungary Unkari • Magyarország (hu)
Hyderabad Hyderabad [haiderabad] ~ Haiderabad
Hydra (saari) Hydra • Hýdra (grc), Ídra (ell)
Hydra (tähdistö) Vesikäärme
Hymettus Hymettos : Hymettoksen • Imittós ~ Ymittos (ell)
Iasi ~ Iassy ~ Jassy Iaşi [jaši] (←ro)
Iberian Peninsula Iberian niemimaa • Suomessa aik. yl. Pyreneiden niemimaa.
Icarus (mytol.) Ikaros : Ikaroksen • Íkaros (grc)
Iceland Islanti : Islannissa • Ísland (is)
Ida ~ Mount Ida Idavuori • Ídē (grc), Ídi (ell)
Idaho Idaho [aidaho ~ idaho] : Idahossa : Idahoon
Ida-Viru ~ Ida-Virumaa Itä-Virumaa : Itä-Virumaalla
Ijsselmeer IJsselmeer [eiselmeer] (←nl) ~ Ijsselmeer
Ile-de-France Ile-de-France ~ Île-de-France [ildəfrããs] (←fr) • Ranskan uuden oikeinkirjoituksen mukainen asu on Ile.
Iliad Ilias : Iliaan • Iliás (grc)
Illinois Illinois [illinois ~ ilinois] : Illinoisissa
India Intia
Indiana Indiana [indiana ~ indiaana]
Indian subcontinent, the Intian niemimaa
Indochina Indokiina
Indo-Pacific indopasifinen
Indus Indus : Induksen
Ingå Inkoo • Ingå (sv)
Ingria Inkeri : Inkerissä ~ Inkerinmaa : Inkerinmaalla • Ingermanlándija (ru)
Ingushetia Ingušia • Ingušétija (ru)
Inner Mongolia Sisä-Mongolia • Nèi Měnggǔ (zh)
Innocent (paaveja) Innocentius [innokentius ~ innosentius] : Innocentiuksen
Internet, the internet (~ Internet) : internetin : internetiin [internettiin ~ internetiin]
Iokanga Jokanga • Jokanʹga ~ Iokanga (ru)
Ionia Joonia • Iōnía ~ Iōníē (grc), Ionía (ell)
Ionian (adj.) Joonian; joonialainen
Ionian Islands Jooniansaaret ~ Joonian saaret • Iónia nísia ~ Eptánisa ~ Eptánisos (ell)
Ionian Sea Joonianmeri • Iónio pélagos (ell)
Iraklio ~ Iraklion Iraklion • Iráklio ~ Irakleio (ell)
Iraq Irak • al-ʿIrāq (ar)
Iraqi Irakin; irakilainen
Irbe Strait ~ Irben Strait Kuurinkurkku : Kuurinkurkussa • Kura kurk (et), Irbes jūras šaurums (lv)
Ireland Irlanti : Irlannissa • Éire (ga)
Irish (adj.) Irlannin; irlantilainen
Irish Sea, the Irlanninmeri
Iron Gate Rautaportti • Porţile de Fier (ro)
Irrawaddy ~ Ayeyarwady Iravadi ~ Irawadi
Irtysh Irtyš • Irtýš (ru)
Isaac (Raam.) Iisak
Isabella (kuningattaria) Isabella • Isabel (es)
Isaiah (Raam.) Jesaja
Ishmael (Raam.) Ismael
Isis Isis : Isiksen • antiikin jumalatar
ISIS ~ Isis Isis : Isisin t. ISIS : ISISin • järjestö; Kotuksen mukaan Isis Isiksen mahdollinen
Isle of Man Mansaari [mansaari ~ mänsaari] : Mansaarella ~ Mansaaressa • Kielitoimiston mukaan taivutus sisäsijoissa (Mansaaressa).
Isle of Wight Wightsaari [waitsaari] : Wightsaarella ~ Wightsaaressa
Issachar (Raam.) Isaskar
Istanbul Istanbul [istambul] • İstanbul (tr)
Ithaca Ithaka • Ithákē (grc), Itháki (ell)
Ivan (tsaareja) Iivana • Iván (ru), Iwan (de)
Ivangorod Fortress Iivananlinna • Ivangoródskaja krépost (ru)
Ivan the Terrible Iivana Julma • Iván Gróznyi (ru)
Ivory Coast Norsunluurannikko • Côte d’Ivoire (fr) • Ks. Côte d’Ivoire.
Iwo Jima Iwo Jima [ivodžima] • Iōtō (ja)
Izmir İzmir ~ Izmir • İzmir (tr), Smírni (ell)
Izmit İzmit
Jachymov Jáchymov [jaahimov] (←cz) ~ Sankt Joachimsthal [sankt joaahhimstaal] (←de)
Jacob (Raam.) Jaakob
Jaffa ~ Japho ~ Jophe Jaffa • Nyk. yhdistetty Tel-Avivin kanssa.
Jakarta Jakarta • Myös asua Djakarta käytetty.
Jakobstad Pietarsaari : Pietarsaaressa • Jakobstad (sv)
Jalalabad (Kirgisiassa) Žalalabad (←ky) ~ Jalalabad [džalalabad]
Jalalabad (Afganistanissa ym.) Jalalabad [džalalabad]
Jamaica Jamaika
James (Raam. henkilöitä) Jaakob
James (Raam. kirja) Jaakobin kirje
James (hallitsijoita) Jaakko : Jaakon
Jammu Jammu [džammu] • Sovinnaisasu Džammu vanhentunut.
Jamtland Jämtlanti [jemtlanti] (: Jämtlannissa) ~ Jämtland [jemtland]
Japan Japani • Nihon ~ Nippon (ja)
Japhet ~ Japheth Jaafet (1933) ~ Jafet (1992)
Jason (mytol.) Iason • Iásōn (grc)
Java (saari) Jaava : Jaavalla
Jeddah ~ Jedda ~ Jiddah ~ Jidda Jedda [jedda ~ džedda] • Jidda (ar)
Jehovah Jehova • Jahven nimi us. englannissa, suomessa yl. vain Jehovan todistajien kielessä.
Jeremiah (Raam.) Jeremia
Jericho Jeriko • Yeriho (he), Ārīḥā (ar)
Jerome, Saint Hieronymus : Hieronymuksen (←la)
Jersey Jersey [džöösi] : Jerseyssä : Jerseyyn [džöösiin]
Jerusalem Jerusalem • Yerushalayim (he)
Jesus (Raam.) Jeesus : Jeesuksen
Jesus of Nazareth Jeesus Nasaretilainen
Joanna (kuningattaria) Johanna • Juana (es)
Joan of Arc Jeanne d’Arc [žan dark] (←fr)
John (hallitsijoita) Juhana • Johan (sv), Jean (fr), João (pt)
John (Raam. henkilöitä, paaveja) Johannes : Johanneksen • Ioannes (la)
John (Raam. kirjoja) Johanneksen kirje
John Lackland Juhana Maaton : Juhana Maattoman • Jean Sans Terre (fr)
John the Baptist Johannes Kastaja • Jean le Baptiste (fr)
Jokkmokk Jokimukka : Jokimukassa ~ Jokkmokk : Jokkmokkissa
Jonkoping Jönköping [jöntšööping] (←sv)
Jordan (maa) Jordania
Joseph (Raam., hallitsijoita) Joosef
Joseph Stalin Josif Stalin ~ Iosif Stalin • Iósif Stálin (ru)
Josephus ~ Flavius Josephus Josephus [josefus] (: Josephuksen) ~ Flavius Josephus
Joshua (Raam.) Joosua
Joule Joule [džuul] : Joulen [džuulen ~ džuulin] • Mittayksikön nimenä pienellä: joule (en, fi).
Jove Juppiter • Iuppiter : Iovis (la)
Jovian Jovianus [joviaanus] : Jovianuksen
Juan Carlos Juan [huan] Carlos : Juan Carloksen (←es)
Juan Fernandez Islands Juan Fernándezin saaret [huan fernandesin saaret]
Judah (Raam.) Juuda
Judas Iscariot Juudas Iskariot
Jude (Raam.) Juudas : Juudaksen ~ Juudaan
Judea Juudea ~ Juuda • Yehudah (he)
Judges (Raam.) Tuomarien kirja
Julian (keisareita) Julianus [juliaanus] : Julianuksen (←la)
Julian (adj.) juliaaninen; Juliuksen
Julian Alps Juliaaniset Alpit ~ Juliset Alpit • Julijske Alpe (sl), Alpi Giulie (it), Julische Alpen (de)
Julian March Venezia Giulia [venetsia džuulia] (←it) • Julisch Venetien (de)
Juliet (Romeon rakastettu) Julia [juulia ~ julia]
Julio-Claudian dynasty Juliusten–Claudiusten suku
Justin (antiikin henkilöitä) Justinus
Justinian Justinuksen
Jutland Jyllanti : Jyllannissa • Jylland (da), Jütland (de) • Aik. myös Juutinmaa.
Juvenal Juvenalis [juvenaalis] : Juvenaliksen
Kabardino-Balkaria Kabardi-Balkaria
Kabul Kabul • Kābul (ps)
Kalevala (paikkakunta) Uhtua : Uhtualla ~ Kalevala : Kalevalassa • Kálevala (ru)
Kalix Kalix [kaaliks] (←sv) ~ Kainuu
Kallas Kallas : Kallaksen ~ Kallasin • Virolaisena nimenä Kallas : Kallasin, Suomessa käytettynä Kallas : Kallaksen.
Kalmykia Kalmukia • Kalmýkija (ru)
Kamchatka Kamtšatka • Kamtšátka (ru)
Kamennogorsk Antrea • Kamennogórsk (ru)
Kandalaksha Kantalahti : Kantalahdessa • Kandalákša (ru)
Karachai-Cherkessia Karatšai-Tšerkessia
Karachi Karachi [karatši] • Sovinnaisasu Karatši vanhentunut.
Karaganda ~ Karagandy Karaganda • Karagandá (ru), Qarağandı (kz)
Karasjok Kaarasjoki • Karasjok (no)
Karavanke Karavankit : Karavankeilla • Caravanche (it), Karawanken (de)
Karelia Karjala • Karelien (sv), Karélija (ru)
Karelian Isthmus Karjalankannas : Karjalankannaksella • Aik. yl. Karjalan kannas, joka nyk. taas sallittu. Usein lyhentyneenä: Kannas.
Karesuando Kaaresuvanto : Kaaresuvanto • Karesuando (sv)
Karin Månsdotter Kaarina Maununtytär
Karis Karjaa : Karjaalla • Karis (sv)
Karlovy Vary ~ Carlsbad Karlovy Vary [karlovi vari] (←cz) ~ Karlsbad [kaarlsbaad] (←de) • Karlsbad lähinnä historiassa.
Kashgar ~ Kashi Kašgar ~ Kasi [kaši] • Kāshí (zh)
Kashmir Kashmir [kašmir] ~ Kašmir
Kashubia Kasubia • Kaszuby (pl)
Kathmandu Kathmandu [katmandu] ~ Katmandu • Kielitoimiston mukaan voidaan ääntää myös [kaathmanduu] ja taivuttaa sen mukaisesti (Kathmanduta, Kathmanduhun).
Kattegat Kattegat (←da) • Kattegatt (sv)
Kautokeino Koutokeino • Kautokeino (no)
Kaunas Kaunas : Kaunasissa (←lt)
Kazakhstan Kazakstan [kasakstan] • Kazáhstan (ru), Qazaqstan (kz)
Kazakh Steppe ~ Kirghiz Steppe Kirgiisiaro ~ Kirgiisienaro
Kazan Kazan [kazan ~ kasan] • Kazánʹ (ru), Qazan (tt) • Aik. sovinnaisnimi Kasan.
Keeling Islands ~ Cocos Islands Kookossaaret ~ Keelingsaaret [kiilingsaaret]
Kelvin Kelvin • Mittayksikön nimenä pienellä: kelvin (en, fi).
Kentucky Kentucky [kentaki] : Kentuckyssa : Kentuckyyn [kentakiin]
Kenya Kenia
Kerch Kertš (←ru)
Kerkyra ~ Corfu Korfu : Korfulla (~ Korfussa) • Kérkira ~ Kerkyra (ell)
Kestenga Kiestinki : Kiestingissä • Kestenʹga (ru)
Khachaturian Hatšaturjan • Hatšaturján (ru), Khachaturyan (hy)
Khakassia Hakassia • Hakásija (ru)
Khania Hania • Haniá ~ Chania (ell)
Kharkiv ~ Kharkov Harkova • Hárʹkov (ru), Hárkiv (uk)
Khartoum Khartum [kartum]
Khingan ~ Hinggan Hingan ~ Xingan [ksingan] • Xīng’ān (zh)
Khovanshchina Hovanštšina • Hovánštšina (ru)
Khrushchev Hruštšov • Hruštšóv (ru) • suomessa aik. usein Hruštšev t. Hrushtshev
Khyber Pass Khaibarsola [kaibarsola] ~ Khybersola [kaibersola]
Kiev Kiova • Kíjev (ru), Kýjiv (uk) • ruokalajin nimi Kievin kana ~ Kiovan kana
Kilimanjaro Kilimanjaro ~ Kilimandžaro [kilimandžaaro] • Eksonyymit-sivuston mukaan Kilimandžaro on vanhentunut, mutta aiemmin se oli vakiintunut. Tunnetun kirjan suomennoksessa esiintyi aiemmin Kilimandšaro.
Kimberley Kimberley [kimberlei] : Kimberleyssä : Kimberleyhin
Kimito Kemiö • Kimito (sv)
Kinneret = Gennesaret
Kirghiz Steppe Kirgiisiaro ~ Kirgiisienaro
Kirkenes Kirkkoniemi : Kirkkoniemessä • Kirkenes (no, sv)
Kiruna Kiiruna
Kishinev Chişinǎu [kišinau] (←ro) • Kišinjóv (ru) • Aik. Kišinov ~ Kišinev.
Klaipeda Klaipėda (←lt) • Memel (de) • Hist. myös Memel [meemel].
Kola Kuola • Kolʹski poluóstrov (ru)
Kolkata Kalkutta : Kalkutassa ~ Kolkata • Kolkatā (bn)
Kohtla-Järve Kohtla-Järvi : Kohtla-Järvessä
Kolen Mountains Kölivuoristo ~ Köli ~ Skandit • Kölen ~ Skanderna ~ Fjällen (sv)
Koran ~ Quran Koraani • al-Qurʾān (ar)
Korpilombolo Korpilompolo • Korpilombolo (sv)
Korpo Korppoo • Korpo (sv)
Korsholm Mustasaari : Mustasaaressa • Korsholm (sv)
Kos Kos : Kosilla [kossilla ~ kosilla] • Kós (el)
Kosovo Kosovo • Kosovë ~ Kosova (sq)
Kotlin Island Retusaari • Kótlin (ru)
Kovno Kaunas : Kaunasissa (←lt) • Kóvno ~ Kóvna (ru) • Nyk. engl. yl. Kaunas.
Krakatao Krakatau (id)
Kristinestad Kristiinankaupunki • Kristinestad (sv)
Krivoy Rog ~ Kryvyi Rih Kryvyi Rih (←uk) • aik. yl. Krivoi Rog (←ru)
Krkonose Riesengebirge [riisengebirge] (←de) • Krkonoše (cz), Karkonosze (pl)
Kronoby Kruunupyy • Kronoby (sv)
Kronstadt Kronstadt [kronstat] • Ks. Cronstadt.
Kublai Khan Kublai-kaani
Kuressaare Kuressaari : Kuressaaressa
Kuril Islands, the Kuriilit • Kurílʹskije ostrová (ru)
Kuyavia Kujawy (←pl)
Kuybyshev ~ Kuibyshev Kuibyšev • Kúibyšev (ru)
Kvaenangen Naavuono • Kvænangen (no)
Kvarken Merenkurkku • Kvarken ~ Norra kvarken (sv)
Kwangchow Kanton ~ Guangzhou [guangžou] • Guǎngzhōu (zh)
Kyoto Kioto • Kyōto (ja)
Kyrgyzstan Kirgisia ~ Kirgistan ~ Kirgisistan • Kyrgystán (ru)
Kyushu Kyushu ~ Kiušu • Kyūshū (ja)
Lääne-Viru ~ Lääne-Virumaa Länsi-Virumaa : Länsi-Virumaalla
Laban (Raam.) Laaban (1933) ~ Laban (1992)
Labe ~ Elbe Elbe; Labe • Labe (cz) • Ks. Elbe.
Laccadive Islands Lakkadiivit : Lakkadiiveilla
Lacedaemon (jumala) Lakedaimon • Lakedáimōn (grc)
Lacedaemonia (maant.) Lakedaimon • Lakedáimōn (grc) • Sama kuin Sparta t. Lakonia.
Laconia Lakonia • Lakōnikê (grc), Lakonía (ell)
La Coruña A Coruña [a korunja] (←gl) ~ La Coruña [la korunja] (←es)
Ladislaus (Puolan kuninkaita) Vladislav • Władysław (pl)
Ladoga, Lake Laatokka : Laatokalla • Ládoga (ru)
Lake Como Comojärvi [koomojärvi] ~ Lago di Como [laago di koomo](←it)
Lake Constance Bodenjärvi [boodenjärvi] • Bodensee (de)
Lake District Lake District [leik distrikt] : Lake Districtissä ~ Järviseutu : Järviseudulla
Lake Garda Gardajärvi ~ Lago di Garda [laago di garda] (←it)
Lake Geneva ~ Lake Léman Genevenjärvi • Lac Léman (fr), Genfersee (de)
Lake Ladoga Laatokka : Laatokalla • Ládoga (ru)
Lake Maggiore Maggiorejärvi [madžoorejärvi] ~ Lago Maggiore [laago madžoore] (←it)
Lake Nyasa ~ Nyassa ~ Niasa Malawijärvi [malavijärvi] • Engl. yl. Lake Malawi.
Lake Onega Ääninen : Äänisellä ~ Äänisjärvi • Onégo ~ Onéžskoje ózero (ru)
Lake Peipus Peipsijärvi • Peipsi järv ~ Peipsi-Pihkva järv (et), Tšudskóje ózero (ru)
Lake Pihkva Pihkovanjärvi • Pihkva järv (et), Pskóvskoje ózero (ru)
Lake Superior Yläjärvi • Lac Supérieur (fr)
Lake Ülemiste Ülemistejärvi • Ülemiste järv (et)
Lake Victoria Victorianjärvi ~ Victoriajärvi ~ Viktoriajärvi ~ Viktorianjärvi
Lake Zug Zugjärvi [tsuugjärvi] ~ Zuginjärvi [tsuuginjärvi] • Zugersee (de)
Lakselv Lakselv (←no) : Lakselvissa (~ Lakselvissä) ~ Lemmijoki : Lemmijoella (~ Lemmijoessa)
Lakshadweep Lakkadiivit : Lakkadiiveilla • Lakṣadvīp (ms)
Lamentations, Book of Valitusvirret
Lanzarote Lanzarote [lansaroote] : Lanzarotella (←es) • Ääntyy us. [lantsarootte].
Lao Tse ~ Laozi Laotse • Lǎozǐ (zh)
La Paz La Paz [la pas]
Lapland Lappi : Lapissa • Lappland (sv)
Larnaca Larnaka • Lárnaka (ell)
Larsmo Luoto : Luodossa
Latakia ~ Lattakia Latakia
Latgalia Latgallia • Latgalia (lv)
Latin America Latinalainen Amerikka • América Latina ~ Latinoamérica (es)
Lausanne Lausanne [losanne] (←fr)
Lawrence of Rome Pyhä Laurentius (: Pyhän Laurentiuksen); Pyhä Lauri • Pyhä Lauri puhuttaessa hänelle omistetuista Suomen kirkoista yms.
Lazio ~ Latium Latium ~ Lazio [laatsio] • EU:n alueiden nimien luettelossa italian mukaan Lazio, mutta muuten usein latinan mukaan Latium
League of Nations Kansainliitto
Leah (Raam.) Leea (1933) ~ Lea (1992)
Lebanon Libanon
Le Corbusier Le Corbusier [ləkorbyzjee] : Le Corbusier’n : Le Corbusier’ta : Le Corbusier’hen
Lefkada ~ Leucas ~ Leucadia Lefkas : Lefkaksessa • Leukás (grc), Lefkáda (ell)
Leghorn ~ Livorno Livorno (←it)
Le Havre Le Havre [lə aavre] (←fr) : Le Havressa
Lemesos Limassol • Lemesós (ell), Limasol ~ Leymosun (tr)
Lenin Lenin [lenin ~ leenin] • Lénin (ru)
Leninsky Avenue Leninski prospekt ~ Leninin valtakatu • Léninski prospékt (ru)
Leo (horoskooppimerkki) leijona
Leo (tähtikuvio) Jalopeura ~ Leijona
Leo Minor Pikku Jalopeura
Lepontine Alps Lepontiset Alpit ~ Lepontisilla Alpeilla • Alpi Lepontine (it)
Lesbos Lesbos : Lesboksessa ~ Lesboksella • Lésbos (grc), Lésvos (ell)
Lesser Antilles Pienet-Antillit : Pienillä-Antilleilla
Lesser Slave Lake Pieni Orjajärvi
Lesser Sunda Islands Pienet Sundasaaret
Lesser Syrtis Vähä-Syrtti : Vähässä-Syrtissä • Syrtis minor (la)
Levi (Raam.) Leevi
Leviathan Leviatan
Leviticus (Raam.) 3. Mooseksen kirja ~ Leviticus : Leviticuksen
Libra (tähtikuvio) Vaaka : Vaa’an • Horoskooppimerkkinä suomessa pienellä alkukirjaimella.
Lidia ~ Lidiya (venäl. etunimi) Lidia ~ Lidija • Lídija (ru)
Liechtenstein Liechtenstein [lihtenstain ~ lihtenštain] (←de)
Liege Liège [lieež] (←fr)
Lielupe Lielupe (←lv) ~ Aa ~ Aajoki • Kurländische Aa (←de) • Aa ~ Aajoki lähinnä historiassa.
Liepaja Liepāja (←lv) • Libau (de) • Hist. myös Libau.
Liinakhamari Liinahamari • Liinahamári (ru), Limhammar (sv)
Lima Lima [liima ~ lima] (←es)
Limassol Limassol • Lemesós (ell), Limasol ~ Leymosun (tr)
Limfjord Limvuono • Limfjorden (da)
Linnaeus, Carolus Linné [linnee] : Linnén : Linnéhen, Carl von [kaarl fon] • Pelkkää sukunimeä käytettäessä ilman von-sanaa
Lion (horoskooppimerkki) leijona
Lion (tähtikuvio) Jalopeura ~ Leijona
Lipari Islands ~ Aeolian Islands Liparisaaret ~ Lipariset saaret ~ Eoliset saaret
Lisbon Lissabon (←sv) • Lisboa (pt)
Lithuania Liettua • Lietuva (lt)
Little Bear (tähdistö) Pikku Karhu • Ursa minor (la)
Little Belt, the Vähä-Belt : Vähässä-Beltissä • Lillebælt (da)
Little Dipper, the Pikku-Otava
Livonia Liivinmaa : Liivinmaalla
Ljubljana Ljubljana [ljubljaana] (←sl) • Laibach (de), Lubiana (it)
Lloyd’s Lloyd’s [loids] : Lloyd’sin : Lloyd’silla
Lodz Łódź (←pl) • Ääntyy puolassa [wutš].
Loeb Loeb [lööb] (←de)
Lofoten Lofootit : Lofooteilla
Lombardy Lombardia (←it)
Lome Lomé [lomee] : Loméssa : Loméhen (←fr)
London Lontoo : Lontoossa : Lontooseen
Lorraine Lorraine [loreen] : Lorrainessa [loreenessa] ~ Lothringen [lotringen] • Lothringen lähinnä historiassa.
Los Angeles Los Angeles [los ändželes]
Louis (hallitsijoita) Ludvig • Ludwig (de), Louis (fr)
Louisa Ulrika Loviisa Ulriika • Lovisa Ulrika (sv)
Louisiana Louisiana [luisiaana]
Lourenco Marques Lourenço Marques [lorenso markes] (←pt) • Nyk. Maputo.
Lower Saxony Ala-Saksi • Niedersachsen (de)
Lowlands ~ Scottish Lowlands Alamaa ~ Skotlannin Alamaa
Lubeck ~ Luebeck Lyypekki : Lyypekissä • Lübeck (de)
Lucan Lucanus : Lucanuksen (←la)
Lucerne Luzern [lutsern] (←de)
Lucian Lukianos : Lukianoksen • Lūkianós (grc), Lucianus (la)
Luga (Venäjällä) Laukaa ~ Luga • Lúga (ru)
Luga Bay Laukaanlahti • Lúžskaja gubá (ru)
Luga River Laukaanjoki • Lúga (ru)
Luhansk Luhansk (←uk) • aiemmin yleensä Lugansk (←ru)
Luga River Laukaanjoki • Lúga (ru)
Lukashenko, Alexander Lukašenka, Aljaksandr (←be) • Lukašénko, Aleksándr (ru)
Luke (Raam., paaveja) Luukas : Luukkaan • Lucas (la)
Lulea Luulaja • Luleå (sv)
Lumparn Lumpari • Lumparn (sv)
Luneburg Heath ~ Lunenburg Heath Lüneburginnummi [lyyneburginnummi] • Lüneburger Heide (de)
Luther, Martin Luther [lutter], Martti : Martin
Lushun Lüshun [lyšun] • Lǚshùn (zh) • Sovinnaisasu Lyšun vanhentunut
Lutheran luterilainen
Luxembourg (maa) Luxemburg (←de) • Lëtzebuerg (lb)
Luxembourg ~ Luxembourg City (kaupunki) Luxemburg • Lëtzebuerg (lb)
Luxor Luxor • Sovinnaisasu Luksor harvinainen.
Luzon Luzon [luson ~ lutson]
Lviv (kaupunki) Lviv • Lʹviv (uk), Lʹvov (ru), Lwów (pl), Lemberg (de) • aik. yl. Lvov
Lycabettus Lykabettos (: Lykabettoksen) ~ Likavittos (: Likavittosin) • Lykabēttós (grc), Likavittós ~ Lykavittos (ell)
Lydia Lyydia
Lyme Lyme [laim] : Lymeä ~ Lymea [laimea ~ laimia]
Lyngen Yykeä ~ Jyykeä
Lyon ~ Lyons Lyon [lioon] (←fr)
Macao Macao • Macau (pt), Àomén (zh) • Virall.: Macao, Kiinan erityishallintoalue.
Maccabees (Raam. apokryfikirjoja) Makkabealaiskirja • 1 Maccabees (en) = 1. Makkabealaiskirja (fi).
Macedonia Makedonia • Historiassa. Nykyinen valtio nyk. virall. Pohjois-Makedonia.
Madagascar Madagaskar : Madagaskarissa ~ Madagaskarilla
Madinah ~ Medina Medina • al-Madīna (ar)
Madras Chennai [tšennai] ~ Madras • Ks. Madras.
Magellan, Ferdinand Magalhães, Fernão (←pt)
Magellanic Clouds Magalhãesin pilvet
Maghreb ~ Maghrib Maghreb; Atlasmaat • Sisältää ainakin Marokon, Algerian ja Tunisian (Atlasvuoriston alueen). Jos mukaan luetaan myös Libya ja Tunisia, on Maghreb-nimi sopivampi.
Magnus (hallitsijoita) Maunu • Magnus (sv)
Magnus Barnlock Maunu Ladonlukko : Maunu Ladonlukon • Magnus Ladulås (sv)
Magog Maagog (1933) ~ Magog (1992)
Maiden, the (tähtikuvio) Neitsyt : Neitsyen • Horoskooppimerkkinä suomessa pienellä alkukirjaimella.
Majorca ~ Mallorca Mallorca [majorka] : Mallorcalla (←es)
Makassar Makassar • Muoto Makasar vanhentunut.
Malacca Malakka : Malakassa
Malaga Málaga [malaga] (←es)
Malagasy (adj.) Madagaskarin; madagaskarilainen • Aik. myös Madagaskarin nimenä.
Malax Maalahti : Maalahdessa • Malax (sv)
Malay Malaija
Malay Archipelago Malaijien saaristo
Malaysia Malesia
Malawi Malawi [malavi]
Malbork Malbork (←pl) ~ Marienburg (←de) • Historiassa Marienburg.
Maldives Malediivit : Malediiveilla
Male (Malediiveilla) Malé [male] : Maléssa : Maléen
Malev Malév [malev ~ maleev ~ moleev] (←hu)
Malmo Malmö [malmöö] : Malmössä : Malmöhön (←sv)
Malta Malta : Maltalla ~ Maltassa
Maluku ~ Moluccans Molukit : Molukeilla
Manaus Manaus : Manausissa • Kotuksen mukaan myös myös Manaus : Manauksessa
Manchuria Mantšuria
Mandalay Mandalay [mandalei ~ mandalai] : Mandalayssa : Mandalayhin
Mandate for Palestine Palestiinan (brittiläinen) mandaatti(alue) • V. 1920–1948.
Mantua Mantova • Mantova (it), Màntova (vec)
Mao Zedong ~ Mao Tse-tung Mao Zedong [tsedong] ~ Mao Tse-tung • Máo Zédōng (zh)
Marathon (Kreikassa) Marathon [marathon ~ maraton] • Marathṓn (grc), Marathónas (ell) • Kuvaann. maratonjuoksu, maraton.
Marches, the (Italiassa) Marche [marke] (←it)
Marcus (paavi) Markus : Markuksen
Maremma Maremmit : Maremmeilla • Maremma (it)
Margret ~ Margretha ~ Margrethe (kuningattaria) Margareeta • Margrethe (da), Margareta (sv)
Margaret (kuningattaria, käskynhaltijoita, pyhimyksiä) Margareeta • Margareta (sv), Margarete (de), Marguerit (fr)
Maria (venäl. etunimi) Maria ~ Marija • Maríja (ru)
Mariana Islands ~ Marianas Mariaanit : Mariaaneilla
Mariana Trench Mariaanien hauta
Maria Theresa Maria Teresia • Maria Theresia (de)
Mariehamn Maarianhamina • Mariehamn (sv)
Mari El ~ Mariy El Mari • Marí El (ru)
Mark (Raam.) Markus : Markuksen
Mark Antony Marcus Antonius : Marcus Antoniuksen (←la)
Marlowe Marlowe [maalou] : Marlowen : Marloweta : Marlowehun • Kirjoitusasun mukainen taivutus (Marlowea, Marloween) on tavallisempi kuin ohjeiden mukainen.
Marmara Sea Marmaranmeri ~ Marmarameri
Marquesas Islands Marquesassaaret [markesassaaret]
Marrakech ~ Marrakesh Marrakech [marrakeš] (←fr) • Murrākush (ar) • Sovinnaisasu Marrakeš harvinainen.
Marseillaise, la Marseljeesi
Marseille ~ Marseilles Marseille [marsej] : Marseillessa [marsejissa] : Marseilleen [marsejiin] ~ Marseille [marsei] : Marseillessa [marseissa] : Marseillehin [marseihin] (←fr)
Marshall Islands ~ Marshalls Marshallinsaaret [maršallinsaaret]
Martial (runoilija) Martialis [martiaalis] : Martialiksen (←la)
Martin (paaveja) Martinus : Martinuksen
Martinique Martinique [martinik] : Martiniquessa : Martiniqueen (←fr)
Mary (Raam., kuningattaria) Maria • María (es)
Mary (nimenä muutoin) Mary [meəri ~ meri] : Maryn : Marya [meəriä ~ meriä] ~ Maryä
Maryland Maryland [meriländ ~ meəriländ] : Marylandissa [meriländissä ~ meəriländissä] : Marylandissä
Mary Magdalene ~ Mary of Magdala Maria Magdaleena (1938) ~ Magdalan Maria (1992)
Mascarene Islands ~ Mascarenes Maskareenit
Matarengi Matarenki : Matarengissa
Mata-Utu, Mata’utu Matāʻutu • Kielitoimiston listassa Matâ'utu, EU:n listassa Matâ’utu. Paikallisella kielellä Matāʻutu.
Matthew (Raam.) Matteus : Matteuksen
Mauretania (antiikissa) Mauretania
Mauritania (nyk. valtio) Mauritania
Mauritius Mauritius : Mauritiuksella ~ Mauritiuksessa
Mayotte Mayotte [majot] : Mayottessa [majotessa]
Maximilian (hallitsijoita) Maksimilian
McDonald’s McDonald’s [mäk donalds] : McDonald’sin : McDonald’silla
Mecca Mekka : Mekassa • Makka (ar)
Medes ~ Mede ∼ Media (hist. maa) Meedia
Mediterranean Sea, the Välimeri
Medvezhyegorsk Karhumäki : Karhumäessä • Medvežʹjegórsk (ru)
Mehmed (sulttaaneita) Muhammed ~ Mehmed • Mehmed ~ Mehmet (tr)
Mesomamerica Mesomamerikka • kulttuurihistoriallinen käsite; alue vaihtelee, suunnilleen Keski-Meksikosta Nicaraguaan ja Hondurasiin
Meister Eckhart Mestari Eckhart
Memphis (muin. Egyptissä) Memfis : Memfiissä : Memfiiseen • Käytössä myös taivutukset Memfiksessä : Memfikseen ja Memfisissä : Memfisiin.
Memphis (nyk. kaupunkeja) Memphis [memfis] : Memphisiin : Memphisissä
Menam Menam • Nyk. Chao Praya.
Mercouri, Melina Mercouri [merkuuri], Melina • Merkúri, Melína ~ Merkouri, Melina (ell)
Mercury (jumala ja planeetta) Merkurius : Merkuriuksen • Mercurius (la)
Mesopotamia Mesopotamia ~ Kaksoisvirranmaa • Mesopotamien ~ Tvåflodslandet (sv) • Kaksoisvirranmaa vanhahtava.
Messenia Messenia • Messēnía (grc), Messinía (ell)
Messiah Messias : Messiaan
Methodius Methodios : Methodioksen
Methuselah (Raam.) Metusalem ~ Metuselah (1992) ~ Metusalah (1933) • Yleiskielessä vain Metusalem, jota ei esiinny raamatunsuomennoksissa.
Metz Metz [mets]
Meuse ~ Maas (joki) Maas (←nl, de) • Meuse (fr)
Meuse (Ranskan alue) Meuse [möös] : Meusessa (~ Meusessä) : Meuseen
Mexico Meksiko • México (es). Valtion nimi.
Mexico City México [mehiko ~ meksiko] ~ Ciudad de México [siudad de mehiko] (←es) • Mexico City [meksiko siti] käytössä yleisesti myös suomessa, samoin Meksiko myös kaupungin nimenä.
Michael (keisareita) Mikael • Mikhaḗl (grc)
Michael (tsaareja) Mihail • Mihaíl (ru)
Michael (ylienkeli) Mikael (1992) ~ Miikael (1938)
Michigan Michigan [mišigan]
Micronesia Mikronesia
Midas Midas : Midaksen ~ Midaan.
Middle AmericaVäli-Amerikka • Merkitys vaihtelee. Suomen ilmaus tarkoittaa yleensä Keski-Amerikkaa ja Länsi-Intiaa.
Middle East Lähi-itä : Lähi-idässä
Midwest ~ Middle West Keskilänsi
Mikhail Mihail • Mihaíl (ru)
Milan Milano (←it) • Mailand (de)
Milky Way, the Linnunrata : Linnunradan
Minnesota Minnesota : Minnesotassa
Minsk Minsk • Minsk ~ Mensk (be)
Minneapolis Minneapolis : Minneapolisissa
Mississippi Mississippi [missisippi] : Mississippin
Mocha ~ Mokha (Jemenissä) Mokka : Mokassa • al-Mukhā (ar)
Moen ~ Mon (saari Tanskassa) Møn [möön] (←da) • Möen (sv)
Moët Moët [moet] : Moëtin (←nl)
Mogadishu Mogadishu [mogadišu] ~ Muqdisho [mukdišo] (←so)
Mogilev ~ Mahilow Mahiljou (←be) • Aiemmin yleensä Mogilev t. Mohiljov (←ru).
Mojave Mojave [mohave]
Moluccan Islands ~ Moluccans Molukit : Molukeilla : Molukkien
Mont Blanc Mont Blanc [mõ blã ~ mont blank] : Mont Blancin • mont Blanc (fr)
Mont Cenis Mont Cenis [mõ senii] : Mont Cenis’llä • mont Cenis (fr)
Montreal Montreal [montriool ~ montreal] • Montréal (fr)
Moravia Määri • Morava (cz), Mähren (de)
Mordvinia ~ Mordovia Mordva
Morocco Marokko : Marokossa
Mosambique ~ Mozambique Mosambik • Moçambique (pt)
Moshchny Island Lavansaari • Móštšnyi ostróv (ru)
Moscow Moskova • Moskvá (ru)
Moscow River Moskvajoki [maskváajoki] ~ Moskovanjoki • Moskvá ~ Moskvá-reka (ru)
Moselle Mosel [moosel] (←de)
Moses (Raam.) Mooses : Mooseksen • Moshe (he)
Mountain Standard Time Kalliovuorten aika
Mount Athos Athos • Ks. Athos.
Mount of Olives Öljymäki : Öljymäellä
Muhammad ~ Mohammed (profeetta) Muhammed • Muḥammad (ar)
Mukden Mukden • Nyk. Shenyang.
Mumbai Mumbai ~ Bombay [bombei] : Bombayssa : Bombayhin • Mumbaī (mr) • Bombay aiemmin yleinen.
Munchausen Münchhausen [mynhhausen] (←de)
Munich München [mynhhen] : Münchenissä (←de) • Monaco di Baviera (it)
Murmansk Murmansk [muurmansk]; Muurmanni • Múrmansk (ru) • Muurmanni nyk. vain joissakin yhteyksissä: Muurmannin rata, rannikko, legioona.
Muscat Masqat [maskat] • Masqaṭ (ar) • Masqat nyk. virall. Aik. usein Muskat, joskus Maskat.
Myanmar Burma ~ Myanmar : Myanmarissa • Ks. Burma.
Mycenae Mykene • Mykênai ~ Mykḗnē (grc), Mikínes ~ Mykines (ell)
Mycenaean mykeneläinen; Mykenen
Mykolajiv Mykolajev (←uk) • aiemmin yleensä Nikolajev (←ru)
Myrtoan Sea Myrtoonmeri • Mirtóo Pélagos ~ Myrtoo Pelagos (ell)
Nagorno-Karabakh Vuoristo-Karabah • Nagórnyi Karabáh (ru)
Nagoya Nagoya [nagoja] (←ja) ~ Nagoja • Sovinnaisasu Nagoja nyk. harv.
Nagu Nauvo • Nagu (sv)
Naissaar Naissaari : Naissaaressa • Naissaar (et)
Nancy Nancy [nãsii ~ nansii] : Nancyssa : Nancyhin
Nan Hai Etelä-Kiinan meri • Nán Hǎi
Nanjing ~ Nanking Nanjing [nandžing ~ nanjing] ~ Nanking • Nánjīng (zh) • Nanking vanha sovinnaisasu
Nantes Nantes [nããt ~ naant ~ nantes] : Nantesissa
Naphtali (Raam.) Naftali
Naples Napoli (←it) • Neapel (sv, de)
Napoleon Napoleon • Napoléon (fr)
Napoleonic Code Code Napoléon [kod napoleon] ~ Code civil [kod sivil] • code Napoléon ~ code civil ~ code civil des Français (fr)
Närpes Närpiö • Närpes (sv)
Narva Bay Narvanlahti • Narva laht (et)
Narva River Narvanjoki : Narvanjoen • Narva jõgi (et)
Natalia ~ Nataliya (venäl. etunimi) Natalia ~ Natalija • Natálija (ru)
Natalya (venäl. etunimi) Natalja • Natálʹja (ru)
Nathan (Raam.) Naatan (1933) ~ Natan (1992)
Navarre Navarra
Naypyidaw ~ Naypyitaw ~ Nay Pyi Taw Naypyidaw [naipyidav] : Naypyidawissa : Naypyidawiin • Ääntyy burmassa [nepjido].
Nazareth Nasaret • Naserat (he)
N’Djamena N’Djamena [indžamena]
Near East Lähi-itä : Lähi-idässä
Nebuchadnezzar Nebukadnessar (Raamatussa) ~ Nebukadressar (uusissa historiankirjoissa)
Nehemiah (Raam.) Nehemia
Neiden (Norjassa) Näätämö • Neiden (no)
Neisse Neisse (~ Neiße) [naisse] • Neiße (de), Nisa (cz), Nysa (pl)
Neman ~ Nemunas ~ Niemen (joki) Niemen (←pl) • Nemunas (lt), Néman (ru), Njóman (be), Memel (de)
Neptune Neptunus : Neptunuksen (←la)
Netherlands, the Alankomaat : Alankomaissa • Nederland (nl)
Netherlands Antilles Alankomaiden Antillit : Alankomaiden Antilleilla • Nederlandse Antillen (nl) • Lakkautettu 2010.
Neuchatel Neuchâtel [nöšatél] (←fr) • Neuenburg (de)
Neva River Neva ~ Nevajoki • Nevá (ru)
Nevsky Avenue Nevski prospekt ~ Nevan valtakatu • Névski prospékt (ru) • Suomennosta käytetään lähinnä kirjallisuudessa.
New Aquitaine Uusi-Akvitania • Nouvelle-Aquitaine (fr)
New Caledonia Uusi-Kaledonia : Uudessa-Kaledoniassa
New Delhi New Delhi [njuu delhi] • Naī Dillī (hi) • Intian pääkaupunki, Delhin metropolialueella. Joskus nimellä ”Uusi Delhi”, joka tulisi kirjoittaa ”Uusi-Delhi”.
New England Uusi-Englanti : Uudessa-Englannissa
New Guinea Uusi-Guinea [ginea] : Uudessa-Guineassa
New Hebrides Uudet-Hebridit : Uusilla-Hebrideillä • Nyk. Vanuatu.
New Jersey New Jersey [nyy džöösi] : New Jerseyssä : New Jerseyyn [džöösiin]
Newland ~ Uusimaa (Suomessa) Uusimaa : Uudellamaalla
New Mexico New Mexico [njuu meksiko] ~ Uusi-Meksiko : New Mexicossa ~ Uudessa-Meksikossa • Nuevo México (es)
New Netherland Uudet-Alankomaat : Uusissa-Alankomaissa • Nieuw-Nederland (nl)
New South Wales Uusi Etelä-Wales
New Orleans New Orleans [njuu ooliins ~ nyy oorliins] : New Orleansissa • Nouvelle-Orléans (fr)
Newton Newton [njuuton] • Mittayksikön nimenä pienellä: newton (en, fi).
New World Uusi maailma • Amerikan kaksoismanner, Etelä- ja Pohjois-Amerikka yhdessä
New York New York [nyy jork]
New Zealand Uusi-Seelanti : Uudessa-Seelannissa
Niamey Niamey [niamei] : Niameyssa : Niameyhin • Ääntyy ranskassa [njamee].
Nicaea Nikea • Níkaia (grc)
Nice Nizza [nitsa] (←it) • Nice (fr)
Nicholas (paaveja) Nikolaus : Nikolauksen
Nicholas (tsaareja) Nikolai • Nikolái (ru)
Nicobar Islands ~ Nicobars Nikobaarit
Nicosia Nikosia • Lefkosía (ell), Lefkoşa (tr)
Nile Niili
Nilsas Nilsas : Nilsaksen : Nilsasta
Nimes Nîmes [nim] : Nîmesissä [nimissä ~ nimmissä] (←fr)
Noah (Raam.) Nooa • Usein myös Nooak.
Nordic countries, the Pohjoismaat ~ Pohjola
Nordkapp ~ North Cape Nordkapp [nuurdkap] : Nordkappissa ~ Nordkapissa • Nordkap (de) • Aik. suomessa myös Nordkap.
Nordreisa Raisi • Nordreisa (no)
Normandy Normandia • Normandie (fr)
Norrland ~ Northland Norlanti : Norlannissa • Norrland (sv)
Northeast Passage Koillisväylä
Northern Dvina River Vienanjoki • Sévernaja Dviná (ru)
North Island Pohjoissaari • Uudessa-Seelannissa
North Macedonia Pohjois-Makedonia • Severna Makedonija (mk). Itsenäinen valtio, aik. nimi Makedonia t. Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia.
North Pole Pohjoisnapa
North Rhine-Westphalia Nordrhein-Westfalen [nordrain vestfaalen] (←de)
North Sea, the Pohjanmeri • Nordsjön (sv)
Northwest Passage Luoteisväylä
Northwest Territories Luoteisterritoriot
Norway Norja • Norge (nb, sv, da), Noreg (nn)
Notre-Dame (Pariisissa)[nootrə dam] (←fr) : Notre-Damen [nootrə damen] • Tarvittaessa tarkennettuna: Notre-Dame de Paris (fr), Pariisin Notre-Dame (fi). Kirjoitetaan usein Notre Dame.
Nouakchott Nouakchott [nuakšot] (←fr)
Noumea Nouméa [numea] (←fr)
Nouy Noüy [nui] : Noüyn : Noüyilla : Noüyhin (←fr)
Nova Scotia Nova Scotia [nova skotia ~ nouvə skoušə] • Nouvelle-Écosse (fr)
Novaya Zemlya Novaja Zemlja [noovaja zemljaa] : Novaja Zemljalla • Nóvaja Zemljá (ru)
Nubia Nubia • Myös asua Nuubia käytetään, etenkin yhdyssanassa nuubiankissa.
Nuku’alofa Nukuʻalofa (←to) ~ Nuku’alofa • Nimeen kuuluu merkki ʻ (U+02BB).
Numbers (Raam.) 4. Mooseksen kirja ~ Numeri
Nuremberg Nürnberg [nyyrnberg] (←de)
Nyasaland Njassamaa • Nyk. Malawi.
Nygårdas Nygårdas [nyygoordas] : Nygårdaksen : Nygårdasta
Nykarleby Uusikaarlepyy : Uudessakaarlepyyssä • Nykarleby (sv)
Oahu ~ O’ahu Oʻahu (←haw) ~ O’ahu ~ Oahu • Nimeen kuuluu merkki ʻ (U+02BB).
Occam ~ Ockham Occam ~ Okkam
Oceania Oseania
Octavian Octavianus [oktaviaanus] : Octavianuksen (←la)
Oder Oder [ooder] (←de) • Odra (pl, cz)
Odessa ~ Odesa Odessa • Odéssa (ru), Odésa (uk)
Ode to Joy Oodi ilolle • EU:n tunnuksena virallisesti Anthem of Europe.
Odisha Odisha [odiša] • Aik. Orissa.
Odyssey Odysseia • Odýsseia (grc)
Oedipe ~ Oedipus Oidipus : Oidipuksen • Oidípūs (grc), Oedipus (la)
Ofotfjord Ofotvuono [uufuutvuono] ~ Ofotinvuono [uufuutinvuono] • Ofotfjorden (no)
Oland ~ Öland Öölanti : Öölannissa • Öland (sv)
Olaf (hallitsijoita) Olavi • Olav (no), Oluf (da))
Olivetti Olivetti : Olivettin (~ Olivetin) (←it)
Olof Skötkonung Olavi Sylikuningas • Olof Skötkonung (sv)
Ononets Aunus : Aunuksessa • Olónets (ru) • kaupunki; myös nimiä Aunuksenkaupunki ja Aunuksenlinna käytetty aiemmin
Ononets Karelia Aunuksen Karjala; Aunus • Olónetskaja Karélija (ru)
Olympia Olympia • Olympía (grc), Olimbía ~ Olympia (ell)
Olympian olympolainen • antiikin Kreikan jumalista, joiden ajateltiin asuvan Olymposvuorella
Olympics ~ Olympic games olympialaiset
Olympus (vuori) Olympos • Ólympos (grc), Ólimbos ~ Olympos (ell)
Onega Äänisjoki ~ Onegajoki • Onéga (ru)
Onega Bay Äänislahti ~ Oneganlahti • Onéžskaja gubá (ru)
Oporto Porto
Orange (Et.-Afr.) Oranje (←nl)
Oravais Oravainen : Oravaisissa : Oravaisiin • Oravais (sv)
Ore Mountains, the Erzgebirge [ertsgebirge] (←de) • Krušné hory (cz)
Oresund Juutinrauma • Öresund (sv), Øresund (da)
Origen Origenes : Origeneen • Ōrigénēs (grc)
Origin of Species, the (kirja) Lajien synty
Orissa Orissa • Uusi nimi v. 2011: Odisha.
Orleans Orléans [orleaan(s)] : Orléansissa [orleaan(s)issa] :(←fr) • Vrt. New Orleans.
Orlice Mountains Adlergebirge (←de) • Góry Orlickie (pl), Orlické hory (cz)
Orly Orly [orlii] : Orlyssa : Orlyhin (←fr)
Ortler Alps Ortlesin Alpit ~ Ortlerin Alpit • Ortler-Alpen (de), Ortles-Cevedale (it)
Osaka Osaka • Ōsaka (ja)
Oscar (hallitsijoita) Oskar
Osiris Osiris : Osiriksen
Oslofjord Oslonvuono • Oslofjorden (no)
Ostend Oostende (←nl) • Ostende (fr, de)
Östergötland Itä-Götanmaa [itäjöötanmaa] : Itä-Götanmaalla • Östergötland (sv)
Ostrobothnia Pohjanmaa : Pohjanmaalla • Österbottn (sv)
Otto (hallitsijoita) Otto : Oton
Ottoman Empire Ottomaanien valtakunta ~ Osmanien valtakunta • Turkista ennen tasavallaksi muuttamista usein käytetty nimi; ks. Turkinmaan nimi
Ouagadougou Ouagadougou [uagadugu] : Ouagadougoussa : Ouagadougouun
Ovamboland ~ Owamboland Ambomaa : Ambomaalla ~ Ambomaassa
Overtornea (Ruotsissa) Övertorneå [öövertorneo] (: Övertorneåssa : Övertorneåån) ~ Ylitornio • Övertorneå (sv) • Myös Matarenki-nimeä käytetään.
Ovid Ovidius : Ovidiuksen (←la)
Pacific Ocean ~ Pacific Tyynimeri (: Tyynenmeren) ~ Tyyni valtameri ~ Iso valtameri
Pacific Standard Time (Yhdysvaltain) länsirannikon aika
Padua Padova (←it)
Pagasetic Gulf Pagasainlahti • Pagasitikós kólpos (ell)
Päijänne-Tavastia Päijät-Häme : Päijät-Hämeessä • Päijänne-Tavastland (sv)
Palace Square (Pietarissa) Palatsiaukio • Dvortsóvaja plóštšadʹ (ru)
Palatinate (Saksassa) Pfalz [pfalts] (←de)
Palatine Hill Palatinus : Palatinuksella (←la) • Palatino (it)
Paleochora Paleohora ~ Paleochora • Paleóhora ~ Palaiochora (ell)
Palestine Palestiina
Panama Panama • Panamá (es)
Panama City Panamá [panamaa] : Panamássa : Panamáhan • Kielitoimiston mukaan myös pitempi nimi Ciudad de Panamá (←es) on mahdollinen.
Panjab ~ Punjab Punjab [pundžab] ~ Panjab [pandžab] ~ Pandžab
Pankow Pankow [pankov] : Pankowissa • Saksassa [pankoo], sen mukaan taivutettuna Pankow’ssa.
Pantheon (Pariisissa) Panthéon [pãteõõ ~ panteon] : Panthéonin (←fr)
Papua New Guinea Papua-Uusi-Guinea [ginea] : Papua-Uudessa-Guineassa
Paraguay Paraguay [paraguai] (←es) : Paraguayssa : Paraguayhin
Pargas Parainen : Paraisilla : Paraisille • Pargas (sv)
Paris Pariisi
Parnassus (vuori) Parnassos : Parnassoksella • Parnassós (grc), Parnasós (ell)
Paros Paros : Paroksessa ~ Paroksella • Páros (el)
Patras Patras : Patraksessa ~ Patrasissa • Pátrai (grc), Pátra (grc)
Paul (apostoli, paaveja, hallitsijoita) Paavali • Paulus (la), Pável (ru) • Kuitenkin mm. St. Paul’s Cathedral (ei käännetä).
Pechenga Petsamo • Petšénga (ru)
Pechora River Petšora • Petšóra (ru)
Pechory Petseri (←et) • Petšóry (ru)
Pecs Pécs [peetš] (←hu)
Pedersore Pedersöre [pedersööre ~ pedärsööre] • Pedersöre (sv) • Virall. Pedersören kunta.
Pegasus Pegasos : Pegasoksen (antiikin siivekäs taruhevonen); pegasos : pegasoksen (edelliseen perustuva käsite, runoratsu); Pegasus : Pegasuksen (tähtikuvio) • Pḗgasos (grc)
Peking Peking ~ Beijing [beidžing] • Běijīng (zh)
Peloponnese ~ Peloponnesus Peloponnesos : Peloponnesoksella ~ Peloponnesoksessa • Pelopónnēsos (grc), Pelopónnisos (ell)
Peloponnesian War, the peloponnesolaissota
Pennines, the Penniinit : Penniineillä
Pentateuch Pentateukki : Pentateukin ~ Mooseksen kirjat • Sama kuin Torah (en), Toora (fi).
Pernå Pernaja • Pernå (sv)
Peron (espanjank. sukunimi) Perón
Peronism peronismi • Peronismo (es)
Persian Gulf Persianlahti
Peru Peru • Perú (es)
Peter (apostoli, hallitsijoita) Pietari • Petrus (la), Pjotr (ru), Pedro (pt)
Peter (Raam. kirjoja) Pietarin kirje
Peter and Paul Fortress Pietari-Paavalin linnoitus • Petropávlovskaja krépostʹ (ru)
Petrarch Petrarca (←it)
Petrozavodsk Petroskoi • Petrozavódsk (ru)
Petseri County Petserimaa : Petserimaassa (←et) ~ Petserinmaa : Petserinmaalla
Pharos Faros : Faroksessa • Fáros (grc)
Phidias ~ Pheidias Feidias : Feidiaan • Feidías (grc)
Philemon (Raam. henkilö) Filemon
Philemon (Raam. kirja) Kirje Filemonille
Philip (Makedonian kuninkaita) Filippos : Filippoksen • Fílippos (grc), Philippus (la)
Philip (eri maiden hallitsijoita) Filip • Felipe (es), Philip (fr) • uudet hallitsijat kuitenkin alkukielen mukaan, esim. espanjan Felipe VI
Philip (Raam.) Filippus : Filippuksen
Philippians (Raam. kirja) Filippiläiskirje
Philippines, the Filippiinit : Filippiineillä • Pilipinas (fil)
Philistia Filistea
Phobos (jumala) Fobos : Foboksen • Fóbos (grc)
Phobos (kuu) Phobos [fobos] : Phoboksen
Phoenicia Foinikia
Phoenix Feeniks ~ feeniks (tarulintu); Feeniks (tähdistö)
Phrygia Fryygia • Frygía (grc)
Picardy Picardie [pikardii] : Picardiessa : Picardiehin (←fr)
Piedmont Piemonte (←it) • Piémont (fr)
Pietà Pietà [pietaa] : Pietàn : Pietàta
Pilate Pilatus : Pilatuksen (←la)
Pindus ~ Pindos ~ Pindhos Pindos • Píndos (el)
Pinsk Marshes Pripetin suot
Piraeus Pireus : Pireuksessa • Peiraieús (grc), Pireás (ell)
Pisces (tähtikuvio) Kalat : Kalojen • Horoskooppimerkkinä suomessa pienellä alkukirjaimella ja us. yksikössä: Hän on kala.
Pitea Piitime • Piteå (sv)
Plataea ~ Plataeae Plataiai • Plátaia ~ Plataiaí (grc)
Plato Platon • Plátōn (grc)
Platonic Platonin; platoninen
Pleiades (mytol.) Plejadit : Plejadien • Pleiádes
Pleiades (tähdistö) Seulaset : Seulasten
Pliny Plinius : Pliniuksen (←la)
Ploiesti ~ Ploesti Ploieşti [ploješti] (←ro) • Aik. Ploeşti.
Plough, the (tähtikuvio) Otava
Plzen ~ Pilsen Plzeň (←cz) ~ Pilsen (←de) • Pilsen aiemmin yleinen.
Po Pojoki [poojoki] ~ Po [poo] • Padus (la)
Podgorica Podgorica [podgoritsa] (←srp)
Podilia ~ Podillya ~ Podolia Podilia • Podólʹje (ru), Podillja (uk), Podolien (de)
Poe (engl. sukunimi) Poe [pou] : Poen : Poeta : Poehun
Poitiers Poitiers [puatjee] : Poitiers’ssa
Poland Puola • Polska (pl)
Polar Star Pohjantähti • Stella polaris (la)
Poltava Pultava • Poltáva (ru, uk)
Polmak Pulmanki : Pulmangissa • Polmak (no)
Polycarp (pyhimys) Polykarpos : Polykarpoksen • Polýkarpos (grc), Polycarpus (la)
Pomerania (alue) Pommeri • Pommern (de), Pomorze (pl)
Pompeii (kaupunki) Pompeji ~ Pompeiji
Pompey (henkilö) Pompeius : Pompeiuksen
Pontine Islands Pontiset saaret ~ Ponzasaaret [pontsasaaret] • Isole Ponziane (it)
Pontine Marshes Pontiset suot • Paludi pontine (it) • Nyk. Agro pontino (it).
Pontic Mountains, the Pontiset vuoret
Pope, the ~ pope, the (katolisen kirkon johtaja) paavi
Porsangen Porsanki : Porsangissa • Porsanger (no)
Porsangerfjord Porsanginvuono • Porsangerfjorden (no)
Port Arthur (Mantšuriassa) Port Arthur [port arttur] • Nyk. Lüshun.
Port-au-Prince Port-au-Prince [poroprääns] (←fr) : Port-au-Princessä
Port-aux-Francais Port-aux-Français [porofrãsee] : Port-aux-Français’ssa : Port-aux-Français’hen
Port Louis Port Louis [port luis] : Port Louisissa • Port-Louis (fr)
Port Moresby Port Moresby [port moresbi] : Port Moresbyssä : Port Moresbyyn
Port of Spain ~ Port-of-Spain Port of Spain [port əv spein] • Puerto España (es)
Porto Novo ~ Porto-Novo Porto-Novo
Portugal Portugali • Portugal (pt)
Potemkin Potjomkin ~ Potemkin [patjómkin ~ potemkin] • Potjómkin (ru) • Yl. esim. Potemkinin kulissit, Panssarilaiva Potemkin.
Poznan Poznań (←pl) • Posen (de)
Prague Praha (←cz) • Prag (de, sv)
Praia Praia [praja] (←pt)
Primorsk Koivisto ~ Primorsk • Primórsk (ru), Björkö (sv)
Priozersk Käkisalmi : Käkisalmessa ~ Käkisalmella • Priózersk (ru)
Pripyat ~ Prypiat (hylätty kaupunki) Prypjat • Prýpjatʹ (uk), Prípjatʹ (ru)
Pripyat Marshes Pripetin suot
Pripyat River Pripet ~ Pripetjoki • Prýpjatʹ (uk), Prípjatʹ (ru), Prýpjatsʹ (be)
Pristina Priština (←sr) ~ Pristina • Prishtina ~ Prishtinë (al) • Kielitoimiston luettelossa ja lehdistössä yleisesti Pristina, mutta tämä ei ole vanha sovinnaisnimi.
Prokofyev Prokofjev [prakóofjev ] • Prokófjev
Provence Provence [provããs] : Provencessa [provããsessa ~ provããsissa] : Provenceen (←fr)
Proverbs (Raam. kirja) Sananlaskut
Prussia Preussi • Preußen (de)
Prut ~ Pruth Prut
Przewalski ~ Przhevalsky, Nikolai (tutkija) Prževalski, Nikolai (←ru) ~ Przewalski [pševalski], Nikołaj (←pl)
Przewalski’s Horse przewalskinhevonen [pševalskinhevonen]
Pskov Pihkova • Pskov (ru)
Ptolemy Ptolemaios : Ptolemaioksen • Ptolemaĩos (grc)
Punic puunilainen • Punicus (la)
Punic War puunilaissota
Punjab ~ Panjab Punjab [pundžab] ~ Panjab [pandžab] ~ Pandžabi
Pushkin Puškin • Púškin (ru)
Putin Putin [puutin] • Pútin (ru)
Pyongyang Pjongjang ~ Pjöngjang (←ko)
Pyrenees, the Pyreneet : Pyreneillä
Pyrrhus ~ Pyrrhos Pyrros : Pyrroksen ~ Pyrrhos [pyrros] • Pýrros (grc), Pyrrhus (la) • Pyrrhos on yleisemmin käytetty.
Pythagoras Pythagoras : Pythagoraan • Pythagóras
Qaanaaq Qaanaaq [kaanaak] ~ Thule [tuule]
Qantas Qantas [kwantas] : Qantasin (~ Qantaksen)
Qatar Qatar [katar] • Qaṭar (ar), Katar (de)
Quebec Quebec [kebek] ~ Québec [kebék] (←fr)
Quebec City Quebec City [kebek siti] • ville de Québec (fr)
Queen Maud Land Kuningatar Maudin maa (: maalla ~ maassa) • Dronning Maud Land (no)
Queensland Queensland [kwiinsländ] : Queenslandissa (~ Queenslandissä) [kwiinsländissä]
Quezon (alue) Quezon [kezon] • Quezón (es)
Quezon City (kaupunki) Quezon [keson] ~ Quezon City [keson siti] (: Quezon Cityssä : Quezon Cityyn) • Lungsod Quezon (tl), Ciudad Quezón (es)
Qingdao Qingdao [tsjingdao] • Qīngdǎo (zh) • Aik. Tsingtao.
Quintilian Quintilianus [kvintiliaanus] : Quintilianuksen (←la)
Quirinal Hill Quirinalis : Quirinaliksella (←la) • Quirinale (it)
Quito Quito [kiito]
Quran ~ Koran Koraani • al-Qurʾān (ar)
Rachel (Raam.) Raakel
Ram, the (tähtikuvio) Oinas : Oinaan • Horoskooppimerkkinä suomessa pienellä alkukirjaimella.
Rangoon Rangoon [raŋŋuun] ~ Yangon • Ks. Yangon.
Rebekah (Raam.) Rebekka : Rebekan
Red Crescent Punainen Puolikuu
Red Cross Punainen Risti
Red Sea, the Punainenmeri : Punaisellamerellä
Red Square (Moskovassa) Punainentori : Punaisellatorilla • Krásnaja plóštšadʹ (ru) • Käytännössä erikseen kirjoitettu ”Punainen tori” on paljon yleisempi.
Rethymno Rethymnon [retimnon] • Réthymnon (grc), Réthimno ~ Rethymno (ell)
Reuben (Raam.) Ruuben
Reunion (saari) Réunion [reynioon ~ reunion] (←fr)
Reval Rääveli • Tallinnan aiempi nimi
Revelation (Raamatun kirja) Ilmestyskirja ~ Johanneksen ilmestys • Apocalypsis Ioannis (la) • Johanneksen ilmestys on Raamatussa esiintyvä nimi.
Reykjavik Reykjavík (←is) ~ [reikjaviik]
Rheims ~ Reims Reims [rä̃ä̃s] (←fr) : Reimsissä • Rheims (de)
Rhine Rein • Rhein (de), Rhin (fr), Rijn (nl)
Rhineland Reininmaa : Reininmaassa • Rheinland (de)
Rhode Island Rhode Island [roud ailänd] : Rhode Islandissa (~ Rhode Islandissa) [roud ailändissä] ~ Rhode Islandilla ~ Rhode Islandissä
Rhodes (saari) Rodos [roodos ~ rodos]: Rodoksella (~ Rodoksessa) • Ródos (el)
Rhodope (alue) Rodopi • Rodópi (ell)
Rhodope Mountains Rodopit : Rodopeilla • Rodópi (ell)
Rhone Rhône [roon] (←fr) : Rhônen [roonen]
Richard (hallitsijoita) Rikhard
Richard the Lionheart Rikhard Leijonamieli
Riga Riika : Riiassa : Riikaan • Rīga (lv)
Rijeka Rijeka (←hr) • Fiume (it, hu), Reka (sl) • Hist. Fiume.
Rimini Rimini : Riminissä
Rio de Janeiro Rio de Janeiro [riio de žaneiro] (←pt) • Epävirall. us.: Rio.
Rio Grande Río Grande ~ Rio Grande [riio grande] • Río Bravo ~ Río Grande (es)
Riyadh Riad • al-Riyāḍ (ar)
Rocky Mountains Kalliovuoret
Romans (Raam. kirja) Roomalaiskirje
Rome Rooma • Roma (la, it)
Rompuy Rompuy [rompui ~ rompöy] : Rompuyn : Rompuyta (~ Rompuytä) : Rompuyhin (~ Rompuyhyn) • Sukunimeen kuuluu etuliite Van (Herman Van Rompuy).
Ross Sea Rossinmeri
Rostov-on-Don Donin Rostov • aik. yl. Rostov-na-Donu (ru)
Rousseau Rousseau [rusoo] : Rousseaun : Rousseauta : Rousseauhon (←fr)
Rubicon Rubikon • Rubico (la), Rubicone (it)
Rugen Rügen [ryygen] (←de)
Ruhr (joki) Ruhr [ruur] (←de)
Ruhr district Ruhrin [ruurin] alue • Ruhrgebiet (de)
Runeberg Runeberg [ruunebärj ~ ruuneberi] : Runebergin : Runebergia ~ Runebergiä (←sv)
Rumania Romania • România (ro)
Russia Venäjä : Venäjällä • Rossíja (ru)
Ruth (Raam.) Ruut
Ruthenia Rutenia
Rwanda Ruanda
Rybachy Peninsula Kalastajasaarento : Kalastajasaarennossa ~ Kalastajasaarennolla • Rybátši (ru), Fiskerhalvøya (no)
Ryukyu Islands Riukiusaaret • Ryūkyū-shotō ~ Nansei-shotō (ja)
Saaremaa Saarenmaa : Saarenmaalla • Saaremaa (et), Ösel (sv, de)
Saarland Saarland ~ Saarin alue ~ Saarinmaa • Sarre (fr) • Saarland, kun tarkoitetaan Saksan osavaltiota.
Sabinian (paavi) Sabinianus : Sabinianuksen
Sagittarius (tähtikuvio) Jousimies : Jousimiehen • Horoskooppimerkkinä suomessa pienellä alkukirjaimella.
Sahyadri ~ Western Ghats Länsi-Ghatit : Länsi-Ghateilla ~ Länsi-Ghats : Länsi-Ghatsissa • Sahyādri (mr)
Saigon Saigon • Sài Gòn (vi), Saïgon (fr) • Nyk. Ho Chi Minh.
Saint Barthelemy Saint-Barthélemy [säbartelemii] : Saint-Barthélemyssa : Saint-Barthélemyhin (←fr)
Saint-Denis Saint-Denis [sädenii] : Saint-Denis’ssä : Saint-Denis’hin (←fr)
Saint-Etienne Saint-Étienne [sätetien] (←fr) : Saint-Étiennessä
Saint George (pyhimys) Pyhä Yrjö • aik. myös Pyhä Yrjänä
Saint Helena (saari) Saint Helena [sant ~ seint helena] : Saint Helenassa ~ Saint Helenalla
Saint Kitts and Nevis Saint Kitts ja Nevis : Saint Kitts ja Nevisissä
Saint Lawrence River Saint Lawrence [seint loorens] ~ Saint Lawrence -joki
Saint Louis Saint Louis [seint luuis] : Saint Louisissa
Saint Lucia (saarivaltio) Saint Lucia [seint luušə] : Saint Luciassa : Saint Luciaan
Saint Lucy ~ Saint Lucia (pyhimys) Pyhä Lucia [lusia] • Santa Lucia (it)
Saint Lucy’s Day Lucian [lusian] päivä
Saint Petersburg Pietari • Sankt Peterbúrg (ru)
Saint-Pierre and Miquelon Saint-Pierre ja Miquelon [säpjeer e miklõ] : Saint-Pierre ja Miquelonissa [säpjeer e miklõnissa] • Saint-Pierre-et-Miquelon (fr)
Saint Vincent and the Grenadines Saint Vincent [seint vinsent] ja Grenadiinit : Saint Vincent ja Grenadiineilla
Sakha ~ Yakutia Saha ~ Jakutia
Sakhalin Sahalin • Sahalín (ru)
Salamis Salamis : Salamiissa : Salamiihin • Salamís (grc), Salamína (ell)
Sallust Sallustius : Sallustiuksen (←la)
Salonica ~ Salonika Saloniki • Nyk. Thessalonika.
Salt Lake City Salt Lake City [soolt leik siti] : Salt Lake Cityssä : Salt Lake Cityyn
Samoan Islands Samoasaaret
Samos Samos : Samoksessa ~ Samoksella • Sámos (ell)
Samson (Raam.) Simson
Sanaa ~ Sana’a Sanaa : Sanaassa : Sanaahan • Ṣanʿāʾ (ar) • Sovinnaisnimi. Arabiankielisen nimen yleiskielinen siirtokirjoitettu asu on Sanʿa.
Sandwich Islands Sandwichsaaret [sändwitšsaaret] • Ks. South Sandwich Islands. Aiemmin Sandwich Islands oli Havaijisaarten nimi.
San Francisco San Francisco [san fransisko]
San Jose (kaupunkeja) San José [san hosee] : San Jośessa : San Joséhen
Santa Claus ~ Santa Joulupukki
Santa Fe (Brasiliassa) Santa Fé [santa fee] : Santa Féssä : Santa Féhen
Santa Fe (espanjan- ja englanninkielisissä maissa) Santa Fe [santa fee] : Santa Fessä : Santa Fehen
Saone Saône [soon] (←fr) : Saônessa [soonessa]
Sao Paulo São Paulo
Sao Tome São Tomé [sao tomee] : São Toméssa : São Toméhen (←pt)
Sao Tome and Principe São Tomé ja Príncipe [sao tomee ja prinsipe] : São Tomé ja Príncipessä (←pt)
Sappho Sapfo • Sapfṓ (grc)
Saragossa ~ Zaragoza Zaragoza [saragoosa ~ saragosa] (←es) • Saragossa (ca)
Sarah (Raam.) Saara
Sarah (nykyaik. henkilönnimi) Sarah : Sarahin : Sarahia
Sardinia Sardinia • Sardegna (it)
Sarkozy Sarkozy [sarkosi] : Sarkozyn : Sarkozya : Sarkozyyn • Ransk. ääntämykseen [sarkozii] perustuva taivutus Sarkozyta : Sarkozyhin harvinainen.
Saronic Gulf Saroninlahti ~ Aiginanlahti • Saronikós kólpos (ell)
Sassnitz Sassnitz [sasnits] (←de) • Saksan vanhan oikeinkirjoituksen mukaan Saßnitz.
Satan saatana • Suomessa yl. (mm. Raamatussa) pienellä alkukirjaimella myös erisnimenä.
Saturn Saturnus : Saturnuksen
Saudi Arabia Saudi-Arabia • al-ʾArabīyah al-Suʾūdīyah
Savonia Savo • Savonia (la), Savolax (sv)
Savoy (hist. alue) Savoiji • Savoie (fr)
Saxony Saksi • Sachsen (de)
Sayan Mountains Sajan • Sajány (ru)
Scales, the (tähtikuvio) Vaaka : Vaa’an • Horoskooppimerkkinä suomessa pienellä alkukirjaimella.
Scandinavia Skandinavia • Skandinavien (sv)
Scandinavian Mountains ~ Scandes Kölivuoristo ~ Köli ~ Skandit • Kölen ~ Skanderna ~ Fjällen (sv)
Scania Skåne [skoone] ~ Skoone • Skåne (sv)
Scheldt ~ Schelde Schelde [šelde] (←de, nl) • Escaut (fr)
Schleswig Slesvig (←da)
Scorpio ~ Scorpion, the (tähtikuvio) Skorpioni • Horoskooppimerkkinä suomessa pienellä alkukirjaimella.
Scotland Skotlanti : Skotlannissa
Scottish Highlands, the Skotlannin Ylämaa
Scottish Lowlands, the Skotlannin Alamaa
Sea of Cortez ~ Sea of Cortés ~ Gulf of California Kalifornianlahti • mar de Cortés (es)
Sea of Galilee Genesaretinjärvi (käytännössä yleisin) ~ Gennesaretinjärvi ~ Galileanjärvi ~ Tiberiaanjärvi (Eksonyymit-sivuston mukaan)
Sea of Japan Japaninmeri • Etelä-Korea suosittelee nimeä East Sea, Pohjois-Korea nimeä East Sea of Korea.
Sea of Marmara ~ Sea of Marmora Marmaranmeri ~ Marmarameri
Sea of Okhotsk Ohotanmeri • Ohótskoje móre (ru)
Seine, the Seine [seen] : Seinen [seenen ~ seenin] • la Seine (fr)
Seleucid seleukidi; seleukidien
Semigalia ~ Semigallia Semgallia ~ Zemgale (lv)
Senegal Senegal • Sénégal (fr)
Sennaya Square Heinätori • Sennája plóštšadʹ (ru)
Seoul Soul • Seoul ~ Sŏul (ko) • Aik. myös Söul.
Sermon on the Mount Vuorisaarna
Seskar Seiskari : Seiskarissa • Séskar (ru), Seitskär (sv)
Set ~ Seth ~ Sheth (Raam.) Seet (1933) ~ Set (1992)
Seversky Donets Donets • Séverski Donéts (ru), Síverskyi Donéts (uk) • Donin sivujoki
Seville Sevilla [sevilja] (←es)
Seychelles Seychellit [seišellit] : Seychelleillä
Shandong Šantung ~ Shandong [šandong] • Shāndōng (zh)
Shanghai Shanghai [šanghai] ~ Šanghai • Shànghǎi (zh)
Sharjah Sharja [šardža] ~ Šardža • al-Šāriqa (ar)
Shatt al-Arab Shatt [šat] al-Arab ~ Šatt al-Arab
Shem (Raam.) Seem
Shenyang Shenyang [šenjang] • Shěnyáng (zh) • Ent. Mukden.
Shetland Shetland [šetland] ~ Shetlanti : Shetlannissa • Yhdyssanoissa sovinnaisasu, esim. shetlanninponi.
Shikoku Shikoku [šikokoku] • Aik. Šikoku.
Shkoder (Albaniassa) Shkodër [škoder] (←al) • Scutari (it), Skadar (sr), İşkodra (tr)
Shlisselburg Pähkinälinna • Šlisselʹbúrg (ru), Schlüsselburg (de)
Shostakovich Šostakovitš • Šostakóvitš
Siberia Siperia • Sibírʹ (ru)
Sibyl (ant. ennustajatar) Sibylla • Síbylla (grc)
Sichuan Sichuan [sitšuan] ~ Setšuan • Sìchuān (zh)
Sicily Sisilia • Sicilia (it)
Sidon ~ Saïda Sidon • Ṣaydā (ar) • Raam. 1933/1938 Siidon.
Sievierodonetsk ~ Sieverodonetsk ~ Severodonetsk Sjevjerodonetsk (←uk) ~ Severodonetsk (←ru)
Silesia Sleesia • Schlesien (de), Śląsk (pl), Slezsko (cz)
Silicon Valley Piilaakso
Sinai Siinai
Sirach (Raam. apokryfikirjassa) Sirak ~ Siirak • Kansankielessä Siirakki : Siirakin.
Siren (mytol.) seireeni • Seirḗn (grc)
Sirte ~ Sirt ~ Surt ~ Syrte (Libyassa) Syrt ~ Sirt ~ Surt • Surt (ar)
Sistine ~ Sixtine (adj.) Sikstuksen ~ Sixtuksen
Sixtus (paaveja) Sikstus (: Sikstuksen) ~ Sixtus (: Sixtuksen) (←la)
Själö Seili • Själö (sv)
Skane ~ Scania Skåne [skoone] ~ Skoone • Skåne (sv)
Skellefteå Skellefteå [šellefteoo] (←sv) : Skellefteåssa : Skellefteåhon
Skibotn Skibotn [šiibotn] ~ Yykeänperä (: Yykeänperässä ~ Yykeänperällä) ~ Markkina : Markkinassa
Skoda Škoda (←cz)
Slave Lake Orjajärvi
Smaland Småland [smooland] ~ Smoolanti (: Smoolannissa) • Småland(sv)
Snow White (satuhahmo) Lumikki : Lumikin
Soča ~ Isonzo Isonzo [isontso] (←it) ~ Soča [sotša](←sl) • Hist. Isonzojoen taistelut I maailmansodassa.
Sochi Sotši • Sótši (ru); Sotji (sv)
Society Islands Seurasaaret • Iles de la Société (fr)
Socotra ~ Soqotra Sokotra • Suquṭra (ar)
Socratean Sokrateen; sokraattinen
Socrates Sokrates : Sokrateen : Sokrateeseen (~ Sokrateehen) • Sōkrátēs (grc)
Sodermanland Södermanland [söödermanland] • Södermanland • Joskus sovinnaisasu Södermanlanti : Södermanlannin.
Sofia (kaupunki) Sofia • Sófija (bg)
Sofia (venäl. etunimi) Sofia ~ Sofija; Sofja • Sofíja; Sófja (ru) • Kaksi samantapaista nimeä venäjässä.
Sognefjord Sognevuono [soŋnevuono] • Sognefjorden (no)
Solveig Solveig [suulveig] : Solveigin [suulveigin] • Ääntyy suomessa g-loppuisena. toisin kuin norjassa ja ruotsissa.
Solomon (Raam.) Salomo • Raamatunsuomennoksissa v:een 1776 asti Salomon; siksi tav. Salomonin tuomio t. salomonintuomio (t. Salomon tuomio t. salomontuomio). Joissakin muissakin yhteyksissä Salomon, esim. elokuvan nimessä –Kuningas Salomonin kaivokset” ja maant. nimissä.
Solomon Islands ~ SolomonsSalomoninsaaret t. Salomonit (valtio); Salomonin saaristo (saaristo, johon kuuluvat Salomoninsaaret ja Bougainvillen alue)
Solomon Sea Salomoninmeri
Solomon TrenchSalomonin hauta • Merenpohjan hauta
Solovetsky Islands Solovetskinsaaret • Solovétskije ostrová (ru)
Song of Solomon ~ Song of Songs (Raam.) Korkea veisu (1933) ~ Laulujen laulu (1992)
Sophia (jumalatar) Sofia • Sofía (grc)
South Africa Etelä‑Afrikka • valtio
South China Sea Etelä-Kiinan meri • Nán Hǎi (zh)
Southern Africa Afrikan eteläosa • Eksonyymit‑sivuston mukaan Eteläinen Afrikka = Angola + Botswana + Etelä-Afrikka + Lesotho + Namibia + Swazimaa
Southern Cross (tähdistö) Etelän risti ~ Etelänristi
Southern Ocean ~ Southern Polar Ocean Eteläinen jäämeri
South Kvarken Ahvenanrauma • Södra Kvarken (sv)
South Pole Etelänapa
South Sandwich Islands Eteläiset Sandwichsaaret [sändwitšsaaret]
Southwestern Asia Etu-Aasia ~ Länsi-Aasia
Soviet Union, the Neuvostoliitto • Sovétski Sojúz (ru)
Soyuz (avaruusohjelma) Sojuz [sajús] • Sojúz (ru)
Spain Espanja • España (es)
Spanish (adj.) Espanjan; espanjalainen • español (es)
Sparta Sparta • Spárta ~ Spártē (grc), Spárti (ell)
Spartacist spartakisti
Spice Islands Maustesaaret • Nyk. Molukit.
Sporades, the Sporadit • Sporádes (ell)
Sri Lanka Sri Lanka : Sri Lankassa • Ent. Ceylon.
Stalin, Joseph Stalin [stalin ~ staalin], Josif ~ Stalin, Iosif • Stálin, Iósif (ru)
Stanley Stanley [stänlei] : Stanleyn : Stanleytä ~ Stanleyta [stänleitä] : Stanleyhin [stänleihin] • Englannin mukainen lukutapa [stänli] vaatisi toisenlaisen, vaikeamman taivutuksen
St Bernard Pass Sankt Bernhardin sola • Sankt Bernhard
Stephen (Raam., paaveja) Stefanus : Stefanuksen • Stephanus (la)
Stephen (kuninkaita) Tapani • István (hu)
St. George (pyhimys) Pyhä Yrjö ~ Pyhä Yrjänä
St. George’s (paikkoja) St. George’s [sənt džoodžis] : St George’sissa
St. Isaac’s Cathedral (Pietarissa) Iisakinkirkko • Isaákijevski Sobór (ru)
St. John’s (paikkoja) St. John’s [sənt džons] : St John’sissa
St. Moritz (kaupunki) St. Moritz [sant moorits]
Stockholm Tukholma • Estocolmo (es)
Stolbovo Stolbova • Stolbóvo (ru)
St. Paul’s Cathedral Saint Paulin katedraali ~ St. Paul’s [sənt pools]
St. Peter’s Basilica (Roomassa) Pietarinkirkko • Basilica Sancti Petri (la), Basilica di San Pietro in Vaticano (it)
St. Peter’s Square Pietarinaukio • Piazza San Pietro (it)
Strait of Dover ~ Dover Strait Calais’nsalmi [kaleensalmi] • pas de Calais (fr)
Strait of Magellan Magalhãesinsalmi
Strait of Malacca Malakansalmi
Strasbourg Strasbourg [strasbur ~ strasbuur] (←fr) • Straßburg (de) • Aik. yl. Strassburg, nyk. suositus Strasbourg.
Strauss (saks. sukunimi) Strauss; Strauß [straus] : Straußin [straussin] • Kirjoitusasu vaihtelee tapauksittain. Esim. Franz Josef Strauß, Johann Strauss.
Styria Steiermark [štaiermark ~ staiermark] (←de) • Štajerska (←sl)
Sudetes • Sudeten (de) • vuoristo
Sudetenland Sudeettialueet ~ Sudeettimaa • Sudetenland (de)
Suez Suez [suets] • al-Suwais (ar)
Sulawesi Sulawesi : Sulawesissa (←in) • Aik. Celebes.
Sunda Islands Sundasaaret
Sun Yat-sen Sun Jat-sen • Sūn Yìxiān ~ Sūn Zhōngshān (zh)
Surabaya Surabaja
Suriname Suriname ~ Surinam • Suriname (fr, nl), Surinam (sv) • Surinam vanha nimitys.
Suur Munamägi Munamäki (: Munamäellä) ~ Suuri Munamäki (: Suurella Munamäellä) ~ Suur Munamägi (: Suur Munamägissä) (←et)
Suur Strait Suur väin (←et) ~ Suursalmi
Svalbard Huippuvuoret (: Huippuvuorilla) ~ Svalbard (: Svalbardissa) (←no) • Špitsbérgen (ru)
Svealand ~ Swealand Sveanmaa [sveeanmaa] ~ Svea [sveea] • Svealand (sv)
Svetogorsk Enso ~ Svetogorsk • Svetogórsk (ru)
Svir Syväri • Svir (ru)
Swabia ~ Suabia ~ Svebia Schwaben [švaaben] (←de)
Swansea Swansea [swonsi] : Swanseassa : Swanseaan [swonsiin]
Swaziland Swazimaa [svasimaa] : Swazimaassa • Aik. sovinnaisasu Svasimaa. Nyk. myös Eswatini.
Sweden Ruotsi • Sverige (sv)
Switzerland Sveitsi • Suisse (fr), Schweiz (de), Svizzeria (it), Helvetia (la)
Sydney Sydney [sidni] : Sydneyssä : Sydneyyn [sidniin]
Syracuse (Italiassa) Syrakusa • Siracusa (it), Syrákūsai (grc)
Syr Darya Syrdarja • Syrdarʹjá (ru) • Aik. Syr-Darja
Syria Syyria • Sūriyya (ar)
Szczecin Szczecin [štšetšin] (←pl) • Stettin (de) • Hist. myös Stettin.
Szechuan ~ Szechwan Sichuan [sitšuan] ~ Setšuan • Sìchuān (zh)
Tabriz Tabriz ~ Täbriz • Tabrīz (fa), Təbriz (az)
Tagus Tajo [taahho] (←es) • Tejo (pt)
Tahiti Tahiti : Tahitilla ~ Tahitissa
Taipei Taipei : Taipeissa : Taipeihin • Táiběi (zh)
Taiwan Taiwan [taivan] : Taiwanilla ~ Taiwanissa • Táiwān (zh) • Aik. myös Formosa.
Taiwan Strait Taiwaninsalmi • Táiwān Hǎixiá (zh) • Aik. myös Formosansalmi.
Tajikistan ~ Tadzikhistan Tadžikistan • Tadžikistán (ru)
Taliban ~ Taleban Taleban • ṭālibān (ar) • Käytössä myös Taliban
Tallinn Tallinna • Tallinn (et), Tallín ~ Tállinn (ru)
Tallinn Bay Tallinnanlahti • Tallinna laht (et)
Tamrida Tamrida • Nyk. Hadibu.
Tana Teno ~ Tenojoki : Tenojoen • Tana (no)
Tanganyika Tanganjika
Tangier ~ Tangiers Tanger : Tangerissa : Tangeriin • Ṭanja (ar), Tánger (es) • Ranskan ääntämys [tãzee], sen mukainen taivutus Tanger’ssa : Tanger’hen.
Tantalus Tantalos : Tantaloksen • Tántalos (grc)
Tanzania Tansania
Taranto Taranto (←it) • Tarentum (la) • Antiikista puhuttaessa Tarentum.
Tarendo Täräntö : Tärännössä • Tärendö (sv)
Tartu Tartto : Tartossa
Tashkent Taškent • Toshkent (uz), Tašként (ru)
Taurus (tähtikuvio) Härkä : Härän • Horoskooppimerkkinä suomessa pienellä alkukirjaimella.
Tavastia (maakunta) Häme : Hämeessä • Tavastland (sv)
Tchaikovsky Tšaikovski • Tšaikóvski (ru)
Tehran Teheran • Tehrān (fa)
Telemachus Telemakhos : Telemakhoksen • Tēlémakhos (grc)
Telesphorus (paavi) Telesforus : Telesforuksen
Tel-Aviv ~ Tel-Aviv-Yafo ~ Tel-Aviv-Jaffa Tel Aviv ~ Tel-Aviv-Yafo [tel aviv jafo] ~ Tel-Aviv-Jaffa • Israelissa on virallisesti käytössä kaksoisnimi Tel-Aviv-Yafo. Suomessa useissa virallisissa lähteissä nimenä on Tel Aviv.
Tenerife Teneriffa : Teneriffalla (←sv) • Tenerife (es)
Tennessee Tennessee [tenesii] : Tennesseessä : Tennesseehin
Terence (antiikin kirjailija) Terentius : Terentiuksen (←la)
Terpsichore (muusa) Terpsikhore • Terpsikhórē (grc)
Tertullian Tertullianus [tertulliaanus] : Tertullianuksen (←la)
Texas Texas ~ Teksas (vanh., ei koskaan virall.) • Texas ~ Tejas (es)
Thaddaeus Taddeus : Taddeuksen
Thailand Thaimaa [taimaa] : Thaimaassa • Ent. Siam.
Thalia (muusa) Thaleia [thaleia ~ taleia] ~ Thalia [taalia] • Tháleia ~ Thalía (grc), Thalia (la) • Käytännössä Thalia yleisin.
Thames Thames [tems] : Thamesin : Thamesissa (~ Thamesissä)
Thebe (mytol. henk.) Thebe • Thḗbē (grc)
Thebes (Egyptissä) Theba [theeba ~ teeba] • Thêbai (grc), Ṭībah (ar)
Thebes (Kreikassa) Theba [theeba ~ teeba]; Thiva • Thêbai (grc), Thíva (ell) • Kielitoimiston mukaan sovinnaisnimestä Theba on myös asu Teeba. Nyk. kaupungista puhuttaessa Thiva.
Theodore (paaveja) Theodorus [teodorus] : Theodoruksen (←la)
Theophilus (Raam.) Teofilus : Teofiluksen (1938) ~ Teofilos : Teofiloksen (1992)
Thermopylae Thermopylai • Thermopýlai (grc), Thermopíles (ell)
Thessalonians (Raam. kirjoja) Tessalonikalaiskirje
Thessaloniki ~ Thessalonika Thessalonika [tessalonika] ~ Tessalonika ~ Thessaloniki • Thessaloníkē (grc), Thessaloníki (ell)
Thessaly Thessalia [tessalia] • Thessalía (el)
Thomas (Raam.) Tuomas : Tuomaan ~ Tuomaksen
Thomas à Kempis Tuomas Kempiläinen
Thrace (alue) Traakia • Thracia (la), Thráki (ell)
Thule (antiikin kirjallisuudessa) Thule [tuule]
Thule (Grönlannissa) Thule [tuule] • Nyk. us. Qaanaaq.
Thuringia Thüringen [tyyringen] (←de)
Thuringian Basin Thüringer Becken [tyyringer bekken] (←de) ~ Thüringenin [tyyringenin] allas
Thuringian Forest Thüringer Wald [tyyringer vald] (←de)
Tiananmen Square, the Taivaallisen rauhan aukio ~ Tian’anmen-aukio • Tiān’ānmén Guǎngchǎng (zh)
Tianjin Tianjin [tiandžin] ~ Tientsin • Tiānjīn (zh) • Tientsin vanha muoto, käytössä mm. termissä Tientsinin sopimus.
Tian Shan ~ Tien Shan Tienšan • Tiān Shān (zh)
Tiber (joki) Tiber • Tiberis (la), Tevere (it)
Tiberias ~ Tiveria ~ Tverya (kaupunki) Tiberias : Tiberiaassa • Teverya (he)
Tiberius (keisari) Tiberius : Tiberiuksen
Tibet Tiibet
Tierra del Fuego Tulimaa : Tulimaassa • Tierra del Fuego (es)
Tigris Tigris : Tigrisin ~ Tigriksen ~ Tigriin
Tikhvin Tihvinä • Tíhvin (ru)
Timothy (Raam. henkilö) Timoteus : Timoteuksen
Timothy (Raam. kirjoja) Kirje Timoteukselle
Tiryns Tiryns • Tíryns (grc), Tírintha ~ Tiryntha (ell)
Tisa ~ Tisza Tisza [tisa] (←hu) • Tisa (ro, sl, sr), Tysa (uk), Theiß (de)
Titian (taidemaalari) Tizian [titsian] (←de) • Tiziano (it)
Titus (keisari) Titus [tiitus] : Tituksen (←la)
Titus (Raam. henkilö) Tiitus : Tiituksen (1938) ~ Titus [tiitus] : Tituksen (1992)
Titus (Raam. kirja) Kirje Tiitukselle (1938) ~ Kirje Titukselle (1992)
Tobias ~ Tobit (Raam. apokryfikirjassa) Tobit : Tobitin ~ Tobias : Tobiaan ~ Tobia : Tobian • Kansankielessä Topias : Topiaan.
Tobruk Tobruk • Ţubruq (ar)
Tokyo Tokio • Tōkyō (ja)
Tolstoy, Leo Tolstoi, Leo ~ Lev • Tolʹstói, Lev (ru)
Tongkin ~ Tongking ~ Tonkin ~ Tonquin Tonkin • Bắc Kỳ (vi)
Topelius, Zachris Topelius : Topeliuksen, Sakari ~ Zachris
Topkapi Topkapı : Topkapıssa : Topkapıın (←tr) • Huomaa pisteetön i.
Torah Toora ~ Mooseksen kirjat
Torquay Torquay [tookii] : Torquayssa [tookiissa] : Torquayhin [tookiihin]
Torshavn Tórshavn [tourshaun ~ torshavn] (←fo) • Thorshavn (da)
Trajan Trajanus : Trajanuksen (←la)
Transcarpathia Taka-Karpatia ~ Transkarpatia • Zakarpattia ~ Zakarpattja (uk)
Transnistria ~ Transdniestria ~ Transdnestria Transnistria (←ro) • Pridnestróvʹje (ru), Prydnistróvja (uk)
Trans-Siberian Railway Siperian rata ~ Trans-Siperian rata • Transsibírskaja magistrálʹ (ru)
Transylvania Transilvania • Siebenbürgen (de), Ardeal (ro), Erdély (hu) • Aiemmin myös asuissa Transsilvania ja Transsylvania.
Treaty of Nöteborg ~ Treaty of Oreshek Pähkinäsaaren rauha • Nöteborgstraktaten (sv)
Trent ~ Trento Trento (←it) • Trient (de)
Treves ~ Trier Trier [triir] (←de) • Trèves (fr)
Triangulum (tähdistö) Kolmio
Triangulum Australe Etelän Kolmio
Trinidad and Tobago Trinidad ja Tobago : Trinidad ja Tobagossa
Tripoli (Libyassa, Libanonissa) Tripoli • Ṭarābulus (ar)
Tripoli (Kreikassa) Tripolis : Tripoliissa : Tripoliihin • Trípolis (grc) ~ Trípoli (ell)
Trondelag Trøndelag (←no) • Tröndelag (sv)
Tropic of Cancer, the Kravun kääntöpiiri
Tropic of Capricorn, the Kauriin kääntöpiiri
Trotsky, Leon Trotski, Lev • Trótski, Lev (ru)
Trojan (adj.) troijalainen • Myös kuvaann. tietokoneen haittaohjelmasta.
Tromso Tromssa • Tromsø (no)
Troy Troija • Troía (grc), Tría (ell)
Tsushima Tsushima [tsušima] ~ Tsušima
Tuglas Tuglas : Tuglaksen ~ Tuglasin (←et)
Tuloma Tuuloma • Tulóma (ru)
Tunis Tunis : Tunisissa : Tunisiin
Turin Torino (←it)
Turkey Turkki • Türkiye (tr); Turkki on v. 2022 esittänyt, että turkinkielistä nimeä (lausutaan suunnilleen [tyrkije]) tulisi käyttää muissakin kielissä, ja YK:ssa tämä on hyväksytty
Turks and Caicos Islands Turks- ja Caicossaaret : Turks- ja Caicossaarilla
Tuscany Toscana (←it)
Twins, the (tähtikuvio) Kaksoset : Kaksosten • Horoskooppimerkkinä suomessa pienellä alkukirjaimella: Hän on kaksonen.
Tyre Tyros : Tyroksessa • Týros(grc), Ṣūr • Vanhassa raamatunsuomennoksessa Tyyro : Tyyrossa.
Tyrol Tiroli • Tirolo (it), Tirol (de)
Tyrrhenian Sea Tyrrhenanmeri • Mare Tirreno (it)
Ukraine ~ Ukrane Ukraina • Ukraína (ru), Ukrajína (uk) • Aik. myös Vähä-Venäjä.
Ulan Bator ~ Ulaanbaatar Ulaanbaatar (←mn) ~ Ulan Bator • Ulán-Bátor (ru) • Ulan Bator vanha nimi.
Ulfilas ~ Ulphilas ~ Wulfila Wulfila
Ulrica Eleonor ~ Ulrika Eleonora Ulriika Eleonoora ~ Ulrika Eleonora [ulriika eleonoora] (←sv)
Ulysses Odysseus : Odysseuksen • Odysseús (grc), Ulixes (la) • Runok. Odysseus : Odysseun.
Umea Uumaja • Umeå (sv)
Unicode Unicode [unikode ~ junikoud]
United Arab Emirates Yhdistyneet arabiemiirikunnat
United Kingdom Yhdistynyt kuningaskunta • Pitkä nimi: Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kunimgaskunta..
United Nations Yhdistyneet kansakunnat • Lyhenteet UN (en), YK (fi).
United States Yhdysvallat : Yhdysvalloissa : Yhdysvaltain (~ Yhdysvaltojen) • Lyhenne USA (: USA:ssa) käytössä myös suomessa.
United States Minor Outlying Islands Yhdysvaltain pienet erillissaaret
Uppland Uplanti (: Uplannissa) ~ Uppland
Uppsala Uppsala ~ Upsala
Urban (paavi) Urbanus : Urbanuksen
Ursa Major (tähdistö) Iso Karhu • Ursa major (la)
Ursa Minor (tähdistö) Pikku Karhu • Ursa minor (la)
Urumqi Urumtši ~ Ürümqi [urumtši] (←ug) • Wūlǔmùqí (zh)
Uruguay Uruguay [uruguai] (←es) : Uruguayssa : Uruguayhin
Uskudar Üsküdar [yskydar] (←tr) • Khrysópolis ~ Skutárion ~ Skutári (grc) • Skutari-nimeä käytetty suomessa.
Uspenski Cathedral Uspenskin katedraali • Sobór Voskresénija Hristóva (ru)
Utah Utah [utah ~ juutaa] : Utahissa [utahin ~ juutahin] : Utahiin [utahiin ~ juutahiin]
Vadso Vesisaari (: Vesisaaressa) ~ Vadsø [vaadsöö] (←no) : Vadsøssä : Vadsøhön
Vaduz Vaduz [faduts ~ vaduts] (←de)
Väike Emajõgi Pieni Emajoki : Pienen Emajoen • Väike Emajõgi (et)
Väike Strait Väike väin (←et) ~ Piensalmi
Valais Valais [valee] : Valais’ssa : Valais’hen (←fr) • Wallis (de)
Val di Fiemme Val di Fiemme : Val di Fiemmessä (←it) • Fleimstal (de)
Val d’Isère Val-d’Isère [valdiseer] : Val-d’Isèressä [valdiseerin ~ valdiseeren] : Val-d’Isèreen [valdiseeriin ~ valdiseereen]
(Saint) Valentine (pyhimys) Valentinus : Valentinuksen (←la) • Valentine’s Day käännetään nyk. yl. sanalla ”ystävänpäivä”.
Valerian (keisareita) Valerianus [valeriaanus] : Valerianuksen (←la)
Valletta Valletta : Vallettassa • Ei: Valetta.
Valley Valley [väli] : Valleyssa ~ Valleyssä [välissä] : Valleyyn [väliin]
Van Rompoy Van Rompuy • Ks. Rompoy.
Vardo ~ Vardø (Norjassa) Vuoreija • Vardø (no)
Vardo ~ Vårdö (Suomessa) Vårdö [voordöö] : Vårdössä : Vårdöhön (←sv)
Värmland Värmlanti (: Värmlannissa) ~ Vermlanti (: Vermlandissa) ~ Värmland • Värmland (sv) • Vermlanti vakiintunut joihinkin yhteyksiin, kuten Vermlannin savolaismurteet.
Vasa (hallitsijasuku) Vaasa • Vasa ~ Wasa (sv)
Vasilyevsky Island Vasilinsaari ~ Hirvisaari • Vasílʹjevski óstrov
Vasiliy ~ Vasily (venäl. etunimi) Vasili
Vasterbotten Länsipohja • Västerbotten (sv)
Västergötland Länsi-Götanmaa [länsijöötanmaa] : Länsi-Götanmaalla • Västergötland
Västmanland Västmanland ~ Västmanlanti (: Västmanlannissa) ~ Vestmanlanti (: Vestmanlanti) • Västmanland (sv)
Vatican Vatikaani • Vaticano (it)
Vatican City State Vatikaanivaltio
Vaxjo Växjö [vekšöö] (←sv) : Växjössä : Växjöhön
Vedas, the Veda-kirjat
Venezuela Venezuela [venetsuela ~ venetsueela]
Venice Venetsia • Venezia (it), Venesia (vec)
Venus de Milo Milon Venus : Milon Venuksen • Oikeastaan Meloksen Afrodite.
Vergil Vergilius : Vergiliuksen (←la)
Vermilion Sea ~ Gulf of California Kalifornianlahti
Versailles Versailles [versaj] : Versaillesissa : Versaillesiin ~ Versailles [versai] : Versailles’ssa : Versailles’hin (←fr)
Vestfjord Länsivuono • Vestfjord (no)
Vespasian Vespasianus [vespasiaanus] : Vespasianuksen (←la)
Vesuvius Vesuvius : Vesuviuksen (←la) • Vesuvio (it)
Vichy Vichy [višii] : Vichyssä : Vichyhin • Sanassa ”vichyvesi” alkuosa ääntyy [vissy].
Victor (kuninkaita, paaveja) Viktor • Vittorio (it)
Victor Amadeus Viktor Amadeus (: Amadeuksen) • Vittorio Amadeo (it)
Victor Emanuel Viktor Emanuel • Vittorio Emanuele (it)
Victoria (kuningatar) Viktoria • Maantieteellisen nimen osana kuitenkin yleensä c:llä: Victorianjärvi, Victorian putoukset, Victoriansaari je.
Victoria and Her Hussar Viktorian husaari ~ Viktoria ja hänen husaarinsa • Viktoria und ihr Husar (de)
Victoria Cross, the Viktorian risti
Victorian viktoriaaninen; viktoriaani
Vienna Wien [viin] (←de) • Bécs (hu)
Vientiane ~ Viangchan ~ Wiang Cchan Viangchan [viangtšan] ~ Vientiane (fr) • Vientiane aik. käytössä, Viangchan nyk. vir.
Viet Cong Vietkong • Việt Cộng (vi)
Vietnam ~ Viet Nam Vietnam • Việt Nam (vi)
Viljandi Viljandi : Viljandissa (←et) • Fellin (de) • Sovinnaisnimeä Viljanti : Viljannissa ei nyk. suositella.
Vilnius Vilna • Vilnius (lt), Viļņa (lv)
Viminal Hill Viminalis : Viminaliksella (←la) • Viminale (it)
Vinnytsia Vinnytsja (←uk) • aik. yl. Vinnitsa (←ru)
Virgil Vergilius : Vergiliuksen (←la)
Virginia Virginia [virginia ~ vəədžinia]
Virgin Islands Neitsytsaaret
Virgo (tähtikuvio) Neitsyt : Neitsyen • Horoskooppimerkkinä suomessa pienellä alkukirjaimella.
Vishnu Višnu • Viṣṇu (sa)
Vistula Veiksel • Weichsel (de), Wisła (pl)
Vistula Lagoon Veikselinhaffi • Frisches Haff (de), Zalew Wiślany (pl), Kaliningrádski zalív ~ Vílnijski zalív (ru)
Vistula Spit Veikselin kynnäs : Veikselin kynnäällä • Frische Nehrung (de), Mierzeja Wiślana (pl), Baltíjskaja kosá (ru)
Vitalian (paavi) Vitalianus : Vitalianuksen
Vitebsk ~ Viciebsk Vitsebsk (←be) • Aiemmin yleensä Vitebsk (←ru).
Vltava Vltava (←cz) ~ Moldau (←de) • Kielitoimisto suosittaa nimeä Vltava. Moldau on suomessa vanhastaan käytetty nimi.
Volkhov Olhava • Vólhov (ru)
Volos Volos; Bolos • Bólos (grc); Vólos (ell) • Antiikin nimenä Bolos.
Vörå Vöyri • Vörå (sv)
Vosges, the Vogeesit : Vogeeseilla • Vosges (fr), Vogesen (de)
Vyborg Viipuri • Výborg (ru), Viborg (sv)
Wadden Islands ~ Wadden Sea Islands Friisein saaret
Wadden Sea Vattimeri • Wattenmeer (de), Waddenzee (nl)
Wales Wales [veils ~ weils] : Walesissa (~ Walesissä)
Walesa Wałęsa [valesa ~ vawẽsa] (←pl)
Wallachia ~ Walachia Valakia • Țara Românească ~ Valahia (ro), Walachei (de)
Wallis and Futuna Wallis ja Futuna : Wallis ja Futunassa
Wallonia Vallonia • Wallonie (fr), Wallonië (nl)
Warsaw Varsova • Warszawa (pl)
Wasa (kuningassuku) Vaasa
Washington D.C. Washington [wošington] ~ Washington D.C. [wošington dii sii] : Washington D.C:ssä : Washington D.C:hin
Water-Bearer, the (tähtikuvio) Vesimies : Vesimiehen • Horoskooppimerkkinä suomessa pienellä alkukirjaimella.
Waterloo (Belgiassa) Waterloo [vaterloo] : Waterloossa : Waterloohon (←nl)
Watt Watt [wot] • Mittayksikön nimenä pienellä: watt (en), watti [vatti] (fi).
Weierstrass (matemaatikko) Weierstraß ~ Weierstrass [vaierstras] : Weierstraßin ~ Weierstrassin [vaierstrassin] (←de)
West Aros ~ Vasteras Västerås [vesteroos] (←sv)
Western Asia Etu-Aasia ~ Länsi-Aasia; Lähi-Itä • Lähi-itä, jos mukaan luetaan Egypti ym.
Western Ghats ~ Western Ghauts Länsi-Ghatit : Länsi-Ghateilla ~ Länsi-Ghats : Länsi-Ghatsissa • Sahyādri (mr)
Western Pomerania Etu-Pommeri • Vorpommern (de)
West Gothland Länsi-Götanmaa [länsijöötanmaa] : Länsi-Götanmaalla • Västergötland
West Indies Länsi-Intia
Westphalia Westfalen [vestfaalen] (←de)
White House, the Valkoinen talo • Kielitoimiston mukaan Valkoinentalo.
White Mountain (sotahist.) Valkeavuori • Bílá hora (cz)
White Sea Vienanmeri • Béloje móre (ru), Vita havet (sv)
Wilhelm (keisareita) Vilhelm • Wilhelm (de)
William (hallitsijoita) Vilhelm • Willem (nl)
William of Modena ~ William of Sabina Vilhelm Sabinalainen • Guglielmo di Modena (it)
William of Ockham Vilhelm Occamilainen (~ Okkamilainen)
William of Orange Vilhelm Oranialainen
William Tell Wilhelm [vilhelm] Tell (←de) • Guillaume Tell (fr), Guglielmo Tell (it)
Windhoek Windhoek [vindhuk] (←af) • Windhuk (de)
Wilhelmina (kuningatar) Vilhelmiina • Wilhelmina (nl)
Wladyslaw (Puolan kuninkaita) Vladislav • Władysław (pl)
Wroclaw Wrocław [vrotslav] (←pl) • Breslau (de)
Wyoming Wyoming [waioming]
Xania Hania • Ks. Chania.
Xanthippe (Sokrateen vaimo) Ksantippa : Ksantip(p)an ~ Ksanthippa ~ Ksanthippe • Ksanthíppē (grc)
Xenakis, Iannis Xenakis, Iannis • Ksenákis, Jánnis ~ Xenakis, Giannis (ell)
Xenophon Ksenofon • Ksenofôn (grc)
Xerxes Kserkses : Kserkseen • Ḫšayāršā (peo), Ksérksēs (grc)
Xiamen Amoy [amoi] ~ Xiamen [ksiamen] • Xiàmén (zh)
Xi’an ~ Xi An Xi’an [ksian] • Xī’ān • Aik. Sian.
Xianggang ~ Hong Kong Hongkong [honkong] ~ Xianggang [ksiangang] • Ks. Hong Kong.
Xi Jiang ~ Si Kiang Xi Jiang [ksi džiang] ~ Sikiang
Xinjiang ~ Sinkiang Xinjiang [ksindžiang] ~ Sinkiang • Xīnjiāng (zh)
Yahweh Jahve • Yahweh (he)
Yakutia ~ Sakha Jakutia ~ Saha
Yakutsk Jakutsk • Jakútsk (ru), Dʹokuuskai (sah)
Yalu River Jalujoki • Yālǜ Jiāng (zh), Amnok-kang (ko)
Yangon Rangoon [raŋŋuun] ~ Yangon [jaŋŋon] • Yangon on Burman nyk. hallituksen käyttämä nimiasu.
Yangtze, Yangzi Jangtse • Cháng Jiāng (zh) • Aik. myös Jangtsekiang.
Yannatou, Savina Yannatou, Savina • Jannátu ~ Giannatou, Savína (ell)
Yaounde Yaoundé [jaundee] : Yaoundéssa : Yaoundéhen (←fr)
Yekaterinburg Jekaterinburg • Jekaterinbúrg (ru) • V. 1924–1991 Sverdlovsk.
Yellow River ~ Huang He Keltainenjoki ~ Huang He • Huáng Hé (zh)
Yellow Sea, the Keltainenmeri • Huáng Hǎi
Yeltsin Jeltsin • Jélʹtsin (ru)
Yemen Jemen • al-Yaman (ar)
Yenisei ~ Yenisey Jenisei • Jeniséi (ru)
Yerevan Jerevan • Yerevan (hy)
Yevgenia ~ Yevgeniya (venäl. etunimi) Jevgenia ~ Jevgenija • Jevgénija (ru)
Yokanga Jokanga • Jokanʹga ~ Iokanga (ru)
Yokohama Yokohama (~ Jokohama) [jokohama]
Yokosuka Yokosuka [jokosuka]
Yoshkar-Ola Joškar-Ola • Joškár-Olá (ru)
Yucatan (niemimaa) Jukatan ~ Yucatán (←es)
Yucatan (osavaltio) Yucatán [jukatan] (←es)
Yucatan Channel Jukatanin kanaali ~ Yucatánin kanaali • canal de Yucatán (es)
Yugoslavia Jugoslavia
Yunnan Yunnan [junnan] ~ Jynnan • Yúnnán (zh)
Zacharias (Raam.) Sakarias : Sakariaan
Zachary (paavi) Sakarius : Sakariuksen
Zadok (Raam.) Saadok (1933) ~ Sadok (1992)
Zaire Zaire [tsaire ~ zaire] • Nyk. Kongon demokraattinen tasavalta.
Zambezi Sambesi
Zambia Sambia
Zanzibar Sansibar
Zaporizzhia ~ Zaporizhia ~ Zaporozhye Zaporižžja (←uk) • aik. yl. Zaporožje (←ru)
Zaporozhskoye Metsäpirtti ~ Zaporožskoje • Zaporóžskoje (ru)
Zealand ~ Sealand (Tanskassa) Sjælland ~ Själland [šelland] ~ Sjellanti (: Sjellannissa) • Sjælland (da), Själland (sv) • Suomessa on käytetty myös muita asuja, mm. Sjelland (näin EU:n tekstinlaadinnan ohjeissa).
Zebedee (Raam.) Sebedeus : Sebedeuksen • Kansankielessä Sepeteus : Sepeteuksen.
Zebulun (Raam.) Sebulon
Zeeland ~ Zealand (Alankomaissa) Zeeland
Zelenogorsk (Kannaksella) Terijoki : Terijoella • Zelenogórsk (ru)
Zelezny Železný [železnii] : Železný : Železnýhin (←cz)
Zemgale (hist.) Semgallia ~ Zemgale (←lv)
Zeno (antiikin filosofeja) Zenon [tsenon] • Zḗnōn (grc)
Zeus Zeus [tseus] : Zeuksen • Zeús (grc)
Zhivago Živago • Živágo (ru)
Zhou Enlai Zhou Enlai [žou enlai] ~ Tshou En-lai [tšouenlai] • Zhōu Ēnlái (zh)
Zhytomyr Žytomyr (←uk) • aiemmin yleensä Žitomir (←ru)
Zimbabwe Zimbabwe [simbabve ~ zimbabwe]
Zion Siion
Zionism sionismi
Zodiac, the Eläinrata : Eläinradan
Zoroaster Zarathustra [tsarathustra]
Zoroastrianism zarathustralaisuus [tsarathustralaisuus]
Zurich Zürich [tsyyrih] (←de) • Zurigo (it)