Vierasnimikirja
Vierasperäisten nimien kirjoittaminen

2. laitos, 6.9.2019. Päivitetty 12.11.2019.
Jukka K. Korpela
Sisällys

Esipuhe

Esipuhe 1. laitokseen

Esipuhe 2. laitokseen

Vierasperäisten nimien käsittely

Nimien kirjoitusasu

Nimien oikeellisuuden merkitys

Nimien muutokset

Vierasnimien mukautuminen kirjoituksessa

Sitaattilainat ja vieraskieliset tekstit

Nimiasun valinnan periaatteet

Kirjoitusasun korjaaminen

Sovinnaisnimet

Nimen osan suomentaminen

Organisaatioiden nimet

Pikkusanat nimien edessä

Iso ja pieni alkukirjain

Mistä kielestä?

Nimien asun tarkistaminen

Nimien ääntämys

Ääntämisohjeiden merkinnät

Alkuperäisen jäljittely ja kirjoitusasun vaikutus

Ääntämyksen vaihtelu

Ääntämyksen mukautumisen asteet

Siirtokirjoitus

Siirtokirjoituksen tarve

Translitterointi ja transkriptio

Järjestelmien moninaisuus

Siirtokirjoituksen yleissääntöjä

Siirtokirjoitus latinalaisen aakkoston sisällä

Taivutus

Sovinnaisnimien taivutus

Vierasnimien taivutuksen vaihtoehtoja

Vierasnimien perustaivutus

Vokaalisoinnun soveltaminen

Partitiivin pääte

Yhdyssanaksi tulkitseminen

Loppuvokaalin tulkitseminen pitkäksi tai diftongiksi

Mykkä vokaali lopussa

Mykkään konsonanttiin loppuvat sanat

Ranskalaiset -ille(s)-loppuiset nimet

Vokaaliin ja s:ään loppuvat nimet

Ääntämisen suomalaistamisen vaikutus

Hankalat illatiivit kuten ”Sydneyyn”

Lyhenteiden lukeminen ja taivutus

Vierasnimien monikkomuodot

Tavutus ja rivitys

Vierasnimien rivityksen perussäännöt

Kielen merkitseminen tekstinkäsittelyohjelmassa

Tavutusvirheet

Oikoluku

Merkit

Merkkien kirjoittaminen tietokoneella

Merkkien kirjoittamisen tapoja

Kirjoitusmerkkien esitys tietotekniikassa

Merkin kirjoittaminen Unicode-numeron perusteella

Palettipohjainen tapa

Suomalainen standardinäppäimistö

Tarkkeen käsite

Tarkkeiden käyttö

Tarkenäppäimet

Yhdistyvät tarkkeet

Tarkkeiden kuvauksia

Lisäkirjaimet

Latinalaisen merkistön lisäkirjaimet

Ae-kirjain æ (tanskalainen ä)

Eth ð

Kaksois-s ß

Kraa ĸ

Oe-kirjain œ

Pisteetön i ı

Poikkiviivamerkit

Švaa ə

Thorn þ

Äng ŋ

Muiden aakkostojen kirjaimet

Sanoissa esiintyvät lisämerkit

Sanojen yhteydessä esiintyviä lisämerkkejä

Rivityksen tekniikka

Mitä merkkejä voi käyttää?

Fontit

Fonttien tarve

Yhtenäisyyden merkitys

Tehosteet

Fontit paperi- ja digijulkaisemisessa

Fontin hankkiminen ja asentaminen

Aakkostus

Aakkostuksen tarkoitus ja ongelmat

Lajittelustandardit

Perusaakkostus

Tarkkeiden järjestys

Eri kirjoitusjärjestelmät

Vaihtoehtoja

Aakkostuksen tarkistaminen

Kielikohtaisia tietoja

Selityksiä

Abhaasi (ab) Abkhasian

Aceh (ace) Achinese

Afrikaans (af) Afrikaans

Albania (al) Albanian

Amhara (am) Amharic

Arabia (ar) Arabic

Arabian siirtokirjoituksen vaihtelu

Arabian siirtokirjoituksen muuntaminen suomalaiseen asuun

Armenia (hy) Armenian

Azeri (az) Azeri

Baski (eu) Basque

Bosnia (bs) Bosnian

Bretoni (br) Breton

Bulgaria (bg) Bulgarian

Burma (my) Burmese

Englanti (en) English

Espanja (es) Spanish

Esperanto (eo) Esperanto

Fääri (fo) Faroese

Galicia (gl) Galician

Georgia (ka) Georgian

Grönlanti (kl) Greenlandic

Havaiji (haw) Hawaiian

Heprea (he) Hebrew

Hindi (hi) Hindi

Hollanti (nl) Dutch

Iiri (ga) Irish

Islanti (is) Icelandic

Italia (it) Italian

Japani (ja) Japanese

Karjala (krl) Karelian

Katalaani (ca) Catalan

Kazakki (kz) Kazakh

Kiina (zh) Chinese

Lausuminen

Siirtokirjoitus

Toonit

Henkilönnimet

Kirjoitusasun vaihtelu

Kirgiisi (ky) Kirghiz

Komi (kv) Komi

Korea (ko) Korean

Kreikka, nyky- (ell) Greek, modern

Kreikan kielen muodot

Kreikan siirtokirjoituksen järjestelmät

Kreikan siirtokirjoituksen SFS-standardi

Kreikan sanojen painotus

Kreikan siirtokirjoituksen valinta

Kreikkalaisten nimien kansainväliset asut

Kreikka, vanha (grc) Greek, Ancient

Kroatia (hr) Croatian

Kurdi (ku) Kurdish

Latina (la) Latin

Latvia (lv) Latvian

Letzeburg (lb) Letzeburgesch

Liettua (lt) Lithuanian

Makedonia (mk) Macedonian

Malaiji (ms) Malay

Malta (mt) Maltese

Maori (mi) Maori

Mongoli (mn) Mongolian

Montenegro (srp) Montenegrin

Norja (no) Norwegian

Oksitaani (oc) Occitan

Paštu (ps) Pashto

Persia (fa) Persian

Portugali (pt) Portuguese

Puola (pl) Polish

Ranska (fr) French

Tarkkeet

Paino ja sen vaikutus

Ranskan oikeinkirjoitusuudistus

Retoromaani (ca) Raeto-Romance

Romania (ro) Rumanian

Romanikieli (rom) Romany

Ruotsi (sv) Swedish

Saamen kielet (sme, smn, sms) Sami languages

Saksa (de) German

Sanskrit (sa) Sanskrit

Serbia (sr) Serbian

Slovakki (sk) Slovak

Sloveeni (sl) Slovenian

Somali (so) Somali

Swahili (sw) Swahili

Tadžikki (tg) Tajik

Tagalog (tl) Tagalog

Tanska (da) Danish

Thai (th) Thai

Tonga (to) Tonga

Tšekki (cz) Czech

Turkki (tr) Turkish

Turkmeeni (tk) Turkmen

Ukraina (uk) Ukrainian

Unkari (hu) Hungarian

Uzbekki (uz) Uzbek

Valkovenäjä (be) Belarusian

Valloni (wa) Walloon

Venetsia (vec) Venetian

Venäjä (ru) Russian

Vietnam (vi) Vietnamese

Viro (et) Estonian

Wales (cy) Welsh

Nimiluettelo

A B C D E F G H I J K L M O P Q R S T U V W X Y Z

Esipuhe

Esipuhe 1. laitokseen

Tämä kirja auttaa ratkomaan ongelmia, jotka koskevat vieraskielisten nimien kirjoitusasua, lausumista, taivutusta ja kirjoittamisen tekniikkaa. Kirja alkaa näitä koskevilla aiheenmukaisilla ohjeilla. Tavallisimpien nimien osalta vastaus yleensä löytyy suoraan kirjan nimiluettelosta. Muissa tapauksissa kielikohtaiset kuvaukset yli 80 kielestä auttavat tunnistamaan, mitä erityisiä ongelmia kieleen saattaa liittyä, kuten suomelle vieraita kirjaimia tai kirjoitusasun vaihtelua.

Aiemmin ei vastaavaa suomenkielistä kirjaa ole ollut. Erilaiset kielen­huolto- ja nimioppaat sekä nimihakemistot antavat kyllä paljonkin ohjeita nimien asusta. Niistä kuitenkin pääosin puuttuu kielikohtainen tarkastelu, ja niissä on enintään suppeita ohjeita vierasnimien kirjoittamisesta tietokoneella.

Suomalaisen näkökulman takia kirjassa painottuvat erityisesti EU:n viralliset kielet sekä venäjä sukukielineen, suomen sukukielet ja suurimmat muut kielet.

Tämä kirja pyrkii käytännöllisyyteen. Kirjassa lähdetään siitä, että useimpien vieraiden kielten sanat käytännössä pääosin ”luetaan niin kuin kirjoitetaan”. Tavoitteena on esittää sellaisia lausumis-, kirjoittamis- ja taivuttamistapoja, jotka ovat useimmille kuulijoille tai lukijoille ymmärrettäviä. Ääntäminen esitetään kirjassa suppeasti. Tarkoitus ei ole opettaa vieraiden kielten lausumista, vaan vieraiden sanojen käyttöä suomenkielisessä puheessa ja tekstissä.

Käytännöllisyyden takia englannin merkitys korostuu, koska se on niin usein tiedon lähteiden valtakieli tai kääntämisen lähtökieli. Englannin kielen mukaiset nimien muodot valtaavat alaa muissakin kielissä kuin suomessa. Usein on tärkeää pystyä nopeasti selvittämään, mikä suomenkielinen muoto vastaa englanninkielistä nimen asua.

Kirjoittajat joutuvat ottamaan huomioon eri normeja ja ohjeita, jotka voivat olla keskenään ristiriidassa. Kustantaja, esimies tai opinnäytteen tarkastaja saattaa määrätä, mitä tapaa käytetään. Siksi tämä kirja ei esitä yhtä totuutta, vaan tarvittaessa ottaa huomioon erilaisia vaihtoehtoisia periaatteita ja järjestelmiä ja auttaa toteuttamaan niitä.

Kiitän Eija Inglisiä kannustuksesta ja arvokkaista ideoista ja ehdotuksista useissa eri vaiheissa sekä Juha Kinnusta ja Erkki I. Kolehmaista käsi­kirjoi­tuksen laajasta kommentoinnista, joka suuresti auttoi kirjan viimeistelyssä.

Esipuhe 2. laitokseen

Tämä kirja ilmestyi painetussa muodossa RPS-yhtiöiden julkaisemana vuonna 2012. Kun julkaisija oli lopettanut toimintansa vuonna 2018, arvioin parhaaksi tehdä kirjasta päivitetyn version, jonka julkistan verkossa vapaasti käytettäväksi osoitteen jkorpela.fi/vierasnimikirja/ kautta.

Otin pohjaksi viimeisen käsikirjoitukseni, johon tein sellaisia korjauksia ja lisäyksiä, jotka olin vuosien varrella havainnut aiheellisiksi. Tässä yhteydessä en voinut järjestelmällisesti käydä läpi niitä korjauksia, joita oli tehty painettua kirjaa tuotettaessa. Olen kuitenkin käynyt läpi 1. painoksesta saamani palautteen ja pyrkinyt ottamaan huomioon kaikki huomautukset.

Teoksen ulkoasu jää vaatimattomammaksi kuin 1. painoksen varsin tyylikäs taitto. Toisaalta julkistaminen HTML-muodossa on tarjonnut eräitä lisämahdollisuuksia. Kirjassa mainitut verkko-osoitteet on tehty linkeiksi, joita voi seurata suoraan, jos lukee kirjaa laitteella, jossa on verkkoyhteys. Kirjaan on myös lisätty osoitteita, kuten viittaus sivustoon jkorpela.fi/kirjoita, jossa on teknisiä ohjeita merkkien kirjoittamisesta.

Kirjan 1. painosta on arvosteltu siitä, että sanaa ”vierasnimi” on käytetty määrittelemättä sitä. Siksi on syytä täsmentää, että tässä vierasnimellä tarkoitetaan vierasperäistä nimeä eli sellaista erisnimeä, joka on alkujaan peräisin jostakin vieraasta kielestä. Vierasnimi voi olla suomeen mukautunut, esimerkiksi ”Saksa” ja ”Kaarle Kustaa”, tai periaatteessa täysin vieraan kielen mukainen, esimerkiksi ”Málaga” ja ”Albert Einstein”, tai jotain siltä väliltä.

Fonttien käyttöä on yhtenäistetty. Varsinainen sisältö, myös taulukoissa, on nyt Cambrialla, otsikot Calibrilla. Pienessä määrin on jouduttu ”lainaamaan” merkkejä muista fonteista Cambrian muutamien puutteiden takia. (Cambriassa pilkkukirjaimet ʹ ja ʺ ovat vääränlaiset, pystysuorat, ja siksi ne on otettu Times New Romanista.) Laitteissa, joissa ei ole Cambriaa ja Calibria, tekstit näkyvät selaimen asetusten mukaisilla fonteilla.

Palautetta voi lähettää sähköpostiosoitteeseen jukkakk@gmail.com.

Vierasperäisten nimien käsittely

Nimien kirjoitusasu

Nimien oikeellisuuden merkitys

Nimet ovat hyvin tärkeitä ihmisille ja yrityksille. Nimeen voi liittyä suuria tunnelatauksia. Nimen kirjoittaminen oikein on tärkeää paitsi virheiden ja sekaannusten välttämiseksi myös korrektisuuden ja kohteliaisuuden takia.

Kirjoittamisen ohjeissa on vanhastaan kehotettu kirjoittamaan vieraat nimet oikein. Asian tärkeyttä ovat lisänneet seuraavat seikat:

– Kansainväliset sopimukset korostavat ihmisen oikeutta saada nimensä kirjoitetuiksi oikein.
– Nimiä käsitellään tietojärjestelmissä ja siirretään järjestelmästä toiseen. Tätä varten nimen pitäisi olla aina samassa asussa tai ainakin jonkin tunnetun periaatteen mukaisena.
– Kansainvälistyminen lisää erikielisten nimien käyttöä, ja silloin jo yksi­käsitteisyyden takia on tärkeää kirjoittaa nimet oikein. Yhdenkin merkin virhe voi muuttaa nimen merkityksen aivan toiseksi.
– Yritys- ja tuotenimillä on kasvava taloudellinen merkitys. Siksi esimerkiksi suhteet liikekumppaneihin vaativat nimien käytöltä tarkkuutta.
– Kun kirjoittamisen tekniset välineet ovat kehittyneet, myös vaatimustaso on noussut. Yhä useammin kyseenalaistetaan sellaiset selitykset kuin ”mutta kun ei voida kirjoittaa ä:tä ja é:tä”.
– Etsittäessä tietoa Internetistä ja tietokannoista tarkkuus on voimaa. Jos lukija tietää oikean asun, hänellä on usein paljon paremmat mahdollisuudet löytää nopeasti oikeaa lisätietoa.

Tiesitkö tämän: Google-haku etsii yleensä myös epätarkkoja osumia (esimerkiksi hakusanalla Čapek löytyy myös sivuja, joilla nimi on vain muodossa Capek). Jos sanan kirjoittaa lainausmerkkeihin, esimerkiksi "Čapek", Google etsii vain tarkkoja osumia. Tämä usein auttaa merkittävästi rajaamaan hakuja.

Nimien muutokset

Varsinkin paikkaan tai alueeseen viitattaessa on usein eri nimivaihtoehtoja. Nimet saattavat olla aivan eri alkuperää (esim. Turku, Åbo) tai alkujaan saman nimen hyvin erilaisiksi muuttuneita muotoja (esim. Danzig, Gdańsk). Tämän kirjan nimiluettelossa on pyritty käsittelemään tavallisimmat tällaiset valintatilanteet.

Suomen kieleen nimet ovat usein tulleet epäsuorasti jonkin välittäjäkielen kuten ruotsin, saksan, venäjän tai englannin kautta. Myöhemmin nimi on ehkä haluttu vaihtaa toisenlaiseksi, yleensä alueen nykyiseen enemmistö­kieleen pohjautuvaksi. Muutos ei yleensä tapahdu heti, ja se voi jäädä toteutumattakin.

Nimiä muutetaan etenkin poliittisista syistä. Nimi saatetaan kokea siirtomaavaltaan viittaavaksi, ja sen korvaaminen omaperäisellä koetaan ratkaisuksi. Tällaiset muutokset vaikuttavat muidenkin kielten käytäntöön, joskin vaihtelevasti ja usein hitaasti. Esimerkiksi Intiassa vuonna 1995 tehty Bombayn nimen muuttaminen Mumbaiksi heijastuu jo suomessakin niin, että Mumbai on tavallisempi asu. Vanhat nimet jäävät silti usein käyttöön ainakin erikoistilanteissa, kuten vaikkapa ginin tavaramerkissä Bombay Sapphire.

Monet maantieteelliset nimet ovat esiintyneet suomen kielessä venäjän mukaisessa asussa, vaikka ne ovat alueilta, joiden pääkieli on jokin muu. Osa tällaisista nimistä on jo muuttunut uuteen asuun. Esimerkiksi aiemmin vakiintuneen nimen Gruusia (venäjäksi Gruzija) tilalle on nyt vakiintunut nimi Georgia, vaikka se voikin aiheuttaa sekaantumisen Yhdysvaltain osavaltioon. Sen sijaan esimerkiksi Ukrainan kaupunki Dnepropetrovsk tunnetaan yhä useimmiten venäjänkielisellä nimellään, ei ukrainankielisellä.

Vierasnimien mukautuminen kirjoituksessa

Vierasperäinen nimi voi esiintyä suomenkielisessä tekstissä alkuperäisessä asussaan tai eriasteisesti mukautuneena:

– Mukautumaton vierasnimi: nimi säilyttää alkuperäisen kirjoitusasunsa, myös suomen kielelle vieraat merkit. Jos kuitenkin kirjoitusjärjestelmä perustuu muuhun kuin latinalaiseen aakkostoon, käytetään ns. siirto­kirjoitusta.

Sundsvall
Málaga
Bodø
Jóhanna Sigurðardóttir
Novosibirsk (alkuperäinen asu: Новосибирск)

– Laina tutummasta kielestä: ei käytetä alkuperäistä (paikallista) asua, vaan asua, joka on saatu jostakin meille tutummasta kielestä. Usein tämä johtuu erehdyksestä, mutta osa tällaisista tapauksista on vakiintuneita.

Berne (englantia; oikeammin ja tavallisemmin Bern, saksan mukaan)
Dnestr (venäjää; ukrainaksi Dnister, romaniaksi Nistru)

– Yksinkertaistettu vierasnimi: vieraan kielen mukaista asua on muutettu jättämällä pois kirjainten lisämerkkejä eli tarkkeita tai korvaamalla suomen aakkostoon kuulumattomia merkkejä toisilla. Useimmat tähän tyyppiin kuuluvat nimiasut ovat ohjeiden vastaisia, mutta joukossa on myös vakiintuneita ja oikeita.

Napoleon (ranskassa: Napoléon)
Bogota (oikeammin: Bogotá)
Wilhelmstrasse (oikeammin: Wilhelmstraße)
Thor Akureyri (oikeammin: Þór Akureyri)

– Osittainen sovinnaisnimi: nimestä osa (tyypillisesti loppuosa) on muuntunut suomeen sopivammaksi, mutta osa on jäänyt vieraan kielen mukaiseksi.

Grönlanti [gröönlanti] : Grönlannissa (vrt. ruotsin Grönland)

– Osittain käännetty nimi: nimen sisältämä yleissana on käännetty.

Eriejärvi (englanniksi Lake Erie)
Kaarle Suuri (vrt. ruotsin Karl den Store, ranskan Charlemagne)

– Sovinnaisnimi: suomen kieleen mukautettu nimi, joka on katsottava vakiintuneeksi. Yleensä kirjoitusasu perustuu asuun, jonka nimi on kauan sitten saanut suomenkielisessä puheessa.

Tukholma (← Stockholm)
Pariisi (← Paris)
Alankomaat (käännetty nimi, pohjana ruotsin Nederländerna)
Saksa (alkujaan Saksan yhden alueen, Saksin, nimitys)
Ruotsi (vanha nimitys, aivan eri alkuperää kuin Sverige)

Mukautumattomia vierasnimiä on paljon enemmän kuin sovinnaisnimiä. Kielenhuollon kannan mukaan uusia sovinnaisnimiä ei enää pitäisi muodostaa, mutta käytännössä niitä voi syntyä eri syistä.

Sovinnaisnimiä koskevat varsin erilaiset säännöt kuin mukautumattomia vierasnimiä. Käytännössä on siis kuitenkin välimuotoja. Yksinkertaistettuja vierasnimiä käsitellään yleensä kuten sovinnaisnimiä.

Käytössä saattaa olla sekä sovinnaisnimi että mukautumaton vierasnimi, esimerkiksi Vesisaari ~ Vadsø [vaadsöö]. Valinta riippuu asiayhteydestä ja tyylistä.

Tässä kirjassa aaltoviiva ”~” osoittaa vaihtelua eli erottaa vaihto­ehtoisia sanoja tai muotoja toisistaan. Hakasulkeiden ”[” ja ”]” välissä esitetään ääntämistieto tai -ohje.

Sitaattilainat ja vieraskieliset tekstit

Tekstissä voi esiintyä vierasnimien lisäksi muita suoraan vieraasta kielestä otettuja ilmauksia eli sitaattilainoja, esimerkiksi leasing, status quo, fait accompli. Sitaattilainoja käytetään kahdesta syystä: oppineisuuden osoittamiseksi ja välttämättömyyden pakosta. Sitaattilainalla voi olla vakiintunut käyttö erikoisalan terminä, mutta sitaattilaina voi olla välttämätön myös siksi, että jollekin asialle ei ole mitään suomenkielistä nimeä. Esimerkiksi uusista hedelmistä käytetään yleensä ensin kokonaan vieraskielisiä nimiä (kiwi, curuba, maracuya), mutta osa niistä mukautuu suomen kieleen (kiivi).

Sitaattilaina voi olla yksittäinen sana tai muutaman sanan muodostama kiinteä sanaliitto. Yksittäiset sanat muuttuvat helpoimmin varsinaisiksi lainasanoiksi, jotka mukautuvat kielemme kirjoitus- ja äännejärjestelmään. Esimerkiksi leasing-sanan rinnalle on tullut liisaus.

Sitaattilainoina käsitellään myös teosten kuten kirjojen ja artikkelien vieraskielisiä nimiä. Englannin kielessä niissä yleensä kirjoitetaan kaikki sanat paitsi kieliopilliset pikkusanat isolla alkukirjaimella. Käytäntö kuitenkin vaihtelee, joten nimiasu olisi varmistettava alkuperäislähteestä tai luotettavasta kirjaston luettelosta tai vastaavasta.

Darwinin pääteos On the Origin of Species on suomennettu nimellä Lajien synty.

Teosten nimissä voi esiintyä vanhentuneita tai muuten nykysääntöjen vastaisia vierasnimien kirjoitusasuja. Ne on syytä säilyttää, koska teoksen nimi on luonteeltaan sitaatti. Tätä sovelletaan myös elokuvien suomen­kielisiin nimiin.

Andrei Rubljovin elämästä kertoo elokuva Andrei Rublev.

Myös suoranaiset lainaukset, esimerkiksi ns. lentävät lauseet kuten Who cares? tai Sapienti sat, ovat sitaattilainoja. Ne on kirjoitettava tarkoin alku­peräis­kielen mukaan.

Esimerkiksi julkaisualalla tai tietotekniikassa työskentelevä voi joutua eri tavoin käsittelemään kokonaan vierasta kieltä olevaa tekstiä, vaikka ei ehkä osaisi kieltä lainkaan. Tässä kirjassa kuvataan eri kielten merkistö­vaatimuksia, mutta lisäksi tarvitaan muita tietoja. Englanninkielisen maailman tyylioppaissa kuten The Chicago Manual of Style ja The Oxford Style Manual on laajahkosti tietoa erikielisten tekstien muista ongelmista.

Nimiasun valinnan periaatteet

Yleensä kannattaa käyttää sitä nimiasua, jonka lukijat parhaiten tuntevat ja jota he pitävät oikeana. Toisaalta yleissuunta on, että alkuperäisnimet yleis­ty­vät, ja monet suosivat tällaista linjaa periaatteellisista syistä. Niinpä rajatapauksissa voi ottaa huomioon, että todennäköisesti sovinnaisnimi on väistymässä.

Tässä kirjassa suositellaan seuraavaa linjaa:

– Vanhoja sovinnaisnimiä tai muuten vanhastaan vakiintuneita nimiä käy­te­tään, ellei aika ole selvästi ajanut niiden ohi.

Viro (sovinnaisnimi; viroksi Eesti)
Constanţa (alkuperäisnimi; ei Konstantsa kuten joskus aiemmin)

– Jos nimi on muutettu poliittisista tms. syistä, käytetään uutta nimeä, jos se on jo yleinen suomessakin. Tarvittaessa mainitaan vanha nimi sulkeissa, kun nimi esiintyy ensi kerran.

Yritys toimii Mumbaissa (ent. Bombay) Intiassa.
Kiinnostava matkailukohde on myös Ukrainan Lviv (Lvov).

– Muuten käytetään omakieliseksi katsottavaa nimiasua mahdollisimman tarkoin, myös kaikki tarkkeet kirjoittaen.

Klaipėda (ei Klaipeda)
Helsingør (ei Helsingör)
Cần Thơ (ei Can Tho)

– Omakielisyys määräytyy sen maan pääkielen mukaan, johon paikan, henkilön tms. on katsottava lähinnä kuuluvan.

Alsace (ranskaa; ei saksan mukaan Elsass paitsi historiassa)

– Jos tunnetun henkilön nimi esiintyy kansainvälisessä viestinnässä aina (tai lähes aina) tietyssä, usein englannin mukaisessa muodossa, tätä muotoa käytetään.

Eisenstein (venäläinen ohjaaja, venäjänkielinen nimi: Eizenštein)

Vierasnimet ja muut vieraat sanat kirjoitetaan siis yleensä tarkasti alkukielen mukaan. Jos tätä kantaa joudutaan perustelemaan, voidaan vedota sekä kieli­toimiston kantaan (mm. Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas) että kan­sal­li­seen standardiin (SFS 4175:2006).

Vieraskielisten lähteiden käytössä ja käännöstyössä on varauduttava sii­hen, että esimerkiksi englanninkielisessä tekstissä ei erikielisiä nimiä usein­kaan ole edes pyritty kirjoittamaan oikein. Alkuperäisen kirjoitusasun säilyttämisen periaate on kyllä yleistymässä, mutta ei vielä kovin yleinen.

Kirjoitusasun korjaaminen

Kielenhuollon suositukset

Suomen kielen lautakunta on ottanut (v. 2000) sellaisen kannan, että yritysnimien kirjoittamiseen voidaan soveltaa seuraavia sääntöjä (sulkeissa Kielikellossa 2/2001 esitettyjä esimerkkejä, jotka eivät sisälly itse kannanottoon):

– Nimissä käytetään isoa alkukirjainta vain nimen ja mahdollisesti siihen liittyvän toisen erisnimiosan alussa. (Sampo Pankki → Sampo-pankki)
– Huutomerkit ja muut tarpeettomat välimerkit poistetaan. (Yahoo! → Yahoo)
– Nimiä taivutetaan normaalien kielenkäyttösääntöjen mukaisesti.
– Iso kirjain nimen keskellä vaihdetaan pieneksi, jos kyseessä on yhdyssanan tyyppinen ilmaus, muussa tapauksessa osat erotetaan välilyönnillä ja tarvittaessa lisätään yhdysmerkki. (MainosMies → Mainosmies, TietoEnator → Tieto-Enator)

Kannanottoa tehtäessä on ilmeisesti ajateltu ennen muuta suomalaisten yritysten nimiä, olipa niissä vieraskielisiä aineksia tai ei. Kanta voidaan kuitenkin tulkita ulkomaalaisiakin yrityksiä koskevaksi.

Tuotenimistä eli tavaramerkeistä on Kielitoimiston oikein­kirjoitus­oppaassa on selvä kannanotto: ne ”on suotavaa kirjoittaa tekstissä yleisten oikeinkirjoitusohjeiden mukaisesti, vaikka ne olisi rekisteröity näistä poikkeavassa asussa.” Yhtenä esimerkkinä on ”Powerpoint”, joka on kansainvälinen tuotemerkki; sen haltija käyttää asua ”PowerPoint”.

Yhdistysten ja vastaavien nimistä kielenhuolto antaa kolmenlaisia ohjeita: käytetään rekisteröityä nimeä, käytetään yhdistyksen itsensä käyttämää nimeä ja noudatetaan kielen yleisiä sääntöjä. Nämä voivat kaikki johtaa eri tuloksiin.

Säilyttämisen tarve

Yritykset ja yhteisöt saattavat vaatia hyvinkin tiukasti tiettyjen kirjoitus­asujen noudattamista, esimerkiksi nimen kirjoittamista kokonaan isoin kirjaimin. Sellaiseen on työntekijän tai yhteistyökumppanin usein mukauduttava.

Lukijat ovat saattaneet tottua nimien yleisesti käytettyihin asuihin kuten PowerPoint ja InDesign. Niistä poikkeavat asut voivat näyttää virheiltä ja saattavat vaikeuttaa nimen tunnistamista. Mitä tunnetumpi nimi on lukijakunnan keskuudessa, sitä arveluttavampaa on poiketa tutusta kirjoitusasusta.

Käytännöllinen kompromissi

Seuraavia periaatteita voi noudattaa silloin, kun ei ole selvää pakkoa noudattaa joko kielenhuollon suosituksia tai yrityksen tms. omaa kantaa:

– Yritysnimet, tuotenimet ja vastaavat kirjoitetaan yleensä yrityksen itsensä käyttämässä asussa.

Nordea Pankki
Hufvudstadsbladet
Suomen Kodály-Seura (yhdistysrekisterissä: Suomen Kodaly-seura)
YouTube
PowerPoint
iPhone

– Tavaramerkin symboli ”®” tai ”™” jätetään pois, ellei ole erityistä tarvetta osoittaa nimeä tavaramerkiksi.

Arla Ingman Mansikkajogurtti (← Arla Ingman® Mansikkajogurtti)

– Jos nimi on kirjoitettu kokonaan pienillä kirjaimilla, muutetaan alkukirjain isoksi.

Airberlin (← airberlin)

– Jos nimi on kirjoitettu kokonaan isoilla kirjaimilla, muutetaan muut kirjaimet kuin ensimmäinen pieniksi. Isokirjaimisena säilytetään kuitenkin selvä alkukirjainlyhenne, joka luetaan kirjaimittain.

Hyla (← HYLA)
SAS [äs aa äs]

– Jos nimen lopussa on välimerkkejä (huutomerkki, kysymysmerkki, lainausmerkki tai vastaava), ne poistetaan.

Avanti (← Avanti!)

– Merkit, joita on käytetty muiden merkkien korvikkeina teknisistä syistä, korvataan oikeammilla kielen yleisten sääntöjen mukaan. Esimerkiksi pysty heittomerkki (') korvataan yleensä oikeanlaisella kaarevalla yhdysmerkillä (’). Yhdysmerkki (-) korvataan ajatusviivalla (–) tilanteissa, joissa kyseisen kielen sääntöjen mukaan ajatusviiva on oikeampi.

Carré d’Art – Musée d’Art Contemporain (← Carré d'Art - Musée d'Art Contemporain)

Linjaa voi perustella sillä, että kyse on nimistä, joita yritykset haluavat käyttää itsestään ja tuotteistaan julkisuudessa. Ne valitsevat niin itse nimen kuin sen kirjoitusasunkin. Esimerkiksi iso kirjain keskellä sanaa voi olla olennainen osa sanakuvaa. Kummallisuudet nimissä ovat yritysten vastuulla, eivät niistä kirjoittavan. Siksi on parasta tehdä nimiin vain sellaiset muutokset, jotka ovat tarpeen nimien käyttämiseksi lauseissa tai ovat teknisiä korjauksia.

Sen sijaan kaupunkien nimet eivät ole samalla tavoin otettuja nimiä. Niitä voi käsitellä kielen yleisten sääntöjen mukaan.

Ålborg (tanskaa; kaupungin oma käytäntö: Aalborg)

Henkilönnimissä esiintyy usein suomen kielen säännöistä poikkeavaa isojen kirjainten käyttöä. Missään ohjeissa ei ole esitetty, että niitä pitäisi korjailla.

Jake LaMotta, Leonardo DiCaprio, Anthony LaPaglia, Mervyn LeRoy

Sovinnaisnimet

Sovinnaisnimet eri kielissä

Sovinnaisnimi tarkoittaa yleisesti asua, jonka nimi on saanut jossain muussa kielessä kuin siinä, mistä se on peräisin. Sovinnaisnimiä esiintyy kaikissa kielissä etenkin tunnetuimmille paikoille ja maille.

Tukholma (suomea)
Stockholm (ruotsia)
Stoccolma (italiaa)
Estocolmo (espanjaa)

Vieraskielistä tekstiä käytettäessä tai käännettäessä on oltava valmis selvittämään, onko jokin nimi sovinnaisnimi ja mitä se tarkoittaa. Noloja virheitä syntyy, jos suomenkielisessä tekstissä esiintyy muuhun kieleen kuuluva sovinnaisnimi, esimerkiksi ”kävimme Venedigissä” (Venedig on Venetsian ruotsinkielinen nimi) tai ”Bernen sopimus” (Berne on Bernin englanninkielinen nimi).

Sovinnaisnimen käytön rajoituksia

Sitaattilainojen ja sitaattien sisällä ei käytetä sovinnaisnimiä, koska tarkoitus on esittää vieraskielinen ilmaus mahdollisimman tarkoin. Tällainen tilanne on esimerkiksi sellainen, jossa paikannimi on muun nimen osana.

Lauantaina pelattiin IFK Stockholmia vastaan.

Sovinnaisnimiä ei yleensä käytetä silloin, kun nimi on otettu toissijaiseen käyttöön, esimerkiksi paikannimi ravintolan nimeksi, henkilönnimi laivan nimeksi tai eurooppalainen paikannimi amerikkalaisen paikan nimeksi.

ravintola Halikarnas (nimenä Halikarnassoksen turkinkielinen nimi)

lentotukialus Kijev (oli nimetty Kiovan kaupungin mukaan)

Paris, Texas (alkujaan Pariisin mukaan nimetty kaupunki)

Hong Kong -tavarataloketju (Hongkongin mukaan nimetty)

Venera-luotain (Venuksen, venäjäksi Venera, mukaan nimetty)

Jos nimi on kuitenkin tuttu tai yhteys sen varsinaiseen merkitykseen on helposti hahmottuva, saatetaan käyttää sovinnaisnimeä. Huolitellussa kielessä tätä vältetään, paitsi tapauksissa, joihin käytäntö on vakiintunut.

hotelli Moskva ~ hotelli Moskova

Phobos-luotain (venäjäksi Fobos; Marsin kuun Phoboksen mukaan)

Käännetyn nimen osana käytetään sovinnaisnimeä. Tällöin itse nimen osana on suomenkielinen yleisnimi kuten ”maa” tai ”joki”. Sen sijaan edellä mainituissa esimerkeissä varsinainen nimi on vieraskielinen, ja tätä nimeä voidaan käyttää ja taivuttaa itsenäisenäkin (esim. ”mennään syömään Halikarnakseen”).

Frans Joosefin maa (saksaksi Franz-Josef-Land)

Kielenhuollon suositukset

Kielenhuollon nykyiset suositukset vierasnimien asusta voidaan tiivistää seuraavasti. Suositukset on esitetty paikannimiä koskevina, mutta ne voi­ta­neen tulkita yleisemmäksikin kannanotoksi.

– Nimet kirjoitetaan ensisijaisesti kuten lähtömaassakin. Esim. Göteborg, Alsace, Strasbourg.
– Paikanlajia ilmaisevaa sanaa ei pyritä lisäämään. Jos lisääminen on lauseyhteyden kannalta tarpeen, se kirjoitetaan yhteen erisnimiosan kanssa, ilman yhdysmerkkiä, esimerkiksi Baikal ~ Baikaljärvi, Amazonas ~ Amazonasjoki t. Amazonjoki.
– Uusien suomalaistettujen nimien syntymistä pyritään rajoittamaan.
– Vakiintuneita kansallisia sovinnaisnimiä kirjoitetaan ja käsitellään kuten omia paikannimiä. Sovinnaisnimiin kuuluu etenkin keskeisten paikkojen nimiä, kuten maiden, suurimpien kaupunkien ja lähialueiden nimiä, jotka on omaksuttu kieleemme vuosisatojen mittaan. Esim. Saksa, Viro, Itävalta, Lontoo, Tukholma, Iso Karhujärvi.

Suositusten kuvauksessa sanotaan myös: ”YK:n paikannimikonferenssit ovat suosittaneet – – myös kansallisten sovinnaisnimien määrän harkittua kar­si­mis­ta eli palaamista alkuperäisten nimien käyttöön. Tämä on helpointa nimiasuissa, jotka eroavat toisistaan vain vähän. Suomen kielessä sellaisia muutoksia ovat esim. Upsala > Uppsala; Vermlanti > Värmlanti ~ Värmland ja Skoone > Skåne.” (Kielikello-lehti 1/2004.)

Paikannimikonferenssien päätökset ovat todellisuudessa melko huonosti tunnettuja. Kansainvälinen tiedonvälitys soveltaa monia, usein niistä poikkeavia erilaisia käytäntöjään. Suomen kielen käytännöissä on kuitenkin osittain menty suositusten suuntaan esimerkiksi Ruotsin paikannimien osalta.

Henkilönnimien vanhoja suomen kieleen mukautettuja asuja käytetään edelleen, mutta uusia mukautuksia ei kielenhuollon mukaan enää pidä tehdä.

Britannian kuningatar Viktoria (englanniksi Victoria)

Ruotsin tuleva kuningatar Victoria

Historiantutkijat ovat kuitenkin ryhtyneet korvaamaan sovinnaisnimiä alkukielisillä. Yleiskielessä tällainen ilmiö on rajoittunut lähinnä ruotsalaisten ja suomalaisten ruotsinkielisiin nimiin.

Sakari Topelius ~ Zachris Topelius

Kustaa Vaasa (historioitsijoiden kielessä myös: Gustav Vasa)

Ulriika Eleonoora (mm. kansallisbibliografiassa: Ulrika Eleonora)

Vaikka kirjoittaja pitäisi sovinnaisnimeä vanhentuneena tai jopa harhaan­johta­va­na, on usein hyvä mainita se sulkeissa, kun nimi esiintyy ensi kerran.

Per (Pietari) Brahe

Uudet sovinnaisnimet

Kansainvälinen, etenkin englanninkielinen tiedonvälitys on tuonut kieleen eräänlaisia kansainvälisiä sovinnaisnimiä. Usein alkuperäinen asu on vieraan kirjoitusjärjestelmän mukainen, ja se on kirjoitettu latinalaisin kirjaimin lähinnä englannin käytäntöjen mukaan. Käytetään esimerkiksi kirjoitusasua Aristoteles Onassis, vaikka yleiset kreikkalaisten nimien käsittelyn periaatteet johtaisivat asuun Aristotelis Onasis.

Pitäisikö esimerkiksi urheilutuloksissa käyttää urheilijoiden nimistä niitä asuja, joita uutissähkeet ja kilpailunjärjestäjien tiedotteet sisältävät? Nimethän eivät enimmäkseen ole laajasti tunnettuja. Käytännössä tarkistamiseen ei useinkaan ole aikaa uutistoiminnassa. On parempi kirjoittaa kaikki nimet samoilla periaatteilla väärin (siis uutislähteen mukaan) kuin sekavasti osittain oikein, osittain väärin.

Yleensä kirjoittajan tulisi kuitenkin selvittää, mikä on sääntöjen mukaan oikea kirjoitusasu eikä suoraan käyttää englanninkielistä tietolähdettä. Jos tunnetun henkilön nimi kuitenkin hyvin yleisesti esiintyy jossakin tietyssä asussa, sitä voidaan pitää oikeana. Alkuperäisnimi voidaan mainita sulkeissa.

venäläinen taidemaalari Wassily Kandinsky (Vasili Kandinski)

Nimen osan suomentaminen

Suomennetaanko vai ei?

Osa sovinnaisnimistä on suomennoksia: nimen osia on käännetty vastaaviksi suomen kielen sanoiksi. Usein kokonaisuutta ei edes mielletä erisnimeksi.

Harvardin yliopisto = Harvard University

Brooklynin silta = Brooklyn Bridge

Toisaalta usein on vaihtoehtona käyttää alkuperäistä nimitystä sellaisenaan. Tällaiset valinnat ovat usein tyylikysymyksiä. Alkuperäinen nimitys voidaan myös kokea täsmällisemmäksi ja selvemmäksi, tietyn kohteen nimeksi.

Kävelimme Brooklyn Bridgen yli.

Yhdyssana vai genetiivimäärite?

Englannin kielessä on erisnimi usein sellaisenaan määritteenä. Suomen kielessä on vanhastaan kirjoitettu nimi genetiiviin.

Nobelin palkinto = Nobel Prize

Vieraan kielen mallin mukainen käytäntö on kuitenkin yleistä etenkin silloin, kun yhteys erisnimen alkuperäiseen merkitykseen (kuten henkilön­nimi­merkitykseen) on hämärtynyt.

Maginot-linja (ei yleensä: Maginot’n linja)

Eiffel-torni (harvemmin: Eiffelin torni)

Pulitzer-palkinto (joskus: Pulitzerin palkinto)

Maantieteellisiin nimiin on kielenhuolto ottanut sellaisen kannan, että nimi kirjoitetaan yleensä yhdeksi sanaksi. Yhdysmerkkiä ei useimmissa tapauksissa käytetä. Alkuosa kirjoitetaan perusmuotoon, ”ellei jokin seikka erityisesti vaadi genetiiviä”. Erityisen seikan muodostaa se, että alkuosa on helposti tunnistettavissa henkilönnimeksi tai lähiseudun paikannimeksi. Säännön soveltaminen on käytännössä vaikeaa ja tulkinnanvaraista.

Araljärvi (aiemmin yleensä: Aral-järvi)

Cookinsaaret (nimetty James Cookin mukaan)

Gibraltarinsalmi (nimetty Gibraltarin niemimaan mukaan)

Yleisnimi maantieteellisen nimen osana

Jos maantieteellisen nimen osana on yleisnimi, joka tarkoittaa esimerkiksi lahtea, metsää tai ilmansuuntaa, se yleensä suomennetaan. Tämän kirjan nimiluetteloon on otettu tällaisista nimistä yleensä vain poikkeavat tai muuten merkittävät.

Chesapeakenlahti = Chesapeake Bay

Länsi-Virginia = West Virginia

Jos erisnimi kuitenkin koostuu vain yleissanoista, ilman että sen osat ovat eris­nimiä, se yleensä jätetään kääntämättä.

Thunder Bay (sanoista thunder ’ukkonen’ ja bay ’lahti’)

West Point

East Side

New-sanan (tai vastaavan muunkielisen sanan) käsittely vaihtelee tapauksittain. Tyypillisesti alueiden nimissä se käännetään.

Uusi-Seelanti = New Zealand

Uusi-Englanti = New England

Yhdysvaltain osavaltioiden ja kaupunkien nimissä se kuitenkin jätetään yleensä kääntämättä.

New York

New Jersey

New Orleans

Maantieteellisten nimien kirjoittaminen yhdyssanoiksi

Suomen kielen nykyisten sääntöjen mukaan maantieteellinen nimi kir­joi­te­taan yleensä yhdyssanaksi, jos sen osana on suomennettu määrite. Aiemmin adjektiivi kirjoitettiin erilleen (Punainen meri).

Punainenmeri = Red Sea

Keltainenjoki = Yellow River

Yhdysmerkkiä ei yleensä käytetä, toisin kuin aiemmin (esim. Garda-järvi).

Uumajajoki = Ume älv

Gardajärvi = Lago di Garda

Jos suomennettu osa on erisnimen edellä, sanassa käytetään yhdysmerkkiä.

Itä-Saksa

Sininen-Niili

Osat yhdistetään yhdysmerkillä, jos alkuosana on sana ”uusi” tai moni­kol­li­nen adjektiivi.

Uusi-Guinea

Pienet-Antillit

Nimen osa kirjoitetaan kuitenkin eri sanaksi, jos toinen osa on suomen kielen kannalta yhdyssana.

Etelä-Kiinan meri (alkuosa yhdyssana)

Isot Sundasaaret (loppuosa yhdyssana)

Yleisistä yhdyssanasäännöistä johtuu, että jos yhdyssanan osana on sana­liitto, se erotetaan toisesta osasta tyhjällä välillä.

Itä- New York

Saint Lawrence -joki

Tällaiset ilmaukset hämmentävät lukijoita, joten niitä kannattaa välttää. Esimerkiksi vaihtoehto ”itäinen New York” ei välttämättä ole kielenhuoltajien mieleen, mutta ”New Yorkin itäosa” on yleensä ongelmaton.

Erikoispoikkeuksia yhdyssanasääntöön

Sanaliitoiksi (ei yhdyssanoiksi) kirjoitetaan hallinnolliset nimitykset, joissa yleisnimenä on esimerkiksi lääni, piiri tai territorio, sekä ihmisen tekemien rakennelmien nimitykset, joissa yleisnimenä on esimerkiksi kanava, pato tai tunneli.

Hallandin lääni

Kielin kanava

Epäselvempi on sääntö, jonka mukaan tietyt maantieteelliset termit kirjoitetaan eri sanaksi: aavikko, alanko, allas, alue, atolli, hauta, jyrkänne, kaista, kanaali, keidas, kynnys, kynnäs, laakio, putous, ryhmä, suisto, syvänkö, tasanko, tundra, ylänkö. Listaa ei ole tarkasti määritelty, mutta mm. kannas-sana ei kuulu siihen, vaan sääntöjen mukainen asu on ”Karjalankannas”, jonka rinnalla tosin nykyisin sallitaan ”Karjalan kannas”.

Atacaman aavikko

Mariaanien hauta

Niilin suisto

Organisaatioiden nimet

Yritysten, laitosten, yhdistysten ja muiden organisaatioiden nimiä ei yleensä käännetä, vaan käytetään alkukielistä nimeä sitaattilainana. Käytännössä tekstissä käytetään usein lyhennettä, ja koko nimi mainitaan vain kerran. Tarvittaessa voidaan tällöin esittää myös suomenkielinen kuvaus, joka siis ei ole käännös, vaan vapaa selitys.

Kokouksen järjestää vuosittain Amerikan tiedeseura AAAS (American Association for the Advancement of Science). AAAS:ssä on yli 10 mil­joo­naa jäsentä.

Jos nimestä ei voida tekstissä käyttää kätevää, helposti taivutettavaa lyhennettä, sitä täytyy käyttää sitaattilainan tavoin. Se siis esiintyy lauseyhteyden vaatimalla tavalla taivutettuna. Kursivointi ei yleensä ole aiheellista.

Hän on opiskellut École Polytechniquessa.

Joskus voidaan käyttää ns. tukisubstantiivia taivutuksen helpottamiseksi ja ilmaisun sujuvoittamiseksi, osittain myös ymmärrettävyyden takia. Tukisubstantiivi on yleisnimi kuten ”yritys” tai ”laitos”, joka liitetään nimen perään ja jota taivutetaan nimen sijasta. Nimi ja tukisubstantiivi yhdistetään yhdysmerkillä.

Olin töissä Renault-yhtiössä.

Teosta on syytetty al-Qaida-järjestöä.

Jos nimi sisältää useampia kuin yhden sanan (eli sisältää välilyönnin), yhdysmerkin edelle kuuluu tällaisissa rakenteissa välilyönti.

Hän liittyi Crna ruka -järjestöön.

Tukisubstantiivi ei kuitenkaan sovi kuin joihinkin tilanteisiin. Siksi käytetään joskus, lähinnä hallintokielessä, ilmaisua, johon sisältyy muotoa ”X-niminen” oleva määrite.

Varanotaarin tutkinto Åbo Akademi -nimisessä yliopistossa.

Useimmiten voisi aivan hyvin taivuttaa nimeä suoraan.

Varanotaarin tutkinto Åbo Akademissa.

Pikkusanat nimien edessä

Vieraissa kielissä on usein nimen edessä määräävä artikkeli, kuten eng­lan­nin the, ranskan le tai la taikka arabian al-. Jos kyse on maan­tieteel­li­ses­tä nimestä, sille on usein suomessa sovinnaisasu, jolloin ei synny kysymystä artikkelin säilyttämisestä.

the Channel Islands = Kanaalisaaret

Jos sovinnaisasua ei ole, käytetään suomessa yleensä vieraskielistä nimeä ilman artikkelia.

Peak District (englannissa tekstissä: the Peak District)

Joissakin nimissä artikkeli kuitenkin säilytetään. Nimi on silloin usein niin vierasta kieltä, että moni suomalainen ei miellä sanaa artikkeliksi.

A Coruña (galiciaa; aiemmin espanjan mukaan: La Coruña)

Joihinkin nimiin artikkeli kuuluu niin kiinteänä osana, että sitä käytetään aina. Tällaisia ovat mm. monet lehtien nimet ja teosten nimet, jotka muodostavat jopa lauseentapaisen vieraskielisen ilmauksen. Tällöin nimen alussa oleva artikkeli aloitetaan isolla kirjaimella.

Luin The Timesia. (brittiläinen lehti)

Luin Le Mondea. (ranskalainen lehti)

Siellä esitettiin The Invincible Iron Man. (elokuva)

Henkilönnimen edessä on usein lyhyt sana tai sanayhdistelmä, joka on alkuperäkielessä prepositio tai preposition ja artikkelin yhdistelmä. Tällaisia ovat von, av ja de sekä von und zu, van der ja de la. Suomalaisten henkilöiden nimissä tällaiset sanat säilytetään aina.

Georg Henrik von Wright oli kansainvälisesti tunnettu filosofi.

Prepositio säilytetään myös monissa tunnetuissa nimissä, koska se koetaan niiden kiinteäksi osaksi.

de Gaulle

von Döbeln

van der Waals

Usein ainakin saksan von-preposition kuitenkin jätetään käytännössä pois ainakin silloin, kun nimi toistuu tekstissä. Kielenhuollon ohjeissa tätä ei mainita, mutta menettelyä voi perustella yleisyydellä; preposition käyttö voisi jopa hämmentää lukijoita.

presidentti Hindenburg (oikeastaan: presidentti von Beneckendorff und von Hindenburg)

Beethovenin 5. sinfonia (oikeastaan: van Beethovenin)

Jos prepositiota käytetään, se kirjoitetaan virkkeen alussa isolla alkukirjaimella. Kielen sääntöjen mukaan tästä poiketaan vain siinä lähinnä teoreettisessa tilanteessa, että virke alkaa von-preposition lyhenteellä ”v.”.

Von Tippelskirch kirjoitti useita sotahistorian kirjoja.

Henkilönnimen edessä olevat pikkusanat kirjoitetaan yleensä pienellä alkukirjaimella, paitsi virkkeen alussa. Tähän kuitenkin poikkeuksia kuten ranskan ”Le”.

Talo on Le Corbusier’n suunnittelema.

Henkilönimen edessä oleva aatelisarvoa tai vastaavaa osoittava etuliite kuten Sir ei ole itse nimen osa. Siksi sitä ei tarvita suomen kielessä, jossa ei yleensä ole tapana tuoda esiin aateluutta.

Thomas More (englannissa usein: Sir Thomas More)

Iso ja pieni alkukirjain

Ison alkukirjaimen käytössä on monia eroja kielten välillä:

– saksassa kaikki substantiivit aloitetaan isolla, esim. Land ’maa’
– englannissa aloitetaan isolla selvien erisnimien lisäksi mm. erisnimien joh­dok­set (esim. Roman ’roomalainen’) sekä usein lähes kaikki sanat otsi­kois­sa ja teosten nimissä (esim. On the Origin of Species)
– suomessa aloitetaan isolla yleensä vain erisnimet, joskin on osittain tulkinnanvaraista, mikä on erisnimi (esim. Internet ~ internet)
– useimmat Euroopan kielet ovat suunnilleen samoilla linjoilla kuin suomi, mutta niissä voi olla kielikohtaisia erikoisuuksia; esimerkiksi ranskassa nimen ensimmäinen sana kirjoitetaan pienellä, jos se on yleisnimi (kuten sana rue ’katu’ kadunnimissä: rue de Sévigné)
– useissa kielissä ei lainkaan tehdä eroa isojen ja pienten kirjainten välillä, mutta siirtokirjoituksessa noudatetaan joko englantilaista tai yleis­euroop­pa­lais­ta käytäntöä.

Englannin kielen käytäntö siis poikkeaa muista kielistä, mutta valta-ase­man­sa takia englanti vaikuttaa eri kieliin, horjuttaen niiden käytäntöjä. Seuraavaan taulukkoon on koottu tässä suhteessa erityisen tavallisia ongelmatapauksia.

Ison alkukirjaimen käyttö englannissa ja suomessa

Sanan tai ilmauksen tyyppi

Еsimerkki (englannissa – suomessa)

Aatteen nimi

Socialism – sosialismi

Aikakauden nimi

the Middle Ages – keskiaika

Arvonimi nimen yhteydessä

President Bush – presidentti Bush

Erisnimen johdos

African – afrikkalainen

Horoskooppimerkki

Aquarius – vesimies

Johtajan titteli tms.

the Pope – paavi

Juhlapäivän nimi

Thanksgiving Day – kiitospäivä

Kielen nimi

English – englanti

Kuukauden nimi

January – tammikuu

Laitoksen nimi

Parliament – eduskunta (t. parlamentti)

Liittouman nimi (eräät)

the Allied – liittoutuneet

Puolueen käyttönimi

Labour – labour

Sodan nimi

the Winter War – talvisota

Tapahtuman nimi

the Restoration – restauraatio

Uskonnon nimi

Islam – islam

Viikonpäivän nimi

Monday – maanantai

Mistä kielestä?

Vierasnimestä käytetään yleensä sen kielen mukaista asua, johon nimi lähinnä kuuluu. Käytännössä paikannimissä noudatetaan yleensä maan virallista kieltä tai hallitsevassa asemassa olevaa kieltä. Jos virallisia kieliä on useita, seurataan yleensä eurooppalaista kieltä tai puhutuinta kieltä. Kuitenkin esimerkiksi Intiassa on muutettu vakiintuneitakin englannin mukaisia nimiä paikallisen kielen mukaisiksi.

Nimien muuttelu on seurannut enemmän rajojen ja poliittisten jär­jes­tel­mien kuin kieliolojen muutoksia. Esimerkiksi Danzigin vaihtaminen Gdanskiksi (oikeastaan Gdańsk) suomenkielisessäkin tekstissä johtui ennen muuta kaupungin siirtymisestä Puolalle. Tästä johtuu sekin, että Danzig-nimeä käytetään edelleen historiasta puhuttaessa.

Neuvostoliiton hajoamisen myötä on ruvettu käyttämään paikoista mm. niiden ukrainan- tai valkovenäjänkielisiä nimiä. Niinpä ennen Lvov-nimellä tunnettua Ukrainan kaupunkia on ruvettu kutsumaan ukrainankielisellä Lviv-nimellä. Ei ole virallista yleistä kannanottoa siihen, missä määrin venäjästä tulleet nimien muodot voidaan katsoa suomen kieleen vakiintuneiksi. Pienille ja vähän tunnetuille paikoille ruvettaneen kuitenkin käyttämään kunkin alueen valtakielen mukaisia nimiä, vaikka ne mm. vanhoissa kartoissa esiintyvät venäjänkielisillä nimillä.

Euroopassa on alettu tunnustaa monia alueellisia kieliä, jotka on ennen leimattu kansalliskielen murteiksi, kuten katalaani (Espanjassa) ja oksitaani (mm. Ranskassa). Etenkin jos alueella on laaja itsehallinto ja paikallinen kieli on vallitsevassa asemassa, voisi perustella paikallisen kielen mukaisia asuja. Sellaiseen ei kuitenkaan ole vielä menty kovin laajasti, joskin kartoissa niitä saattaa jo esiintyä.

Jos alue tai joki ulottuu usean maan alueelle, suomessa käytettävä nimi perustuu yleensä siihen, minkä kielen kautta kohde on ensin tullut tun­ne­tuk­si. Aivan mahdottomuuksiin päädyttäisiin, jos esimerkiksi joen eri kohdista käytettäisiin eri nimiä sen mukaan, minkäkielisen alueen halki se missäkin virtaa (esimerkiksi Elbe ~ Labe) – vaikka kielitoimisto onkin antanut sellaisen ohjeen. (Tämän kirjan 1. painoksen arvostelussa Kielikello-lehdessä ohjetta on selitetty niin, että Elbe-nimeä voi käyttää koko joesta ja että Tšekissä virtaavaa osuutta voi kutsua myös Labe-nimellä.)

Nimien asun tarkistaminen

Mitä tärkeämmästä tekstistä on kyse, sitä olennaisempaa on tarkistaa nimien kirjoitusasu hakuteoksista tai muista luotettavista lähteistä. Usein nimelle on vahvistettu virallinen kirjoitusasu. Vierasnimien osalta tämä tarkoittaa useimmiten alkukielen mukaista asua. Virallinen tai vahvistettu nimiasu on yleensä laitoksilla ja yrityksillä, mutta myös tuotteilla.

Yleisiä tietolähteitä

Tunnetun paikan, organisaation, henkilön tms. nimen asun tarkistaminen kannattaa usein aloittaa tietosanakirjasta. Suomessa oli vahva hyvien tietosanakirjojen perinne, joka valitettavasti katkesi 2000-luvun alkuvuosina. Tietosanakirjoissakin on toki virheitä. Tavallisempi ongelma on, että nimeä ei löydy, koska se ei ollut riittävän tärkeä silloin, kun tietosanakirja tehtiin.

Paikannimien ja historian nimien lähteinä vanhoilla tietosanakirjoilla on oma arvonsa. Niillä voi usein perustella vanhan sovinnaisnimen käyttöä. Ver­kos­sa on saatavilla digitoidussa muodossavuosina 1909–1922 julkaistu Tietosanakirja runeberg.org/tieto/ ja 1920-luvun Pieni tietosanakirja runeberg.org/pieni/.

Alakohtaisten hakuteosten tiedot nimistä eivät aina ole niin luotettavia kuin voisi odottaa. Esimerkiksi historian, taidehistorian tai luonnontieteen hakuteoksissa on usein virheitä vierasnimissä.

Myös kielenkäytön oppaissa on usein luetteloita nimien asuista. Koska nimiä muutetaan usein, sellaiset luettelot saattavat vanhentua jo vuosi­kymmenessä. Lisäksi niitä ei useinkaan tarkisteta riittävästi, kun oppaasta tehdään uusittu painos.

Laaja kooste erisnimien alkuperäisiä asuja, järjestettyinä englannin kielessä yleisesti käytetyn asun mukaan, on O. T. Fordin verkkosivulla the-stewardship.org/research/glossary.htm (Multilingual glossary to native forms). Sivun hyödyllisyyttä heikentää mm. se, että siinä käytetyt nimien siirtokirjoituksen menetelmät poikkeavat monelta osin standardien mukaisista, joskin ne on sivustossa dokumentoitu (Transcription protocols). Sivulla on kuitenkin etenkin nykyajan henkilönnimiä yms. laajemmin kuin tässä kirjassa.

Wikipedia

Wikipedia-verkkosivusto www.wikipedia.org on perimmäisestä epä­luo­tet­ta­vuu­des­taan (siihen voi kuka tahansa kirjoittaa mitä tahansa) huolimatta usein hyödyllinen lähde, kun etsitään vierasnimen oikeaa asua. Wikipediaan on nimittäin saattanut kirjoittaa myös joku, joka puhuu kyseistä kieltä ja joka muutenkin oikeasti tuntee asiaan. Esimerkiksi hyvästäkin suomalaisesta hakuteoksesta saattaa löytyä sellainen turkkilainen nimi kuin Ismet Inönü, mutta Wikipediasta löytynee ainakin turkinkielisestä osasta oikea asu İsmet İnönü, jossa siis on asianmukaisesti pisteet I-kirjainten päällä.

Toisaalta Wikipediaan kirjoittavilla henkilöillä on usein omia, ehkä teoreettisesti perusteltuja, mutta yleisestä käytännöstä poikkeavia käsityksiä sanojen kirjoitusasusta ym. Wikipedian artikkelin erikielisten (esimerkiksi englannin- ja saksankielisten) versioiden vertailu voi olla hyödyksi.

Wikipedian sivulta toisaalta usein löytyy linkki johonkin viralliseen tai muuten luotettavaan sivustoon, josta tiedon voi tarkistaa.

Sanasto- ja ontologiapalvelu Finto

Finto-palvelu finto.fi sisältää suuren määrän eri alojen sanastoja. Suurin osa sisällöstä on yleisnimiksi katsottavia termejä eikä erisnimiä, mutta Fintoon sisältyvästä aineistoista etenkin Yleinen suomalainen asiasanasto (YSA) sisältää melko paljon joskin hajanaisesti myös mm. maantieteellisiä nimiä. Vaikka Finto on Kansalliskirjaston ylläpitämä, sen sisältö ei yleisesti ole virallista; eri sanastojen virallisuusaste vaihtelee.

Google-haut

Internetin hakukoneilla voi etsiä tietoja siitä, missä muodossa nimiä yleensä käytetään. Jos vertailussa jonkin muodon yleisyys suomenkielisillä sivuilla on yli 80 %, sitä voi pitää oikeana, vaikka se olisi normien mukaan väärä. Erittäin virallisessa kielenkäytössä tällainen enemmistöperiaate ei kuitenkaan ehkä riitä, vaan pitää selvittää normi.

Toisaalta hakukoneella löytyvien sivujen joukossa voi myös olla virallinen tai ohjeellinen tietolähde tai viittaus sellaiseen. Ei kuitenkaan ole mitään yleistä tapaa etsiä erityisesti juuri luotettavia sivuja.

Hakukoneista Google on pitkään ollut hallitsevassa asemassa. Sen ongelmiin kuuluu, että sen toimintatapaa on muuteltu usein. Niinpä seuraavatkin ohjeet saattavat vanhentua koska vain:

– Google tekee yleensä enemmän tai vähemmän epätarkan haun, joka usein löytää sanan myös taivutetuissa muodoissa, vähän toisin kirjoitettuna jne. Esimerkiksi jos hakusana on Strauß, löytyy myös sivuja, joilla nimi on muodossa Strauss. (Google ikään kuin tietää, että saksassa usein käytetään ß:n sijasta ss:ää.)
– Tarkkaa hakua voi pyytää kirjoittamalla sanan lainausmerkkeihin, esimerkiksi "strauß". Tällöin on käytettävä tavallisia pystysuoria lainausmerkkejä. Yksinkertaisilla lainausmerkeillä eli heittomerkeillä (') eli ns. hipsuilla ei ole vaikutusta.
– Tarkassa haussakaan ei kuitenkaan ole eroa isojen ja pienten kirjainten välillä.
– Jos lainausmerkkien sisällä on useita sanoja, Google etsii vain sivuja, joilla sanat esiintyvät peräkkäin ja annetussa järjestyksessä. Esimerkiksi "adolf strauß" ei löydä sivua, jolla nimi esiintyy vain muodossa Strauß, Adolf. (Haku adolf "strauß" voi siis olla parempi.)
– Haun voi rajata suomenkielisiin tai muuten määrätynkielisiin sivuihin Googlen ns. tarkennetulla haulla. Siihen pääsee muun muassa osoitteen www.google.fi/advanced_search kautta. Rajaus perustuu kuitenkin siihen, minkäkieliseksi Google on päätellyt sivun, eikä tämä aina osu oikeaan.
– Kun etsitään tietoja nimien käytöstä, kannattaa usein käyttää taivutusmuotoja. Ne kuvastavat tosiasiallista käyttöä (vastakohtana sanastoille) ja käytännössä usein rajaavat haun suomenkielisiin sivuihin paremmin kuin Googlen luokitus. Esimerkiksi jos haluaa arvioida, onko Peking vai Beijing yleisempi suomessa, voi hakea ensin lausekkeella "Pekingissä" ja sitten lausekkeella "Beijingissä".

Jos etsittävä nimi löytyy vieraskielisiltä sivuilta, niin Google-kääntäjä auttaa usein selvittämään, millaisesta asiayhteydestä ja minkä tyyppisestä sisällöstä on kyse. Käännös voi kyllä olla hyvin sekava, ja suomenkielinen on usein selvästi huonompi kuin englanninkielinen. Googlen hakutuloksissa on usein linkki ”Käännä tämä sivu”. Toisaalta voi käyttää suoraan osoitetta translate.google.fi, jolloin voi leikata ja liimata käännettäväksi vain halutun osan tekstistä.

Kilpailevista kääntäjistä mainittakoon Microsoftin translate.bing.com sekä Systranin www.systranet.com, joka usein tuottaa parempaa jälkeä, mutta osaa pienemmän määrän kieliä (ei suomea).

Maantieteelliset nimet

Maantieteelliset nimet kuten maiden ja kaupunkien nimet ovat usein poliittisestikin kiistanalaisia. On erilaisia käsityksiä siitä, mikä on oikea asu ja kuka sen päättää. Keskeinen lähde on kielitoimiston kooste Maat, pääkaupungit ja kansalaisuudet.

EU:n tekstinlaadinnan ohjeissa lähinnä vastaava kooste on alueiden nimien luettelo publications.europa.eu/code/fi/fi-5000500.htm. Muutamia yksityiskohtia lukuun ottamatta se vastaa kielitoimiston ohjeita.

Vaikka esimerkiksi maannimistä siis on saatavilla normeja, maan­tieteel­li­set nimet yleisesti ovat varsin ongelmallisia. Kaikille nimille ei voida vahvistaa virallisia suomessa käytettäviä asuja, ja yleiset säännöt taas ovat osittain varsin tulkinnanvaraisia.

Kotimaisten kielten keskus julkaisi vuonna 2018 verkkoaineiston ”Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet”, kaino.kotus.fi/eksonyymit/. Sitä lienee tulkittava niin, että vain siinä esiintyvistä paikoista on käytössä sovinnais­nimi ja muista käytetään paikallista nimeä.

Myös uusia karttoja voi käyttää tietolähteenä, joskin karttojen laatutaso vaihtelee suuresti tässäkin suhteessa. On hyvä käyttää tunnetun kustantajan julkaisemaa varsinaista karttakirjaa. Verkossakin on monia kartastoja (kuten maps.google.com), joissa on tietoja kadunnimien tasolle asti, joskin taso ja luotettavuus vaihtelevat melkoisesti. Nykyisin kartoissa pyritään yleensä käyttämään paikallisia nimiä, mutta siirtokirjoituksen menetelmissä on suurta vaihtelua jopa saman kartaston sisällä.

Erityislähteitä netissä

Seuraavaan taulukkoon on koottu tietoja eräitä aihepiirejä koskevista tietolähteistä. Erikoisalojen tietokannat ovat yleensä luotettavampia lähteitä kuin verkkosivut yleensä tai edes painetut hakuteokset. Taulukossa on mukana myös suomalaisia tietolähteitä, koska Suomessa käytetään yleisesti vieraskielisiä yritys- ja tuotenimiä.

Eräitä nimityyppejä koskevia tietolähteitä

Nimen tyyppi

Osoite

Huomauksia

elokuva

www.imdb.com

kansainvälinen

EU:n toimielin

publications.europa.eu/code/fi/fi-5000900.htm

monikielinen

hist. henkilö

www.kansallisbiografia.fi

suomalaiset

kirja

fennica.linneanet.fi

suomennetut

näyttelijä

www.imdb.com

kansainvälinen

paikannimi

kaino.kotus.fi/eksonyymit/

sovinnaisnimet

geonames.org

monikielinen

runo

runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi

suomennetut

tuotemerkki

tavaramerkki.prh.fi

Suomessa rek.

tuotemerkki

euipo.europa.eu

EU:ssa rek.

tv-sarja

www.imdb.com

kansainvälinen

yritykset

www.ytj.fi

suomalaiset

Nimien ääntämys

Ääntämisohjeiden merkinnät

Tässä kirjassa esitetään suomenkieliseen puheeseen sopivia ääntämisohjeita. Siksi ohjeissa käytetään tavallista suomen kielen kirjoitustapaa. Esimerkiksi pitkä vokaali merkitään kahdella vokaalimerkillä (esim. aa eikä a: tai ā kuten usein muualla). Kuitenkin käytetään seuraavan taulukon kuvaamia merkkejä esittämään äänteitä, jotka eivät kuulu suomen varsinaiseen äänteistöön, mutta ovat monille tuttuja esimerkiksi englannista.

Kirjassa käytetyt ääntämismerkinnät

 

Nimi

Merkitys

Selitys

ŋ

äng

äng-äänne

Kuten n suomessa k:n edellä

š

hattu-s

suhuäänne

Kuten sh englannissa, esim. ship [šip]

ž

hattu-z

soinnillinen suhuäänne

Kuten s englannin sanassa measure

z

tseta

soinnillinen s

Kuten z englannissa

w

kaksois-v

huulien kevyt kosketus

Kuten w englannissa, esim. way

ə

švaa

neutraalivokaali

Kuten a englannin sanassa about

ð

eth

soinnillinen th-äänne

Kuten th englannin sanassa the

þ

thorn

soinniton th-äänne

Kuten th englannin sanassa tooth

h

yläindeksi-h

aspiraatio, h-mainen lisä

Englannin tip voi ääntyä [thip]

viiva

kirjain ei äänny

Esim. h [–] tarkoittaa, että h ei äänny

 

Pääpaino osoitetaan akuutilla painollisen vokaalin päällä, esimerkiksi [kajén]. Tätä tapaa käytetään kirjassa vain vähän, koska suomessa vieraankin sanan pääpaino asettuu yleensä ensimmäiselle tavulle. Paino on merkitty vain sellaisiin sanoihin, joiden painottaminen alkuperäkielen mukaan on melko tavallista.

Joissakin tapauksissa osoitetaan vokaalin nasaalisuus (nenän kautta ääntyminen) aaltoviivalla vokaalin päällä, esimerkiksi ”Mont [mõ]”. Usein nasaalisuus korvautuu n- tai äng-äänteellä vokaalin jäljessä ([mon], [mong]) tai jää kokonaan pois.

Ohjeet esitetään hakasulkeissa, esimerkiksi ”New York [nyy jork]”. Ohjeet ovat paljolti kuvailevia: ne esittävät kirjoittajan kokemukseen perustuvan arvion siitä, mikä on tavallinen ja yleisesti hyväksyttävänä pidetty ääntämys. Tulkinnanvaraa on paljon. Esimerkiksi ”New York” voi ääntyä myös [nyy jook] tai (amerikanenglannin tapaan) [njuu jork].

Ohjeissa ei yleensä osoiteta sellaisten nimien ääntämystä, jotka yleisesti äännetään suomen kielen sääntöjen mukaan, ottaen huomioon seuraavat yleiset vieraiden kirjainten ääntämistavat:

– c ääntyy [k], paitsi e:n, i:n ja y:n edellä [s]
– q ääntyy [k]
– w ääntyy [v], englannissa kuitenkin [w]
– x ääntyy [ks]
– ü ääntyy [y]
– å ääntyy [o]
– æ ääntyy [ä]
– ø ääntyy [ö]

Sen sijaan z:n ääntämys on aina osoitettu, koska se voi olla [ts], [z], [s] tai jotain muuta kielen mukaan.

Alkuperäisen jäljittely ja kirjoitusasun vaikutus

On tapana sanoa, että vieraat nimet ja sitaattilainat kirjoitetaan ja äännetään tarkoin lähtökielen mukaan. Tähän kuitenkin saatetaan lisätä, että äänneasu voi osittain mukautua suomen kieleen. Todellisuudessa mukautuminen on laajaa. Lisäksi äänneasu usein vastaa kirjoitusasua, ei vierasta äänneasua.

Tietosanakirjoissa ja muissa hakuteoksissa esitetään usein ääntämisohje, joka vastaa vieraan kielen ääntämystä niin tarkasti kuin on mahdollista käytetyssä järjestelmässä, esimerkiksi näin: ”Minnesota [mini'soutə]”. Käytännössä nimi kuitenkin ääntyy suomessa niin kuin kirjoitetaan, paitsi ehkä silloin, kun se lausutaan osana pitempää englanninkielistä nimeä tai lainausta.

Suomenkielisessä puheessa vierasnimet lausutaan yleensä kirjoitusasunsa mukaan.

Liepāja [liepaja] (latviassa [liepaaja])
Józef Piłsudski [joosef pilsudski] (puolassa [juzef piwsútski])
Suvorov [suvorov] (venäjässä [suvóorəf])
Galápagos [galapagos] (espanjassa [galáapagos])
Valencia [valensia] (espanjan standardiääntämys [balénþja])

Kirjoitusasun mukainen ääntämys on monissa tapauksissa vakiintunutta silloinkin, kun kyse on suomessa yleisesti tunnetusta kielestä.

Arizona [aritsona] (englannissa [ärizóunə])

Jos nimi kuitenkin on tutusta kielestä, ääntämyksessä usein tavoitellaan vieraan kielen ääntämystä. Tuttuja kieliä ovat lähinnä ruotsi ja englanti, toissijaisesti saksa, ranska, italia ja espanja.

Göteborg [jöötteborj ~ jööttepori]
Washington [wošington ~ vosington]
Liechtenstein [lihtenštain ~ lihtenstain]
Bordeaux [bordoo]
Giorgio Napolitano [džordžo napolitaano]
Juan Carlos [huan karlos]

Usein nimestä on käytössä sekä kirjoitusasun mukainen että vierasta äänneasua muistuttava ääntämys. Valinta saattaa olla lähinnä tyyliseikka.

Cannes [kan ~ kannes]

Jos pitää selvittää nimen alkukielinen ääntämys, sivustosta www.forvo.com löytyvistä ääninäytteistä on usein apua.

Ääntämyksen vaihtelu

Puhetilanne vaikuttaa ääntämykseen. Julkisessa esiintymisessä puhujalta yleensä edellytetään tutuimpien vieraiden kielten ääntämyksen jonkin­asteista noudattamista. Jos käsitellään nimenomaan tietyn vieraan maan kulttuuria, historiaa tms., saattaa maan kielen ääntämyksen noudattaminen olla tarpeen.

Asiaan vaikuttaa myös lausumisyhteys. Jos nimi lausutaan erikseen, ääntämys voi olla tarkastikin vieraan kieleen mukainen. Lauseen sisällä nimi mukautuu suomen äännerakenteeseen, ja esimerkiksi paino on yleensä ensimmäisellä tavulla.

Tässä kirjassa esitettävät tiedot ääntämyksestä pyrkivät kuvaamaan vierasnimien todellista ääntämystä huolitellussa suomenkielisessä puheessa. Tällöin vieraan ääntämyksen jäljittely on viety niin pitkälle kuin vielä tuntuu käytännössä jotenkin kohtuulliselta vaatia. Kuitenkin otetaan huomioon myös se, että puhujat haluavat mennä tai joutuvat menemään vielä pitemmälle. Esimerkiksi venäläisistä nimistä esitetään kirjan nimiluettelossa venäjän mukainen painotus.

Vieraan kirjoitusasun tarkka noudattaminen vierasnimissä ja väljä suhtautuminen ääntämykseen voivat näyttää olevan ristiriidassa keskenään. Kirjoitusasu on kuitenkin paljon selvempi ja vakaampi asia kuin tulkinnanvarainen ja vaihteleva ääntämys. Lisäksi nykymaailmassa suuri osa viestinnästä on pelkästään kirjallista – sanoja ei lueta ääneen. Siksi äänneasua olisi vaikea vakiinnuttaa.

Useimmiten olisi turhaa ponnistelua yrittää lausua alkukielen mukaisesti sellaisia nimiä, joiden kieltä vain harva suomalainen osaa. Kuulija ei ehkä lainkaan tunnistaisi nimeä, vaikka se olisi hänelle tuttu kirjoitettuna ja suomalaiseen tapaan lausuttuna. Lisäksi vieraat äänteet ja vieras painotus kuulostaisivat yleensä omituisilta suomenkielisen puheen seassa.

On kuitenkin hyvä muistaa, että kun suomalainen lukee vierasnimet ”niin kuin ne kirjoitetaan”, niin ääntämystä ei ehkä ymmärrä muu kuin toinen suomalainen. Muissa kielissä painon oikea sijoittaminen voi olla hyvin tärkeää, ja lisäksi esimerkiksi suomalaisten tapa lausua z-kirjain [ts] ja y-kirjain [y] on useimmille maailman ihmisille outoa.

Ääntämyksen mukautumisen asteet

Vierasnimet mukautuvat suomen kieleen eriasteisesti. Tavallisimpia mukautumisia ovat seuraavat:

1. Paino on yleensä suomen kielen mukaisesti ensimmäisellä tavulla. Alku­peräistä äänneasua kuitenkin usein matkitaan korostamalla toisin keinoin alkukielen pääpainollista pitkää tai puolipitkää vokaalia tai diftongia: sen jälkeinen k-, p- tai t-äänne (ja usein myös s) yleensä kahdentuu.

Pilatus [pilatus] (latinassa alk. [piiláatus], myös. [piláatus])
Agapetus [agapeettus ~ agapeetus] (latinassa [agapéetus])
Calais [kalee] (ranskassa [kalé], loppuvokaali puolipitkä)

2. Sananloppuinen r ääntyy saksan- ja tanskankielisissä sanoissa, yleensä myös englanninkielisissä.

Schiller [šiller] (saksan normiääntämys on lähinnä [šila])

3. Neutraalivokaali (švaa, [ə]) korvautuu kirjoitusasun mukaisella.

Baker [beiker ~ beikker] (englannissa [beikə] tai [beikər])

4. Vokaalienvälinen s ääntyy tavallisena s:nä, vaikka se ääntyisi alkukielessä soinnillisena.

Basel [baasel] (saksassa [baazəl])

5. Suomelle vieraat äänteet korvautuvat yleensä niitä lähinnä vas­taa­vil­la suomen kielen äänteillä. Esimerkiksi avoin e korvautuu joko ä:llä tai tavallisella e:llä, ranskalainen r korvautuu suomalaisella jne. Säilyviä äänteitä ovat lähinnä englannissa th:lla merkityt äänteet (soinnillinen [ð], soinniton [ þ]), englannin w, joka tosin sekin usein korvautuu v:llä, sekä jäljempänä kuvattavat nenävokaalit.

Molière [molieer moliäär]

6. Ääntymätön sananloppuinen vokaali, tavallisimmin e, saa suomen kielen mukaisen äännearvon. Vaikka loppuvokaali ei ääntyisi perus­muodossa, se yleensä ääntyy taivutusmuodoissa.

Grenoble [grenoble] (ranskassa [grənóbl])
Loire [luaar] : Loiren [luaaren ~ luaarin]

7. Ääntymätön konsonantti saa suomen kielen mukaisen äännearvon varsinkin sanan lopussa.

Orléans [orleaans] (ranskassa [orleã])

8. Kaksoiskonsonantit ääntyvät suomen tavoin, vaikka ne alkukielessä äännettäisiin yksinkertaisina.

Kassel [kassel] (saksassa [kasəl])

9. Nenävokaali eli nasaalivokaali korvautuu vastaavalla tavallisella vokaalilla. Tällöin se usein pidentyy. Usein myös kirjoitusasussa vokaali­merkin jäljessä oleva n- tai m-kirjain ääntyy, vaikka se ei äänny alkukielessä. Vanhoissa ääntämisohjeissa esitetty nenävokaalin korvautuminen vokaalilla, jota seuraa äng-äänne, siis esim. [šangsong], on jo harvinaista.

chanson [šaanson ~ šasoon] (ranskassa [šãsõ])

10. Ž-äänne eli soinnillinen suhu-s korvautuu soinnittomalla suhu-s:llä š tai tavallisella s:llä.

Ždanov [šdaanov ~ sdaanov] (venäjässä ždaanəf])

11. Konsonanttiäänteet korvautuvat tutummilla seuraavasti: z → s, š → s, b → p, g → k ja joskus d → t.

Zimbabwe [simpapve]
Bologna [polonja] (italiassa [bolónja])

Viimeksi mainittu mukautumistapa on sekin varsin tavallinen arkipuheessa. Huoliteltuun julkiseen esiintymiseen se ei sovi.

Lisäksi sanan äänneasua voi loitontaa alkuperäisestä kirjoitusasun vai­ku­tus. Joskus se vaikuttaa eri suuntaan kuin edellä kuvatut ilmiöt; esimerkiksi sananloppuinen g-kirjain ääntyy [g], vaikka alkukielinen ääntämys olisi [k].

Siirtokirjoitus

Siirtokirjoituksen tarve

Suomenkielisessä tekstissä ei yleensä käytetä muita kirjoitusjärjestelmiä kuin latinalaisiin kirjaimiin perustuvaa järjestelmää. Maailmassa käytetään monia muita kirjoitusjärjestelmiä, mutta niillä kirjoitettuja sanoja esiintyy yleensä vain tieteessä, kieltenopetuksessa yms. Muutoin käytetään tarvittaessa siirtokirjoitusta. Se tarkoittaa tekstin siirtämistä kirjoitus­järjestelmästä toiseen, esimerkiksi kiinalaisten merkkien korvaamista latinalaisilla kirjaimilla.

Kun teksti siirretään latinalaiseen aakkostoon, siirtokirjoituksesta käy­te­tään myös nimitystä latinalaistus tai latinaistus, englanniksi romanization.

Kirjoitusjärjestelmiä

Järjestelmä

Esimerkki

Esimerkki siirtokirjoitettuna

Kyrillinen

Иванов

Ivanov

Kreikkalainen

Πάτμος

Patmos ~ Pátmos

Arabialainen

أبها

Abha ~ Abhā

Japanilainen kanji

明仁

Akihito

 

Translitterointi ja transkriptio

Siirtokirjoituksessa voidaan erottaa kaksi tyyppiä:

– translitterointi on kirjainten korvaamista toisilla kirjaimilla yksinkertaisten vastaavuuksien mukaan
– transkriptio on muunlaista siirtokirjoitusta, yleensä sanan ääntämykseen perustuvaa.

Translitterointia sovelletaan esimerkiksi venäjään: kutakin venäläistä (kyril­lis­tä) kirjainta vastaa yksi latinalainen kirjain tai muutamissa tapauksissa kirjain­yhdistelmä. Transkriptiota sovelletaan esimerkiksi kiinaan, jonka kir­joi­tus on tavukirjoitusta. Translitteroinnin ja transkription käsitettä käy­te­tään usein kuitenkin sekaisin, eikä niiden välillä sitä paitsi ole tarkkaa rajaa.

Järjestelmien moninaisuus

Siirtokirjoitusjärjestelmiä on monia. Ne riippuvat sekä tekstin kielestä että siitä, minkäkielisen tekstin yhteyteen sanat tulevat. Lisäksi on muutenkin eri käytäntöjä. Esimerkiksi ukrainalainen nimi, joka suomessa kirjoitetaan Juštšenko (usein käytännössä Jushtshenko), kirjoitetaan englannissa yleensä Yushchenko, ruotsissa Jusjtjenko, saksassa Juschtschenko ja ranskassa Iouchtchenko.

Kirjavuuden taustalla on paljolti se, että asut pyritään valitsemaan sel­lai­sik­si, että ne vastaavat ääntämystä. Kirjoituksen ja ääntämyksen vastaavuus on kuitenkin kielikohtaista. Saksalaiselle sch on luonnollinen suhuäänteen merkki, ranskalaiselle ch jne.

Usein on esitetty, että kunkin kielen siirtokirjoitus pitäisi päättää asian­omaisessa maassa ja että näin päätettyä kansallista menetelmää pitäisi käyttää kaikkialla. Tällöin esimerkiksi kreikkalaisella, venäläisellä tai japanilaisella nimellä olisi aina sama latinalainen kirjoitusasu. Tämä merkitsisi kuitenkin sekä laajojen muutosten tarvetta että lukemisen vaikeutumista.

Sellaiseen suuntaan on kuitenkin menty viime aikoina, ja muun muassa YK on tukenut tätä linjaa. Käytännössä merkittävää on se, että matkailijat ja vaikkapa tv-ohjelmien katsojat näkevät eri maiden katukylttejä ja muita tekstejä, joissa on vieraan merkistön ohella nimet latinalaisessa kirjoitus­asussa – yleensä maan oman järjestelmän mukaan. Omaa järjestelmää sovelletaan yleensä myös passeissa, yritysten ja tuotteiden nimissä jne.

Suomen kielessä ollaan siirtymässä nykykreikan siirtokirjoituksessa omas­ta käytännöstämme kreikkalaiseen (ks. kreikan kielen kuvausta jäl­jem­pä­nä). Vastaava muutos on jo tapahtunut japanin osalta. Omista kansallisista järjestelmistämme on näin jäämässä käyttöön oikeastaan vain venäjän ja ehkä eräiden muiden slaavilaisten kielten siirtokirjoitus.

Kansainvälisesti kirjavuus kuitenkin säilyy. Tietolähteissä on usein eng­lan­nin mukaisia siirtokirjoitettuja asuja ilman tietoa siitä, mitä järjestelmää on käytetty. Tämän kirjan kielikohtaisissa tiedoissa on ohjeita tavallisimpien järjestelmien vastaavuuksista. Laaja aineisto monien kielten siirto­kirjoi­tuk­ses­ta – mukana myös kieliä, joita tässä kirjassa ei käsitellä – on Eesti Keele Instituutin ylläpitämässä sivustossa Transliteration of Non-Roman Scripts, transliteration.eki.ee.

Siirtokirjoituksesta on myös kansainvälisiä standardeja (ISO-stan­dar­de­ja), joita kuitenkin noudatetaan vain harvoin. Kieltentutkimuksessa on omia käy­tän­tö­jään, joillakin aloilla useita kilpailevia järjestelmiä. Kartoissa käy­tet­tä­viä järjestelmiä ovat YK:n suositukset, joihin yleensä viitataan tun­nuk­sel­la ”UN” tai ”UNGEGN” ja joista on kooste sivustossa www.eki.ee/wgrs/. Kartoissa käytetään usein myös anglosaksisen maailman järjestelmiä, joihin viitataan tunnuksilla ”BGN” (amerikkalainen) ja ”PCGN” (brittiläinen). Kirjastoalalla on etenkin Yhdysvalloissa omat käytäntönsä, joihin viitataan yleensä tunnuksella ”ALA-LC”.

Siirtokirjoituksen yleissääntöjä

Siirtokirjoitusjärjestelmiä selostetaan kielikohtaisissa kuvauksissa. Usein kui­ten­kin esiintyy siirtokirjoitusta, jonka sanojen alkuperäkieli on tun­te­ma­ton tai sellainen, jolle ei ole vakiintuneita siirtokirjoitussääntöjä. Tällöin voidaan noudattaa seuraavia ääntämisperiaatteita, ellei ole tietoa muusta:

– Vokaalit a, e, i, o ja u lausutaan kuten suomessa.
– Kirjain y lausutaan [i], paitsi vokaalin edellä [j] (esimerkiksi ya luetaan [ja]).
– Yhdistelmä kh lausutaan h:na.
– Yhdistelmä th lausutaan kirjaimittain (t ja h erikseen), mutta se voidaan lausua myös [þ], siis kuten esimerkiksi englannin sanassa thing.
– Yhdistelmä zh lausutaan [ž] (soinnillinen suhuässä), käytännössä kui­ten­kin usein [š].
– Muuten konsonantit ja niiden yhdistelmät lausutaan kuten englannissa. Erityisesti

c lausutaan yleensä [k], kuitenkin e:n, i:n ja y:n edellä [s]

ch lausutaan [tš]

j lausutaan [dž]

q lausutaan [k]

sh lausutaan [š] (suhuässänä)

w lausutaan periaatteessa englannin mukaisesti, mutta käytännössä usein [v]

z lausutaan periaatteessa soinnillisena s:nä, käytännössä usein tavallisena s:nä (mutta ei ts:nä).

Siirtokirjoituksen yleiseksi periaatteeksi mainitaan usein ”vokaalit kuten italiassa, konsonantit kuten englannissa”. Italiassa vokaalien a, e, i, o ja u ääntämys on melko samanlainen kuin suomessa. Edellä esitetyt konso­nant­tien ääntämistavat vastaavat suunnilleen ääntämistä englannissa, joskin englannissa th lausutaan vierasnimissä [þ].

Siirtokirjoitus latinalaisen aakkoston sisällä

Siirtokirjoitusta ei yleensä sovelleta silloin, kun kielet käyttävät samaa perusjärjestelmää, kuten latinalaista aakkostoa. Joskus kuitenkin otetaan lähtökohdaksi vierasnimen äänneasu ja kirjoitetaan se oman kielen kirjoitusjärjestelmän mukaan. Esimerkiksi albanialainen nimi Hoxha [hodža] kirjoitetaan saksassa melko usein Hodscha, ja englantilainen nimi Churchill [tšəətšil] saatetaan kirjoittaa turkissa Çörçil.

Suomen kielen säännöt eivät sellaista salli, eikä sitä ole harrastettu. Sen sijaan aiemmin on käytetty eräänlaista siirtokirjoitusta, jossa vieraita kirjaimia korvataan tutummilla. Aiemmin korvattiin yleisesti æ ä:llä ja ø ö:llä, ð d:llä, þ th:lla ja ß ss:llä.

Taivutus

Sovinnaisnimien taivutus

Sovinnaisnimeä taivutetaan yleensä kuten tavallisia suomen sanoja. Useim­mi­ten taivutus ei tuota ongelmia.

Rooma : Roomassa : Roomaan

Monissa sovinnaisnimissä esiintyy astevaihtelu kuten suomen sanoissa.

Kalkutta : Kalkutassa : Kalkuttaan

Riika : Riiassa : Riikaan (vrt.: siika : siiassa : siikaan)

Yksinäiskonsonantit ovat kuitenkin useimmiten astevaihtelun ulkopuolella.

Meksiko : Meksikossa : Meksikoon

Tämän kirjan nimiluettelosta yleensä ilmenee, esiintyykö taivutuksessa aste­vaihtelua. Se auttaa myös selvittämään, mitkä nimet ovat sovinnaisnimiä, sillä tämä ei aina ilmene nimestä itsestään. Nimi saattaa olla aivan suomen­kieli­sen sanan muotoinen, mutta silti vieras (esimerkiksi saarennimi Rapa, joka ei taivu kuten suomen sana rapa, vaan Rapa : Rapassa). Jos jotakin nimeä ei löydy luettelosta, se mitä todennäköisimmin ei ole sovinnaisnimi.

Vierasnimien taivutuksen vaihtoehtoja

Suomeen mukautumattomat vierasnimet tuottavat ongelmia etenkin siksi, että äänne- ja kirjoitusasu eivät aina vastaa toisiaan. Varsinkin sanan lopussa tällä on merkitystä, koska sanan loppu voi vaikuttaa päätteen valintaan.

Kun vierasnimiä taivutetaan tekstissä, voidaan noudattaa kahta selvää linjaa:

– taivutuspääte kirjoitetaan ikään kuin sana luettaisiin kirjoitusasun mu­kaan, esimerkiksi Bordeaux : Bordeauxiin, ikään kuin luettaisiin [bordeauks] ja [bordeauksiin]
– taivutuspääte kirjoitetaan äänneasun mukaan, esimerkiksi Bordeaux : Bordeaux’hon, koska lausutaan [bordoo] ja [bordoohon].

Virallinen kielenhuolto on jälkimmäisellä, äänneasun mukaisella linjalla, tosin monin poikkeuksin. Linjaa on erittäin vaikea noudattaa johdon­mukaisesti. Jäljempänä mainitaan joitakin ongelmatapauksia, mutta jo taivutusmuoto ”Bordeaux’hon” havainnollistaa kolmea ongelmaa: sanan hahmottaminen vaatii, että lukija mielessään lausuu sen; tätä varten hänen on tiedettävä lausumistapa; ja päätteen edellä käytettävä heittomerkki on monien mielestä outo. Esimerkkinimi on monille tuttu, mutta mistä lukija voi tietää, miten Tarw, Świnoujście tai Karmānšāh lausutaan?

Toisaalta sellaiset taivutustavat kuin ”Bordeauxiin” ovat monien mielestä vääriä ja jopa sivistymättömiä. On pidetty luonnottomana, että kirjoitettaisiin aivan eri päätteet kuin luetaan.

Tässä kirjassa suositellaankin käytännöllistä kompromissia, jonka voidaan perustella noudattavan kielitoimiston suosituksia, vaikkakin vähän ovelasti:

– tuttujen kielten sanat taivutetaan ääntämyksen mukaan; tuttuina voi pitää lähinnä seuraavia: ruotsi, englanti, ranska ja saksa – siis ”Bordeaux’hon”
– muiden kielten sanoja taivutetaan kirjoitusasunsa mukaan, perusteena se, että niin ne useimmiten lausutaankin – siis esimerkiksi ”Tarwiin”, ”Świnoujścieen” ja ”Karmānšāhiin”, tarvitsematta selvittää äänneasua.

Tämäkin vaatii sekä kirjoittajalta että lukijalta melko paljon. Toisaalta suppeahkolle, kielitaitoiselle lukijakunnalle kirjoitettaessa voi ääntämyksen mukaista taivutusta ehkä soveltaa muutamaan muuhunkin kieleen.

Vaikeuksia aiheuttavat lähinnä ranskalaiset nimet. Tässä kirjassa kuvataan ranskan keskeisiä ääntämissääntöjä siltä osin, kuin ne vaikuttavat taivutukseen, ja lisäksi kirjan nimiluettelossa on monia tavallisia ongelma­tapauksia.

Tähän linjaan voidaan tehdä joitakin tarkennuksia. Esimerkiksi italian pääpainolliseen vokaaliin päättyvät sanat kannattaa taivuttaa ääntämyksen mukaan, koska tilanne on helppo tunnistaa siitä, että loppuvokaalin päällä on gravis (esim. ”à”). Esimerkki: Pietà [pietaa] : Pietàhan [pietaahan]. Samaa periaatetta voi soveltaa espanjankielisiin nimiin, joiden loppuvokaalin päällä on akuutti (esim. ”á”). Esimerkki: Bogotá [bogotaa] : Bogotáhan. Toisaalta esimerkiksi -ow-loppuiset saksankieliset nimet kuten Bülow (saksan ääntämys [byyloo] tai [byylo]) voi käsitellä ikään kuin niiden lopussa ääntyisi konsonantti, kuten yleensä suomenkielisessä puheessa ääntyykin, esim. Bülow : Bülowia.

Vierasnimien perustaivutus

Yleenä vierasnimeä taivutetaan yksinkertaisesti liittämällä taivutuspääte sanan perusmuotoon. Perusmuodossa ei tällöin tapahdu muutoksia, toisin kuin kielen omissa sanoissa usein tapahtuu.

Pato : Paton : Patossa (ei kuten pato : padon : padossa)

Capuletti : Capulettit (ei kuten letti : letit)

Ääntämyksessä saattavat kaksoiskonsonantit kuitenkin olla astevaihtelussa. Esimerkiksi Capulettit voidaan lausua [kapulettit] tai [kapuletit]. Jäl­kim­mäi­nen on tavallisempaa.

Puheessa etenkin lyhyiden nimien perusmuodon loppukonsonantti kahdentuu usein taivutusmuodoissa. Tätäkään ei merkitä kirjoituksessa.

Hus [hus] : Husin [hussin ~ husin]

Jos perusmuoto loppuu konsonanttiin, sen ja päätteen väliin tulee sidevokaaliksi -i-.

Ganges : Gangesissa

Vokaalisoinnun soveltaminen

Suomen kielen sanoissa on yleensä vokaalisointu: jos sanan perusmuodossa on takavokaaleja (a, o, u), niin päätteissäkin on takavokaaleja, muutoin päätteessä on vastaavia etuvokaaleja (ä, ö, y).

kirja : kirjalla

lehmä : lehmällä

Vierasperäisessä sanassa saattaa olla sekä taka- että etuvokaaleja. Se saa kuitenkin etuvokaaliset päätteet, jos sen viimeinen vokaali on ä tai ö, kun vokaaleja e ja i ei oteta huomioon.

miljonääri : miljonäärillä

Jos sanan viimeinen vokaali (e:tä ja i:tä lukuun ottamatta) on y ja sanassa on aiemmin a, o tai u, ovat sekä etuvokaaliset että takavokaaliset päätteet mahdollisia. Kirjoitusasu ei välttämättä vastaa ääntämistä, vaan päätteessä saatetaan kirjoittaa a, mutta lausua [ä].

marttyyri : marttyyria ~ marttyyriä

Yhdyssanan päätteen vokaalit riippuvat vain sanan viimeisestä osasta.

työpaikka : työpaikalla

Yhdyssanana käsitellään joskus myös vierasperäisiä yhdistämättömiä sanoja, jotka voidaan rakenteeltaan hahmottaa kaksiosaisiksi, esimerkiksi karamelli : karamellejä. Kyse on tyypillisesti vähintään nelitavuisesta sanasta. Useimmissa tapauksissa tällainen taivutus ei kuitenkaan ole kielenhuollon ohjeiden mukainen. Tosin nykyiset ohjeet sallivat sen joissakin tapauksissa, kuten karamelli-sanassa.

karamelli : karamelleja

Edellä sanotut periaatteet koskevat myös vierasnimiä. Niihin sovelletaan yleensä kirjoitusasun vokaalisointua. Toisin sanoen kirjoitusasussa ratkaisevaa on, mitä vokaaleja sanan perusmuodon kirjoitusasussa on, ei se, millaisia vokaaliäänteitä siinä lausuttaessa on. Päätteen voi siis tältä osin kirjoittaa edes tietämättä, miten sana lausutaan. Sen sijaan sanan äänneasussa pääte määräytyy sanan perusmuodon äänneasun mukaan.

Cleveland : Clevelandissa [kliivländ : kliivländissä]

Jopa sellainen u-kirjain, joka ääntyy konsonanttina, aiheuttaa yleensä taka­vokaaliset päätteet kirjoitusasuun.

Queen : Queenilla [kwiin : kwiinillä]

Nykyisin sallitaan kuitenkin myös äänneasun mukainen päätteen kirjoitustapa, mutta se on melko harvinaista, ja lukija saattaa oudoksua sitä.

Cleveland : Clevelandissä

Ruotsalainen o eli å-kirjain on takavokaali, samoin viron kielen õ.

Å [oo] : Åssa

Kiviõli : Kiviõlissa

Saksalainen y eli ü-kirjain on etuvokaali, samoin kirjaimet æ, ø ja œ. Tosin norjaa tai tanskaa osaava saattaa tulkita æ:n vastaavan äännettä [e].

München [mynhhen]: Münchenissä

Holbæk : Holbækissä (~ Holbækissa [holbekissa])

Etuvokaaleina on luonnollista pitää myös unkarin kirjaimia ű ja ő, koska ne muistuttavat ü:tä ja ö:tä sekä ulkoasultaan että ääntämykseltään.

Jenő [jenöö] : Jenőllä

Taivutuksen vokaalisoinnussa on pääasiassa kyse siitä, kirjoitetaanko päät­tee­seen a vai ä. Kuitenkin illatiivin (sisäinen tulosija eli vastaa kysymykseen ”mihin?”) päätteessä voi esiintyä muitakin vokaaleja. Tällöin on mahdollista, että päätteeksi kirjoitetaan esimerkiksi -hon vaikka lausutaan -hön.

Montreux : Montreux’hon ~ Montreux’hön [montröö : montrööhön]

Usein siis kirjoituksen mukainen vokaalisointu johtaa siihen, että kirjoitetaan a vaikka lausutaan [ä]. Joskus käy toisinkin päin.

Lyme [laim] : Lymeä ~ Lymea [laimea ~ laimia]

Partitiivin pääte

Jos sanan lopussa äänetään lyhyt vokaali, niin ääntämisen mukainen partitiivin pääte on -a tai -ä. Käytännössä kuitenkin hyvin usein kirjoitetaan päätteeseen mukaan -t-, vaikkei sitä lausutakaan. Näin vältetään oudon näköiset kirjainyhdistelmät kuten ”eyä”.

Disney [disni] : Disneyä [disniä] (ohjeen mukainen taivutus)

Disney [disni] : Disneytä [disniä] (vallitseva taivutus)

Sama koskee tilanteita, joissa äänneasu loppuu diftongiin, mutta kirjoitusasu yhteen vokaaliin.

Marlowe [maalou] : Marloweta : Marlowehun (ohjeen mukainen taivutus)

Marlowe : Marlowea : Marloween (vallitseva taivutus)

Yhdyssanaksi tulkitseminen

Vierasta sanaa voidaan taivuttaa yhdyssanan tavoin, jos se on vieraassa kielessä yhdyssana ja sen rakenne on suomalaiselle helposti hahmottuva. Tämä koskee etenkin ruotsin- ja saksankielisiä nimiä. Yhdyssanana tai­vu­tet­taes­sa viimeinen osa määrää, ovatko päätteet etu- vai takavokaalisia.

Runeberg [ruunebärj] : Runebergia ~ Runebergiä (vrt. Berg : Bergiä)

Runeberg-nimen taivutuspäätteissä ääntyy [ä], joten vaihtelu a ~ ä koskee vain kirjoitusasua.

Loppuvokaalin tulkitseminen pitkäksi tai diftongiksi

Sanan loppuvokaalin pituus vaikuttaa joihinkin taivutusmuotoihin (parti­tii­viin ja illatiiviin), sekä äänne- että kirjoitusasuun. Ainakin seuraavissa tapauksissa loppuvokaali on tapana tulkita tai on luonnollista tulkita pitkäksi:

– ruotsinkieliset é-, y-, å- ja ö-loppuiset sanat
– ranskankieliset sanat, joiden ääntämys päättyy vokaaliin
– italiankieliset sanat, joiden loppuvokaalissa on gravis
– espanjan- ja portugalinkieliset sanat, joiden loppuvokaalissa on akuutti
– unkarinkieliset sanat, joiden loppuvokaalissa on akuutti tai kaksoisakuutti-

Linné [linnee] : Linnétä : Linnéhen

Bordeaux [bordoo] : Bordeaux’ta : Bordeaux’hon

Pietà [pietaa] : Pietàta : Pietàhan

Pelé [pelee] : Pelétä : Peléhen

Ernő [ernöö] : Ernőtä : Ernőhön

Tosin käytäntö on lyhytvokaalisuuden kannalla joissakin mainittuihin tyyppeihin kuuluvissa tapauksissa, esimerkiksi Bogotá : Bogotáan, vaikka oikein olisi Bogotáhan.

Luonnollista olisi käsitellä pitkävokaalisina myös mm. tšekin- ja slovakinkieliset nimet, joiden loppuvokaalissa on akuutti, koska niissäkin se osoittaa pituutta. Tätä ei kuitenkaan kovin yleisesti tiedetä.

Železný [železnii] : Železný : Železnýhin

Ohjeiden mukaan englanninkielisiä o-loppuisia sanoja (esim. Chicago) käsitellään lyhyeen vokaaliin loppuvina, vaikka englannissa loppu-o ääntyy yleensä [ou].

Chicago [šikago] : Chicagoon

Mykkä vokaali lopussa

Jos sanan perusmuoto loppuu kirjoitettuna e-kirjaimeen, joka ei äänny, kirjoitetaan pääte suoraan sen perään. Kirjoitusasuun ei siis lisätä sidevokaalia. Kyseinen e ääntyy taivutetuissa muodoissa joko [e] tai [i]. Vaihtelu on osittain sanoittaista, osittain puhujasta riippuvaa. Jos nimi kokonaisuutena luetaan kuten kirjoitetaan eikä vieraan kielen mukaan, on [e] tavallinen.

Voltaire [voltäär] : Voltairen [voltäären ~ voltäärin]

Marne [marn] : Marnella [marnella ~ marnilla]

Käytännössä myös perusmuodon loppu-e ääntyy usein, etenkin jos sen edellä on konsonanttiyhdistelmä, esimerkiksi Marne [marne].

Tällaisia sanoja on etenkin ranskassa ja englannissa.

Muut mykät vokaalit ovat harvinaisempia. Sellaiseksi tulkitaan kielitoimiston ohjeissa sellainen sananloppuinen y-kirjain, joka ei äänny vokaalina, vaan on osa liudentuneen konsonantin merkintää esimerkiksi unkarissa. Tällöin taivutusmuotoihin ei kirjoiteta ääntämyksessä esiintyvää i:tä, vaan y tavallaan edustaa sitä. Illatiivimuotoihin kirjoitetaan yy vaikka lausutaan [ii].

Kodály [kodaaj] : Kodályn [kodaajin] : Kodályyn [kodaajiin] :

Mykkään konsonanttiin loppuvat sanat

Jos vieraskielinen sana loppuu konsonanttiin, jota ei äännetä, on varsin tavallista lausua konsonantti suomenkielisessä puheessa. Tällöin taivutus on ongelmatonta, vierasnimien perustaivutuksen mukaista. Tämä on täysin virallista seuraavissa tapauksissa:

– englannin r- ja h-loppuiset sanat
– ranskan vokaaliin ja n:ään tai m:ään loppuvat sanat.

Baker [beikə] : Bakerin [beikərin]

Savannah [səvänə] : Savannahin [səvänəhin]

Danton [dãtõ] : Dantonin [dãtõnin]

Huomaa kuitenkin, että englannissa kirjoitetaan arabian tai heprean kielestä peräisin olevat sanat usein h-loppuisina, vaikka tarkoitetaan vokaaliloppuista ääntämystä, esim. Buraydah. Silloin suomessa oikea kirjoitusasu on yleensä vokaaliloppuinen, esim. Burayda tai Buraida.

Sääntöä sovelletaan silloinkin, kun ranskan sanan n:ää tai m:ää seuraa ääntymätön konsonantti. Tällöin siis taivutusmuodoissa äännetään n tai m, mutta ei sen jälkeistä konsonanttia.

Briand [briãã] : Briandin [briããnin] : Briandiin [briããniin]

Amiens [amjä̃ä̃] : Amiensin [amjä̃ä̃nin]

Käytännössä tällaiset nimet usein ääntyvät pitkälti kirjoitusasun mukaan, esimerkiksi Blanc [blank] eikä ranskaa jäljitellen [blãã].

Mykkänä ei pidetä saksan sananloppuista r:ää, vaikka se saksan normiääntämyksessä jää ääntymättä. Myös tanskan ääntymätön loppu-r lausutaan suomenkielisessä puheessa, samoin kuin loppukonsonantit -rg tai niistä ainakin r.

Müller [myller] : Müllerin [myllerin]

Møller [möller] : Møllerin [möllerin]

Ålborg [oolborg] : Ålborgissa [oolborgissa ~ oolborissa]

Muissa kuin edellä kuvatuissa tapauksissa tulisi vieraan sanan mykän loppukonsonantin olla mykkä taivutettaessakin. Jos sanan äänneasu loppuu tällöin vokaaliin, kirjoitetaan perusmuodon ja päätteen väliin heittomerkki.

Marat [maraa] : Marat’n [maraan] : Marat’ta [maraata] : Marat’han

Käytännössä tämä koskee lähinnä ranskalaisia d-, r-, s-, t- ja x-loppuisia nimiä, joista useimmissa loppukonsonantti on mykkä. Muunkieliset sanat on yleensä paras käsitellä ikään kuin loppukonsonantti ääntyisi.

Jos kuitenkin on noudatettava tarkoin kielitoimiston ohjeita, on selvitettävä nimen äänneasu. Kielitoimiston ohjeen mukaan olisi taivutettava myös Qvigstad : Qvigstad’n : Qvigstad’a : Quigstad’aan, koska d ei äänny (tanskan kielessä). Taivutus Qvigstad : Qvigstadin : Qvigstadia : Qvigstadiin lienee kuitenkin lähes kaikille lukijoille luonnollisempi.

Ruotsinkielisiä nimiä käsitellään suomen kielessä yleensä suomenruotsin ääntämyksen mukaan. Tämä koskee myös mm. Ruotsin paikkakuntien nimiä.

Karlstad [kaarlstaad] : Karlstadin (vaikka ruotsinruotsissa [kaarlsta])

Jos sanan lopussa on ääntymättömän konsonantin edellä muita ääntymättömiä kirjaimia, ratkaisevaa on, päättyykö äänneasu vokaaliin. Jos päättyy eikä kyseessä ole edellä käsitelty tapaus, käytetään heittomerkkiä, muutoin ei.

Arnauld [arnoo] : Arnauld’n [arnoon]

Chartres [šartr] : Chartresin [šartrin]

Jos sanan kirjoitusasu loppuu konsonanttikirjaimeen, joka äännetään vokaalina, tulee perusmuodon ja päätteen väliin heittomerkki.

Glasgow [glasgou] : Glasgow’n

Kaj [kai] : Kaj’n

Muissa kuin edellä kuvatuissa tapauksissa heittomerkkiä ei yleensä saa käyttää nimen ja päätteen välissä. Heittomerkki kuitenkin sallitaan poikkeustapauksissa, kun on tarpeen osoittaa nimen perusmuoto. Käytännössä kyse on sen osoittamisesta, kuuluuko sanassa oleva i-kirjain perusmuotoon vai onko se sidevokaali. Heittomerkki ei ole tarpeen, jos nimen perusmuoto ilmenee tekstiyhteydestä.

Montin’in (Montin-nimen muoto erotukseksi nimestä Montini : Montinin)

Jos vierasnimen perusmuotoon kuuluu heittomerkki, se säilyy taivutettaessa (samalla paikalla). Englannin kielessä monet yritysten yms. nimet loppuvat englannin genetiivin päätteeseen (heittomerkki ja s).

Lloyd’s : Lloyd’sin : Lloyd’silla

Jos vieraskielisessä tekstissä on genetiivin pääte muuten kuin nimen kiinteänä osana, sitä tietenkin käsitellään kuten vieraan kielen aineksia muutenkin. Tämä tarkoittaa usein sen korvaamista suomen genetiivin päätteellä (-n).

Dickens’s novels = Dickensin romaanit

Ranskalaiset -ille(s)-loppuiset nimet

Jos ranskan sanan lopussa on vokaalin jäljessä -ille tai -illes, tämän aineksen ääntämykseksi voidaan tulkita [i] tai [j].

Versailles [versái ~ versáj]

Vanhempi tulkinta on [i]. Taivutukseen kuuluu tällöin heittomerkki, jos perusmuoto on -illes-loppuinen.

Versailles : Versailles’n : Versailles’ta : Versailles’ssa : Versailles’hin

Marseille [marséi] : Marseillen : Marseilleta : Marseillehin

Kielitoimiston nimiopas kuitenkin asettaa etusijalle tulkinnan [j]. Tällöin sanaan tulee sidevokaaliksi i. Käytännössä tällainen taivutus on yleinen sen takia, että se on kirjoitusasun mukainen.

Versailles : Versaillesin : Versaillesia : Versaillesissa : Versaillesiin

Marseille : Marseillen : Marseillea : Marseilleen

Samanlainen tulkintakysymys on mm. -euil-loppuisissa nimissä, mutta ne Kielitoimiston nimiopaskin tulkitsee vokaaliin loppuviksi.

Montreuil [mõtröi] : Montreuil’n : Montreuil’hin

Vokaaliin ja s:ään loppuvat nimet

Nimillä, jotka loppuvat vokaalin ja s:n yhdistelmään, on monta taivutus­tyyppiä. Osaa nimistä voidaan taivuttaa kahden tai useamman tyypin mukaan.

Seuraavaan taulukkoon on koottu perustiedon antiikin aikaan kuuluvien nimien (lähinnä vanhaa kreikkaa ja latinaa) tavallisimmasta taivutuksesta. ”Mallisana” tarkoittaa suomen kielen sanaa, jota voi käyttää taivutuksen mallina. Kirjan nimiluetteloon on pyritty ottamaan tärkeimmät tästä poikkeavat nimet (esim. Isis : Isiksen).

Vokaaliin ja s:n loppuvien antiikin nimien tavallisin taivutus

Sananloppu

Taivutus

Mallisana

Еsimerkki

-as

-as : -aa-

valas

Feidias : Feidiaan

-es

-es : -ee-

kirves

Hermes : Hermeen

-is

-is : -ii-

aulis

Salamis : Salamiin

-os

-os : -okse-

jaos

Kyyros : Kyyroksen

-us

-us : -ukse-

ositus

Pilatus : Pilatuksen

-ys

-ys : -ykse-

herätys

Othrys : Othryksen

Antiikin nimien taivutustapaa sovelletaan yleensä myös myöhempien aikojen latinankielisiin nimiin ja Bysantin ajan kreikkalaisiin nimiin.

Scotus : Scotuksen

Fotios : Fotioksen

Antiikin nimien tavoin taivutetaan vanhan kreikan mukaisia nimiä myös silloin, kun niitä käytetään nykyajan paikoista puhuttaessa.

Naksos : Naksoksen

Nykyaikaisia s-loppuisia nimiä taivutetaan yleensä vieraiden kielten yleisen taivutustavan mukaan. Sana vartalo ei muutu, ja sen perään tulee side­vokaa­li i ennen taivutus­päätettä.

Dallas : Dallasin

Tähän on kuitenkin poikkeuksia:

– os- ja us-loppuisia nimiä taivutetaan varsin usein antiikin nimien tavoin

Torremolinos : Torremolinoksen

Elbrus : Elbruksen

– as-, es- ja is-loppuisia nimiä, etenkin tavallisia, saatetaan taivuttaa niin, että s:n tilalla on useimmissa muodoissa -kse-.

Jannis : Janniksen

Kielitoimiston nimioppaassa kuitenkin sanotaan kreikkalaisista suku­nimis­tä: ”Sukunimet on hyvä taivuttaa aina sidevokaalin i avulla, ettei synny loukkaavaa tuttavallisuutta”. Samaa voinee soveltaa muunkin­kielisiin nyky­aikaisiin sukunimiin.

Karamanlis : Karamanlisin

Brazauskas : Brazauskasin

Ääntämisen suomalaistamisen vaikutus

Seuraavissa tapauksissa on virallisten ohjeidenkin mukaan sallittua taivuttaa englannin sana kirjoitusasun eikä englannin äänneasun mukaan:

– -a-loppuiset sanat

Alabama : Alabamaan

– -borough-, -burgh- ja -brugh-loppuiset nimet

Edinburgh : Edinburghin

– -ey-loppuiset sitaattilainat, joita voidaan taivuttaa kuten -ei-loppuisia

jockey : jockeyta

– -ie-loppuiset sitaattilainat

brownie : brownieita

– -o-loppuiset sanat

San Francisco : San Franciscoon.

Hankalat illatiivit kuten ”Sydneyyn”

Illatiivi (vastaa kysymykseen ”mihin?”) on hankalin sijamuoto vierasnimiä taivutettaessa. Illatiivi on paikannimien taivutuksessa tavallinen (esim. ”matkustin Montpellier’hen”), muiden nimien taivutuksessa harvinainen (esim. ”voiko ketään verrata Rousseauhon?”).

Perussääntö on, että vierasnimien taivutuksessa illatiivin pääte on

– konsonanttiloppuisissa sanoissa -iin
– lyhyeen vokaaliin päättyvissä sanoissa vokaalin pidentymä ja -n
– pitkään vokaaliin tai diftongiin loppuvissa sanoissa h + vokaali + n, missä vokaali on perusmuodon viimeinen vokaali.

Hull : Hulliin

Oslo : Osloon

Malmö [malmöö] : Malmöhön

Pääte siis riippuu sanan lopusta, ja tällöin on periaatteessa kyse siitä, miten sana loppuu ääntämyksessä. Käytännössä kirjoitusasun mukainen taivutus on yleistä ja osittain hyväksyttyäkin.

Joissakin pitkään vokaaliin loppuvissa sovinnaisnimissä illatiivin pääte on poikkeuksellisesti -seen.

Lontoo : Lontooseen

Vokaaliloppuisen sanan lopussa saattaa ääntyä eri vokaali kuin kirjoitetaan. Esimerkiksi sanan lopussa -y tai -ey tarkoittaa usein vokaalia [i]. Vokaalin pidentymä merkitään toistamalla kirjoitusasun viimeinen vokaalikirjain.

Minsky [minski] : Minskyyn [minskiin]

Sydney [sidni] : Sydneyyn [sidniin]

Jos illatiivin pääte on h + vokaali + n, kirjoitetaan vokaali äänneasun mukaan. Se ei siis välttämättä ole sama kuin kirjoitusasun viimeinen vokaalikirjain.

Fermat [fermaa] : Fermat’han [fermaahan]

Shaw [šoo] : Shaw’hon [šoohon]

Tässäkin kuitenkin sovelletaan sitä aiemmin mainittua sääntöä, että vokaalisointu noudattaa ensisijaisesti kirjoitusasua, joskin äänneasun mukaisuuskin on sallittua.

Chapu [šapyy] : Chapuhun ~ Chapuhyn [šapyyhyn]

Kirjoitusasun noudattaminen johtaa joskus kummallisuuksiin, kun päätteeseen tulee vokaali, jota ei ole perusmuodossa sen enempää kirjoitettuna kuin lausuttunakaan.

Richelieu [rišeljöö] : Richelieuhon ~ Richelieuhön [rišeljööhön] :

Jos kirjoitusasu loppuu sellaiseen vokaaliyhdistelmään -ea tai -ee, joka ääntyy [i], illatiivin pääte on kielitoimiston ohjeen mukaan -hin (vaikka se ei vastaa ääntämystä eikä myöskään ole kirjoitusasun mukaista taivuttamista).

Attlee [ätli] : Attleehin [ätliin]

Jos sanan äänneasu loppuu lyhyeen vokaaliin, mutta kirjoitusasu konsonanttiin, niin illatiivin pääte on vokaalin pidennys ja -n, mutta miten pääte kirjoitetaan? Kielitoimiston ohjeiden mukaan pitkä vokaali kirjoitetaan kokonaan (siis kahdella vokaalikirjaimella) päätteeseen.

Bülow [byylo] : Bülow’oon [byyloon]

Tilanne on suhteellisen harvinainen, ja monet tällaiset nimet taivutetaan käytännössä ikään kuin loppukonsonantti ääntyisi, kuten se suomenkielisessä puheessa usein ääntyykin (Bülow : Bülowiin).

Lyhenteiden lukeminen ja taivutus

Lyhennesanaa eli lyhentämällä muodostettua ilmausta, joka luetaan sanana, taivutetaan sanan tavoin. Tavallisesti tällainen sana luetaan suomen sään­tö­jen mukaan, vaikka se olisi muodostettu vierasnimestä ja luettaisiin vieraassa kielessä toisin (esimerkiksi Nato englannissa [neitou]).

Nato : Naton [nato : naton]
Cen : Cenin [sen : senin]

Lyhennesana kirjoitetaan usein isoin kirjaimin eri syistä – vieraan kir­joi­tu­sasun mukaan, lyhennealkuperän korostamiseksi tai erisnimiluonteen korostamiseksi. Jos näin menetellään, kirjoitetaan kuitenkin pääte ja sidevokaali i pienellä.

NATO : NATOn : NATOon

CEN : CENin

Lyhennesanan lopussa oleva konsonantti saattaa ääntämyksessä kahdentua taivutusmuodoissa, mutta tätä ei merkitä kirjoituksessa. Yleensä yksi­tavuisen sanan lopussa l, m, n ja s kahdentuvat kaikissa muodossa, sen sijaan k, p ja t astevaihtelusääntöjen mukaisesti. Sama ilmiö esiintyy silloinkin, kun sana ei ole lyhenneperäinen, mutta sellaiset tapaukset ovat melko harvinaisia, esim. Kos : Kosilla [kossilla].

SAS : SASin [sassin] : SASiin [sassiin]

MEK : MEKin [mekin] : MEKiin [mekkiin]

Jotkin lyhenteet voidaan lukea joko sanoina tai kirjaimittain, ja tämä vaikuttaa päätteen merkitsemiseen. Kirjaimittaisen lukutavan mukaista asua suositaan usein virallisessa kielenkäytössä.

SAS [äs as äs] : SAS:n [äs aa ässän] : SAS:ään [äs aa ässään]

Kirjainlyhenne eli kirjaimittain luettava lyhenne lausutaan useimmiten käyttäen kirjainten suomenkielisiä nimiä. Lyhenteen ja päätteen väliin kirjoitetaan tällöin kaksoispiste. Päätteet kirjoitetaan lukutavan mukaan.

NHL : NHL:n : NHL:ään [än hoo äl : än hoo ällän : än hoo ällään]

Muutamat harvat vieraat lyhenteet on kuitenkin tapana lukea käyttäen kirjainten vieraskielisiä nimiä. Pääte merkitään tämän mukaisesti. Joissakin tapauksissa (esim. FBI, LO) on myös suomen mukainen lukutapa käytössä.

BBC : BBC:hin [bii bii sii : bii bii siihin]

FBI : FBI:ssa [ef bii ai : ef bii aissa] ~ FBI:ssä [äf bee iissä]

LO : LO:hun [el uu : el uuhun] ~ LO:hon [äl oohon]

Kun vieraskielisen nimen lopussa on siihen kiinteästi kuuluva lyhenne, se luetaan yleensä vieraan kielen lukutavan mukaan.

Washington DC [wošington dii sii] : Washington DC:hin

Lyhenteen lukeminen ”avattuna” eli lausumalla sana tai sanat, joista lyhenne on muodostettu, on varsin harvinaista. Vierasnimissä se tulee kyseeseen lähinnä silloin, kun lyhenteen lopussa on esimerkiksi yritysmuotoa osoittava lyhenne kuten Ltd = limited [limitid]. Lyhenteen ja päätteen väliin tulee kaksoispiste, ja pääte kirjoitetaan lukutavan mukaan. Useimmiten sellaista lyhennettä ei tarvita suomenkielisessä tekstissä.

Hän meni töihin Iceland Foods Ltd:iin [aislənd fudz limitidiin].

Lyhenteiden johdoksiin sovelletaan samoja sääntöjä kuin taivutukseen. Kirjoitusasu siis riippuu siitä, luetaanko lyhenne sanana vai kirjaimittain.

unicefmainen (johdos lyhennesanasta Unicef [unisef])

KGB:mäinen [koo gee bee mäinen] (johdos kirjainlyhenteestä KGB)

Jos lyhenne on yhdyssanan osa, erotetaan osat toisistaan yhdysmerkillä, olipa kyseessä lyhennesana (jos se on erisnimi) tai kirjainlyhenne.

Nato-myönteinen

NHL-pelaaja

Vierasnimien monikkomuodot

Vierasnimien monikkotaivutusta kannattaa välttää, koska se johtaa usein erittäin hankaliin muotoihin. Yleensä monikkomuotoja tarvitaan puhuttaessa perheistä tai muuten samannimisistä henkilöistä (kävimme kylässä Smitheillä) tai käytettäessä nimeä kuvaannollisessa merkityksessä (muissa maissa oli omat Quislinginsa ~ quislinginsa). Lisäksi tässä käsitellään myös sitaattilainojen monikkomuotoja (esim. jockey : jockeyt), koska ongelmat ja ratkaisut ovat samantapaisia.

Monikkomuotojen suurin ongelma on, että muissa sijoissa kuin nominatiivissa tarvitaan suomen monikon tunnus -i-, jonka merkitseminen kirjoituksessa ei useinkaan ole selvää. Sanan vartalohan voi loppua ääntämyksessä i:hin, jonka kirjoitusasu on suomesta poikkeava, esimerkiksi Disney [disni].

Vierasnimien monikkomuotoja on käsitelty laajahkosti Kielikello-lehden numeron 2/1985 artikkelissa Vieraiden nimien taivuttaminen. Lähes sama esitys sisältyy Kielitoimiston nimioppaaseen. Niissä esitettyjen ohjeiden noudattaminen on usein erittäin hankalaa. Tässä kuvataankin vain keskeiset perusohjeet. Hankalissa tapauksissa monikkomuodot ovat joka tapauksessa lukijalle vaikeaselkoisia ja outoja.

Perusperiaate on, että monikkotaivutus noudattaa samoja malleja kuin yksikkötaivutus.

Feidias : Feidiasta : Feidiaat : Feidiaita (mallina sana valas)

Casanova : Casanovat : Casanovia : Casanovien (mallina sana orava)

Jos perusmuoto loppuu (ääntyvään) konsonanttiin, sana taipuu kuten i-loppuinen nuori lainasana, kuten filmi : filmit : filmejä : filmien : filmeillä jne.

Smith : Smithit : Smithejä : Smithien : Smitheillä

Tämän tyypin monitavuisissa sanoissa on joissakin muodoissa vaihtelua kuten vastaavissa nuorissa lainasanoissa, esimerkiksi kappeli : kappelien ~ kappeleiden. Yksinkertaisinta on kuitenkin käyttää näissäkin tapauksissa filmi-mallin mukaista taivutusta.

Müller : Müllerit : Müllerien (~ Müllereiden) : Müllerejä (~ Müllereitä)

Myös lyhyeen i:hin loppuvia nimiä taivutetaan kuten sanaa filmi.

Trotski : Trotskit : Trotskien : Trotskeja : Trotskeille

Samaa menettelyä on luonnollista käyttää myös silloin, kun äänneasun loppu-i:n vastineena on kirjoitusasussa jotain muuta kuin -i, esimerkiksi -y, -ey tai -ee. Tällöin tulkitaan niin, että monikkomuodoissa kuten filmeillä vartalona on filme-, jota seuraa monikon tunnus -i- ja sijapääte -llä. Vierasnimen perusmuodon katsotaan edustavan sen vartaloa, vaikka vartalossa tapahtuukin ääntämyksessä vaihtelu i ~ e.

Ferry [feri] : Ferryä [feriä] : Ferryt [ferit] : Ferryjä [ferejä]

Shelley [šeli] : Shelleyä [šeliä] : Shelleyt [šelit] : Shelleyjä [šelejä]

Tämän mukaisesti olisi luonnollista käyttää monikon genetiivejä Ferryen [ferien] ja Shelleyen [šelien]. Kielitoimiston ohjeissa on kuitenkin toisenlaiset muodot:

Ferry [feri] : Ferryjen [ferijen] ~ Ferryin [ferein]

Shelley [šeli] : Shelleyjen [šelijen] ~ Shelleyin [šelein]

Ohjeiden mukaiset muodot ovat puheessa oudon tuntuisia ja tuskin käytössä. Kirjoitusasuista ensin mainitut ovat käytössä tai ainakin mahdollisia. Ne voidaan tulkita niin, että sanaa taivutetaan ikään kuin se luettaisiin kuten kirjoitetaan.

Jos sana loppuu e:hen, sitä yleensä taivutetaan kuten sanaa nalle, vaikka perusmuodon loppu-e ei ääntyisikään.

Michelle [mišel] : Michellet : Michellejä : Michellejen

Ääntämyksessä pitkään vokaaliin päättyvää nimeä taivutetaan yleensä kuten sanaa maa : maat : maiden. Sitä, että vokaali lyhenee monikon tunnuksen -i- edellä, ei merkitä kirjoituksessa, paitsi jos perusmuodon kirjoitusasu loppuu kahteen samaan vokaaliin, jolloin toinen jää pois.

Niccolò [nikkoloo] : Niccolòt : Niccolòiden [nikkoloiden]

Bijou [bižuu] : Bijout : Bijouiden

Lontoo : Lontoot : Lontoissa

Heittomerkkiä käytetään samojen sääntöjen mukaan kuin yksikkömuodoissa.

Dumas [dymaa]: Dumas’n : Dumas’t : Dumas’iden [dymaiden]

Tavutus ja rivitys

Vierasnimien rivityksen perussäännöt

Hyvä yleissääntö on, että vierasnimen jakamista eri riveille pitäisi välttää. Tämä on sitä aiheellisempaa, mitä harvinaisemmasta ja erikoisemmasta nimestä on kyse. Jakamisen välttämiseenhän on muun muassa se syy, että jakaminen rikkoo sanan hahmon ja siksi vaikeuttaa sen lukemista. Vaikutus on sitä suurempi, mitä oudompi sana on lukijalle.

Jos vierasnimi joudutaan jakamaan, noudatetaan seuraavia periaatteita:

– nimi tavutetaan kirjoitusasun mukaan suomen sääntöjä noudattaen: mahdollinen jakokohta on vokaalien välissä olevan konsonanttiryhmän viimeisen konsonantin edellä
– kuitenkaan ei jaeta sellaista konsonanttiryhmää, joka on yhden äänteen merkki (esim. sch saksassa)
– yhtä kirjainta ei eroteta eri riville kuin muu sana
– sanat, jotka jäsentyvät yhdyssanoiksi, jaetaan ensisijaisesti yhdysosien välistä.

Seuraaviin esimerkkeihin on merkitty yhdysmerkillä (-) mahdolliset jako­kohdat, paitsi mahdollinen ensisijainen jakokohta pystyviivalla (|).

Alek-sand-ria

Her-schel [heršel]

Oxen|stjär-na [uksenšäärna]

Minkäänlaista sanaa ei pitäisi jakaa vokaalien välistä (ei esim. lauka-ukset eikä Menela-os) silloinkaan, kun siinä ääntämyksessä on tavunraja. Poikkeuksena on tilanne, jossa jakokohta osuu yhdyssanan osien väliin (esim. Göta-älv-bron).

Hätätilassa, etenkin kapeassa lehden palstassa, voidaan joutua jakamaan vokaalien välistä; esimerkiksi Zoro-aster olisi hätätilassa mahdollinen. Silloinkaan ei pitäisi jakaa vokaaliyhdistelmää, joka lausutaan yhtenä äänteenä tai diftongina. Esimerkiksi nimessä Bloemfontein yhdistelmä ”oe” ääntyy [u] ja ”ei” ääntyy diftongina, joten mahdolliset jaot ovat vain Bloem-fon-tein.

Tietokoneohjelmien tekemä tavutus saattaa kuitenkin jakaa vokaalien välistä, ja tämä onkin nykyisin tavallisimpia tavutusongelmia.

Kielen merkitseminen tekstinkäsittelyohjelmassa

Jos tekstissä on kokonaan vierasta kieltä olevia jaksoja, kuten vieraskielisiä lainauksia, ne tulisi tavuttaa kyseisen kielen mukaan. Tällöin on tekstin­käsittely­ohjelmassa syytä merkitä niiden kieli oikein, jotta ohjelma osaa soveltaa oikeita tavutussääntöjä, sikäli kuin mahdollista. Kielen mer­kit­se­mi­nen tehdään Wordissa valitsemalla teksti hiirellä (”maalaamalla”), nap­saut­ta­mal­la Wordin ikkunan alareunassa olevaa kielitietoa kuten ”suomi (Suomi)” ja valitsemalla avautuvasta valikosta oikea kieli.

Yksittäisten vierasnimien kieltä ei yleensä kannata merkitä tekstin­käsittely­ohjelmassa. Se olisi työlästä, eikä siitä juuri olisi hyötyä. Siitä voi olla jopa haittaa, koska se voi johtaa vieraan kielen tavutuksen käyttöön. Esimerkiksi nimi Rockefeller voisi tavuttua Rock-efeller amerikanenglannin sääntöjen mukaan, mikä ei ole oikein suomenkielisessä tekstissä.

Tavutusvirheet

Nykyaikaisessa kirjoittamisessa ei yleensä tavuteta sanoja, vaan tavut­ta­mi­nen jää tietokoneohjelman tehtäväksi. Siinä sattuu erittäin paljon virheitä eri syistä. Ohjelma saattaa esimerkiksi soveltaa väärän kielen tavutussääntöjä tai muuten vääriä sääntöjä taikka jättää pitkänkin sanan tavuttamatta, koska ohjelma ei ”uskalla” tavuttaa sille outoa sanaa.

Tavutuksen virheiden tarkistaminen jää yleensä kirjoittajan tehtäväksi. Edes arvostetuissa kustannustaloissa ei yleensä tarkisteta tieto­kone­ohjelman tekemää rivitystä. Voi olla, että kirjoittajan pitää erikseen pyytää, jopa vaatia oikovedos tarkistettavakseen. Lehdessä tai kirjassa julkaistavan tekstin oikovedos toimitetaan kirjoittajalle yleensä PDF-tiedostona, joskus paperilla.

Tekstinkäsittelyssä käytettäviä tavutus- ja rivitysvirheiden korjaamisen keinoja käsitellään seuraavan luvun kohdassa Rivityksen tekniikka.

Oikoluku

Oikoluku sanan varsinaisessa merkityksessä tarkoittaa sen tarkistamista, että oikovedos vastaa käsikirjoitusta ja on taitoltaan virheetön. Oikovedos on ladottu tai taitettu teksti paperitulosteena tai pdf-tiedostona, joka annetaan kirjoittajan tarkistettavaksi.

Oikoluku on melko työlästä, ja siksi kannattaa tehdä yhdellä kertaa kaikkien olennaisten asioiden tarkistus. Siksi seuraavassa tarkistuslistassa on muitakin kuin vierasnimien rivitykseen tai ylipäänsä vierasnimiin liittyviä asioita:

– Ovatko käsikirjoituksessa käytetyt tai erikseen sovitut tehosteet kuten kursivoinnit ja lihavoinnit mukana?
– Ovatko lainausmerkit pysyneet oikeanlaisina? Vaikka käsikirjoituksessa olisi ”abc”, saattaa vedokseen tulla “abc” tai jopa "abc".
– Näkyvätkö suomen kielelle vieraat merkit kuten tarkkeelliset kirjaimet (á, ë yms.) ja vieraat kirjaimet (þ, ß yms.) oikein? Mitä erikoisempi merkki, sitä useammin tulee ongelmia. Yleensä voi kuitenkin lähteä siitä, että jos vierasnimen ensimmäinen esiintymä on oikein (esimerkiksi Łódź ei ole muuttunut Lodziksi), muutkin ovat oikein.
– Onko tekstin riveillä aivan liian isoja aukkoja, jotka pitäisi korjata rivitystä muuttamalla? Liehureunassa tämä tarkoittaa hyvin erimittaisia rivejä (usean senttimetrin eroja), tasapalstassa taas kohtuuttoman isoja sana­välejä (tai joskus merkkivälejä). Syynä voi olla vierasnimi, jonka ohjelma on jättänyt tavuttamatta.
– Onko virheellisiä rivijakoja, kuten eri riveille jakaminen välilyönnin kohdalta ilmauksessa ”10 m”, ”5 %” tai ”42 %” tai kaksoispisteen jäljestä ilmauksessa ”XYZ:n”?
– Onko vääriä tai epäsuotavia tavutuksia kuten kansa-nedustaja tai vapa-us? Tällaisista huomautettaessa on syytä ilmoittaa sallitut tavutuskohdat ainakin, jos kyseessä on erikoistermi tai vieraskielinen sana, esimerkiksi kal-li-gra-fia tai Wa-shing-ton.
– Onko sivutuksessa joitakin selviä virheitä, kuten sivun loppuun jäänyt otsikko tai sivun alkuun joutunut, edelliseltä sivulta alkaneen kappaleen viimeinen rivi?

Useimmiten tavutuksessa on korjattavaa ainakin, jos tekstin on tavuttanut tieto­kone­ohjelma. Ehkäpä parhaiten tavutuksen voi tarkistaa liu’uttamalla katsettaan pystysuunnassa pitkin tekstin oikeaa reunaa. Näin tarkistuksen oppii tekemään aika nopeasti, vaikka katseen usein pitääkin välillä hypätä seuraavan rivin alkuun. Jos rivi loppuu vokaaliin ja tavuviivaan, pitäisi katsoa, alkaako seuraava rivi vokaalilla, jolloin on todennäköisesti sattunut tavutusvirhe. Lisäksi pitäisi lukea koko sana, jos rivin lopussa on isolla kirjaimella alkava ja tavuviivaan päättyvä osuus. Jos rivin lopussa on esimerkiksi ”Bus-” ja seuraavan rivin alussa ”hin”, pitäisi tavutus estää – tai hätätilassa korjata tavutukseksi ”Bu-shin”.

Todella huolellisessa oikoluvussa verrataan järjestelmällisesti käsi­kirjoi­tusta ladelmaan. On mahdollista, että tekstistä on pudonnut jopa kokonaisia jaksoja pois esimerkiksi tekstin käsittelyssä sattuneen virheen takia.

Merkit

Merkkien kirjoittaminen tietokoneella

Merkkien kirjoittamisen tapoja

Jos merkkiä ei voida kirjoittaa suoraan omalla näppäimellään, kirjoittaminen saattaa onnistua jollakin näppäinyhdistelmällä. Esimerkiksi AltGr+E tuot­taa €:n. Maailman kaikille merkeille ei ole näppäinyhdistelmiä, mutta usein on mahdollista määritellä omia yhdistelmiä halutuille merkeille.

Useimmissa järjestelmissä on myös yleispätevä näppäilymenetelmä, jolla voidaan kirjoittaa mikä tahansa merkki sen koodinumeron perusteella. Lisäksi on toimintoja, joissa merkki valitaan paletista, eräänlaisesta merkkitaulukosta.

Seuraavassa esitellään lyhyesti muutamia merkkien kirjoittamisen tapoja. Tarkempi opettelu ja kokeilu kannattaa tehdä tietokoneen ääressä so­pi­val­la ohjelmalla. Tämän avuksi on tehty sivusto Merkkien kir­joit­ta­mi­sen ohjeita osoitteeseen jkorpela.fi/kirjoita/. Siinä on sekä lisäohjeita tässä kuvatuista tavoista että selostuksia eräistä muista menetelmistä.

Kirjoitusmerkkien esitys tietotekniikassa

Kirjoitusmerkit esitetään tietokoneissa sisäisesti lukuina, numeroina. Luku riippuu merkkikoodista eli määrittelystä, joka kuvaa jonkin merkkijoukon ja sen merkkien numeroinnin. Nykyaikaiset kirjoittamisen tekniikat perustuvat yleensä Unicode-nimiseen merkkikoodiin, jossa on yli sata tuhatta eri merkkiä ja runsaasti laajennusvaraa. Unicodeen viitataan usein tunnuksella UTF-8, mutta se on varsinaisesti vain ns. siirtokoodaus eli yksi tapa esittää Unicode-muotoinen teksti tietokoneiden välisessä tiedonsiirrossa, tiedostomuodoissa jne.

Kirjoitusmerkki voidaan yksilöidä sen Unicode-numerolla, joka tarkoittaa merkin numeroa Unicode-merkkikoodissa. Tapana on esittää Unicode-numero neljällä tai viidellä heksadesimaalinumerolla (numerot 0–9 ja kirjaimet A–F). Esimerkiksi kirjaimen č (c ja hattu) Unicode-numero on 010D. Hyvin usein Unicode-numeron eteen merkitään U+, esimerkiksi U+010D, jotta Unicode-numerot erottuisivat tekstistä.

Unicode on kuvattu sivustossa www.unicode.org.

Merkin kirjoittaminen Unicode-numeron perusteella

Alt+X-menetelmä

Word- ja WordPad-ohjelmassa (Windows-ympäristössä) kirjoitetaan ”U+” ja Unicode-numero ja näppäillään Alt+X (pidetään Alt-näppäintä alhaalla ja näpäytetään X-näppäintä). Unicode-numero muuttuu tällöin vastaavaksi merkiksi. Tässä menetelmässä

– voi käyttää yhtä hyvin pieniä kuin isojakin kirjaimia (esim. U+010D tai u+010d)
– voi jättää alkunollat pois (esim. u+10d)
– voi jättää merkit ”U+” pois, jos edeltävä merkki ei ole numero eikä mikään kirjaimista A–F, X, a–f, x.

Esimerkiksi nimi ”Kovač” kirjoitetaan näppäilemällä Kovau+10d ja sitten Alt+X.

Linux- ja Mac-järjestelmien menetelmiä

Useimmissa Linux-järjestelmissä toimii monissa ohjelmissa (mm. Firefox, LibreOffice, OpenOffice) seuraava menetelmä, joka periaatteiltaan vastaa Alt+X-menetelmää: Painetaan sekä Ctrl- että Vaihto-näppäin alas ja, niitä alhaalla pitäen, näppäillään U-kirjain (pieni tai iso) ja halutun merkin Unicode-numero (etunollia ei tarvita). Kirjoittamisen aikana näkyvät kirjoitetut merkit alleviivattuina, esimerkiksi u141. Kun Ctrl- ja Vaihto-näppäin päästetään ylös, merkintä korvautuu kyseisellä merkillä. – Joissakin Linux-järjestelmissä menetelmä toimii ilman U-kirjainta. Joissakin tapauksissa taas kirjoittaminen on lopetettava Enter-näppäimellä.

Mac-tietokoneissa (Mac OS X) valitaan Järjestelmäasetukset (System Preferences), sieltä kohta Maakohtaiset (Language & Text) ja Syöttövalikko (Input Sources), jossa lisätään asettelu Unicode-heksasyöttö (Unicode Hex Input). Ruudun ”Näytä syöttövalikko valikkorivillä” tulee olla valittuna; muutoin valikko ei näy työpöydän oikeassa yläkulmassa.

Kun valikosta on valittu Unicode-heksasyöttö, voidaan merkkejä kirjoittaa Unicode-numeron perusteella seuraavasti. Pidetään Option-näppäintä alhaalla, kirjoitetaan merkin Unicode-numero neljällä numerolla (esim. 0141) ja päästetään Option-näppäin ylös, jolloin saadaan numeroa vastaava merkki.

Palettipohjainen tapa

Windowsin Merkistö-ohjelma (englanninkielisessä versiossa Character Map) löytyy Käynnistä-valikon kohdasta Apuohjelmat/Järjestelmätyökalut. Näkyviin tulee vieritettävä merkkitaulukko. Kun merkkiä kaksoisnapsautetaan, se ilmestyy kohtaan ”Kopioitavat merkit”. Näppäily Ctrl+C kopioi tämän kohdan sisällön leikepöydälle. Sen voi sitten lisätä haluamaansa kohtaan Ctrl+V:llä.

Merkistö-ohjelmassa kannattaa valita ”Näytä lisätiedot”, koska tällöin tulee näkyviin tärkeitä lisätoimintoja. Niistä yksi on merkin valitseminen Unicode-numeron perusteella.

Image

Windowsin Merkistö-ohjelma on yleiskäyttöinen joskin melko kömpelö.

Suomalainen standardinäppäimistö

Näppäimistömäärittely

Suomen nykyinen kansallinen näppäimistöstandardi (SFS 5966) on vuodelta 2008. Sillä voi kätevästi kirjoittaa lähes kaikkia niitä eurooppalaisia kieliä, joiden aakkosto on latinalainen.

Image

Nykyisen suomalaisen standardin mukainen näppäimistömäärittely.

Kyseessä on looginen näppäimistömäärittely eli -kaavio, joka on toteu­tet­ta­vis­sa tietokone­ohjelmalla tavallista suomalaista fyysistä näppäimistöä käyt­täen. Määrittely vain antaa merkityksiä joillekin näppäilyille, jotka aiem­min olivat määrittelemättömiä.

Hankkiminen ja asentaminen

Standardin mukainen näppäimistömäärittely ei valitettavasti vielä sisälly uusiinkaan Windows-järjestelmiin, vaan se on hankittava ja asennettava erikseen. Vaiva kannattaa nähdä, koska määrittely on yleensä käytännöllisin tapa kirjoittaa vieraskielisiä nimiä ja monia vieraita kieliä. Linux-jär­jes­tel­mis­sä se on nykyisin valmiina. Applen tuotteisiin sitä ei ole toteutettu.

Määrittelystä on useita toteutuksia, kaikki maksuttomia. Niitä voi ladata sivun jkorpela.fi/uusinappis.html kautta.

Asentamiseen kuitenkin tarvitaan eräitä käyttöoikeuksia. Tämä takia asentaminen ei aina ole mahdollista esimerkiksi käytettäessä yleisötilojen tietokonetta. Siksi tässä kirjassa esitetään standardin mukaisten näppäilyjen lisäksi myös merkkien Unicode-numerot.

Standardinäppäimistön käyttö

Standardinäppäimistöllä voidaan tuottaa monia merkkejä näppäin­yhdis­tel­millä, joille ei ennen ollut käyttöä. Tällöin käytetään AltGr-näppäintä ja tarkenäppäimiä, joita käsitellään jäljempänä. ”AltGr” johtuu sanoista alternate graphic ’vaihtoehtoinen merkki’.

Esimerkiksi saksalainen kaksois-s ß voidaan kirjoittaa yhdistelmällä AltGr+S. Perusajatus on se, että AltGr:n avulla tuotettavaksi merkiksi on määritelty sellainen, joka muistuttaa näppäimen tavallista merkitystä ja siinä olevaa merkintää (kaiverrusta). Edellä esitettyyn kuvaan on merkitty näppäimen oikeaan alakulmaan, minkä merkin näppäin tuottaa AltGr:ää käytettäessä.

AltGr+S tarkoittaa, että pidetään AltGr-näppäintä (välilyöntimerkin oikealla puolella) alas painettuna ja näpäytetään S-näppäintä.

Näppäimistöasettelulla voidaan kirjoittaa latinalaisten peruskirjainten lisäksi tässä kirjassa kuvatut latinalaisen aakkoston lisäkirjaimet (æ ð ʒ ß ĸ œ ı đ ǥ ħ ł ø), eräitä erikoismerkkejä sekä seuraavat tarkkeelliset kirjaimet ja vastaavat isot kirjaimet:

Standardinäppäimistön tarkkeelliset merkit

Merkit

Tarke

Tarkenäppäily

á ć é í ĺ ń ó ŕ ś ú ẃ ý ź ǽ ǿ ǻ

akuutti

´ (aksenttinäppäin)

ă ĕ ğ ĭ ŏ ŭ

lyhyysmerkki

Vaihto+AltGr+'

ǎ č ď ě ǧ ȟ ǐ ǩ ľ ň ǒ ř š ť ǔ ž ǯ

hattu

AltGr+'

ç ģ ķ ļ ņ ŗ ş ţ

sedilji

AltGr+´

â ĉ ê ĝ ĥ î ĵ ô ŝ û ŵ ŷ

sirkumfleksi

Vaihto+¨ (eli ^)

ä ë ï ö ü ẅ ÿ

treema

¨ (treemanäppäin)

ḃ ċ ḋ ė ḟ ġ i (İ) ṁ ṗ ṡ ṫ ż

yläpiste

Vaihto+AltGr+.

ạ ẹ ị ọ ụ ỵ

alapiste

AltGr+.

ő ű

kaksoisakuutti

Vaihto+Å

à è ì ò ù ẁ ỳ

gravis

Vaihto+´ (eli `)

ả ẻ ỉ ỏ ủ ỷ

koukku

Vaihto+AltGr+P

ơ ư

sarvi

AltGr+P

ā ē ī ō ū ǣ ǟ

pituusmerkki

Vaihto+AltGr+¨

ą ę į ǫ ų

ogonek

Vaihto+AltGr+´

å ů

yläympyrä

Vaihto+AltGr+Å

ã ẽ ĩ ñ õ ũ ỹ

tilde

AltGr+¨ (eli ~)

Näppäimistöä on ehdotettu täydennettäviksi alapilkku-s:llä ja alapilkku-t:llä (ș ja ț), joille tarkenäppäily olisi Vaihto+AltGr+yhdysmerkki.

Tarkkeen käsite

Tarke eli diakriittinen merkki tarkoittaa kirjaimeen liitettyä pientä lisäosaa, esimerkiksi akuuttia aksenttia é-kirjaimessa tai pisteitä ü-kirjaimessa. Oikeas­taan myös ä:n ja ö:n pisteet ja å:n ympyrä ovat tarkkeita.

Useimmiten tarke sijaitsee kirjaimen yläpuolella, mutta on myös monia tarkkeita, jotka kirjoitetaan kir­jai­men alapuolella. Jotkin kirjoitetaan kirjaimen viereen tai esimerkiksi vasempaan tai oikeaan yläkulmaan. Tavallisesti tarke ei aivan kosketa sitä merkkiä, johon se liittyy. Poikkeuksen muodostaa mm. sedilji, joka tyypillisesti koskettaa kirjaimen alareunaa (esimerkiksi sedilji-c:ssä ç).

Tarkkeina ei pidetä erilaisia poikkiviivoja (englanniksi stroke), joita käytetään esimerkiksi puolan kielen poikkiviiva-L:ssä Ł (esimerkiksi nimessä Łódź). Kansainvälisissä merkistöstandardeissa poikkiviivallisia kirjaimia pidetään täysin erillisinä merkkeinä, latinalaisen merkistön lisäkirjaimina.

Tarkkeiden merkityksestä

Tarkkeiden merkitykset vaihtelevat suuresti mm. kielen mukaan. Samassa kielessäkin saattaa samalla tarkkeella olla erilainen merkitys eri kirjainten yhteydessä. Esimerkiksi puolassa akuutti tarkoittaa liudennusta eräiden konsonanttikirjainten yhteydessä (ć, ś, ź), mutta o-kirjaimen yhteydessä se osoittaa, että kirjain ääntyy u-äänteenä.

Usein tarkkeista, ainakin suomalaisille tutuimmista, puhutaan korko­merk­kei­nä, painomerkkeinä, aksentteina tms., mutta nimitykset antavat kovin yksipuolisen kuvan tarkkeista. Erityisesti vokaalin päällä olevalla tarkkeella voi olla mm. seuraavat merkitykset:

– painomerkki, joka usein myös osoittaa vokaalin pitkähköksi (esim. espanjassa: José)
– pituusmerkki, joka ei vaikuta mitään painoon, mutta voi aiheuttaa sen, että vokaali on laadultaankin erilainen kuin lyhyt vokaali (esimerkiksi unkarissa e ~ é)
– vokaalin laatua (ääntämistapaa) osoittava merkki, joka ei vaikuta pituuteen eikä painoon (esim. puolan ó taikka ranskan é ja è)
– toonimerkki, joka osoittaa sävelkulun eli äänenkorkeuden (esim. vietnamissa)
– pelkkä erotteleva merkki, jolla saadaan kaksi erimerkityksistä, mutta samoin ääntyvää sanaa kirjoituksessa erinäköisiksi (esim. espanjassa: si ’jos’, sí ’kyllä’).

Tarkkeiden käyttö

Miksi tarkkeita?

Kirjan alussa mainittiin syitä, joiden takia vierasnimet pitäisi kirjoittaa tarkasti oikein. Tarkkeiden osalta voidaan lisätä seuraavat erityisperustelut:

– Tiedonhaku. Google-hakukone yleensä jättää tarkkeet huomiotta, mutta jos nimi kirjoitetaan lainausmerkkeihin (esimerkiksi "Linné"), Google tekee ”tarketarkan” haun, jolloin osumatarkkuus on usein parempi.
– Ääntämys. Vierasta kieltä edes hiukan tuntevalle tarkkeet antavat usein hyödyllistä tietoa siitä, miten nimi äännetään.
– Erottavuus. Tarke saattaa erottaa muutoin samanlaiset sanat toisistaan.

Tarkkeita pidetään usein pelkkinä koristeina, jotka voidaan jättää pois etenkin jos niiden kirjoittaminen on hankalaa. Suomalaisesta näkökulmasta pitäisi kuitenkin ymmärtää tarkkeiden merkitys, kun otetaan huomioon, että myös ä:n ja ö:n pisteet ovat muun maailman mielestä tarkkeita. Jos pidämme kohtuullisena, että nimi Hämäläinen kirjoitetaan oikein eikä Hamalainen tai Haemaelaeinen, niin miksi emme suhtautuisi vastaavalla tavalla meille vieraisiin nimiin?

Tarkkeiden käytön tekniset rajoitukset

Tarkkeet voidaan yleensä kirjoittaa oikein muualla kuin sähköpostissa, Internetin keskustelufoorumeilla ja monissa tietokantapohjaisissa järjestelmissä. Niissäkin rajoittavana tekijänä on lähinnä se, miten hyvin tarkkeet välittyvät kirjoittajan käyttämästä ohjelmasta lukijoiden käyttämiin ohjelmiin, ei niinkään itse kirjoittaminen. Lisäksi rajoitukset ovat jo laajalti poistuneet.

Tekstinkäsittelyssä ja verkkojulkaisemisessa tarkkeiden oikea käyttö on lähes aina mahdollista, jopa helppoa, kun eräät perustekniikat tunnetaan. Painojulkaisuissa voi olla ongelmia, jotka johtuvat julkaisujärjestelmien rajoituksista. Ongelmat tulisi kartoittaa ennen kirjoitustyöhön ryhtymistä, yhdessä julkaisujärjestelmää tuntevan henkilön kanssa.

Tarkkeet isoissa kirjaimissa

Myös isoihin kirjaimiin tulee kirjoittaa niihin kuuluvat tarkkeet.

École du Louvre

RHÔNE (nimi Rhône isoilla kirjaimilla)

Aiemmin tarkkeet on usein jätetty pois; on kirjoitettu esimerkiksi RHONE. On myös kehitelty sääntöjä, joiden mukaan isoissa kirjaimissa säilytetään vain osa tarkkeista. Syyksi on mainittu mm. se, että tarkkeet ovat rumia isoissa kirjaimissa. Lisäksi jos riviväli on liian pieni fontin ominaisuuksiin nähden, saattavat kirjainten yläpuolella olevat tarkkeet törmätä ylemmän rivin merkkeihin. Hyvin suunnitellussa fontissa tarkkeelliset isot kirjaimet ovat kuitenkin hyväksyttävän näköisiä, ja hyvin tehdyssä ladonnassa säädetään riviväli sopivaksi.

Muun muassa Ranskan akatemia on ottanut kannan, jonka mukaan ranskassa käytetään tarkkeita myös isoissa kirjaimissa. Vastaavan päätöksen espanjan osalta on tehnyt espanjan kielen akatemioiden yhteiselin. Tällaisista asioista on kuitenkin eriäviä käsityksiä.

Tarkkeiden tunnistaminen

Tarkkeiden oikeassa kirjoittamisessa vaikeinta on usein sen selvittäminen, mitä tarkkeita nimeen kuuluu. Selvittelyssä on myös pystyttävä erottamaan toisistaan samantapaiset tarkkeet. Missään kielessä ei tiettävästi ole esimerkiksi sekä hattu-a:ta ǎ että lyhyysmerkki-a:ta ă, mutta pelkästä nimen kirjoitusasusta voi olla vaikea päätellä, kumpi tarke siinä on. Jos tiedetään, mitä kieltä teksti on, voidaan asia yleensä selvittää nopeasti tämän kirjan kielikohtaisista kuvauksista.

Jos teksti, jossa esiintyy tarkkeellinen kirjain tai muu vaikeaselkoinen merkki, on käytettävissä digitaalisessa (sähköisessä) muodossa, esimerkiksi verkkosivulla, sen identiteetin voi selvittää seuraavasti. Kopioidaan merkki tai sen sisältävä teksti leikepöydän kautta Word- tai WordPad-ohjelmaan, napsautetaan kohtaa heti merkin jäljessä ja näppäillään Alt+X. Tällöin merkki korvautuu Unicode-numerollaan. Esimerkiksi hattu-a ǎ korvautuu numerolla 1CE (= U+01CE) ja lyhyysmerkki-a ă numerolla 103 (= U+0103). Edellä kuvattu Alt+X siis toimii molempiin suuntiin.

Image

Image

Tekstiä WordPad-ohjelmassa. Ensin on napsauttamalla valittu kohta ongelmallisen merkin (ă) jäljessä. Tämän osoittaa kapea pystyviiva. Sitten on näppäilty Alt+X, ja merkki on muuttunut Unicode-numerokseen 103.

Jos ei kerta kaikkiaan ole aikaa selvittää nimen oikeaa asua, on parempi jättää tarkkeet pois kuin ruveta arvailemaan niitä.

Tarkkeiden pois jättäminen

Kansainvälisesti tunnetut nimet esiintyvät usein asussa, josta on jätetty tarkkeet pois. Tämä johtuu osittain teknisistä rajoituksista, osittain tietämättömyydestä. Lisäksi tarkkeet saattavat oudoksuttaa niihin tottumattomia.

Joskus on vaikea selvittää, onko jonkin nimen tarkkeeton kirjoitusasu vain englanninkielisen lehdistön yms. käyttämä yksinkertaistus vai virallinenkin nimi. Esimerkiksi yritysnimet Vaisala (johtuu nimestä Väisälä) ja Turkcell (ei Türkcell, kuten turkin kielessä olettaisi olevan) ovat virallisia.

Erisnimien johdoksista tarkkeet jätetään usein pois. Tätä ei ole kielen­huollon ohjeissa erikseen säädelty, mutta usein se vastaa alkuperäiskielen käytäntöä.

Juan Perón perusti peronismi-nimisen poliittisen liikkeen (espanjaksi peronismo).

Eliölajien tieteellisissä nimissä, jotka on määritelty kansainvälisillä sopimuksilla ja käytännöillä, ei näiden sopimusten mukaan käytetä muita tarkkeita kuin treemaa e:n päällä (ë). Tämä pätee myös jos nimi on johdettu erisnimestä, joka sisältää tarkkeita. Suomenkielisessä nimessä tulee kuitenkin tarkkeet säilyttää.

Grévynseepra (Equus grevyi) on nimetty Ranskan presidentin Jules Grévyn mukaan. (Ns. nisäkäsnimitoimikunnan ehdottama nimi: isoseepra.)

Joissakin tapauksissa voisi tarkkeiden jättämistä pois perustella sillä, että tarkkeellinen muoto ei vastaa ääntämystä. Esimerkiksi nimessä Galápagos akuutti osoittaa espanjan käytännön mukaisesti painollisuutta. Koska suomalaiset ääntävät nimen kuitenkin niin, että paino on ensimmäisellä tavulla, olisi luonnollista käyttää kirjoitusasua Galapagos. Tämä voitaisiin käsittää sovinnaisnimeksi. Virallisesti ei olla menossa tähän suuntaan.

Tarkenäppäimet

Image

Näppäimistön oikeassa reunassa on tarkenäppäintoimintoja (merkitty pisteviivalla). Harmaa tausta tarkoittaa tässä, että toimintoa ei ole vanhoissa näppäinasetteluissa eikä sitä ole yleensä merkitty näppäimeen.

Tavallisessa suomalaisessa näppäimistössä on kirjainnäppäimistön oikeassa yläreunassa kaksi tarkenäppäintä:

– Ylempänä on aksenttinäppäin, kaiverruksina akuutti (´) ja gravis (`).
– Alempana on treemanäppäin, kaiverruksina treema (¨), tilde (~) ja sirkumfleksi (^).

Tavallisimpien tarkkeiden kirjoittaminen on yleensä helppoa, kunhan tuntee yksinkertaisen periaatteen. Esi­mer­kik­si ”á” kirjoitetaan näpäyttämällä ensin aksenttinäppäintä, sitten A-näppäintä. Vasta tällöin tulee näkyviin jotain, nimittäin á-kirjain. Vastaavasti merkki ”à” kirjoitetaan siten, että ensin näpäytetään tarkenäppäintä niin, että Vaihto-näppäintä pidetään alhaalla, sitten näpäytetään a-näppäintä.

Tildeä eli aaltoviivaa ”~” lisättäessä tarvitaan apuna AltGr-näppäintä, kuten voidaan päätellä tilde-symbolin sijainnista näppäinhatussa. Esi­mer­kik­si õ:n kirjoittaminen voidaan kuvata näin: AltGr+¨ O. Jos halutaan kirjoittaa tilde ”~” itsenäisenä merkkinä eikä kirjaimen päälle tarkkeeksi, se kirjoitetaan ikään kuin välilyöntiin liittyväksi merkiksi: AltGr+¨ välilyönti.

Ensin siis painetaan tarkenäppäintä, sitten kirjainta, johon tarke ha­lu­taan liittää. Tämä eurooppalainen käytäntö ei vastaa tapaa, jolla merkit kirjoitetaan käsin. Käytäntö on perua vanhoista mekaanisista kirjoituskoneista, joissa tarkenäppäin löi paperiin tarkkeen siirtämättä kirjoituskohtaa eteenpäin.

Näillä tavoilla voidaan vanhallakin suomalaisella näppäimistömäärittelyllä kirjoittaa lähes kaikki länsi- ja pohjoiseurooppalaisissa kielissä tarvittavat tarkkeelliset kirjaimet: àáäâã èéëê ìíïî ñ òóöôõ ùúüû ýÿ ja vastaavat isot kirjaimet (paitsi Ÿ).

Standardinäppäimistömäärittely laajentaa tarkkeiden kirjoittamisen mah­dol­li­suuk­sia huomattavasti. Tämä johtuu osittain siitä, että edellä mainitut tarkkeet voivat yhdistyä useampiin kirjaimiin (esim. ć), osittain siitä, että käyttöön on otettu uusia tarkenäppäimiä – toiminnallisesti. Tämä tarkoittaa, että jotkin näppäinten yhdistelmät toimivat tarkenäppäiminä. Esimerkiksi AltGr+' toimii hatunlisäämisnäppäimenä: AltGr+' S tuottaa hattuässän š jne.

Yhdistyvät tarkkeet

Tavallisesti tarke ajatellaan merkin osaksi. Tarke voidaan kuitenkin käsittää myös itsenäiseksi kirjoitusmerkiksi. Voimme esittää esimerkiksi kirjaimen â (sirkumfleksi-a) joko yhtenä Unicode-merkkinä, ns. koostemerkkinä (precomposed character), tai kahtena Unicode-merkkinä, joista ensimmäinen on tavallinen a-kirjain ja toinen on yhdistyvä tarke, tässä yhdistyvä eli kombinoituva (combining) sirkumfleksi. Kullakin yhdistyvällä tarkkeella on oma Unicode-numeronsa.

Useimmat käytännössä esiintyvät tarkkeelliset kirjaimet voi esittää kooste­merkkeinä, mutta ei aivan kaikkia. Tämä on tärkein syy siihen, että on hyvä tuntea yhdistyvän tarkkeen käsite. Jos esimerkiksi joudut kirjoittamaan kyrillisin kirjaimin venäjänkielisen sanan, jossa vokaaliin liittyy akuutti, et voi kirjoittaa tätä tarkkeellista vokaalia yhtenä kirjaimena, koska Unicodessa ei ole sellaista. Sen sijaan voit kirjoittaa kyrillisen kirjaimen ja sen jälkeen yhdistyvän akuutin (U+0301, jonka voi esimerkiksi Wordissa kirjoittaa näppäilemällä 301 Alt+X). Käyttämästäsi ohjelmasta riippuu, osaako se (ja miten hyvin se osaa) esittää näin luodun yhdistelmän.

Image

Yhdistyvällä tarkkeella voidaan liittää tarke mihin tahansa merkkiin, mutta tuloksen laatu vaihtelee.

Yleensä kannattaa käyttää koostemerkkejä aina kun mahdollista. Ulkoasu on parempi käytettäessä typografin suunnittelemaa, fonttiin kuuluvaa merkkiä kuin jätettäessä tietokoneohjelman tehtäväksi sijoittaa tarke kirjaimen yhteyteen. Koostemerkit yleensä myös toimivat luotettavammin eri ohjelmissa.

Tarkkeiden kuvauksia

Seuraavassa taulukossa esitetään suomalaisesta näkökulmasta tärkeimmät tarkkeet. Näyte-sarakkeessa on a-kirjain, johon liittyy kyseessä oleva tarke. Koodi-sarakkeessa on se numero, joka tarkkeella on Unicodessa yhdistyvänä tarkkeena. Näppäin-sarakkeessa on näppäin tai näppäinyhdistelmä, jolla tarkkeen voi kirjoittaa suomalaisen standardin mukaisella näppäin­aset­te­lulla.

Tavallisimmat tarkkeet lajittelujärjestyksessä

Näyte

Koodi

Suomenk. nimi

 

Englanninkielinen nimi

Näppäily

á

U+0301

akuutti

 

acute accent

´ (aksenttinäppäin)

à

U+0300

gravis

 

grave accent

Vaihto+´ (eli `)

ă

U+0306

lyhyysmerkki

 

breve

Vaihto+AltGr+'

â

U+0302

sirkumfleksi

 

circumflex accent

Vaihto+¨ (eli ^)

ǎ

U+030C

hattu

 

caron (hacek)

AltGr+'

å

U+030A

yläympyrä

 

ring above

Vaihto+AltGr+Å

ä

U+0308

treema

 

diaeresis

¨ (treemanäppäin)

U+030B

kaksoisakuutti

 

double acute accent

Vaihto+Å

ã

U+0303

tilde

 

tilde

AltGr+¨ (eli ~)

ȧ

U+0307

yläpiste

 

dot above

Vaihto+AltGr+.

ą

U+0328

ogonek

 

ogonek

Vaihto+AltGr+´

ā

U+0304

pituusmerkki

 

macron

Vaihto+AltGr+¨

U+0309

koukku

 

hook above

Vaihto+AltGr+P

U+031B

sarvi

 

horn

AltGr+P

U+0323

alapiste

 

dot below

AltGr+.

U+0326

alapilkku

 

comma below

(Vaihto+AltGr-)

U+0327

sedilji

 

cedilla

AltGr+´

 

Verkkosivulla jkorpela.fi/merkit/tarkkeet.html on laajempi taulukko tark­keis­ta. Jos aineistossa on kirjaimia, joissa on useita tarkkeita, on usein käytännöllisintä katsoa järjestys sivun unicode.org/charts/uca/ taulukosta.

Seuraavassa taulukossa esitetään ne tässä kirjassa käsitellyt tarkkeelliset kirjaimet, joita ei voi kirjoittaa suoraan standardinäppäimistöllä. Niistä mai­ni­taan Unicode-numerot, joiden avulla ne voidaan tuottaa.

Erikoismenettelyjä vaativia tarkkeellisia kirjaimia

Merkki

Pienen kirjaimen koodi

Ison kirjaimen koodi

Nimi

ā́ Ā́

U+0101 U+0301

U+0100 U+0301

a ja pituusmerkki ja akuutti

ḍ Ḍ

U+1E0D

U+1E0C

d ja alapiste

ḏ Ḏ

U+1E0F

U+1E0E

d ja alaviiva

ḗ Ḗ

U+1E17

U+1E16

e ja pituusmerkki ja akuutti

ḡ Ḡ

U+1E21

U+1E20

g ja pituusmerkki

ḥ Ḥ

U+1E25

U+1E24

h ja alapiste

ḩ Ḩ

U+1E29

U+1E28

h ja sedilji

ī́ Ī́

U+012B U+0301

U+012A U+0301

i ja pituusmerkki ja akuutti

ḯ Ḯ

U+1E2F

U+1E2E

i ja treema ja akuutti

ḷ Ḷ

U+1E37

U+1E36

l ja alapiste

ḹ Ḹ

U+1E39

U+1E38

l ja alapiste ja pituusmerkki

ṃ Ṃ

U+ 1E43

U+1E42

m ja alapiste

ṇ Ṇ

U+1E47

U+1E46

n ja alapiste

ṉ Ṉ

U+1E49

U+1E48

n ja alaviiva

ṓ Ṓ

U+1E53

U+1E52

o ja pituusmerkki ja akuutti

p̈ P̈

U+0070 U+0308

U+0050 U+0308

p ja treema

ṛ Ṛ

U+1E5B

U+1E5A

r ja alapiste

ṝ 1E5C

U+1E5D

U+1E5C

r ja alapiste ja pituusmerkki

ṟ Ṟ

U+1E5F

U+1E5E

r ja alaviiva

ṣ Ṣ

U+1E63

U+1E62

s ja alapiste

ș Ș

U+0219

U+0218

s ja alapilkku

s̄ S̄

U+0073 U+0304

U+0053 U+0304

s ja pituusmerkki

ṭ Ṭ

U+1E6D

U+1E6C

t ja alapiste

ț Ț

U+021B

U+021A

t ja alapilkku

ṯ Ṯ

U+1E6F

U+1E6E

t ja alaviiva

ū́ Ū́

U+016B U+0301

U+016A U+0301

u ja pituusmerkki ja akuutti

ȳ Ȳ

U+0233

U+0232

y ja pituusmerkki

ȳ́ Ȳ́

U+0233 U+0301

U+0232 U+0301

y ja pituusmerkki ja akuutti

ÿ́ Ÿ́

U+00FF U+0301

U+0178 U+0301

y ja treema ja akuutti

ẓ Ẓ

U+1E93

U+1E92

z ja alapiste

z̧ Z̧

U+007A U+0327

U+005A U+0327

z ja sedilji

ẕ Ẕ

U+1E95

U+1E94

z ja alaviiva

z̄ Z̄

U+007A U+0304

U+005A U+0304

z ja pituusmerkki

 

Kiinan pinyin-kirjoituksen, vanhan kreikan tieteellisen siirtokirjoituksen ja vietnamin tarkkeellisten merkkien kirjoittamisen erikoismenettelyt selos­te­taan näiden kielten kuvauksissa.

Akuutti

Tavallisimpia virheitä tarkkeiden käytössä on akuutin käyttö graviksen sijasta (esim. á, kun pitäisi kirjoittaa à). Tämä johtuu osittain näppäi­mis­tös­tä: akuutti tulee näppäimestä suoraan, gravis vaatii lisäksi Vaihto-näppäintä. Sekaannuksia tulee etenkin ranskalaisissa, osittain myös italialaisissa nimissä (ks. näiden kielten kuvauksia tässä kirjassa).

Hattu

Suomen kielen viralliseen kirjoitusjärjestelmään kuuluvat š (hattu-s) ja ž (hattu-z), jotka tarkoittavat suhuässää ja soinnillista suhuässää. Niitä käytetään seuraavissa yhteyksissä:

– š esiintyy joissakin lainasanoissa kuten šeikki ja sovinnaisnimissä kuten Tšekki; sen käyttö lainasanoissa on vähentynyt virallisten suositustenkin mukaan (esimerkiksi šokki voidaan kirjoittaa myös sokki)
– muutamissa lainasanoissa esiintyy ž yhdistelmässä dž, esimerkiksi maharadža
– venäjän ja joskus muidenkin kielten siirtokirjoituksessa käytetään š:ää ja ž:aa, esimerkiksi Hruštšov ja Živago
– jos vierasnimen varsinaiseen kirjoitusasuun kuuluu š tai ž, se tietenkin säilytetään; tämä koskee mm. latvialaisia ja liettualaisia nimiä, esimerkiksi Panevėžys.

Hattu sekoitetaan usein sirkumfleksiin (esimerkiksi kirjaimessa â), jolle hattu-nimi sopisi oikeastaan paremmin. Toinen sekaannus on hatun sekoittaminen lyhyysmerkkiin. Erona on lähinnä vain se, että hatussa on terävä kulma, kun taas lyhyysmerkki on kaareva. Vertaa esimerkiksi hattu-a:ta ja lyhyysmerkki-a:ta: ǎ ja ă.

Kirjaimeen d, l, L tai t liittyvä hattu on painotekstissä yleensä ulkoasultaan oikealla ylhäällä olevan pilkun tai heittomerkin kaltainen tarke: ď, ľ, Ľ, ť. Sen sijaan isoissa kirjaimissa D ja T hattu on normaalin näköinen: Ď, Ť.

Kaksoisakuutti

Kaksoisakuutti on muodoltaan kaksi toisiaan lähekkäin olevaa akuuttia, mutta se tulkitaan erilliseksi tarkkeeksi, ei akuuttien yhdistelmäksi. Kaksois­akuuttia käytetään unkarin kielessä.

Kaksoisakuutti sekoittuu usein treemaan. Tämän takia unkarilaisiin nimiin usein kirjoitetaan ö tai ü (esim. Petöfi), kun pitäisi kirjoittaa ő tai ű (esim. Petőfi).

Koukku

Koukku on kirjaimen yläpuolella oleva, ongenkoukkua tai alaosatonta kysy­mys­merk­kiä muistuttava tarke, jota käytetään vietnamin kielessä, esi­mer­kik­si a:n päällä Haiphong-nimen vietnaminkielisessä asussa Hải Phòng.

Ogonek

Ogonek on vokaalin alla käytettävä tarke, joka esiintyy muun muassa puolassa ja balttilaisissa kielissä, esimerkiksi e:n alla nimessä Wałęsa. Ogonek on kehittynyt n-kirjaimesta ja osoittaa usein vokaalin nasaalisuutta tai pituutta. Ogonek lähtee kirjaimen alareunasta ja kaartuu oikealle, kun taas sedilji (esimerkiksi kirjaimessa ç) kaartuu vasemmalle.

Pituusmerkki

Pituusmerkki osoittaa usein vokaalin pituutta, mutta ei aina. Sitä käytetään myös hakuteoksissa ääntämisohjeissa osoittamassa vokaali pitkäksi.

Pituusmerkki on usein korvattu sirkumfleksilla eli esimerkiksi ē:n sijasta on kirjoitettu ê. Tämä johtuu lähinnä siitä, että sirkumfleksilliset vokaali­merkit â, ê, î, ô ja û kuuluvat Latin-1-merkistöön ja ovat lisäksi yleensä helpommin kirjoitettavissa. Tällaista käytäntöä ei enää voi pitää suotavana.

Sarvi

Sarvi on kirjaimen oikeassa yläkulmassa oleva tarke, jota käytetään vietnamin kielessä, esimerkiksi o:n ja u:n yhteydessä nimessä Vương. Ulkonaisesti se muistuttaa kaarevaa heittomerkkiä, mutta on lähes kiinni kirjaimessa, johon se liittyy.

Sedilji

Sedilji on perusmuodoltaan kirjaimen alla oleva eräänlainen koukku, kuten ç-kirjaimessa. Pieneen g:hen liittyvä sedilji on ulkoasultaan g:n yläpuolella oleva c:n tapainen tarke: ģ. Sen sijaan isossa G:ssä sedilji on normaalimman näköinen: Ģ. Taustalla on se, että g:n alaulokkeen takia merkki ulottuisi kovin alas, jos siinä vielä olisi sedilji.

Lisäkirjaimet

Latinalaisen merkistön lisäkirjaimet

Kielissä, joiden kirjoitusjärjestelmä perustuu latinalaiseen kirjaimistoon a, b, c jne., saattaa olla käytössä paitsi tarkkeellisia merkkejä kuten è ja â myös täydentäviä merkkejä kuten ð (eth) ja ß (kaksois-s). Osa näistä merkeistä on syntynyt kahden kirjaimen yhteensulautumisesta, esimerkiksi œ-kirjain o- ja e-kirjaimen yhdistymisestä. Osa taas muistuttaa tarkkeellisia kirjaimia, esimerkiksi poikkiviivalliset kirjaimet. Jotkin lisämerkit on lainattu muista kirjoitusjärjestelmistä, esimerkiksi þ (thorn) riimukirjoituksesta.

Vierasnimien kirjoitusasun tarkkuus on aina kuulunut huolitellun kielen periaatteisiin. Toisaalta on esitetty myös näkemys, että vieraat kirjaimet vaikeuttavat lukemista ja suorastaan vieraannuttavat. Esimerkiksi nimessä Þór moni näkisi ensimmäisen kirjaimen arvoituksena, toisin kuin asussa Thór. Kielenhuollon tiedotuslehden Kielikellon numerossa 2/2006 on kuitenkin otettu tiukka kanta latinalaisen kirjaimiston lisämerkkien säilyttämiseen:

”Tarkkeiden lisäksi eri kielissä on myös omia kirjainmerkkejä. Tällaisia ovat esimerkiksi islannin thorn þ ja eth ð (esimerkiksi nimessä Sigriður Anna Þórðardóttir), muun muassa tanskan, norjan ja eteläsaamen ø (o ja vinoviiva yli, esimerkiksi nimessä Knud Møller) ja turkin pisteetön i (esimerkiksi nimessä Recep Tayyıp Erdoğan). Tarkkeiden tapaan myös vieraskieliset kirjaimet tulisi pyrkiä säilyttämään tekstissä alkuperäkieltä kunnioittaen.”

Kuvaavaa tämän vaatimuksen vaativuudelle on, että ohjeessa itsessään on virhe pisteettömän i:n esimerkissä: nimeen Tayyip kuuluu tavallinen pisteellinen i.

Ohjeessa tarkoitetaan tietysti vain sellaisia kieliä, joita kirjoitetaan latinalaisin (latinalaiseen aakkostoon perustuvin) kirjaimin. Sen sijaan kreikan-, venäjän-, arabian- yms. kieliset nimet kirjoitetaan jonkin siirtokirjoituksen mukaan.

Useimmat yleisesti tarvittavat latinalaisen merkistön lisäkirjaimet voidaan kirjoittaa helposti edellä kuvatulla standardinäppäimistöllä seuraavan taulukon mukaisesti. Yhdistelmän AltGr+§ sijasta voidaan käyttää myös yhdistelmää AltGr+L.

Latinalaisen aakkoston lisämerkkejä

Merkki

Koodi

Suomenk. nimi

Näppäily

Käyttö (mm.)

æ

U+00E6

ae-kirjain

AltGr+Ä

tanskassa, norjassa

Æ

U+00C6

iso ae-kirjain

Vaihto+AltGr+Ä

 

ð

U+00F0

eth

AltGr+D

islannissa

Ð

U+00D0

iso eth

Vaihto+ AltGr+D

 

ʒ

U+0292

ezh

AltGr+Z

koltansaamessa

Ʒ

U+01B7

iso ezh

Vaihto+AltGr+Z

 

ß

U+00DF

kaksois-s

AltGr+S

saksassa

U+1E9E

iso kaksois-s

 

saksassa, harvoin

ĸ

U+0138

kraa

AltGr+K

grönlannissa, harv.

œ

U+0153

oe-kirjain

AltGr+O

ranskassa

Œ

U+0152

iso oe-kirjain

Vaihto+AltGr+O

ı

U+0131

pisteetön i

AltGr+I

turkissa, azerissa

đ

U+0111

poikkiviiva-d

AltGr+§ D

saamessa, kroatiassa

Đ

U+0110

iso poikkiviiva-d

AltGr+§ Vaihto+D

 

ǥ

U+01E5

poikkiviiva-g

AltGr+§ G

saamessa

Ǥ

U+01E4

iso poikkiviiva-g

AltGr+§ Vaihto+G

ħ

U+0127

poikkiviiva-h

AltGr+§ H

maltassa

Ħ

U+0126

poikkiviiva-h

AltGr+§ Vaihto+H

ł

U+002B

poikkiviiva-l

AltGr+§ L

puolassa

Ł

U+0141

iso poikkiviiva-l

AltGr+§ Vaihto+L

ø

U+00F8

poikkiviiva-o

AltGr+Ö

tanskassa, norjassa

Ø

U+00D8

iso poikkiviiva-o

Vaihto+AltGr+Ö

ŧ

U+0167

poikkiviiva-t

AltGr+§ T

saamessa

Ŧ

U+0166

iso poikkiviiva-t

AltGr+§ Vaihto+T

ə

U+0259

švaa

AltGr+A

azerissa

Ə

U+018F

iso švaa

Vaihto+AltGr+A

þ

U+00FE

thorn

AltGr+T

islannissa

Þ

U+00DE

iso thorn

Vaihto+AltGr+T

ŋ

U+014B

äng

AltGr+N

saamessa

Ŋ

U+014A

iso äng

Vaihto+AltGr+N

 

Ae-kirjain æ (tanskalainen ä)

Æ-kirjainta käytetään tanskan, norjan ja fäärin kielessä ja muinais­englannissa. Suomen kielessä siitä käytetään usein nimitystä ”tanskalainen ä”.

Suomenkielisessä tekstissä ja jopa kielenoppaissa ja hakuteoksissa æ on usein korvattu ä:llä, koska sitä ei ole osattu kirjoittaa. Nykyisin sellaiseen ei ole aihetta.

Muinaisenglannissa æ esiintyi ä-äänteen merkkinä, ja periaatteessa se kuuluu muinaisenglannin aikaisiin henkilönnimiin, esim. runoilijan nimeen Cædmon.

Nykyenglannissa æ esiintyy toisessa merkityksessä, nimittäin kirjain­­yhdis­tel­män ae typografisena muunnelmana, ligatuurina, latinalais­­peräi­sis­sä sanoissa, esimerkiksi encyclopædia = encyclopaedia ja Cæsar = Caesar. Tällaista käyttöä esiintyy lähinnä brittienglannissa, eikä se ole nykyisin yleistä. Se jatkaa vanhaa, jo keskiajalla syntynyttä latinan kirjoittamistavan perinnettä. Sen mukaisia asuja esiintyy muuallakin kuin englannissa. Esimerkiksi Carl von Linnén nimen latinankielinen muoto on usein kirjoitettu Carolus Linnæus (= Linnaeus). Tällaista menettelyä ei kuitenkaan kannata harrastaa muuten kuin lainattaessa sanatarkasti ilmauksia, joissa æ:tä on käytetty.

Eth ð

Eth-kirjain tarkoittaa samaa äännettä kuin englannin th ääntyessään soinnillisena, esimerkiksi sanassa the. (Vertaa thorn-kirjaimeen.) Ethiä käytetään usein tämän äänteen merkkinä myös ääntämisohjeissa.

Ethiä käytetään islannissa ja fäärissä, ja se oli käytössä myös muinais­englannissa.

Iso eth on muodoltaan D, jossa on poikkiviiva: Ð. Se on kuitenkin eri merkki kuin iso poikkiviiva-D, vaikka nämä merkit ovat käytännössä samannäköiset todennäköisesti kaikissa fonteissa! Ne pidetään erillään lähinnä siksi, että vastaavat pienet kirjaimet ovat eri merkit. Ellei isoissa kirjaimissa tehtäisi eroa, ei tiedettäisi, pitääkö muunnettaessa isoja kirjaimia pieniksi korvata Ð ethillä ð vai poikkiviiva-d:llä đ.

Kaksois-s ß

Saksan kielessä käytetty kaksois-s ß (englanniksi sharp s, saksaksi Esszett) ääntyy tavallisena s-äänteenä [s].

Usein väitetään, että ß olisi poistettu saksan oikeinkirjoituksesta. Tämä perätön huhu on saanut alkunsa lähinnä siitä, että 1990-luvulla saksan virallisessa kirjoitusjärjestelmässä vähennettiin ß:n käyttöä. Nykyisten sääntöjen mukaan sitä käytetään vain pitkän vokaalin tai diftongin jäljessä. Se siis säilytettiin esimerkiksi sanoissa groß ja heißt, mutta sana daß ’että’ kirjoitetaan nyt dass. Erisnimissä saattaa esiintyä nykysäännöistä poikkeavaa käytäntöä. Tapauskohtaisesti olisi kirjoitettava esimerkiksi Strauss tai Strauß sen mukaan, kumman asun on katsottava kuuluvan tietyn henkilön sukunimeen.

Sveitsissä ja Liechtensteinissa on jo melko pitkään ollut sallittua ja yleistä korvata ß aina ss:llä, mutta tämä ei päde Saksassa. Suomalaisesta näkökulmasta ß on saattanut näyttää käytöstä poistetulta kirjaimelta sen takia, että suomalaisissa julkaisuissa, jopa hakuteoksissa ja saksan oppi- ja sanakirjoissa, se on usein korvattu ss:llä.

Nykyisen oikeinkirjoituksen mukaan ß-kirjainta käytetään sanassa Straße ’katu’, joka usein esiintyy kadunnimien jälkiosana. EU:n hallinnossa keskeisen kaupungin nimi on nykysaksaksi Straßburg; toisaalta suomen­kielisessä tekstissä käytetään nykyisin yleisesti ranskankielistä asua Strasbourg. Toisaalta esimerkiksi sanassa Schloss ’linna’ ei nykysääntöjen mukaan käytetä ß-kirjainta.

Kaksois-s esiintyy vain sanan sisällä ja siksi yleensä vain pienenä. Jos sana kirjoitetaan kokonaan isoilla kirjaimilla, tulee ß:n tilalle SS; esimerkiksi sanasta Preußen tulee tällöin PREUSSEN. Jos tietokoneohjelmassa on toiminto, jolla kirjaimet muutetaan isoiksi, ohjelma ei välttämättä osaa käsitellä ß:ää lainkaan, joten voi syntyä vääriä muotoja kuten PREUßEN.

Nykyisin on määritelty myös ß:ää vastaava iso kirjain (U+1E9E), joten voidaan kirjoittaa myös PREUEN. Se on määritelty, jotta voidaan erottaa toisistaan esimerkiksi nimet Strauß ja Strauss rekistereissä, joihin nimi tallennetaan isoin kirjaimin. Ison kaksois-s:n käyttö on kuitenkin vähäistä, ja se sisältyy melko harvoihin fontteihin.

Kraa ĸ

Grönlannin kielessä käytetty kraa-kirjain on samannäköinen kuin iso K pienennettynä. Se tarkoittaa k:n tapaista äännettä, joka ääntyy suun taka­osassa (”taka-k”). Useimmiten kraa korvataan q-kirjaimella, ja vuoden 1973 oikeinkirjoitusuudistuksessa tämä vahvistettiin periaatteeksi Grön­lannissa. Sitä saatetaan kuitenkin yhä käyttää kielen joissakin muodoissa.

Kraa-kirjainta vastaavaa isoa kirjainta ei ole määritelty erillisenä merk­ki­nä, vaan sen tilalla käytetään tavallista K:ta ja käänteistä heittomerkkiä. Tällainen yhdistelmä K‘ korvataan nykyisin yleensä Q:lla. Esimerkiksi Thulen grönlanninkielinen nimi kirjoitettiin ennen K‘ânâĸ, nykyisin Qaanaaq.

Oe-kirjain œ

Oe-kirjainta (œ, Œ) käytetään ranskassa, ja ääntämykseltään se muistuttaa suomen ö:tä, mutta on väljempi. Latinalaisperäisissä sanoissa œ kuitenkin tarkoittaa ranskassa äännettä [e].

Vaikka œ usein korvataan kirjainparilla ”oe”, tällainen pari on ranskassa yleensä virheellinen asu. Tosin se on tavallinen, koska œ:tä ei voi kirjoittaa helposti ranskalaisella näppäimistöllä. Joissakin tapauksissa pitää olla ”oë” (esimerkiksi Noël), jolloin treema (kaksi pistettä) osoittaa sitä mitä ranskassa yleensäkin eli sitä, että vokaali ääntyy erillisenä, siis ”o” ja ”e” ääntyvät erikseen. Muissa tapauksissa taas pitää olla oe-kirjain œ (esim. cœur, ei coeur). Ranskalaisilla on kuitenkin myös muista kielistä peräisin olevia nimiä, joissa saattaa esiintyä oe-yhdistelmä, esimerkiksi Loeb. Lisäksi joissakin latinalaisperäisissä co-alkuisissa sanoissa on oe-yhdistelmä, esimerkiksi coercion, coexistence.

Pisteetön i ı

Pisteetön i on turkin kieleen kehitetty ja myöhemmin myös azeriin ja eräisiin muihin turkinsukuisiin kieliin otettu niin sanotun taka-i:n merkki. Ks. myös turkin kielen kuvausta.

Pisteetöntä i:tä ı vastaava iso kirjain on meidän tavallinen I:mme. Turkissa ja azerissa toisaalta tavallista i:tä vastaava iso kirjain on yläpiste-I İ, jota ei käytetä muissa kielissä.

Vieraiden kirjainten säilyttämisen periaatetta lienee tulkittava niin, että turkin- ja azerinkielisissä nimissä säilytetään pisteellisen i:n (i, İ) ja pisteettömän i:n (ı, I) välinen ero. Jos esimerkiksi teksti kirjoitetaan kokonaan isoilla kirjaimilla, olisi i:n tilalle kirjoitettava İ; esimerkiksi İzmir olisi tällöin İZMİR. Jos taas pisteettömällä I:llä alkavasta turkkilaisesta nimestä muodostetaan johdos, jolloin alkukirjain muuttuu pieneksi, tulisi kirjaimen pysyä pisteettömänä: Ihlara – ıhlaralainen. (Tällaiset nimet ovat harvinaisia. Turkissa pisteellinen İ on sanan alussa tavallisempi kuin pisteetön I.)

Poikkiviivamerkit

Kuten edellä on kuvattu, eräiden kirjainten rakenneosana on poikkiviiva, englanniksi stroke. Se ei merkistöstandardien kannalta ole erotettavissa erilliseksi osaksi, eikä poikkiviivallisilla merkeillä ole muodollisesti muuta yhteistä Unicoden kannalta kuin se, että niiden nimessä on sanat with stroke.

Poikkiviivanäppäin

 

Poikkiviivanäppäin on suomalaisessa standardinäppäimistössä apunäppäin, jolla tuotetaan erilaisia poikkiviivan sisältäviä merkkejä. Poikkiviivanäppäin ei ole erillinen fyysinen näppäin, vaan toiminto, joka saadaan aikaan yhdistelmällä AltGr+§ tai AltGr+L. Tämä on helppo muistaa siitä, että ł (Ł) on Suomessa yleensä tunnetuin poikkiviivallinen merkki, koska se on yleinen puolankielisissä nimissä.

 

Poikkiviiva-d đ – eri kuin eth ð

Poikkiviiva-d đ on eri merkki kuin eth ð, vaikka nämä merkit ovat isoina keskenään samannäköiset (Đ). Poikkiviiva-d:tä käytetään kirjoitettaessa serbokroatian eri muotoja (kroatia, serbia, bosnia, montenegro) latinalaisin kirjaimin ja makedonian translitteraatiossa sekä lisäksi sloveenissa, vietnamissa ja eräissä saamen kielissä: inarinsaame, pohjoissaame ja koltansaame. Kyseessä ovat siis aivan eri kielet kuin ne, joissa esiintyy eth ð (islanti ja fääri).

Serbokroatiaa kirjoitettaessa on đ:n sijasta käytetty myös kirjainyhdistelmää dj. Esiintyy myös kirjoitusasuja, joissa đ korvataan pelkällä d:llä. Jopa tietosanakirjoissa esiintyy sellaisia nimiasuja kuin Dakovica, oikeammin Đakovica (tai edes Djakovica).

Poikkiviiva-g ǥ

Poikkiviiva-g (ǥ, Ǥ) on varsin harvinainen merkki: sitä käytetään vain koltansaamessa. Merkki puuttuu useista muutoin melko kattavistakin fonteista, etenkin antiikvafonteista. Poikkiviiva-g:n ulkoasu vaihtelee paljon.

Poikkiviiva-h ħ

Poikkiviiva-h (ħ, Ħ) esiintyy maltan kielessä, jossa se tarkoittaa eräänlaista kurkku-h:ta. Yhdistelmällä għ on kuitenkin maltassa erikoismerkitys.

Poikkiviiva-l ł

Poikkiviiva-l:ää (Ł, ł) käytetään etenkin puolan kielessä, jossa se tarkoittaa samanlaista äännettä kuin englannin w. Puolan kielessä esiintyy myös tavallinen, l-äännettä tarkoittava l-kirjain. Poikkiviiva-l esiintyy myös kašubissa sekä ala- ja yläsorbissa.

Poikkiviiva-o ø (tanskalainen ö)

Poikkiviiva-o:ta (ø, Ø) käytetään tanskassa, norjassa, fäärissä ja grönlannissa ö-äänteen merkkinä, ja sen nimikin on suomessa yleensä ”tanskalainen ö”.

Švaa ə

Švaa-kirjain ə (englanniksi schwa) on kehitetty alkujaan foneettiseksi mer­­kik­­si, joka tarkoittaa švaa-vokaalia eli neutraalivokaalia. Švaa-kirjainta käy­te­tään suomessa melko usein – tässäkin kirjassa – ääntämismerkinnöissä silloinkin, kun niissä muutoin yritetään tulla toimeen suomen kirjaimilla ja ääntämyksen karkealla kuvailulla. Tämä on perusteltua, koska kyseessä on usein esiintyvä äänne ja koska se poikkeaa äänteellisesti kaikista suomen vokaaleista.

Myöhemmin on ə-merkki otettu myös kirjaimeksi joidenkin kielten var­si­nai­seen kirjoitus­järjestelmään, mutta ei välttämättä švaa-äänteen merkiksi. Azerin ja tataarin kirjoitus­järjestelmään ə on otettu vokaalin [ä] merkiksi. Tässä tehtävässä sitä käytetään myös tšetšeenin kielessä, kun sitä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.

Muodoltaan ə-kirjain on 180 astetta käännetty e-kirjain. Toisin sanoen jos paperiarkki kiepautetaan ylösalaisin, e muuttuu ə:ksi ja ə e:ksi. Jos ə-kirjain valitaan merkistötaulukosta, esimerkiksi Windowsin Merkistö-ohjelmalla, on oltava tarkkana. IPA-merkkien joukossa on nimittäin ə:n (U+0259) lisäksi myös peilikuva-e (reversed e) ɘ (U+0258). Lisäksi on aivan ə:n näköinen merkki käänteis-e (U+01DD), jota käytetään eräissä afrikkalaisissa kielissä ns. yleisnigerialaisessa aakkostossa. Sitä pidetään erillisenä merkkinä, koska sitä vastaava iso kirjain Ǝ (U+018E) on aivan erilainen kuin iso švaa Ə (U+0185).

Nämä sekaannusmahdollisuudet vältetään, kun ə kirjoitetaan näp­pä­rim­mäl­lä tavalla: suomalaista standardinäppäimistöä käyttäen yhdis­tel­mäl­lä AltGr+A.

Thorn þ

Thorn-kirjain tarkoittaa samaa äännettä kuin englannin th ääntyessään soinnittomana, esimerkiksi sanassa think. (Vertaa eth-kirjaimeen.) Thornia käytetään myös ääntämisohjeissa.

Thornia käytetään islannin kielessä, ja se oli käytössä myös muinais­­englannissa. Sen tilalla on usein käytetty th-yhdistelmää.

Thornin erikoisuuksiin kuuluu, että ”pieni” thorn þ on useissa fonteissa samankokoinen tai suurempi kuin ”iso” thorn Þ. Ne erottaa toisistaan kuitenkin siitä, että iso kirjain on kirjainten perusviivan yläpuolella, kun taas pieni kirjain ulottuu perusviivan alapuolelle.

Äng ŋ

Äng-kirjainta ŋ käytetään eräissä saamen kielissä ja joissakin Euroopan ulkopuolisissa kielissä. Sitä käytetään myös usein ääntämisohjeissa äng-äänteen merkkinä; esimerkki: kenkä [keŋkæ]. Äng-kirjaimen sijasta on ääntämisohjeissa käytetty – varsinkin Suomessa – usein sitä hiukan muis­tut­ta­vaa kreikkalaista eeta-kirjainta η.

Iso äng-kirjain on eri fonteissa erilainen. Siitä on kaksi päämuotoa:

– Pienen äng-kirjaimen tapainen, mutta isompi ja sellainen, että oikealla oleva osakin on perusrivin yläpuolella tai ulottuu vain vähän perusrivin alapuolelle. Tätä käytetään monissa afrikkalaisissa kielissä. Iso äng on tätä muotoa useimmissa yleisesti käytetyissä fonteissa, mm. Arial ja Times New Roman. Esimerkki (Times New Roman): Ŋ.
– Kuin iso N, johon liittyy oikeasta alareunasta lähtevä ja vasemmalle kaartuva jalka. Tätä käytetään yleensä niissä saamen kielissä, joiden kirjoitusjärjestelmään äng-kirjain kuuluu. Iso äng on tätä muotoa mm. seuraavissa fonteissa: Cambria, Georgia, Lucida Sans Unicode, Tahoma, Verdana. Esimerkki (Verdana): Ŋ.

Käytännössä tällä muotojen erolla on melko harvoin merkitystä, sillä iso äng esiintyy lähinnä vain tekstissä, joka kirjoitetaan kokonaan isoilla kirjaimilla. Sellaisessa tilanteessa on hyvä huolehtia siitä, että äng on jälkimmäistä muotoa, jos teksti on saamea. Seuraavassa esimerkissä on Porsangin pohjois­saamen­kielinen nimi sekä normaalisti kirjoitettuna että isoilla kirjaimilla:

Porsáŋgu ~ Porsáŋgu

Muiden aakkostojen kirjaimet

Suomenkielisessä tekstissä ei yleensä kirjoiteta nimiä muilla kirjaimilla kuin latinalaisilla. Ainoa merkittävä poikkeus on kreikkalaisten kirjainten käyttö muun muassa tähtien nimissä kuten ”α Centauri”. Kreikkalaisia kirjaimia voi kirjoittaa muun muassa Unicode-numeroon perustuvilla menetelmillä. Esimerkiksi Wordissa näppäily 3B1 Alt+X tuottaa alfan (α).

Lisätietoja merkkien käytöstä

Sanoissa esiintyvät lisämerkit

Seuraavia merkkejä saattaa esiintyä sanojen sisällä joko jonkin kielen varsinaisessa kirjoitusjärjestelmässä tai siirtokirjoituksessa.

Sanoissa käytettäviä lisämerkkejä

Merkki

Koodi

Suomenkielinen nimi

Englanninkielinen nimi

-

U+002D

Ascii-yhdysmerkki

Ascii hyphen

U+2010

Unicode-yhdysmerkki

Unicode hyphen

U+2011

sitova yhdysmerkki

non-breaking hyphen

U+2019

heittomerkki

apostrophe

U+2018

käänteinen heittomerkki

inverted apostrophe

ʻ

U+02BB

käänteinen pilkku

turned comma

·

U+00B7

rivinkeskinen piste

middle dot

ʹ

U+02B9

pilkkukirjain

letter prime

ʺ

U+02BA

kaksoispilkkukirjain

letter double prime

ʿ

U+02BF

vasen puoliympyrä

left half ring

ʾ

U+02BE

oikea puoliympyrä

right half ring

ZWJ

U+200D

yhdistävä merkki

zero width joiner

ZWNJ

U+200C

erottava merkki

zero width non-joiner

 

Yhdysmerkki esiintyy usein yhdistämässä sanoja yhdyssanoiksi (kuten suomessakin, esim. Itä-Suomi). Taulukossa kuvattujen eri yhdysmerkkien ero on typografinen.

Heittomerkki voi ilmaista merkin poisjättöä, mutta myös erillistä äännettä. Se voi esiintyä sanan alussa, sisällä tai lopussa. Usein heittomerkkiä käytetään muiden samantapaisten merkkien (indeksointipilkku, käänteinen heittomerkki, puoliympyrämerkit) korvikkeena.

Suomalaisen näppäimistön heittomerkkinäppäin (Ä-näppäimen oikealla puolella) tuottaa ns. pystyn heittomerkin eli Ascii-heittomerkin ('), joka kuuluisi vain tietokonekieliin. Sen kirjoittamisen helppouden takia sitä kuitenkin usein käytetään heittomerkin sijasta (esim. Lloyd's, oikea asu Lloyd’s).

Käänteinen heittomerkki esiintyy joissakin skotlantilaisperäissä nimissä lyhenteessä M‘ (esim. M‘Fingal). Sitä käytetään myös käänteisen pilkun sijasta. Käänteinen heittomerkki esiintyy myös englannin kielessä aloittavana lainausmerkkinä, esimerkiksi ‘hello’.

Käänteinen pilkku (Unicode-nimi: modifier letter turned comma) esiintyy polynesialaisissa kielissä erään konsonantin (glottaali­klusiili, erään­lainen katko­äänn) merkkinä. Sellaisessa käytössä se tunnetaan nimellä ʻokina. Sen tilalla käytetään usein muita samantapaisia merkkejä kuten eri­laisia heitto­merkkejä muun muassa standardien puuttumisen takia.

Rivinkeskinen piste esiintyy tavallisimmin yhdistelmässä l·l (ks. katalaanin kuvausta), harvemmin (oksitaanissa) yhdistelmissä n·h ja s·h.

Pilkkukirjain ja kaksoispilkkukirjain esiintyvät mm. venäjän tieteellisessä siirtokirjoituksessa ns. pehmeän ja kovan merkin vastineina (ks. venäjän kuvausta). Näille merkeille ei ole vakiintuneita suomalaisia nimiä. Ne ovat yleensä täysin tai lähes samannäköisiä kuin mm. asteminuutin ja -sekunnin merkkeinä käytetyt symbolit U+2032 ja U+2033, mutta luokitellaan kirjaimiksi, ei erikoismerkeiksi.

Puoliympyrämerkit esiintyvät arabian siirtokirjoituksessa. Usein ne jätetään pois tai korvataan heittomerkeillä.

Yhdistävä merkki ja erottava merkki ovat näkymättömiä ohjausmerkkejä. Niitä käytetään typografisissa tarkoituksissa. Esimerkiksi jos f:n ja i:n väliin kirjoitetaan erottava merkki, ohjelmat esittävät nämä kirjaimet erillisinä eivätkä yhteen sulautettuina, kuten joskus voi käydä.

Sanojen yhteydessä esiintyviä lisämerkkejä

Ajatusviiva ”–” (U+2013, AltGr+yhdysmerkki) esiintyy melko usein yhdis­tä­mäs­sä sanoja silloin, kun jokin asia nimetään kahden tai useamman henkilön, paikan tms. mukaan. Eri kielten säännöt vaihtelevat, mutta yleensä sääntöjen mukaisessa kirjoitusasussa on ajatusviiva, ei yhdysmerkkiä (-). Huolitellussa suomen kielessä nimet ovat yleensä genetiivissä, englannissa perusmuodossa.

Molotovin–Ribbentropin sopimus (engl. Molotov–Ribbentrop Pact)

Bosen–Einsteinin statistiikka (engl. Bose–Einstein statistics)

Näissä tapauksissa siis nimet yhdessä ovat jonkin sanan määritteitä. Jos taas muodostetaan yhdistelmänimi kahdesta nimestä, käytetään suomessa, englannissa ja monessa muussa kielessä yhdysmerkkiä, ei ajatusviivaa.

Itävalta-Unkari (engl. Austria-Hungary)

Tavaramerkin symbolit ”®” (rekisteröity tavaramerkki, U+00AE) ja ”™” (tavaramerkki, U+2122) eivät ole sanan osia, vaikka niitä käytetäänkin sanojen yhteydessä ja ne kirjoitetaan kiinni edeltävään sanaan. Yleensä näitä merkkejä ei tarvita, mutta tavaramerkkien haltijat haluavat usein käyttää niitä markkinointiaineistossaan.

Suomen kielen sääntöjen mukaan nämä merkit kirjoitetaan sanan taivutetun muodon perään, jos lauseyhteys vaatii taivuttamista.

Potilaalle määrättiin Aspirinia®.

Ohjelma toimii Windowsin™ uusimmissa versioissa.

Tavaramerkin haltija saattaa kuitenkin vaatia, että sen omissa ja jälleenmyyjien teksteissä tavaramerkki esiintyy vain perusmuodossa. Tämän voi yleisesti ottaen saavuttaa suomen kielen sääntöjä noudattaen vain siten, että tavaramerkin yhteydessä käytetään ns. tukisubstantiivia, joka on ilmauksen taipuva osa. Yleensä tavaramerkistä ja tukisubstantiivista muodostetaan yhdyssana. Tulos on usein keinotekoisen tuntuinen.

Potilaalle määrättiin Aspirin®-lääkettä.

Kun puhutaan tietynmerkkisistä tuotteista monikoissa, on virallisimmissa yhteyksissä aina syytä käyttää tuki­substantiivia. Olisi outoa kirjoittaa esimerkiksi tieteellisessä tekstissä ”Legoista”, ja olisi virheellistä kirjoittaa ”legoista”.

Teos on tehty Lego-palikoista.

Tekijänoikeusmerkki © (U+00A9) on tapana kirjoittaa tekijänoikeutta koskevan ilmoituksen alkuun. Se vastaa sanaa ”copyright” eikä liity mihinkään nimeen, kuten tekijän nimeen, vaan ilmoitukseen kokonaisuutena.

© 2018 Jukka K. Korpela

Rivityksen tekniikka

Rivityksen ohjaamisen keinot riippuvat ohjelmasta. Tässä käsitellään asiaa Word-ohjelman osalta sen yleisyyden takia.

Word voidaan määrätä tavuttamaan teksti automaattisesti tai ”manuaalisesti” (ihmisen ohjauksessa). Word 2007:ssä ja uudemmissa versioissa tähän käytetään Sivun asettelu -välilehden Sivun asetukset -kohdan Tavutus-toimintoa. Kun tavutus on käytössä, sen yksityiskohtiin voidaan vaikuttaa erikoisnäppäilyillä.

Joskus halutaan sallia rivijako erikoismerkin jäljestä tai estää jako sanojen välistä, kuten nimen etuliitteen (de, av yms.) ja itse nimen välistä. Seuraavassa taulukossa on kuvattu myös tämän tekniikoita. Viimeisessä sarakkeessa on erikoisnäppäily selvyyden vuoksi lihavoitu. Kuvaus näyttää hankalalta, mutta käyttö on melko sujuvaa pienen totuttelun jälkeen.

Rivityksen ohjailu Wordissa

Näppäily

Merkitys

Esimerkki käytöstä

Ctrl+-

sallii tavutuksen (tavutusvihje)

OxenCtrl+-stjärna

u+feff Alt+X

estää tavutuksen ja muun rivijaon

Manau+feff Alt+Xuksessa

u+200b Alt+X

rivinvaihtovihje

Weilin+200b Alt+XGöös

Ctrl+Vaihto+väli

sitova välilyönti (sitova sanaväli)

deCtrl+Vaihto+väliGaulle

Ctrl+Vaihto+-

sitova yhdysmerkki

alCtrl+Vaihto+-Ahram

Mitä merkkejä voi käyttää?

Unicode-merkistö voidaan jakaa ryhmiin seuraavasti sen mukaan, miten laajasti ja luotettavasti merkit toimivat eri tilanteissa:

– Ascii: tietokonealan vanha perusmerkistö. Sen merkit ovat lähes aina käytettävissä ja useimmiten helppoja kirjoittaa. Se sisältää seuraavat merkit:

kirjaimet abcdefghijklmnopqrstuvwxyz

vastaavat isot kirjaimet

numerot 0:sta 9:ään

perusvälimerkit: . ? ! , : ; - " ' ( )

välilyönti eli tyhjämerkki

erikoismerkit # $ % & * + / < = > @ [ \ ] ^ _ ` { | } ~

– Latin-1: Asciin lisäksi joukko lisämerkkejä kuten å, ä ja ö, monet tarkkeita sisältävät merkit kuten é ja à sekä kokoelma erikoismerkkejä kuten », µ ja ®. Valikoima on tehty Länsi- ja Pohjois-Euroopassa käytettäviä, latinalaista merkistöä käyttävien kielten tarpeisiin. Siksi siinä on esimerkiksi á-kirjain, mutta ei ć-kirjainta. Latin-1:n merkit toimivat suomalaisessa käytössä erittäin hyvin, joskaan eivät aivan kaikissa tilanteissa, ja ne on helppo kirjoittaa suomalaisella näppäimistöllä.
– Windows Latin-1: edellisten lisäksi suomen kielen mukainen lainaus­merkki (”) ja heittomerkki (’), eräiden muiden kielten vastaavanlaisia merkkejä, ajatusviiva (–), pitkä ajatusviiva (—), hattu-s (š), hattu-z (ž), euron merkki (€) ja muutamia muita merkkejä. Toimii käytännössä lähes yhtä laajasti kuin Latin-1. Kirjoittaminen suomalaisen standardin mukaisella näppäimistöasettelulla on helppoa.
– Eurooppalainen merkistö MES-2: edellisten lisäksi suurehko joukko Euroopan kielten tarvitsemia merkkejä, yhteensä noin tuhat merkkiä. Sisältyvät pääosin tavallisimpiin fontteihin. Merkistö on kuvattu verkko­sivulla www.ling.helsinki.fi/filt/info/mes2/.
– Koko Unicode: toimivuudessa edelleen paljon ongelmia sekä ohjelmien että fonttien puutteiden takia.

Fontit

Fonttien tarve

Fontti tarkoittaa kokoelmaa kirjoitusmerkkien erityisiä ulkoasuja. Teknisessä mielessä fontti on tietokoneohjelma, joka tuottaa kyseiset asut.

Nykyaikaisessa tietokoneessa on usein melko hyvä valikoima fontteja, joissa on laaja merkkivalikoima. Kun halutaan kirjoittaa vieraskielisiä nimiä tai erikoismerkkejä, selvitään yleensä käyttämällä koneessa olevia fontteja. Ongelmia voi kuitenkin tulla vastaan. Erityisen ikävää on, jos esimerkiksi Word-asiakirja, verkkosivu tai sähköpostiviesti näkyy sen kirjoittajalle aivan ongelmitta, mutta lukijalle esimerkiksi niin, että monien kirjainten tilalla on kysymysmerkkejä, laatikoita tai muuta omituista.

Esimerkiksi ezh-kirjain ʒ puuttuu monesta fontista. Jotkin latinalaisen aakkoston tarkkeelliset kirjaimet, kuten romanikielen hattu-h ȟ, puuttuvat useimmista fonteista. Usein taiteellisesti kunnianhimoinen fontti, tietylle yritykselle tehty oma fontti tai muuten erikoinen fontti on suunniteltu kattamaan vain suppea kirjainvalikoima. Siitä voi puuttua jopa tavallisia kirjaimia kuten é ja š.

Osoitteessa www.fileformat.info/info/unicode/char/search.htm on pal­ve­lu, josta voi etsiä merkin ominaisuuksia merkin englanninkielisen nimen tai Unicode-numeron perusteella. Tätä kautta löytyy myös lista fonteista, jotka sisältävät kyseisen merkin. Tosin listat eivät ole täysin kattavia.

Yhtenäisyyden merkitys

Jos tekstinkäsittelyohjelmassa kirjoitetaan sellainen merkki, jota ei ole käy­tös­sä olevassa fontissa, ohjelma yleensä automaattisesti vaihtaa fontin. Usein kyseinen fontti ”jää päälle” eli seuraavaksi kirjoitettavat tavallisetkin merkit näkyvät sen mukaisina. Hyvän ratkaisun tuo yleensä vain se, että valitaan koko tekstin fontti sellaiseksi, joka sisältää kaikki tarvittavat merkit.

Image

Tekstin fontti on vaihtunut kesken kirjoittamisen (ylempi rivi). Tämä on korjattu asettamalla koko tekstin fontti samaksi (alempi rivi).

Lisäksi eri fonttien käyttö voi aiheuttaa sen, että tekstin rivien väliset etäisyydet eli rivivälit muodostuvat epätasaisiksi. Tämän korjaaminen on yleensä mahdollista asettamalla riviväli kiinteäksi, mutta se vaatii vaivaa eivätkä useimmat tekstien kirjoittajat osaa sitä.

Tekstissä käytettävä fontti tulisi valita niin, että siihen kuuluvat kaikki ne kirjaimet, joita siinä saatetaan tarvita.

Tämän kirjan kielikohtaisissa kuvauksissa mainitaan eri kielissä käytettävät lisämerkit. Valittavan fontin tulisi sisältää kaikkien niiden kielten merkit, joita tekstissä esiintyy, vaikka vain vierasniminä. Lisäksi näiden merkkien tulisi olla laadultaan hyväksyttävissä.

Tehosteet

Fontin valinnassa tulisi ottaa huomioon, tarvitaanko tekstissä kursivointia tai lihavointia. Monista laajoista fonteista nimittäin puuttuu kursiivi ja lihava versio. Tällainen on esimerkiksi Arial Unicode MS, joka aiemmin tuli Officen mukana ja on ollut yleisimmin käytettyjä hyvin laajan merkkivalikoiman fontteja. Sitä voidaan kursivoida ja lihavoida keinotekoisesti, mutta tulos on laadultaan huono, kuten liiaksi kallistettu.

Image

Sana aidolla kursiivilla (Calibri-fontti) ja ”konekursiivilla” (Arial Unicode MS -fonttia kallistettuna). Jälkimmäisessä muun muassa a-kirjaimet ovat aidosta kursiivista selvästi poikkeavia.

Fontit paperi- ja digijulkaisemisessa

Jos teksti kirjoitetaan joko vain paperille tulostettavaksi, olennaista on, että fontit toimivat tulostamiseen käytettävässä ohjelmassa ja laitteessa. Jos taas tekstiä on tarkoitus jakaa sähköisessä muodossa, esimerkiksi sähköpostin liitteenä tai verkkosivulla, tilanne on mutkikkaampi. Eri vastaanottajien koneissa on erilaisia fontteja. Tähän voi suhtautua ainakin kahdella tavalla:

– Käytetään jotakin sellaista fonttia, joka on erittäin yleisesti käytettävissä eri tietokoneissa, kuten Times New Roman, Palatino Linotype tai Arial.
– Upotetaan käytetty fontti asiakirjan osaksi. Tällöin tiedoston koko kasvaa, mutta se näkyy kaikille lukijoille samalla tavoin.

Jonkinlainen fonttien upottaminen on käytännössä lähes välttämätöntä silloin, kun teksti sisältää hyvin harvinaisia merkkejä.

Fontin upotus tehdään käytännössä usein niin, että Word-dokumentti tallennetaan PDF-tiedostoksi niin, että fonttien upotus on käytössä. Tarkoitukseen on käytettävissä myös maksuttomia ohjelmia kuten CutePDF, FreePDF ja PDFCreator. Niistä löytyy tietoja Googlella. Lisäksi Wordissa on Word 2007:stä alkaen sisäänrakennettuna helppokäyttöinen mahdollisuus tallentaa PDF-muodossa (Tallenna nimellä -toiminnon kautta).

Fontin hankkiminen ja asentaminen

Fontteja on paljon jaossa maksuttominakin; sopivia sivustoja löytyy hakulausekkeella "free fonts". Tyylikkäät, painotuotteisiin sopivat fontit ovat kuitenkin yleensä maksullisia tuotteita. Sivulla jkorpela.fi/fontteja.html on linkkejä useisiin erikoisfontteihin, joita voidaan tarvita, jos teksti sisältää harvinaisia kirjaimia.

Kun fontti on ladattu verkosta tai hankittu muutoin, se pitää asentaa. Fontti toimitetaan usein pakattuna kansiona (.zip-tiedostona), joten en­sim­mäi­sek­si pitää purkaa pakkaus. Menettelyt riippuvat tieto­kone­järjes­tel­mäs­tä.

Esimerkiksi Windows 7:ssä asennus on hyvin yksinkertaista. Kun pakattu kansio on tallennettu käyttäjän koneeseen, kaksoisnapsautetaan sen kuvaketta ja valitaan toiminto ”Pura kaikki tiedostot”. Tämän jälkeen avataan kansio, johon tiedostot on purettu, ja kaksoisnapsautetaan fonttitiedoston kuvaketta. Tällöin avautuu ikkuna, jossa on näyte fontista ja Asenna-painike, jota käyttämällä fontin voi asentaa – jos käyttäjällä on riittävät oikeudet järjestelmässä.

Image

Fonttia asentamassa.

Asentamisen jälkeen kannattaa heti kokeilla fontin toimivuutta esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmassa. Fontin pitäisi löytyä valikoista, joissa voidaan valita tekstin fontti.

Aakkostus

Aakkostuksen tarkoitus ja ongelmat

Aakkostuksen tärkein merkitys on siinä, että lukija voi helposti löytää etsimänsä aakkosellisesta luettelosta. Tämä edellyttää, että lukijalla ja kirjoittajalla on suunnilleen sama käsitys aakkosjärjestyksestä. Toisaalta sellaiset yksityiskohdat kuin nimien Kovać ja Kovač keskinäinen järjestys eivät ole kovin tärkeitä, koska nämä sanat ovat kuitenkin lähellä toisiaan.

Aakkosjärjestys on myös puolueeton järjestys. Esimerkiksi henkilönnimet voi kirjoittaa aakkosjärjestykseen silloinkin, kun nimiä on niin vähän, ettei järjestyksellä juuri ole merkitystä löydettävyyden kannalta. Muu järjestys voisi herättää kysymyksen, miksi juuri se on valittu.

Vaikka aakkosjärjestys on perusteiltaan varsin vakiintunut, vierasnimet tuovat siihenkin omat ongelmansa. Lisäkirjaimet kuten þ ja ŋ on käsiteltävä jotenkin, samoin tarkkeet.

Lajittelustandardit

Suomessa on useita lajittelustandardeja:

– Kansallinen standardi SFS 4600, joka on tarkoitettu suomenkielisen tekstin lajitteluun. Se sisältää osittain varsin mutkikkaita sääntöjä. Sen pääkohdat on kuvattu verkkosivulla jkorpela.fi/abc.html.
– Bibliografisen lajittelun standardi SFS 5050 kirjastoalaa varten.
– Eurooppalaisen standardin julkaisu suomalaisena standardina SFS-EN 13710.

Tässä kirjassa esitetyt tiedot koskevat viimeksi mainitun mukaista lajittelua, ellei toisin mainita. Se pohjautuu kerroksittaiseen lähestymistapaan:

– Yleismaailmallinen standardi ISO 14651 määrittelee koko Unicode-merkistölle järjestyksen. Tämä järjestys sopii sellaisenaan aineistoille, jotka sisältävät useita kieliä ilman, että mikään kieli on hallitsevassa asemassa. Toisaalta se on yleinen perusta, jota voidaan muunnella lisäsäännöstöillä.
– Eurooppalainen standardi EN 13710 määrittelee lisäsäännöstön, joka on tarkoitettu yleiseurooppalaiseen käyttöön. Siksi se soveltuu eurooppalaisille monikielisille aineistoille.
– Standardin suomalainen julkaisu SFS-EN 13710 määrittelee muutamia lisäsääntöjä eurooppalaiseen standardiin. Erityisesti å, ä ja ö sijaitsevat tutuilla paikoillaan, kun taas yleiseurooppalaisissa säännöissä å ja ä rinnastetaan a:han ja ö o:hon.
– Lisäksi voidaan määritellä esimerkiksi sovelluskohtaisia lisäsääntöjä.

Perusaakkostus

Standardin SFS-EN 13170 mukainen kirjainten perusjärjestys on seuraava:
a b c d (đ) (ð) e (ə) f g (ǥ) h (ħ) i (ı) j k (ĸ) l (ł) m n (ŋ) o p q r s (š) t (ŧ) u v w x y (ü) z (ž) (ʒ) þ å ä (æ) ö (ø).

Edellä sulkeissa olevat kirjaimet rinnastetaan niitä edeltäviin kirjaimiin, eli esimerkiksi šakki aakkostetaan kuten sakki. Vain jos sanoissa ei ole mitään muuta eroa, otetaan esimerkiksi š:n ja s:n ero huomioon ja aakkostetaan s:llinen ennen š:llistä (esimerkiksi sakki, šakki). Huomaa erityisesti:

– æ (tanskalainen ä) rinnastetaan ä:hän (eikä a:han tai ae:hen)
– ø (tanskalainen ö) rinnastetaan ö:hön (eikä o:hon)
– ü (saksalainen y) rinnastetaan y:hyn eikä u:hun.

Seuraavat kirjaimet aakkostetaan kuten määrätyt kahden kirjaimen yhdistelmät:

– ß kuten ss (siis esimerkiksi sana Strauß kuten sana Strauss)
– œ kuten oe.

Pienten ja isojen kirjainten välillä ei yleensä tehdä eroa. Jos se on kuitenkin ainoa ero sanojen välillä, pienikirjaiminen sana tulee ensin.

Numerot edeltävät kirjaimia. Numerojonot käsitellään merkkien jonoina, ei lukuarvon mukaan. Muut merkit kuin kirjaimet ja numerot jätetään huomiotta.

Esimerkki järjestyksestä:

400, 42, 4H, aalto, Aalto, ad, að, funktio, Fuß, oaasi, œuvre, olio, Sakari, šakki, Söpö, Vihtori, Waltari, W&G, Welt, über, Ylppö, zeta, Þór, Åke, æble, äiti, ø, Öölanti

Tarkkeiden järjestys

Edellä mainitut hattu-s:ää ja hattu-z:aa (š ja ž) koskevat säännöt ovat erikoistapaus siitä, että tarkkeet yleensä jätetään huomiotta aakkostuksessa. Jos kuitenkin kahden sanan ainoa ero on tarkkeiden käytössä (esimerkiksi café ja cafè), tarvitaan sääntö, joka asettaa ne järjestykseen. Tällöin sanojen keskinäisellä järjestyksellä ei ole suurtakaan merkitystä, mutta tyyli- ja periaatesyistä on hyvä noudattaa standardia. Siksi tässä kirjassa on edellä esitetty tarkkeet lajittelujärjestyksen mukaan.

cafe, café, cafè

Sivustossa UCA Charts unicode.org/charts/uca/ on taulukoita, joista voi (pienen opettelun jälkeen) nopeasti tarkistaa merkkien järjestyksen (esimerkiksi e, é, è). Huomaa kuitenkin, että se noudattaa yleismaailmallista perusjärjestystä, ilman eurooppalaisia ja suomalaisia lisäsääntöjä.

Eri kirjoitusjärjestelmät

Eri kirjoitusjärjestelmiin kuuluvien kirjainten järjestys on eurooppalaisen standardin mukaan seuraava: latinalainen, kreikkalainen, kyrillinen, georgialainen, armenialainen. Maailmanlaajuinen standardi määrittelee lisäksi muiden kirjoitusjärjestelmien järjestyksen. Kätevimmin asia selviää yleensä edellä mainitusta sivustosta UCA Charts.

Image

Excelillä tehty lajittelu, joka tässä tapauksessa vastaa standardia.

Vaihtoehtoja

Kansallista standardia SFS 4600 noudatetaan harvoin, muun muassa siksi, että sitä ei voi tehdä automaattisesti (tietokoneella). Pienet aineistot tosin voidaan ensin lajitella automaattisesti ja sitten erikseen ihmistyönä muokata SFS 4600:n mukaiseen järjestykseen. Tällöin on otettava huomioon etenkin seuraavat poikkeamat tässä kirjassa kuvatusta uudemmasta standardista:

– Kirjaimet v ja w käsitetään aakkostuksessa samaksi kirjaimeksi (esimerkki järjestyksestä: Valta, Waltari, Virta). Tämä on ollut vanha käytäntö ruotsin ja suomen kielessä, mutta siitä on luovuttu Ruotsissa. Suomessakin se on syrjäytymässä. SFS 4600 esittää sen vielä ensisijaisena, mutta sekin sallii uudemman käytännön ”monikielisessä aineistossa”.
– ű aakkostetaan kuten y (eikä kuten u)
– õ ja ő aakkostetaan kuten ö (eikä kuten o).
– æ aakkostetaan kuten ae
– þ aakkostetaan kuten th
– numerojonot aakkostetaan lukuarvon mukaan (esim. 42, 400)
– osaa sukunimen etuliitteistä (esim. af, av, de, van ja von) ei lueta sukunimeen kuuluviksi, vaan esimerkiksi de Gaulle aakkostetaan G:n kohdalle
– kirjan tms. nimen alussa oleva artikkeli (esim. the) jätetään huomiotta.

Lisäksi SFS 4600:n mukaan noudatetaan ensisijaisesti sanoittaista aakkostusta, jossa sanaväli on merkitsevä ja jossa ensin aakkostetaan kunkin ilmauksen ensimmäisen sanan mukaan. Tällöin järjestys on esimerkiksi seuraavanlainen: valtio, valtion tulot, valtioneuvosto. Sen sijaan uudemman standardin mukaan aakkostus on ensisijaisesti kirjaimittainen, jolloin sanavälit jätetään huomiotta: valtio, valtioneuvosto, valtion tulot. Kumpikin standardi toisaalta sallii toisenkin aakkostustavan. Sanoittainen aakkostus sopii etenkin henkilönnimien aakkostukseen, koska se merkitsee, että aakkostetaan ensisijaisesti sukunimen mukaan, jos sukunimi on tiedoissa ensin.

Aakkostuksen tarkistaminen

Jos aakkostus on tehty tietokoneella, kannattaa tarkistaa ainakin se, että ohjelma on käsitellyt ä:n ja ö:n suomen sääntöjen mukaisesti – ellei ole tarkoitus käyttää esimerkiksi yleiseurooppalaisia sääntöjä. Tämä tarkistus on yleensä helppo tehdä katsomalla, että ä:llä alkavat sanat ovat oikeassa kohdassa.

Ohjelmat käsittelevät yleensä v:tä ja w:tä eri merkkeinä. Käytössä saattaa kuitenkin olla ohjelmia, jotka aakkostavat ne samana merkkinä vanhan suomalaisen käytännön mukaan. Tältä osin voi olla parasta jättää järjestys ennalleen ja lisätä asiasta huomautus.

Jos tekstissä on erikoiskirjaimia, on hyvä tarkistaa niiden käsittely. Etenkin æ voi tuottaa ongelmia, koska ohjelmat usein käsittelevät sen kuten ae:n.

Tarkkeet eivät yleensä aiheuta isoja ongelmia. Kuitenkin ű:n, ő:n ja õ:n käsittely saattaa olla suomenkielisissä ohjelmissa SFS 4600:n mukaista.

Kielikohtaisia tietoja

Seuraavassa kuvataan tiiviisti sellaisten kielten merkistöt, joiden sanoja melko usein esiintyy suomenkielisessä tekstissä. Lisäksi esitetään sellaisia kirjoitussääntöjä, joilla voi olla merkitystä, kun kyseiseen kieleen kuuluvia nimiä käytetään suomessa. Myös ääntämystä kuvataan jossain määrin.

Selityksiä

Otsikoissa kielen suomenkielisen nimen jäljessä sulkeissa oleva koodi on kielen standardoitu kaksi- tai kolmikirjaiminen tunnus, jota käytetään etenkin tietoteknisissä yhteyksissä. Sen jälkeen on englanninkielinen nimi.

Lisämerkit-kohdassa kuvataan ne kirjaimet, joita kielessä (sellaisenaan tai siirtokirjoitettuna) käytetään latinalaisten perusaakkosten a–z lisäksi.

Ääntämisestä-kohdassa kuvataan suppeasti, miten vieraita sanoja lau­su­taan suomenkielisessä puheessa (ei vierasta kieltä puhuttaessa). Ääntämis­merkinnät on kuvattu edellä luvussa Vierasnimien käsittely kohdassa Ääntämisohjeet. Tällöin esitetään ne kirjaimet ja kirjainyhdistelmät, joiden ääntämys olennaisesti poikkeaa suomen mukaisesta. Tietoja eri kielten ääntämisestä yleisesti on sivustossa omniglot.com.

Jakamattomia-kohdassa mainitaan kirjainyhdistelmiä, joita ei tulisi jakaa eri riveille, koska ne ovat yhden äänteen merkkejä tai yhdistelmän merkitys muusta syystä hämärtyy, jos se jaetaan. Tässäkin on otettu huomioon vain suomenkielisessä puheessa tavallinen ääntämys.

Esimerkkinimi-kohdassa on usein vaihtoehtoisia aaltoviivalla ”~” ero­tet­tui­na. Vaihtelu johtuu usein eri siirtokirjoitusjärjestelmistä.

Abhaasi (ab) Abkhasian

Kuvaus

Lähinnä Abhasiassa (Kaukasuksella) puhuttu kieli

Kirjaimisto

Kyrillinen, mukana monia lisämerkkejä (62 kirjainta)

Siirtokirjoitus

Eri järjestelmiä, jotka poikkeavat toisistaan paljon

Lisämerkit
siirtokirjoituksessa

Riippuvat järjestelmästä, tavallisimmassa ei mitään

Ääntämisestä

ch [tš], j [dž], kh [h], sh [š], y [j], zh [ž]

Jakamattomia

ch, kh, sh, zh

Esimerkkinimi

Очамчыра ~ Ochamchira ~ Ochamchyra ~ Očamčira [otšamtšira]

Englannin kielessä käytetään yleensä yksinkertaista siirtokirjoitusta, jossa ei ole lisämerkkejä ja jossa pätevät edellä esitetyt ääntämissäännöt. Se sopii suomenkieliseenkin tekstiin.

Abhaasinkielisten paikannimien käyttö on poliittisesti ongelmallista. Abha­sia on julistautunut itsenäiseksi, mutta useimmat valtiot eivät ole tunnus­ta­neet sitä, vaan pitävät sitä Georgian osana. Tästä johtuu, että esimerkkinimestä esiintyy yleisesti e-loppuisia muotoja (esim. Ochamchire), jotka perustuvat georgiankieliseen asuun.

Aceh (ace) Achinese

Kuvaus

Acehin alueella Indonesiassa

Kirjaimisto

Latinalainen, aiemmin arabialainen

Lisämerkit

é, è, ë, ö, ô

Esimerkkinimi

Acèh [atšeh]

Afrikaans (af) Afrikaans

Kuvaus

Etelä-Afrikassa puhuttu hollannin sukuinen kieli

Lisämerkit

á, é, è, ê, ë, í, î, ï, ó, ô, ú, û, ý
’ (heittomerkki, esiintyy joskus sanan alussa)

(Tarkkeita esiintyy harvoin nimissä)

Ääntämisestä

ce [se], ch [h], ci [si], cy [sy], eu [öö], gh [g], sj [š], oe [u], ow [ou], tj [tš], tjie [kjie]

Jakamattomia

ch, dj, gh, sj, tj

Esimerkkinimi

Bloemfontein [blumfontein]

Albania (al) Albanian

Kuvaus

Albaniassa ja Kosovossa

Lisämerkit

ç [tš] (c ja sedilji), ë [ə] (e ja treema)

Ääntämisestä

c [ts], sh [š], x [ks], xh [dž], z [z], zh [ž]

Jakamattomia

sh, xh, zh

Esimerkkinimi

Kuçovë [kutšovə]

Amhara (am) Amharic

Kuvaus

Etiopiassa

Kirjaimisto

Ge’ez (etiopialainen kirjoitusjärjestelmä)

Siirtokirjoitus

Eri järjestelmiä, mm. YK:n järjestelmä

Lisämerkit
siirtokirjoituksessa

ā , ē, ī ja ’ (heittomerkki, U+2019)
(kartoissa tavallisessa järjestelmässä)

Esimerkkinimi

Addis Abāba ~ Addis Abäba ~ Addis Ababa

 

Arabia (ar) Arabic

Kuvaus

Laajalla alueella puhuttu kieli, josta on ns. yleis­arabian lisäksi lukuisia erilaisia puhuttuja muotoja.

Kirjaimisto

Arabialainen

Siirtokirjoitus

Eri järjestelmiä, mm. suomalainen standardi

Lisämerkit
suomalaisessa
siirtokirjoituksessa

ʾ (oikeanpuoleinen puoliympyrä, U+02BE; konsonantti)
ʿ (vasemmanpuoleinen puoliympyrä, U+02BF; konsonantti)
Tieteellisessä siirtokirjoituksessa lisäksi: â, î, û, ḍ, ḥ, ṣ, ṭ, ẓ, š

Ääntämisestä

j [dž], sh [š], y [j]

Jakamattomia

sh

Esimerkkinimi

Faisal ~ Fayṣal ~ Feisal

Arabian siirtokirjoituksen vaihtelu

Kirjoitettu arabia on yleensä ns. yleisarabiaa (kirja-arabiaa, standardi­arabiaa), jolle on tunnusomaista mm. se, että ainoat vokaalit ovat a, u ja i (joskin a voi ääntyä hyvinkin ä-mäisenä). Suuri osa arabiankielisten nimien kirjoitusasujen vaihtelusta (esim. Ahmed ~ Ahmad) johtuu siitä, että nimet voidaan kirjoittaa myös jonkin puhutun muodon mukaan. Esimerkiksi egyptiläiset henkilönnimet kirjoitetaan yleensä egyptinarabian mukaan, kuten Gamal Abdel Nasser (yleisarabiassa: Jamal ʿAbd al-Nasir). Paikannimissä on vaihtelua, esimerkiksi Shubra el Kheima ~ Shubra al-Khayma.

On olemassa useita arabian siirtokirjoituksen standardeja ja lisäksi standardoimattomia käytäntöjä. Suomen kansallinen standardi SFS 5755 määrittelee sekä ns. yleiskielisen että tieteellisen (tarkemman) siirto­kirjoituksen. Yleiskielisestä siirtokirjoituksesta jätetään usein pois siihen kuuluvat puoliympyrämerkit tai korvataan ne molemmat esimerkiksi heittomerkillä. Lisäksi sen mukainen š-kirjain yleensä korvataan sh:lla. Standardin sisältö on kuvattu sivulla jkorpela.fi/kielet/arabia.html.

Kartoissa esiintyy yleisesti toisenlaista siirtokirjoitusta, joka perustuu kansainvälisiin suosituksiin. Englanninkielisessä maailmassa on useita siirtokirjoitustapoja, mutta niiden erot ovat suhteellisen pieniä.

Useimmissa arabian siirtokirjoituksen järjestelmissä, myös suomalaisessa, y-kirjain on konsonantin [j] merkki, kun taas j-kirjain ilmaisee ääntämyksen [dž]. Jos arabian sanaa käytetään suomessa sitaattilainana, se kirjoitetaan tämän mukaisesti (esim. hijra), mutta jos sen katsotaan muuttuneen varsinaiseksi lainasanaksi, se kirjoitetaan aivan suomen mukaisesti (esim. hidžra).

Arabian siirtokirjoituksen muuntaminen suomalaiseen asuun

Jos lähtökohtana on englanninkielisessä tekstissä esiintyvä arabiankielinen nimi, voidaan joutua tekemään seuraavia muutoksia sen saattamiseksi suomalaisen standardin mukaiseen asuun:

– Sanan lopussa oleva -h poistetaan, esim. Buraydah → Burayda. Kuitenkin -h säilytetään -llah-loppuisissa sanoissa, samoin nimissä Fatah, Nabih, Rafah ja Sabah.
– Haluttaessa voidaan aw korvata au:lla ja ay ai:lla (esim. Burayda → Buraida). Suomalainen standardi sallii molemmat vaihtoehdot, ja ”au” ja ”ai” kuvaavat paremmin ääntämystä.

Lisäksi tehdään seuraavat muutokset, jos noudatetaan yleisarabiaa eikä kyseessä ole vakiintunut asu (esim. Al Jazeera):

– Nimen edessä oleva el, il, ad, an, ar, as tai az (määräävän artikkelin muotoja) korvataan muodolla al, joka kirjoitetaan pienellä ja yhdistetään pääsanaan yhdysmerkillä (esim. el Assad → al-Assad).
– Yhdistelmä ee (joka tarkoittaa pitkää i:tä) korvataan i:llä (esim. Naseer → Nasir).
– Yhdistelmä ei korvataan ai:llä tai ay:llä (esim. Feisal → Faisal).
– Muuten e korvataan yleensä a:lla (esim. Kerbala → Karbala), paitsi sanan viimeisessä tavussa konsonantin edellä i:llä (esim. Adel → Adil). Poikkeuksen poikkeuksia: Ahmed → Ahmad, Muhammed → Muhammad (profeetan nimenä Muhammed on käytössä oleva sovinnaismuoto).
– Sekä ou ja oo että pelkkä o korvataan u:lla (esim. Abdoul → Abdul, Hooda → Huda, Mona → Muna). Yhdistelmän ou esiintyminen on ranskan vaikutusta.
– Yhdistelmä ss korvataan yleensä s:llä (esim. Wassim → Wasim). Joihinkin nimiin kuuluu kuitenkin ss, koska arabiassa on kaksoiskonsonantti, esimerkiksi Qassam, Bassam, Nassar. Kirjoitusasu Hassan voi edustaa kahta eri arabialaista nimeä (Hassan ja Hasan).
– Kirjain c korvataan k:lla. Sitä esiintyy lähinnä ranskan vaikutuksesta, ja usein kyseessä on muutenkin ranskan mukainen muunnelma (esim. Mascara, arabiaksi Muʿaskar).

Armenia (hy) Armenian

Kuvaus

Armeniassa (Kaukasuksella) ja lähialueilla

Kirjaimisto

Armenialainen

Siirtokirjoitus

Eri järjestelmiä

Lisämerkit
siirtokirjoituksessa

Riippuvat järjestelmästä, tavallisimmassa ei mitään

Ääntämisestä

ch [tš], j [dž], sh [š], y [j ~ i]

Jakamattomia

ch, sh

Esimerkkinimi

Aragats ~ Aragac ~ Aragaç ~ Aragadz

 

Käytetyt siirtokirjoitusjärjestelmät poikkeavat toisistaan niin paljon, ettei voida antaa yleisiä ohjeita niillä esitetyn kirjoituksen ääntämisestä. Suo­mes­sa käytettäneen yleisimmin englannin kielessä tavallista yksin­kertaista järjestelmää, jossa ei ole lisämerkkejä ja jossa pätevät edellä esitetyt ääntämissäännöt. Esimerkkinimen ensimmäinen translitteraatio Aragats on sen mukainen.

Vanhoja mm. Neuvostoliiton aikaisia armenialaisia nimiä kirjoitetaan niiden venäläisen asun pohjalta. Kirjoitetaan esimerkiksi venäjän suoma­lai­sen translitteraation mukaisesti Mikojan ja Hatšaturjan, vaikka nimet olisivat suoraan armeniasta translitteroituna (edellä mainitun järjestelmän mukaan) Mikoyan ja Khachaturyan.

Azeri (az) Azeri

Kuvaus

Kaukasuksella ja sen ympäristössä puhuttu turkinsukuinen kieli

Kirjaimisto

Latinalainen; myös arabialainen ja kyrillinen käytössä

Lisämerkit

ç [tš], ğ , ı, ş [š], ü [y], ö [ö], ə [ä]

Ääntämisestä

c [dž], y [j]

Esimerkkinimi

Şəki [šäki] (englanninkielisissä teksteissä yleensä asussa Shaki)

 

Azeria kirjoitetaan Azerbaidžanissa nykyisin virallisesti latinalaisella kir­jai­mis­tol­la, mutta kyrillinen on edelleen käytössä, ja Iranissa azeria kirjoitetaan arabialaisin kirjaimin.

Suomessa on aiemmin käytetty azerinkielisissä nimissä (sinänsä luonnollisesti) ä:tä ə:n tilalla sekä š:ää ş:n ja ž:aa j:n tilalla. Hakuteoksissa saatetaan esimerkiksi ilmoittaa Azerbaidžanin omakieliseksi nimeksi Azärbaidžan, vaikka se on nykyisen kirjoitustavan mukaan Azərbaycan.

Azerinkielisten nimien kirjoitusasuissa saattaa olla vaihtelua mm. siksi, että arabialaisia tai kyrillisiä kirjoitusasuja on siirtokirjoitettu eri tavoin. Esimerkiksi pisteettömän i:n (ı) tilalla on aiemmissa asuissa usein y ja ə:n tilalla ä (tai a).

Baski (eu) Basque

Kuvaus

Pohjois-Espanjassa ja Lounais-Ranskassa

Lisämerkit

ñ [nj]

Esimerkkinimi

Gipuzkoa (Baskimaan eräs alue; espanjaksi Guipúzcoa)

Bosnia (bs) Bosnian

Bosnia on hyvin läheistä sukua serbialle, ja kirjoitusjärjestelmät (kyrillinen ja latinalainen) ovat samat.

Bretoni (br) Breton

Kuvaus

Bretagnessa (Ranskassa) puhuttu kelttiläinen kieli

Kirjaimisto

Latinalainen; oikeinkirjoitus ranskantapainen, osittain vakiintumaton

Lisämerkit

â, ê, î, ô, û, ù, ü, ñ (osoittaa ed. vokaalin nasaaliseksi), ’ (heittomerkki)

Ääntämisestä

ch [š], c’h [h], eu [ö], gn [nj], j [ž], ou [u], u [y], y [j]

Esimerkkinimi

Amede Ar C’hozig [amede ar hosig] (henkilönnimi)

Bulgaria (bg) Bulgarian

Kuvaus

Bulgariassa puhuttu slaavilainen kieli

Kirjaimisto

Kyrillinen

Siirtokirjoitus

Mm. suomalainen standardi ja Bulgarian virallinen järjestelmä

Lisämerkit suom.
siirtokirjoituksessa

š, ž,
ă (a ja lyhyysmerkki, ääntyy bulgariassa [ə], suomessa yleensä [a])

Esimerkkinimi

Кърджали ~ Kărdžali ~ Kŭrdzhali ~ Kardzhali

Suomalaisen standardin mukaan bulgarian siirtokirjoitus poikkeaa venäjän siirtokirjoituksesta muutamien merkkien (е, и, щ, ъ, ь). osalta. Englannin kielessä käytetään useita erilaisia järjestelmiä, mm. YK:n v. 1977 hyväksymää maantieteellisten nimien järjestelmää ja BGN/PCGN-järjestelmää. Toisaalta vuonna 2006 Bulgaria otti käyttöön oman siirtokirjoitusjärjestelmänsä, jonka YK:n paikannimikonferenssi hyväksyi v. 2012. Järjestelmien erot on kuvattu seuraavassa.

Bulgarian siirtokirjoitusjärjestelmien vertailua

Kyr.

Suom.

YK 77

BCN

Bulg.

Huomautuksia

ж

ž

ž

zh

zh

 

й

i ~ j

i j

y

y

i j: i muun vokaalin kuin i:n jäljessä.

х

h

h

kh

h

 

ц

ts

c

ts

ts

 

ч

č

ch

ch

 

ш

š

š

sh

sh

 

щ

št

št

sht

sht

 

ъ

ă

ă

ŭ

a

 

ь

j

j

y

 

ю

ju

ju

yu

yu

 

я

ja

ja

ya

ya

Bulg.: sanan lopussa -ия siirtokirjoitetaan -ia

 

Burma (my) Burmese

Kuvaus

Burmassa (Myanmarissa)

Kirjaimisto

Burmalainen

Siirtokirjoitus

Kartoissa yleensä BGN-PCGN, kielitieteessä omia järjestelmiä

Esimerkkinimi

Mawlamyine ~ Mawlamyaing

Monet burmalaiset nimet ovat tulleet tutuiksi englannin kielen mukaisissa muodoissa, joille on saattanut vakiintua osittain suomalaistunut ääntämys, esimerkiksi Rangoon [raŋŋuun]. Niiden tilalle on osittain tullut burman kielestä siirtokirjoitettu muoto ja siihen perustuva ääntämys, esimerkiksi Yangon [jaŋŋon]. Valinta eri asujen välillä on paljolti poliittinen kysymys. Burman hallitus suosii kirjoitusasuja, joiden sanotaan vastaavan burman ääntämystä, mutta ne eivät perustu yhtenäiseen järjestelmään.

Englanti (en) English

Kuvaus

Britanniassa, Yhdysvalloissa, Australiassa ym.

Lisämerkit

é, è, ë, ï, ô, ö, œ, æ (engl. nimissä näistä vain ë), ’ (heittomerkki)

Ääntämyksestä

ch [tš], j [dž], ph [f], qu [kw], sh [š], th [þ ~ ð], w [w ~ u], z [z]

Jakamattomia

ch, ph, sh, th

Esimerkkinimi

Leicester [lestə ~ lestər ~ lester]

Englannin kielessä kirjoituksen ja ääntämyksen vastaavuus on mutkikas. Mm. c:n äännearvo on yleensä [k], mutta e:n, i:n ja y:n edellä yleensä [s], ja y ääntyy [j], [i] tai [ai]. Vokaalien ja vokaaliyhdistelmien ääntämys vaihtelee paljon, mutta yleensä ai, ay ja ey ääntyvät [ei], au [oo], ee ja ea [ii], oo [uu] ja ou [au]. Varsinkin brittiläisten nimien äänneasu on usein lyhentynyt suhteessa vanhempaan asuun, jota kirjoitusasu heijastaa.

Jos nimen lopussa on -ë, se osoittaa, että loppuvokaali ääntyy; äännearvo on [i]: Brontë [bronti] (: Brontën : Brontëa : Brontëën).

Espanja (es) Spanish

Kuvaus

Espanjassa, Etelä- ja Keski-Amerikassa, Filippiineillä ym.

Lisämerkit

á, é, í, ó, ú, ü [u], ñ [nj]

Ääntämyksestä

ce [se], ch [tš], ci [si], h [–], ll [lj ~ jj], qu [k], y [j ~ i], z [s]

Jakamattomia

ch, ll

Esimerkkinimi

Buñuel [bunjuel]

 

Espanjan kielen useimmissa muodoissa c-kirjain e:n ja i:n edellä sekä z-kirjain kaikissa asemissa ääntyy [s]. Tämä sopii hyvin suomalaiseen ääntämykseen. Kuitenkin Espanjan joillakin alueilla ja espanjanespanjan standardiääntämyksessä se ääntyy [þ] (kuten th englannin sanassa thick), ja monien hakuteosten ääntämisohjeet ovat tämän mukaiset.

Treema (kaksi pistettä) u:n päällä (esim. antegüedad) tarkoittaa, että u ääntyy eikä ole mykkä, kuten se muutoin olisi kyseisessä tilanteessa. Sitä ei siis pidä ääntää [y].

Akuuttia käytetään espanjassa monitavuisessa silloin, kun paino on muulla tavulla kuin sillä, jolla se olisi eräiden yleisten sääntöjen mukaan. Jos akuutti on sanan viimeisellä kirjaimella, kirjain tulkitaan suomen taivutuksen kannalta pitkäksi. Taivutetaan siis esimerkiksi José [hosee]: Joséta : Joséhen.

Vielä 1900-luvun puolivälissä Espanjan akatemian oikeinkirjoitussäännöt erosivat nykyisistä. Vuoden 1952 oikeinkirjoitusuudistuksessa mm. pääosin luovuttiin akuutin käytöstä yksitavuisissa sanoissa. Muutos ilmenee myös paikannimissä kuten Santa Fe (aiemmin Santa Fé, kuten vastaava portugalin­kielinen nimi edelleenkin kirjoitetaan).

Sananloppuinen d jää puhutussa espanjassa usein ääntämättä. Suomen kielessä tällaisia espanjan sanoja kuitenkin käsitellään konsonantti­loppui­si­na, esimerkiksi Madrid : Madridissa.

Numeroin ilmaistujen järjestyslukujen yhteydessä, joskus myös muissa merkinnöissä, käytetään espanjassa merkkejä ª (U+00AA) ja º (U+00BA), jotka esittävät pientä alleviivattua a:ta ja o:ta. Esimerkiksi 2ª = segunda ’toinen’ (feminiinimuoto), 2º = segundo ’toinen’ (maskuliinimuoto).

Espanjan oikeinkirjoitusta yleisesti käsittelee espanjan kielen akatemioiden yhteiselimen suositus Ortografía de la lengua española, joka on saatavissa PDF-muodossa osoitteesta www.rae.es.

Esperanto (eo) Esperanto

Kuvaus

Kansainvälinen apukieli, ainoa yleiseen käyttöön tullut

Lisämerkit

ĉ [tš], ĝ [dž], ĥ [h], ĵ [ž], ŝ [š], ŭ [u] (u ja lyhyysmerkki)

Ääntämyksestä

c [ts], j [i]

Esimerkkinimi

Unuiĝo Franca [unuiidžo frantsa] por Esperanto

Teknisistä syistä esperantoa kirjoitetaan usein ns. x-sopimuksen mukaan: sirkumfleksi ja lyhyysmerkki korvataan kirjaimen jälkeen kirjoitettavalla x-kirjaimella, siis ĉ → cx, ĝ → gx jne. Toinen, vanhempi käytäntö on h-sopimus, jonka mukaan sirkumfleksi korvataan h:lla (ĉ → ch jne.) ja lyhyysmerkki vain jätetään pois (ŭ → u).

Fääri (fo) Faroese

Kuvaus

Färsaarilla puhuttu skandinaavinen kieli

Lisämerkit

á, ð, í, ó, ú, ý, æ [ä], ø [ö] (joskus ø:n tilalla käytetään ö:tä)

Esimerkkinimi

Tórshavn

Galicia (gl) Galician

Kuvaus

Galiciassa (Espanjassa) puhuttu portugalin sukuinen kieli; toinen nimi: galego

Lisämerkit

á, é, í, ó, ú (painollisia), ü [u], ñ, [nj]

Ääntämisestä

ce [þe], ch [tš], ci [þi], ll [lj ~ jj], qu [k], x [š], y [j ~ i], z [þ]

Esimerkkinimi

A Coruña [a korunja] (kaupungin ja alueen nimi)

Galiciaa on käytetty julkisesti 1970-luvulta alkaen. Galicialaiset paikannimet esiintyvät usein vielä espanjankielisissä asuissa, mutta esimerkiksi A Coruña on jo yleisempi kuin espanjan mukainen La Coruña.

Georgia (ka) Georgian

Kuvaus

Georgiassa (aik. Gruusia) Kaukasuksella

Kirjaimisto

Georgialainen (nimityksiä: mxedruli, mhedruli ja mkhedruli)

Siirtokirjoitus

Eri järjestelmiä

Lisämerkit
siirtokirjoituksessa

Suomalaisessa: š, ž
Muissa: č, š, ž, ĵ, ḡ, ’ (heittomerkki)

Esimerkkinimi

Khashuri ~ Khašuri ~ Hašuri

 

Georgian siirtokirjoituksen kansainvälinen standardi on ISO 9984, mutta sitä käytetään lähinnä vain tieteessä ja joissakin kartoissa. Georgian tiede­akate­mia on määritellyt oman siirtokirjoitustapansa. Kansainvälisessä viestinnässä esiintyy yleensä muita siirtokirjoitustapoja. Suomessa ei asiasta ole standardia, mutta jossain määrin on muodostunut eräitä käytäntöjä. Osittain käytännöt johtuvat siitä, että varsinkin aiemmin lähtökohtana oli georgialaisen nimen venäjässä käytetty kyrillinen asu, joka siirtokirjoitettiin kuten venäläiset nimet. Seuraavassa taulukossa on kuvattu siirto­kirjoitus­tapojen eroja.

Georgian siirtokirjoitusjärjestelmien vertailua

Georgial.

ISO

Suom.

Ääntämys

t

t’

t

[t] (aspiroitunut)

k’

k

k

[k] (ejektiivinen)

p’

p

p

[p] (ejektiivinen)

zh

ž

ž

[ž]

t’

t

t

[t] (ejektiivinen)

p

p’

p

[p] (aspiroitunut)

k

k’

k

[k] (aspiroitunut)

gh

g tai h

[g] (pehmeä, frikatiivi)

q’

q

k

[k] (ejektiivinen taka-k)

sh

š

š

[š]

ch

č’

[tš] (aspiroitunut)

ts

c’

ts

[ts] (aspiroitunut)

dz

j

dz

[dz]

ts’

c

ts

[ts] (ejektiivinen)

ch’

č

[tš] (ejektiivinen)

kh

x

h tai kh

[h] (kuten suomen sanassa lahti)

j

ĵ

[dž]

 

Grönlanti (kl) Greenlandic

Kuvaus

Grönlannissa ja Kanadassa puhuttu kieli; toinen nimi kalaallisut

Kirjaimisto

Latinalainen, nyk. yl. vain kirjaimet aefghijklmopqrstuv

Lisämerkit

Aiemmassa järjestelmässä, joka on osittain vielä käytössä:
â, ê, î, ô, û, ĸ (kraa), ‘ (käänteinen heittomerkki, K:n jäljessä)

Esimerkkinimi

Qaasuitsup

Grönlannin kielessä käytettiin aiemmin eräitä tarkkeellisia vokaaleita ja kraa-kirjainta ĸ, mutta oikeinkirjoitus uudistettiin 1970-luvulla. Esimerkiksi posti­merkkien maannimimerkintä Kalâtdlit Nunât muutettiin merkinnäksi Kalaatdlit Nunaat. Vanhan järjestelmän mukaisia kirjoitusasuja esiintyy kuitenkin edelleen joissakin yhteyksissä.

Jos grönlantilaisessa nimessä esiintyy å, æ tai ø, kyseessä on tanskan­kielinen nimi. Esimerkiksi Grönlannin pääkaupungin tanskankielinen nimi on Godthåb (tanskan vanhan kirjoitusjärjestelmän mukaan Godthaab), grönlanninkielinen Nuuk (aiemmin Nûk).

Havaiji (haw) Hawaiian

Kuvaus

Havaijisaarten alkuperäiskieli

Lisämerkit

ā, ē, ī, ō, ū (missä viiva osoittaa vokaalin pituutta; jää usein pois),
ʻ (okina, U+02BB, konsonanttiäänteen merkki)

Esimerkkinimi

Oʻahu ~ Oahu

Heprea (he) Hebrew

Kuvaus

Israelissa puhuttu kieli, myös juutalaisuuden uskonnollinen kieli

Kirjaimisto

Heprealainen

Siirtokirjoitus

Eri järjestelmiä, mm. suomalainen standardi

Ääntämisestä

j [dž], sh [š], y [j]

Jakamattomia

sh

Esimerkkinimi

Haifa

Heprealaisia nimiä esiintyy suomenkielisessä tekstissä toisaalta Raamatun nimistössä, toisaalta nykyaikaisessa, etenkin Israeliin liittyvässä nimistössä.

Raamatulliset nimet kirjoitetaan edelleen yleisesti 1930-luvun suo­men­nok­sen mukaisesti (esimerkiksi Aabraham, Leea), vaikka vuoden 1992 suomennos muutti varsin monia kirjoitusasuja (esimerkiksi Abraham, Lea). Sivulla Suomen kielen normien muutoksia on luettelo tavallisimmista muutetuista nimistä.

Raamatunsuomennosten nimiasut poikkeavat usein huomattavasti niistä asuista, joita käytetään nykyaikaisina niminä. Esimerkiksi raamatullinen nimi Iisak esiintyy nykyisin nimenä Yitzhak (yleisin kirjoitusasu; suomalaisen standardin mukainen asu olisi Yitshak).

Heprealaisen kirjaimiston siirtokirjoitusta koskeva suomalainen standardi SFS 5824 määrittelee sekä ”tieteellisen” että ”yleiskielisen” menetelmän, joista yleensä vain yleiskielistä käytetään. Toisin kuin raamatullisissa nimissä, siinä ei vokaalin pituutta merkitä, vaan esimerkiksi a-kirjain voi tarkoittaa pitkää tai lyhyttä vokaalia. Se ei ole muutoinkaan kovin tarkka, koska siinä useassa tapauksessa kahta eri heprealaista kirjainta vastaa sama latinalainen kirjain. Se yleensä vastaa melko hyvin niitä kirjoitusasuja, joita esiintyy kansainvälisessä, lähinnä englanninkielisessä tiedonvälityksessä. Horjuvuutta on lähinnä seuraavissa kohdissa:

– alef- ja ayin-kirjain tulisi standardin mukaan siirtokirjoittaa ’-merkillä eräissä tapauksissa, mutta yleensä ne jätetään merkitsemättä
– vav-kirjain siirtokirjoitetaan standardin mukaan yleiskielessä v:llä, mutta tieteellisessä siirtokirjoituksessa w:llä, jota esiintyy myös englannin­kielisissä teksteissä
– yod-kirjain, joka ääntyy j:nä, siirtokirjoitetaan standardin mukaan ensisijaisesti y:llä (esimerkiksi yom kippur), kuten kansainvälisessä käytännössä; standardi sallii myös j:n käytön, kunhan sitä käytetään johdonmukaisesti
– tsadeh-kirjain siirtokirjoitetaan standardin mukaan ts:llä, mutta kansainvälisessä käytännössä usein tz:lla; esimerkiksi bar mitzvah (tai bar mitzwah) on suomalaisen standardin mukaan kirjoitettuna bar mitsvah
– shin-kirjain siirtokirjoitetaan standardin mukaan š:llä tai sh:lla, joista jälkimmäinen on vallitseva käytäntö englanninkielisessä tekstissä ja monissa nimissä (esimerkiksi Sharon, Shamir) täysin vakiintunutta.

 

Hindi (hi) Hindi

Kuvaus

Intiassa puhuttu indoeurooppalainen kieli, maan puhutuin kieli

Kirjaimisto

Devanagari (devanāgarī)

Siirtokirjoitus

Eri järjestelmiä, mm. Intian virallinen järjestelmä

Lisämerkit
siirtokirjoituksessa

ā, ī, ū (Intian järjestelmässä; pitkiä vokaaleita)
 

Esimerkkinimi

Karnātakā ~ Karnataka

Hindiä ja useita muita intialaisia kieliä kirjoitetaan devanagari-kirjoituksella. Sen tarkassa tieteellisessä siirtokirjoituksessa käytetään useita tarkkeita (ks. sanskritin kuvausta). Intian virallinen siirtokirjoitusjärjestelmä (Hunterin järjestelmä, engl. Hunterian) käyttää pituusmerkkejä vokaalien päällä, mutta ei muita tarkkeita. Suomessa käytetään uutistoiminnassa, kartoissa yms. yleensä englannista peräisin olevia intialaisten nimien asuja, joista on teknisistä tai muista syistä jätetty pois kaikki tarkkeet.

Hollanti (nl) Dutch

Kuvaus

Alankomaissa ja (flaamiksi kutsuttuna) Belgiassa

Lisämerkit

ë, á, é, í, ó, ú, ý, è, ij [ei]
’ (heittomerkki, esiintyy joskus sanan alussa)

(Tarkkeellisista kirjaimista vain ë esiintyy nimissä.)

Ääntämisestä

ay [ai], ch [h], oe [u], sj [š]

Jakamattomia

ch, sj

Esimerkkinimi

IJsselmeer [eisselmeer]

Hollannissa kirjainyhdistelmä ij toimii kirjoituksessa yhtenä kirjaimena siten, että kun se on esimerkiksi erisnimen alussa, kirjoitetaan sekä I että J isolla. Yhdistelmät ij ja IJ on otettu merkistöstandardeihin myös erillisinä merkkeinä (U+0133 ja U+0132). Vaikutus tekstin ulkoasuun on yleensä pieni tai olematon. Joissakin fonteissa ero saattaa kuitenkin olla selvä: IJsselmeer ~ IJsselmeer (Consolas-fontti).

Hollannissa käytetään paljon heittomerkkiä, myös nimissä, jopa sanan alussa esimerkiksi nimessä ’s-Hertogenbosch. Tällaiset nimet kirjoitetaan hollannissa virkkeen alussakin pienellä s:llä, ja sama tapa sopii suomeen.

Iiri (ga) Irish

Kuvaus

Irlannissa

Lisämerkit

á, é, í, ó, ú (ns. uudessa ortografiassa; pitkiä vokaaleja)

Esimerkkinimi

Brú na Bóinne [bruu na booinne]

Islanti (is) Icelandic

Lisämerkit

á [au], é [je], í [i], ó [ou], ú [u], ý [i], æ [ai], ö [ö], ð [ð], þ [þ]

Ääntämyksestä

au [öy], u [y] (u:hun vivahtava)

Esimerkkinimiä

Breiðamerkurjökull, Þórisvatn [þourisvatn]

Usein eth ð ja thorn þ korvataan d:llä ja th:lla mm. englanninkielisessä tekstissä, ja myös suomen kielessä on etenkin aiemmin menetelty samoin. Yhdistelmää th ei esiinny islannissa, joten islanninkielisessä nimessä oleva th voidaan suoraan korjata þ:ksi. Sen sijaan d esiintyy islannissa, joten d:tä ei suinkaan pidä tarkistamatta korjata ð:ksi.

Islannin kirjoituksen ja ääntämyksen vastaavuus on mutkikkaampi kuin edellä oleva taulukko esittää. Erityisesti b, d ja g ääntyvät [p], [t] ja [k], mutta kun toisaalta kielessä on myös k, p ja t, jotka usein ääntyvät aspiroituneina, on ehkä niiden erottelemiseksi paras lausua nämä kirjaimet kuten suomessa.

Henkilönnimet koostuvat Islannissa lähes aina etunimestä (tai -nimistä) ja isännimestä, esimerkiksi Björn Ólafsson ’Björn Ólafinpoika’ ja Anna Ólafs­dóttir ’Anna Ólafintytär’. Nimen viimeinen osa ei siis ole sukunimi eikä sitä Islannissa käytetä yksinään henkilönnimenä. Suomenkieliseen tekstiin suositellaan samaa käytäntöä eli kirjoitetaan esimerkiksi Björn Ólafssonista tai Björnistä, mutta ei Ólafssonista.

Italia (it) Italian

Lisämerkit

à, è, ì, ò, ù (sanan lopussa, osoittaa painoa ja pituutta)

é, ó (eri merkityksissä, ei erisnimissä)

Ääntämyksestä

ce [tše], ci [tši], ge [dže], gh [g], gi [dži], gl [lj], sce [še], sci [ši], z [ts]
Jos yhdistelmää ci, gi, gli tai sci seuraa vokaali, i ei äänny.

Jakamattomia

gh, sce, sci

Esimerkkinimi

Consorzio del Prosciutto di Parma [konsortsio del prošutto di parma]

Italian kielessä käytetään gravis-tarketta osoittamassa, että paino on sanan viimeisellä vokaalilla, esimerkiksi città, più. Sitä käytetään myös muutamissa yksitavuisissa sanoissa erottamassa muuten samanlaisia sanoja toisistaan, esimerkiksi ’kyllä’, si ’itseään’. Huomaa, että painomerkki on gravis (`), ei akuutti (´) kuten esimerkiksi espanjassa.

Sanan lopussa oleva vokaali, jossa on gravis, tulkitaan suomen taivutuksen kannalta pitkäksi vokaaliksi, siis kuten suomen aa jne. Tällä on vaikutusta eräiden taivutusmuotojen (partitiivin ja illatiivin) kirjoitusasuunkin. Taivutetaan esimerkiksi Niccolò : Niccolòta : Niccolòhon. Muutoin italian sanojen loppuvokaalit ovat lyhyitä, esimerkiksi Bari : Baria : Bariin. Poikkeuksen muodostavat (harvat) yksitavuiset nimet kuten Po : Pota : Pohon, jonka sijasta on selvempää käyttää pitempää nimeä Pojoki : Pojokea : Pojokeen.

Joskus käytetään vokaalin päällä gravista muuallakin kuin viimeisessä tavussa silloin, kun paino vaikuttaa sanan merkitykseen, esimerkiksi sanassa princìpi erotuksesi sanasta principi. Tämä ei kuitenkaan ole kielen sääntöjen mukaan mitenkään pakollista. Sanakirjoissa saattaa paino olla merkittynä muutenkin (esimerkiksi pòvero), mutta tämä on siis vain joihinkin sanakirjoihin yms. kuuluva käytäntö.

Jos painoa ei ole merkitty, paino on useimmiten toiseksi viimeisellä tavulla, mutta se voi olla myös kolmanneksi tai neljänneksi viimeisellä. Suomenkielisessä puheessa paino on yleensä ensimmäisellä tavulla, mutta italian painollinen tavu voi ääntyä pitkänä, jos sitä seuraa yksinäiskonsonantti ja vokaali, esimerkiksi Alighieri [aligieeri], Bari [baari]. Tämä ei kuitenkaan koske sellaisia tavallisia, sovinnaisnimen omaisia nimiä kuin Milano, Napoli, Torino ja Verona.

Italiassa käytetään joskus (muuten kuin nimissä) myös akuuttia e:n tai o:n päällä osoittamassa, että vokaali ääntyy laadultaan erilaisena, suppeampana. Lisäksi se osoittaa vokaalin painolliseksi. Kirjoitusasussa on ääntämiseroista johtuvaa vaihtelua kuten perchè ~ perché.

.

Japani (ja) Japanese

Kirjaimisto

Kanji (kiinalaisperäisiä), hiragana ja katakana

Siirtokirjoitus

Nyk. yleensä Hepburn, josta on muutamia muunnelmia

Lisämerkit

ā ē ō ū (Modified Hepburn -järjestelmässä; pitkiä vokaaleita)

Ääntämyksestä

ch [tš], j [dž], sh [š], w [w], y [j ~ i]

Jakamattomia

ch, sh

Esimerkkinimi

Kitakyūshū ~ Kitakyushu [kitakiušu]

 

Japanin kieltä kirjoitetaan osittain kiinalaisperäisillä sanamerkeillä eli kanji-merkeillä, osittain kahdella erilaisella tavukirjoitusjärjestelmällä, hiragana ja katakana. Lisäksi saatetaan käyttää latinalaisia kirjaimia etenkin vieraiden sanojen kirjoittamiseen. Samassa tekstissä esiintyy usein eri järjestelmien merkkejä.

Suomenkielisessä tekstissä kirjoitetaan japaninkieliset sanat jonkin siirtokirjoitusjärjestelmän mukaan. Tällöin ei periaatteessa ole merkitystä sillä, mitä kirjoitusjärjestelmää japanissa käytetään, koska siirtokirjoitus on ääntämyksen mukaista (transkriptiota).

Japaninkielisten sanojen siirtokirjoituksesta ei ole suomalaista standardia eikä muuta normia, joten on syytä noudattaa länsimaissa yleisesti sovellettua Hepburnin järjestelmää eli hebonshikia. Siitä on eri versioita, joista nykyisin yleisin on Modified Hepburn.

Vokaalien pituuden merkitsemisessä on horjuvuutta. Esimerkiksi pitkän o-äänteen merkintä on Modified Hepburnin mukaan ō (o ja pituusmerkki), mutta usein käytetään ô-merkintää (joka on usein helpompi tuottaa teknisesti) ja vielä useammin pelkkää o:ta tai oo:ta, joskus oh:ta tai ou:ta. Lisäksi Modified Hepburninkin mukaan pitkän o:n merkki on oo silloin, kun se on syntynyt kahdesta eri sanaan kuuluneesta o:sta.

Suomea puhuttaessa japanilaisten nimien vokaalit lausutaan yleensä lyhyinä. Tämän takia pituusmerkkien käyttö ei yleensä ole aiheellista; se voisi aiheuttaa epätietoisuutta ääntämyksestä ja taivutuksestakin (Kitakyūshū : Kitakyūshūhun?).

Suomessa on joiltakin osin melko yleisesti noudatettu kielilautakunnan v. 1957 antamaa suositusta, jonka mukaan Hepburnin järjestelmän eräät kirjaimet ja kirjainparit vaihdetaan toisiin alla olevan taulukon mukaan. Tällöin kirjoitusasu paremman vastaa ääntämystä, kun kirjaimet luetaan suomalaisten äännearvojen mukaan. ”Suomalainen muunnelma” on kuitenkin väistymässä.

Hepburnin järjestelmän ja sen ”suomalaisen muunnelman” erot

Hepburn

Vanha suom.

Esimerkkejä

ch

Chiba ~ Tšiba

j

Fuji ~ Fudži

sh

š

Hiroshima ~ Hirošima

w

v

Kawasaki ~ Kavasaki

y

j, i

Kyushu ~ Kiušu, Yamamoto ~ Jamamoto

Nyttemmin ovat Hepburnin järjestelmän mukaiset asut yleistyneet suomessa muun muassa siksi, että ne ovat tuttuja monista yhteyksistä, sekä englannin­kielisistä teksteistä että niistä poimituissa sanoissa esimerkiksi uutisissa. Tunnettujen japanilaisten henkilöiden, yritysten ja tuotemerkkien nimet esiintyvät lähes yksinomaan Hepburnin järjestelmän mukaisina (esimerkiksi Kurosawa, Toyota ja Mitsubishi), samoin useimmat maan­tieteel­li­set nimet.

Pääkaupungin nimi Tokio käsitetään sovinnaisnimeksi, joka kirjoitetaan aina i:llisenä eikä Tokyo, Tōkyō tai Tokjo. Usein käytetään myös sovinnais­nimeä Jokohama (eikä Yokohama).

Englanninkielisessä tekstissä käytetään usein akuuttia e:n päällä japani­lai­sis­sa sanoissa, esimerkiksi Pokémon ja saké. Tarkoitus on ilmoittaa englantia puhuville, että e-kirjain ääntyy e-äänteenä eikä esimerkiksi jää kokonaan ääntymättä sanan lopussa kuten yleensä englannissa. Suomen kielessä tällaiseen ei ole syytä. Toisaalta jotkin é:n sisältävät japanilaisperäiset sanat ovat luonteeltaan tavaramerkkejä tai muita erisnimiä.

 

Karjala (krl) Karelian

Kuvaus

Suomen lähisukukieli, jota puhutaan mm. Itä-Karjalassa ja Tverin Karjalassa (eri asia kuin suomen ns. karjalaismurteet eli kaakkois­­murteet)

Lisämerkit

ä, ö, š, ž, č [tš], ü [y], ǯ [dž], ’ (heittomerkki)

Ääntämyksestä

c [ts], z [z]

Esimerkkinimi

Tolmačču [tolmatšu] (myös Tolmattšu; venäjäksi Tolmatši)

Jos hatun sisältäviä kirjaimia š, ž ja č ei voi käyttää, on karjalaa kir­joi­tet­taes­sa tapana korvata hattu kirjaimen jälkeen kirjoitetulla h:lla. Esimerkiksi meččä ’metsä’ kirjoitetaan tällöin mechchä. Toisaalta č saatetaan korvata myös tš:llä ja čč ttš:llä. Aunuksen- ja tverinkarjalaa kirjoitettaessa käytetään ü-kirjainta y:n sijasta. Joissakin kirjoitustavoissa käytetään hattu-ezhää ǯ, mutta sen tilalla käytetään usein yhdistelmää dž.

Karjalassa esiintyy liudentuneita konsonantteja. Liudennus merkitään konsonantin jälkeen kirjoitettavalla heittomerkillä, esimerkiksi d’uuri ’juuri’.

Osoitteessa kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/kks_etusivu.cgi on laaja karjala-suomi-sanakirja. Siinä liudennukset on merkitty akuutilla, joka liittyy konsonanttiin, esimerkiksi d́uuri.

Katalaani (ca) Catalan

Kuvaus

Espanjan sukuinen kieli, jota puhutaan etenkin Kataloniassa, Valenciassa, Baleaareilla, Andorrassa ja Sardinian Algherossa

Lisämerkit

ç [s], ï, ü [u], à, é, è, í, ó, ò, ú

Ääntämyksestä

ch [k], g [dž ~ ž], h[–], ll [lj], l·l [ll], ny [nj]

Jakamattomia

ch, ll, ny

Esimerkkinimiä

Catalunya [katalunja], Avel·lí [avellii]

Akuutti ja gravis osoittavat katalaanissa painoa. Akuutti osoittaa samalla vokaalin suppeaksi, gravis väljäksi. Vain e:n ja o:n osalta molemmat vaihto­ehdot ovat mahdollisia.

Katalaanissa käytetään rivinkeskistä pistettä (·, U+00B7) kahden l-kirjaimen välissä eräissä tapauksissa. Merkkipari l· (l-kirjain ja rivinkeskinen piste) voidaan esittää myös yhtenä Unicode-merkkinä (ŀ, U+0140), jolloin ulkoasu voi olla typografisesti parempi (Aveŀlí, ei Avel·lí), mutta tämä merkki ei sisälly käytettävissä olevaan merkkivalikoimaan yhtä yleisesti kuin rivin­Mkeskinen piste.

Katalaaninkielisten nimien tilalla on varsinkin aiemmin usein käytetty vastaavia espanjankielisiä muotoja. Esimerkiksi Katalonian kaupunki Lleida tunnettiin aiemmin vain espanjankielisellä nimellä Lérida.

Kazakki (kz) Kazakh

Kuvaus

Kazakstanissa ja sen lähialueilla puhuttu turkinsukuinen kieli

Kirjaimisto

Kyrillinen, aiemmin ja uudelleen ehdotettuna myös latinalainen

Siirtokirjoitus

Eri järjestelmiä

Lisämerkit
siirtokirjoituksessa

Riippuvat järjestelmästä

Esimerkkinimi

Қызылорда ~ Qızılorda ~ Qyzylorda [kizilorda]

 

Kazakkia eli kazahia on kirjoitettu kyrillisin, arabialaisin ja latinalaisin kir­jai­min. Nykyisin käytössä oleva kyrillinen merkistö sisältää joitakin sellaisia merkkejä, joita ei venäjässä esiinny, eikä venäjälle määritelty siirtokirjoitus muutenkaan sellaisenaan sovi kazakkiin.

Seuraava taulukko esittää ne kazakin kyrilliset merkit, joiden siirto­kirjoitus voi poiketa siitä, mitä suomessa sovelletaan venäjään. Taulukon toisessa sarakkeessa oleva merkki vastaa kazakille ehdotettua latinalaista kirjoitusta, joka pitkälti noudattelee turkin kirjoitusjärjestelmää. Kol­man­nes­sa sarakkeessa on maantieteellisten nimien siirtokirjoituksen mukainen vastine (BGN/PCGN 1979 System).

Kazakin siirtokirjoitusjärjestelmien eroja

Kyrill.

Latinalainen

Siirtok.

Ääntämys

ә

ä

ä

ä

ғ

ğ (lyhyysmerkki-g)

gh

pehmeä g

ё

yo

yo

jo

ж

j

zh

ž

и

ï

ī

ij

й

y

y

j

ң

ñ

ng

ŋ (äng-äänne)

қ

q

q

suun takaosassa ääntyvä k

ɵ

ö

ö

ö

у

w

ū

w (kuten englannissa)

ұ

u

u

e (taka-e, kuten viron õ)

ү

ü

ü

y

х

x

kh

kuten h suomen sanassa ”lahti”

һ

h

h

kuten h suomen sanassa ”hyvä”

ц

c

ts

ts

ч

ç (sedilji-c)

ch

ш

ş (sedilji-s)

sh

š

щ

şş

shch

šš

ъ

 

(kova merkki, estää liudennuksen)

ы

ı/I (pisteetön i)

y

ı (taka-i)

і

i/İ

i

i

ь

 

(pehmeä merkki, liudentaa konsonantin)

э

e

è

e

ю

yu

yu

je ~ jy

я

ya

ya

ja ~jä

 

Esimerkiksi Kazakstanin suurimman kaupungin kazakinkielinen nimi Алматы siirtokirjoitetaan siis Almatı tai Almaty. Molempia asuja käytetään. Aiemmin suomessa käytettiin venäjään perustuvaa nimeä Alma-Ata. Muu­toin­kin kazakstanilaiset nimet ovat usein esiintyneet venäjän mukai­ses­sa tai siihen perustuvassa asussa, esim. henkilönnimi Bulat Abilov, kaza­kik­si Болат Әбілов, edellä kuvatulla tavalla siirtokirjoitettuna Bolat Äbilov.

Kiina (zh) Chinese

Kuvaus

Kiinassa ym. puhuttu kieli, puhujamäärältään maailman suurin. Monia erilaisia kielimuotoja. Standardikiinasta käytetään usein nimitystä ”mandariini”.

Kirjaimisto

Kiinalainen kirjoitusjärjestelmä, josta on ulkoasultaan kaksi versiota, perinteinen ja yksinkertaistettu. Lisäksi bopomofo-äännekirjoitus.

Siirtokirjoitus

Nykyisin yleensä pinyin, mutta vanhemman järjestelmän (Wade–Giles) mukaisia asuja käytetään vielä etenkin tunnetuissa nimissä.

Lisämerkit
 

Pinyinissä ü [y] ja ’ (heittomerkki); lisäksi tarkkeita ns. toonimerkkeinä, joita ei yleensä käytetä kuin tieteellisissä yms. yhteyksissä (ks. tekstiä).

Ääntämisestä

c [tsh], ch [tš], j [dž], q [tsj], sh [š], ü [y], x [ks], y [j], z [ts], zh [ž], w [v ~ w]

Jakamattomia

ch, sh, zh

Esimerkkinimi

Guǎngzhōu ~ Guangzhou ~ Kuang-chou [guangžou]

 

Lausuminen

Edellä esitetyt ääntämisohjeet vastaavat enimmäkseen sitä, miten kiinalaiset nimet lausutaan englannissa pinyiniä käytettäessä, eivätkä ne ole kovin kaukana kiinalaisesta ääntämyksestä. Lisäksi kirjoitusasun voi silloin melko hyvin päätellä ääntämyksestä. Näiden ohjeiden mukaan ch, j, sh, y ja zh lausutaan kuten yleensä englantiin perustuvassa siirtokirjoituksessa, useimmat muut kirjaimet kuten yleensä suomessa. Erikseen muistettaviksi jäävät vain c [tsh] (ts + h-mainen hengähdys) ja q [tsj] (ts ja j-mäinen lisä). Melko tavallista on lukea q [k], mutta silloin häviää puheessa se ero, joka kirjoituksessa on k:n ja q:n välillä.

Kielitoimiston nimioppaassa (kohdassa Pinyin) on toisenlaiset ohjeet, joiden soveltaminen on huomattavasti hankalampaa. Niiden mukaan b, d ja g äännettäisiin [p], [t] ja [k], kun taas p, t ja k äännettäisiin ”samoin kuin englannin kielessä”. Lisäksi zh lausuttaisiin [tš] (eli samoin kuin ch), x [s] (samoin kuin s), q [ts] (samoin kuin c), j [ds] ja w [w], ja vokaaleille on erikoissääntöjä (esim. o lausuttaisiin joissakin tapauksissa [u]).

Siirtokirjoitus

Kiinan siirtokirjoituksen yleisin järjestelmä oli aiemmin Wade–Giles, mutta nykyisin se on laajasti korvattu pinyinillä. Osa Wade–Gilesin mukaisista asuista voidaan tulkita sovinnaisnimiksi, esimerkiksi nimi Mao Tse-tung (pinyinissä Mao Zedong).

Seuraava taulukko kuvaa, miten Wade–Gilesin mukainen asu voidaan muuntaa pinyin-asuksi. Jos tällaisia muunnoksia joudutaan tekemään, on hyvä yrittää tarkistaa tulos esimerkiksi Google-haulla tai muunnostaulukosta www.lib.cam.ac.uk/mulu/wgpy.html, joka kuvaa tavujen vastaavuuksia. Muunnoksia voi vaikeuttaa se, että Wade–Gilesissa ei aina johdonmukaisesti käytetä heittomerkkiä, jolloin ei siis ole eroa esimerkiksi yhdistelmien ch ja ch‘ välillä. Toisaalta taulukosta ei ilmene, että pinyinissä käytetään eräissä tapauksissa heittomerkkiä (esim. Xi’an).

Wade–Giles-siirtokirjoituksen muuntaminen pinyiniksi

W–G

Pinyin

Tilanne, jossa vastaavuus pätee

Еsimerkki

ch

j

i:n edellä

Chin – Jin

ch

zh

muutoin

Cheng – Zheng

ch‘

q

i:n edellä

Ch‘i – Qi

ch‘

ch

muutoin

Ch‘an – Chan

erh

er

 

Erh – Er

ho

he

sanana

Ho – He

hs

x

 

Hsiang – Xiang

ieh

ie

 

Lieh – Lie

ien

ian

 

Lien – Lian

ih

i

 

Shih – Shi

j

r

 

Jun – Run

k

g

 

Kun – Gun

k‘

k

 

K‘un – Kun

o

uo

muun konsonantin kuin b, f, m, p jälkessä

No – Nuo

p

b

 

Ping – Bing

p‘

p

 

P‘in – Pin

t

d

 

Tao – Dao

t‘

t

 

T‘e – Te

ts

z

 

Tse – Ze

ts‘

c

 

Ts‘ang – Cang

tz

z

 

Tzu – Zi

tz‘

c

 

T‘zu – Ci

u

i

z:n ja z‘:n jäljessä sanan lopussa

Tzu – Zi

ü

u

konsonantin y, j, q ja x jäljessä

Yün – Yun

uei

ui

 

Kuei – Gui

üeh

ue

 

Yüeh – Yue

ung

ong

 

Tung – Dong

yeh

ye

 

Yeh – Ye

yen

yan

 

Yen – Yan

yu

you

sanana

Yu – You

 

Toonit

Vaikka toonilla eli sävelkululla on keskeinen merkitys kiinan kielessä, ei tooneja yleensä merkitä pinyin-kirjoituksessa. Tästä voi seurata ongelmia silloin, kun tekstissä pitäisi erottaa toisistaan kiinalaiset nimet, jotka poikkeavat vain toonin suhteen.

Jos pinyinillä kirjoitetussa tekstissä on tarvetta käyttää toonimerkkejä, käytetään ensisijaisesti tarkkeita. Näin voidaan erottaa toisistaan esimerkiksi sukunimet Lĭ, Lì ja Lí. Toissijaisesti käytetään numeroita, mieluiten yläindekseinä. Jos tarkkeiden käyttö ei ole mahdollista, voidaan esimerkiksi nimi Guǎngzhōu siis kirjoittaa Guang³zhou¹ tai jopa Guang3zhou1. Tarkassa kiinan siirtokirjoituksessa jokainen tavu sisältää toonimerkin.

Kiinan toonit ja niiden merkitseminen pinyinissä

Tooni

Tarke

Näppäily

Nro

Unicode

Esim.

korkea tasainen

U+0304 pituusmerkki

AltGr+Vaihto+¨

¹

U+00B9

ā, a¹

korkea nouseva

U+0301 akuutti

´ (akuutti)

²

U+00B2

á, a²

matala laskeva-nouseva

U+030C hattu

AltGr+'

³

U+00B3

ǎ, a³

korkea laskeva

U+0300 gravis

Vaihto+´

U+2074

à, a⁴

 

Lähes kaikki kiinan toonimerkkeinä käytetyt tarkkeet voidaan kirjoittaa melko helposti suomalaisen standardin mukaisella näppäimistöasettelulla. Edellä olevan taulukon kolmannessa sarakkeessa on se näppäily, joka tarvitaan ennen vokaalin kirjoittamista, jotta sen päälle saadaan haluttu tarke. Tällä tavoin ei kuitenkaan voi kirjoittaa tarketta ü:n päälle. Tarkkeelliset ü:t saadaan aikaan käyttämällä jotakin tapaa kirjoittaa merkki sen Unicode-numeron perusteella. Seuraavassa on tarvittavat numerot: ǖ (U+01D6), ǘ (U+01D8), ǚ (U+01DA), ǜ (U+01DC).

Henkilönnimet

Kiinalainen henkilönnimi koostuu sukunimestä, joka on yleensä yksitavuinen ja kirjoitetaan ensin, ja etunimestä, joka on yksi- tai kaksitavuinen. Pinyiniä käytettäessä on suotavaa kirjoittaa etunimen tavut yhdeksi sanaksi, esimerkiksi Hu Jintao (ei Hu Jin-tao eikä Hu Jin Tao) tai tarkemmin Hú Jǐntāo. Sen sijaan Taiwanissa ja Hongkongissa käytetään etunimen tavujen välissä yhdysmerkkiä, esimerkiksi Ng Siu-ming.

Kirjoitusasun vaihtelu

Pinyin on otettu Kiinassa viralliseksi järjestelmäksi v. 1958. Vuonna 1979 suomen kielen lautakunta päätti suosittaa sen käyttöä myös suomen­kielisessä tekstissä, kuitenkin niin, että historiallisista nimistä ja tutuimmista paikannimistä voidaan käyttää vakiintuneita sovinnaismuotoja kuten Peking. Epäselvyyksiä on aiheuttanut, miten laajasti vanhojen sovinnaismuotojen tai Wade–‌Gilesin mukaisten asujen käyttöä suositellaan tai sallitaan.

Kielenhuollon yleisenä linjana voidaan pitää seuraavaa:

– Pääsääntönä on pinyinin käyttö kiinankielisille nimille.
– Kiinan muita kuin kiinankielisiä nimiä käsitellään asianomaisen kielen (esi­mer­kik­si uiguurin tai tiibetin) mukaan. Niitä ei siis kirjoiteta kiina­lais­te­tun asun mukaan.
– Kauppa- ja tavaramerkkien vakiintuneita kirjoitusasuja ei tarvitse muuttaa.
– Maantieteellisen nimen paikan lajia osoittava nimen osa kuten joki tai vuori voidaan suomentaa, esimerkiksi Huangjoki.

Tämän kirjan nimiluetteloon on yleensä otettu ensisijaiseksi suomessa käytettäväksi nimeksi vanha sovinnaisasu tai Wade–Gilesin mukainen asu, jos se on laajassa käytössä. On hyvin mahdollista, että osa näistä asuista tulee väistymään pinyinin mukaisten asujen tieltä. Nimiluettelossa on mainittu ensisijaisena pinyin-asu niissä tapauksissa, joissa kielitoimisto yksiselitteisesti suosittaa sitä.

Taiwanissa käytetään pinyinin muunnelmaa, joka jossain määrin poikkeaa Kiinan kansantasavallan virallisesta järjestelmästä. Suomessa ei ole otettu kantaa tähän kysymykseen. Joissakin tapauksissa voidaan kannanotto välttää käyttämällä vanhoja, molemmista järjestelmistä poikkeavia nimiä, jotka voidaan tulkita sovinnaisnimiksi, kuten Taiwanin kaupunkien nimet Taipei, Taichung ja Ilan.

Kirgiisi (ky) Kirghiz

Kuvaus

Kirgisiassa, Kiinassa ym. puhuttu turkinsukuinen kieli, läheistä sukua kazakille

Kirjaimisto

Kirgisiassa kyrillinen, Kiinassa arabialainen

Siirtokirjoitus

Eri järjestelmiä

Lisämerkit
siirtokirjoituksessa

š, ž, ü, ö (suomeen sopivassa järjestelmässä)

Esimerkkinimi

Ысык-Көл ~ Ysyk-Köl

 

Kyrillisin kirjaimin kirjoitettua kirgiisiä siirtokirjoitetaan yleensä samoin kuin venäjää. Tämä merkitsee, että menettely on eri kielissä erilainen (esim. Oš ~ Osh ~ Osch). Kirgiisissä käytetään muutamia kyrillisiä lisämerkkejä, joille voidaan käyttää seuraavaa siirtokirjoitusta: ң → ng , ө → ö, ү → ü.

Kirgisialaiset nimet esiintyvät usein englannissa ja muissakin kielissä venäjän mukaisesta asusta siirtokirjoitettuna. Esimerkiksi Ysyk-Köl esiintyy usein venäläiseen asuun Иссык-Куль perustuvassa muodossa Issyk-Kul. Tällaisia asuja on käytetty myös suomen kielessä. Esimerkiksi Žalalabatin nimi Jalalabad perustuu venäjänkielisen nimen englantilaiseen siirto­kirjoitukseen; tähän on vaikuttanut sekaantuminen samantapaisiin nimiin, esim. Pakistanin Jalalabad.

Komi (kv) Komi

Kuvaus

Venäjällä lähellä Uralia puhuttu suomensukuinen kieli, aiempi nimi syrjääni

Kirjaimisto

Kyrillinen; aiemmin muinaispermiläinen, 1930-luvulla latinalainen

Siirtokirjoitus

Kuten venäjän suomalainen siirtokirjoitus, mutta ë → ë, i → ï, ö → ö, ц → c, ч → č, щ → šč, ъ → ʺ, ь → ʹ, э → è

Lisämerkit
siirtokirjoituksessa

è, ë, ï, ö, č, š, ž, ʺ (U+02BA), ʹ (U+02B9)

Ääntämyksestä

c [ts], č [tš]

Esimerkkinimi

Сыктывкар ~ Syktyvkar

Korea (ko) Korean

Kirjaimisto

Korealainen hangul, lisäksi kiinalaisiin merkkeihin perustuva hanja

Siirtokirjoitus

Eri järjestelmiä, mm. Yale, McCune–Reischauer ja RR

Lisämerkit
siirtokirjoituksessa

Yale, RR: ei mitään
McCune–Reischauer: ŏ (lyhyysmerkki-o), ŭ (lyhyysmerkki-u), ’ (heittomerkki)

Esimerkkinimi

Hankul ~ Han’gŭl ~ Hangeul [han-gul]

Korean kirjoitusjärjestelmä hangul käyttää tavumerkkejä, jotka koostuvat äänteitä tarkoittavista osista. Siksi hangulilla kirjoitettu nimi voi näyttää yllättävän lyhyeltä.

Etelä-Korean nykyinen virallinen järjestelmä (vuodelta 2000) tunnetaan yleensä englanninkielisellä nimellään Revised Romanization of Korean tai lyhenteellä RR. Se on kehitetty McCunen–Reischauerin (MR) järjestelmästä. Yalen järjestelmä on varsin erityyppinen ja väistymässä, mutta monet nimiasut perustuvat yhä siihen. Pohjois-Korean virallinen järjestelmä (taulukossa PK) on eräänlainen Yalen ja MR:n yhdistelmä.

Korean siirtokirjoitusjärjestelmien eroja

Yale

MR

RR

PK

Ääntämys

k

k

g ~ k

k

[k ~ g]

p

p

b ~ p

p

[p ~ b]

t

t

d ~ t

t

[t ~ d]

c

ch

j

j

[tš ~ dž]

kh

k’

k

kh

[kh]

ph

p’

p

ph

[ph]

th

t’

t

th

[th]

ch

ch’

ch

ch

[tšh]

e

ŏ

eo

ŏ

[a]

u

ŭ

eu

ŭ

[u ~ y]

y

y

y

y

[j]

 

Nimien kirjoitusasussa myös isojen kirjainten käyttö ja nimen osien yhteen tai erikseen kirjoittaminen vaihtelee. Usein suomessa käytetään englannista omaksuttua, lähinnä Yalen järjestelmän mukaista asua kuten Kim Il Sung (tai Kim Il-sung); muiden järjestelmien mukaiset asut ovat Kim Ilsŏng ja Gim Il-seong. Lisäksi nimen toinen osa saatetaan kirjoittaa kahdeksi sanaksi (Kim Il Sung), suoraan yhdeksi sanaksi (Kim Ilsung) tai yhdysmerkkiä käyttäen, jolloin sen jälkiosa saattaa alkaa pienellä (Kim Il-Sung tai Kim Il-sung).

Suomen kielessä on enimmäkseen käytetty ensin mainittua tyyppiä, esimerkiksi Kim Il Sung, Kim Jong Il, Park Chung Hee ja Chun Doo Hwan. Ne lienee myös totuttu ääntämään tämän mukaisesti kolmena sanana eli niin, että kaikki osat ovat painollisia.

Etenkin kansainvälisissä yhteyksissä korealaisia nimiä kirjoitetaan usein tavalla, jonka on tarkoitus olla luettavissa englannin kielen sääntöjen mukaan ja joka ei välttämättä vastaa mitään edellä esitetyistä järjestelmistä. Esimerkiksi YK:n pääsihteerinä v. 2006–2016 toimineen korealaisen nimi kirjoitetaan yleensä Ban Ki Moon (tai Ban Ki-moon tms.), missä oo:n on tarkoitus kuvata u-äännettä kuten englannissa. RR:n mukainen asu olisi Ban Gi-mun, MR:n mukaan taas Pan Kimun.

 

Kreikka, nyky- (ell) Greek, modern

Kuvaus

Kreikan kieli uudella ajalla

Kirjaimisto

Kreikkalainen

Siirtokirjoitus

Mm. suomalainen standardi SFS 5807 ja kreikkalainen standardi ELOT 743, jota YK ja kielitoimisto suosittavat paikannimiin

Lisämerkit
siirtokirjoituksessa

SFS: á é í ó ú
ELOT: ï, ÿ ja lisäksi á é í ó ú ý ï ÿ ḯ ÿ́ (ei yleensä käytetä)

Esimerkkinimi

Χανιώτης ~ Chaniotis ~ Chaniótis ~ Haniotis ~ Haniótis ~ Khaniotis [haniotis]

 

Kreikan kielen muodot

Kreikan kielessä erotetaan vanha kreikka (muinaiskreikka) ja nykykreikka. Niiden rajana on tapana pitää Konstantinopolin valloitusta ja Bysantin valtakunnan loppua vuonna 1453, jota pidetään myös keskiajan ja uuden ajan taitteena. Jos viitataan kreikan kieleen yleisesti, sekä vanhaan että nykykreikkaan, käytetään kielikoodia ”el”.

Nykykreikan vanhempi kirjakieli on katharevousa (katharévusa), joka noudattaa pitkälti vanhan kreikan kirjoitusasuja, vaikka ääntämys onkin osittain varsin erilainen. Uudempi, nykyisin (v:sta 1976) kansallisena normina oleva kirjakieli on dimotiki (dimotikí), jossa kirjoitusasua on yksinkertaistettu ja sanojen muodot ovat osittain erilaisia, lähempänä puhekieltä. Esimerkiksi sellainen nimen asun vaihtelu kuin Iraklion ~ Iraklio johtuu katharevousan ja dimotikin erosta.

Katharevousaa käytetään edelleen jonkin verran. Sitä kirjoitetaan samaan tapaan kuin vanhaa kreikkaa. Kirjoitustavasta käytetään nimitystä poly­toni­nen kreikka.

Kreikan siirtokirjoituksen järjestelmät

Nykykreikan siirtokirjoituksessa on useita järjestelmiä, jotka pyrkivät eri tavoin kuvaamaan ääntämystä. Suomessa on normien ristiriita:

– Kielitoimisto suosittaa paikannimiin siirtokirjoitusta, joka on Kreikan kansallisen standardin ELOT 743 mukainen ja jota YK:n paikan­nimi­asian­tuntijat suosittavat paikan­nimiin. Se on kehitetty kuvaamaan ääntämystä lähinnä englantia puhuville, joskin ch-yhdistelmän merkitys poikkeaa tästä täysin ja perustuu lähinnä saksaan.
– Suomen kansallinen standardi SFS 5807 suosittaa toisenlaista menettelyä kaikelle nykykreikalle. Standardi on tehty lähinnä kirjastoalan tarpeista lähtien, mutta se kuvaa melko hyvin nykykreikan ääntämystä suomalaisista lähtökohdista.

Esimerkkinimi kuvastaa eroja:

– Chaniotis on ELOTin järjestelmän mukainen. Siinä siis kreikan khii-kirjainta, joka nykykreikassa ääntyy (vahvana) h:nä, vastaa ch.
– Chaniótis on sekin ELOTin mukainen, mutta siinä on painomerkki, jota järjestelmä ei vaadi ja jota ei yleensä käytetä.
– Haniotis vastaa suomen kielessä aiemmin yleisesti käytettyä tapaa ja on myös suomalaisen standardin vanhemman version mukainen.
– Haniótis on SFS-standardin nykyversion mukainen. Erona aiempaan on tässä vain painomerkki.
– Khaniotis on englannissa melko usein käytetty muoto, joka on tarkoitettu kuvaamaan ääntämystä (paremmin kuin Chaniotis, koska englannissa ch ääntyy yleensä [tš]).

Myös järjestelmien sekamuotoja esiintyy, jopa sanan sisälläkin. Etenkin matkailu­alalla on samassa yhteydessäkin usein eri periaatteiden mukaisia asuja.

Kartoissa ja hakuteoksissa esiintyy myös siirtokirjoitusta, joka noudattaa jäljempänä kuvattavaa vanhan kreikan siirtokirjoitusta. Tosin painomerkit tai pituusmerkit on usein jätetty pois. Esimerkiksi Kreetan pääkaupungin Iraklion nimi saatetaan kirjoittaa Hērákleion, Hērakleion tai Herakleion.

Nykykreikassa kaksoiskonsonantit ääntyvät yksinkertaisina. Tämä vaikuttaa usein käytännön kirjoitusasuihin vaikka ei olekaan ohjeiden mukaista, esimerkiksi Thasos (oikea asu: Thassos).

Kreikan siirtokirjoituksen SFS-standardi

Suomalainen standardi suosittaa sanapainon merkitsemistä akuutilla kaikissa nimissä, esim. Iráklio, jossa siis paino toisella tavulla. ELOTin järjestelmässä painomerkin käyttö on vapaaehtoista eikä käytännössä tavallista. Muutoin suomalaisen standardin nykyversio eroaa aiemmasta (jonka mukaiset asut ovat edelleen hyvin yleisiä) seuraavasti:

– γ siirtokirjoitetaan j:llä vokaalien ε, αι, η, ι, υ, ει ja οι edellä, esim. Jialí (aiemmin Giali; kreikkalaisin kirjaimin Γυαλί)
– γι siirtokirjoitetaan j:llä, kun seuraa a tai o, esim. Jórgos (aiemmin Giorgos)
– γχ siirtokirjoitetaan ngh, esim. vránghos (aiemmin vranhos)
– υ siirtokirjoitetaan f:llä, kun se on α:n, ε:n tai η:n ja soinnittoman konsonantin jäljessä, esim. esim. Elefsína (aiemmin Elevsina)
– υ jätetään vaille vastinetta vokaalin ja β:n tai φ:n välissä, jossa se ei äänny, esim. Évia (aiemmin Evvia; kreikkalaisin kirjaimin Εύβοια)
– μπ siirtokirjoitetaan mb:llä, esim. Olímbia (aiemmin Olimpia)
– ντ siirtokirjoitetaan nd:llä, esim. Kondopúli (aiemmin Kontopuli).

Kreikan sanojen painotus

Suomea puhuttaessa ei painoteta kreikkalaisia nimiä kreikan mukaisesti, vaan paino on ensimmäisellä tavulla kuten suomessa. Ei ole todennäköistä, että tämä muuttuisi, vaikka painon merkitseminen kirjoituksessa yleistyisi. Jos kuitenkin paino noudattaisi kreikkaa, olisi luonnollista lausua painollinen loppuvokaali pitkänä, jolloin taivutettaisiin esimerkiksi Haniá [haniáa] : Haniáhan [haniáahan] eikä Hania : Haniaan.

Painolla on olennainen merkitys kreikan ääntämisessä, joten kreikankielisen tekstin siirtokirjoituksessa olisi käytettävä painomerkkejä. Myös esimerkiksi matkailijoille tarkoitetuissa ohjeissa on hyvä merkitä sanojen painotus.

Kreikan siirtokirjoituksen valinta

Jos kirjoittaja itse voi valita, mitä nykykreikan siirtokirjoituksen menetelmää käytetään, on yleensä parasta valita Kreikan (ELOTin) järjestelmä. Se on yleistymässä Suomessa, ja mm. Helsingin Sanomat pyrkii noudattamaan sitä.

Jotkin Kreikan järjestelmän piirteet, kuten ou-yhdistelmän käyttö u:n sijasta, ovat jo pitkään olleet yleisessä käytössä. Sen sijaan ch:n, x:n ja y:n käyttö varmaan aluksi oudoksuttaa vanhoihin asuihin tottuneita. Ongelmia voi välttää tulkitsemalla jotkin matkailusta tuttujen paikkojen nimet kuten Hania sovinnaisnimiksi. Tosin kielitoimiston linjan mukaan sovinnaisnimiksi hyväksytään vain sellaiset nimet, ”jotka on omaksuttu suomen kieleen ajat sitten”, siis käytännössä antiikista peräisin olevat nimet, joten pitäisi kirjoittaa Chania.

Tämän kirjan nimiluettelossa esitetään nykykreikkalaiset nimet sekä ELOT- että SFS-standardin mukaisesti. Käytännössä on usein hyvä ilmoittaa toisen järjestelmän mukainen asu sulkeissa, kun nimi ensi kerran mainitaan, esimerkiksi ”Palaiochora (Paleohóra)” tai ”Náksos (Naxos)”.

Seuraavan vertailutaulukon avulla voidaan eri siirtokirjoitusasuja muuntaa toisikseen. SFS-sarakkeessa on sulkeissa standardin aiemman version mukainen siirtokirjoitustapa, jota edelleen käytetään paljon.

Nykykreikan siirtokirjoitus

Kirjain t. yhd.

Äänt.

Nimi

ELOT

SFS

Еsimerkki (ELOT, SFS, kreikka)

Α/α

[a]

alfa

a

a

Naxos – Náksos – Νάξος

αι

[e]

 

ai

e

Aigina – Éjina (Egina) – Αίγινα

αï

[ai]

 

ai

Vouraïkos – Vuraikós – Βουραϊκός

αυ (+ s:nen)

[av]

 

av

av

Charavgi  – Haravjí (Haravgi) – Χαραυγή

αυ (+ s:ton)

[af]

 

af

af (av)

aftonomi – aftónomi (avtonomi) – αυτόνομη

αϋ

[ai]

 

aÿ

ai

Taÿgetos – Taíjetos (Taigetos) – Ταΰγετος

Β/β

[v]

beeta

v

v

Varvara – Várvara – Βάρβαρα

Γ/γ (+ kova)

[g]

gamma

g

g

Grebena – Grebená – Γρεβενά

Γ/γ (+ pehmeä)

[j]

g

j (g)

Gyali – Jialí (Giali) – Γυαλί

γγ

[ngg]

 

ng

ng

Mesolongi – Mesolóngi – Μεσολόγγι

γι (+ vokaali)

[j]

 

gi

j (gi)

Giorgos – Jórgos (Giorgos) – Γιώργος

γκ

[nk]

 

gk

ng

Fragkista – Frangísta – Φραγκίστα

γκ (vierasp.)

[g]

 

gk

g

gkazi – gázi – γκάζι

γχ

[ngh]

 

nch

ngh (nh)

synchronos – sínghronos (sinhronos) – σύνχρονος

γξ

[nks]

 

nx

nks

syrinx – sírinks – σύρινξ

Δ/δ

[ð]

delta

d

d

Dilos – Dílos – Δήλος

Ε/ε

[e]

epsilon

e

e

Edessa – Édessa – Έδεσσα

ει

[i]

 

ei

i

Leipsoi – Lipsí – Λειψοί

εï

[ei]

 

ei

theïkos – theikós – θεïκός

ευ (+ s:nen)

[ev]

 

ev

ev

Evrotas – Evrótas – Ευρώτας

ευ (+ s:ton)

[ef]

 

ef

ef (ev)

Elefsina – Elefsína (Elevsina) – Ελευσίνα

Ζ/ζ

[z]

zeeta

z

z

Zakynthos – Zákinthos – Ζάκυνθος

Η/η

[i]

eeta

i

i

Xanthi – Ksánthi – Ξάνθη

ηυ (+ s:nen)

[iv]

 

iv

iv

ivra – ívra – ηύρα

ηυ (+ s:ton)

[if]

 

if

if (iv)

diifthyna – diífthina (diivthina) – διηύθινα

Θ/θ

[þ]

theeta

th

th

Thira – Thíra – Θήρα

Ι/ι

[i]

ioota

i

i

Ikaria – Ikaría – Ικαρία

Κ/κ

[k]

kappa

k

k

Kos – Kós – Κώς

Λ/λ

[l]

lambda

l

l

Leros – Léros – Λέρος

Μ/μ

[m]

myy

m

m

Amorgos – Amorgós – Αμοργός

μπ

[mb]

 

mp

mb (mp)

Olympos – Ólimbos (Olimpos) – Όλυμπος

μπ (vierasp.)

[b]

 

b

b

bakaliko – bakáliko – μπακάλικο

Ν/ν

[n]

nyy

n

n

Andros – Ándros – Άνδρος

ντ

[nd]

 

nt

nd (nt)

Santorini – Sandoríni (Santorini) – Σαντορίνη

ντ (vierasp.)

[d]

 

nt

d

ntolmades – dolmádes  – ντολμάδες

Ξ/ξ

[ks]

ksii

x

ks

Xanthi – Ksánthi – Ξάνθη

Ο/ο

[o]

omikron

o

o

Ossa – Óssa – Όσσα

οι

[i]

 

oi

i

Voiotia – Viotía – Βοιωτία

οï

[oi]

 

oi

oloïdios – olóidios – ολόïδιος

ου

[u]

 

ou

u

Kouros – Kúros – Κούρος

Π/π

[p]

pii

p

p

Paros – Páros – Πάρος

Ρ/ρ

[r]

rhoo

r

r

Rodos – Ródos – Ρόδος

Σ σ ~ ς

[s]

sigma

s

s

Samos – Sámos – Σάμος

Τ/τ

[t]

tau

t

t

Tinos – Tínos – Τήνος

Υ/υ

[i]

ypsilon

y

i

Idra – Ídra – Ύδρα

υι

[ji]

 

yi

i

yiothesia – iothesía – υιοθεσία

Φ/φ

[f]

fii

f

f

Florina – Flórina – Φλώρινα

Χ/χ

[h]

khii

ch

h

Chalki – Hálki – Χάλκη

Ψ/ψ

[ps]

psii

ps

ps

Psara – Psará – Ψαρά

Ω/ω

[o]

oomega

o

o

Oropos – Oropós – Ωρωπός

 

Ilmaus ”(+ s:nen)” tarkoittaa esiintymistä soinnillisen äänteen, ”(+s:ton)” taas soinnittoman äänteen edellä. Soinnittomat äänteet ovat ne, jotka esitetään kirjaimilla θ, κ, ξ, π, σ, τ, ф, χ, ψ (siirtokirjoituksessa th, k, ks ~ x, p, s, t, f, h ~ ch, ps), ja lisäksi sanan loppu rinnastetaan tähän tilanteeseen.

Ilmaus ”(+ pehmeä)” tarkoittaa, että seuraa vokaali tai vokaaliyhdistelmä, joka ääntyy [e] tai [i] ja ”pehmentää” g:n j:ksi. Nämä ovat ε, αι, η, ι, υ, ει ja οι (SFS-siirtokirjoituksessa e tai i).

Ilmaus ”(vierasp.)” viittaa joihinkin esiintymiin vierasperäisissä sanoissa (ei kreikkalaisissa nimissä). Käytännössä tällainen esiintymä on yleensä sanan alussa.

Kreikkalaisten nimien kansainväliset asut

Tunnetut kreikkalaiset nimet esiintyvät usein kansainvälisessä käytännössä kokonaan tai osittain englantilaistetussa muodossa. Esimerkiksi etunimet Georgios (Jeórjios) ja Giorgos (Jórgos) esiintyvät usein muodossa George, nimi Aristotelis Onasis muodossa Aristoteles Onassis (englannissa Aristotle Onassis) jne. Usein on syytä noudattaa tällaista yleistä käytäntöä ja mainita kreikankielinen asu enintään sulkeissa.

Kreikka, vanha (grc) Greek, Ancient

Kuvaus

Kreikan kieli vanhalla ajalla ja keskiajalla

Kirjaimisto

Kreikkalainen

Siirtokirjoitus

Eri järjestelmiä, mutta erot melko pieniä

Lisämerkit
siirtokirjoituksessa

ē, ō, á ym. (ks. tekstiä; yleensä vain tieteellisessä tekstissä)

Ääntämyksestä

z [ts]

Esimerkkinimi

Κνωσσός ~ Knōssós ~ Knossos

 

Vanhasta kreikasta eli muinaiskreikasta käytetään myös nimitystä klassinen kreikka, mutta tämä nimitys varataan usein viittaamaan vain vanhan kreikan tiettyyn vaiheeseen (usein rajattuna vuosiin 510–323 eKr.).

Vanhan kreikan muotoja käytetään suomessa antiikin ja Bysantin kreikka­laisista nimistä, ellei niille ole vakiintunut sovinnaisasua (esim. Ateena, vanhaksi kreikaksi Athênai). Sovinnaisnimen sijasta käytetään siirto­kirjoi­tet­tua asua, jos nimi esiintyy kreikankielisessä tekstikatkelmassa.

Seuraavassa kuvataan vanhan kreikan tieteellinen siirtokirjoitus lähinnä suomalaisen standardin mukaan, mutta mukana on myös huomautuksia (ja Esimerkki-sarakkeessa sulkeissa esimerkkejä) englannin kielessä käytetyistä tavoista.

Vanhan kreikan siirtokirjoitus suomalaisen standardin mukaan

Kirjain t. yhdistelmä

Nimi.

Vastine

Engl.

Еsimerkki

Α α

alfa

a

 

Argolís – Ἀργολίς

αυ

 

au

 

Taurís – Ταυρίς

αυ ~ αϋ (eri tavuja)

 

ay

au

áypnos (áupnos) – ἄυπνος ~ ἄϋπνος

Β β

beeta

b

 

Babylōnía – Βαβυλωνία

Γ γ

gamma

g

 

Gyáros – Γυάρος

γγ

 

gg

ng

Paggaîon (Pangaîon) – Παγγαῖον

γκ

 

gk

nk

Ágkyra (Ánkura) – Ἄγκυρα

γξ

 

gks

nks

Sfígks (Sphínks) – Σφίγξ

γχ

 

gkh

nkh

Kegkhreaí (Kenkhreaí) – Κεγχρεαί

Δ δ

delta

d

 

Delfoí (Delphoí) – Δελφοί

Ε ε

epsilon

e

 

Éfesos – Ἔφεσος

ευ

 

eu

 

Eúboia – Εὔβοια

ευ ~ εϋ (eri tavuja)

 

ey

eu

eýs (eús) – ἐύς

Ζ ζ

zeeta

z

 

Zákynthos – Ζάκυνθος

Η η

eeta

ē

 

Ēlýsion – Ἠλύσιον

ηυ

 

ēu

 

grēûs – γρηῦς

ηυ ~ ηϋ (eri tavuja)

 

ey

eu

kêyks (kêuks) – κῆυξ

Θ θ

theeta

th

 

Thessalía – Θεσσαλία

Ι ι

ioota

i

 

Ithákē – Ἰθάκη

Κ κ

kappa

k

 

Knōssós – Κνωσσός

Λ λ

lambda

l

 

Lésbos – Λέσβος

Μ μ

myy

m

 

Mégara – Μέγαρα

Ν ν

nyy

n

 

Neméa – Νεμέα

Ξ ξ

ksii

ks

ks

Ksánthē – Ξάνθη

Ο ο

omikron

o

 

Óssa – Ὄσσα

ου

 

ū

ou

Ūranós (Ouranós) – Οὐρανός

ου ~ οϋ (eri tavuja)

 

oy

ou

oligóypnos (oligóupnos) – ὁλιγόϋπνος

Π π

pii

p

 

Páros – Πάρος

Ρ ρ

roo

r

r ~ rh

Ródos (Rhódos) – Ῥόδος

Σ σ

sigma

s

 

Spártē – Σπάρτη

Τ τ

tau

t

 

Tártaros ~ Τάρταρος

Υ υ

ypsilon

y

u

Pýlos (Púlos) – Πύλος

Φ φ

fii

f

ph

Fáros (Pháros) – Φάρος

Χ χ

khii

kh

 

Khíos – Χίος

Ψ ψ

psii

ps

 

Λειψοί – Leipsoí

Ω ω

oomega

ō

 

Zḗnōn – Ζήνων

 

Suomalainen siirtokirjoitusstandardi vastaa pääosin Suomessa vakiintuneita tapoja. Kuitenkin gammaa γ vastaa suomalaisessa käytännössä g:n ja k:n edellä n (esim. Ánkyra, ei Ágkyra), kuten englannin käytännössäkin. Lisäksi painomerkit ja muut kirjainten lisämerkit jätetään lähes aina pois paitsi tieteellisissä teksteissä ja joissakin hakuteoksissa. Taulukossa mainitut nimet siis kirjoitetaan yleensä Argolis, Tauris jne. Melko yleisiä kirjoitustapoja ovat x:n käyttö ks:n sijasta ja rh:n käyttö r:n tilalla (esim. Xanthe, Rhodos).

Standardin vuoden 2008 painoksen mukaan merkitään pituusmerkit (viiva ē:ssä, ō:ssa ja ū:ssa) ja painomerkit kaikkeen tekstiin, aiemmin vain tieteelliseen tekstiin. Vaatimus on jopa näin jyrkkä: ”Kun kreikan kieltä translitteroidaan tai transkriboidaan, aksentit merkitään oikeinkirjoituksen mukaisesti siitä riippumatta, miten ne on merkitty näkyviin käsiteltävässä tekstissä. Tarvittaessa aksentin käyttö tarkistetaan sanakirjasta.” Standardin mukainen menettely on:

– Kreikan okseía-painomerkkiä vastaa akuutti, joten esimerkiksi merkkiä ά vastaa á.
– Kreikan bareía-painomerkkiä vastaa gravis, joten esimerkiksi merkkiä vastaa ò.
– Kreikan perispōménē-painomerkkiä vastaa sirkumfleksi, joten esimerkiksi merkkiä vastaa ŷ.
– Jos siirtokirjoitettuun asuun tulisi sekä pituusmerkki että sirkumfleksi, jätetään pituusmerkki pois. Täten merkkiä ῆ vastaa ê, merkkiä ῶ vastaa ô ja yhdistelmää οῦ vastaa û.
– Hypogegramménēn eli iota subscriptumin (vokaalimerkin alla oleva pieni­kokoinen ioota ι) siirtokirjoitusvastine on piste kirjaimen alla. Esimerkiksi ᾍδης – Hạ́dēs, ᾠδή – ọ̄dḗ. Tämä voidaan toteuttaa kirjoittamalla kirjaimen jälkeen merkki U+0323 (combining dot below).
– Dasỳ pneûma eli spiritus asper (käännetyn pilkun tapainen merkki esimerkiksi kirjaimessa ἁ) esitetään h-kirjaimella, joka kirjoitetaan sanan alkuun, kun se liittyy sananalkuiseen vokaaliin, ja jätetään vaille vastinetta, kun se on roo-kirjaimen (ρ) päällä. Esimerkki: Ἑλλάς – Hellás.
– Psilòn pneûma eli spiritus lenis (pilkuntapainen merkki esimerkiksi kirjaimessa ἀ) jätetään vaille vastinetta.

Pituus- ja painomerkkejä ei yleensä kannata kirjoittaa yleiskieliseen tekstiin, varsinkaan, kun niiden käyttö aiheuttaisi sekä hämmennystä että sekavuutta, esimerkiksi samassa lauseessa voisi esiintyä sekä sovinnaisnimi Platon (Plátōn näyttäisi liian oudolta) että standardinmukainen asu Prōtagóras. Tämän kirjan nimiluettelossa esitetään kuitenkin kreikkalaiset nimet niin, että pituus- ja painomerkit ovat mukana. Periaatteessa vaakaviiva osoittaa pitkää vokaalia (esim. ē = ee), painomerkit (esim. á, ò, ŷ) taas erilaisia sävelkulkuja, mutta varsinkin sävelkulkujen noudattaminen on hyvin harvinaista.

Lähes kaikki tarvittavat tarkkeet voidaan kirjoittaa helposti standardin­mukaisella suomalaisella näppäimistöasettelulla. Kuitenkin kaksi tarketta (pituusmerkin ja akuutin) sisältävät ḗ ja ṓ joudutaan kirjoittamaan muilla keinoin.

Joskus esiintyy käytäntöä, jossa pituusmerkin sijalla on sirkumfleksi, esimerkiksi η:n vastineena ê oikean ē:n sijasta. Syynä on, että sirkumfleksin tuottaminen on teknisesti helpompaa.

Vanhaa kreikkaa olevat sanat lausutaan suomenkielisessä puheessa yleensä kirjoitusasun mukaan. Siirtokirjoituksen kirjaimille siis annetaan suomalaiset äännearvot. Pituus- ja painomerkeillä (jos niitä on käytetty) ei yleensä ole vaikutusta, vaan paino on ensimmäisellä tavulla, ja kaikki vokaalit lausutaan lyhyinä. Joissakin lyhyissä sanoissa saattaa vokaali kuitenkin ääntyä pitkänä, esimerkiksi nûs (nuus). Jos käytetään standardin mukaista menettelyä, jossa esiintyvät yhdistelmät gg ja gk, niin niissä g ääntyy äng-äänteenä.

Seuraava taulukko esittää tiivistetysti vanhan kreikan latinisoinnin, jota yleisesti noudatetaan englannin kielessä ja myös mm. biologiassa eliölajien tieteellisissä nimissä, joista noin puolet on latinisoitua kreikkaa. Kyse ei ole pelkästä siirtokirjoituksesta, vaan osittain myös mukauttamisesta latinan sanojen järjestelmään.

Taulukon ensimmäinen sarake esittää latinisoidussa asussa esiintyvän kirjaimen tai kirjainyhdistelmän. Toinen sarake esittää sen vastineen kreikkalaisen nimen siirtokirjoituksessa suomalaisen standardin mukaan. Siinä esiintyviä pituus- ja painomerkkejä ei yleensä käytetä, paitsi tieteessä. Kolmas sarake esittää vastaavat kreikan kirjaimet. Viimeisessä sarakkeessa on esimerkkisana kolmessa eri asussa.

Vanhan kreikan latinisointi (mm. englannissa)

Lat.

Suom.

Kreik.

Еsimerkki (latinisoitu, translitteroitu, kreikkalainen)

ae

ai

αι

Aeschylus ~ Aiskhýlos ~ Αἰσχύλος

c

k

κ (kappa)

Socrates ~ Sōkrátēs ~ Σωκράτης

ch

kh

χ (khii)

Telemachus ~ Tēlémakhos ~ Τηλέμαχος

-i

-oi

- οι

Delphi ~ Delfoí (Delphoí) ~ Δελφοί

j

i

ι (ioota)

Japetus ~ Iapetós ~ Ἰαπετός

-o

-ōn

- ων

Plato ~ Plátōn ~ Πλάτων

oe

oi

οι

Oedipus ~ Oidípūs (Oidípous) ~ Οἰδίπους

-on

-um

-ον

Byzantium ~ Byzántion ~ Βυζάντιον

ph

f

φ (fii)

Aphrodite ~ Afrodítē (Aphrodítē)~ Ἀφροδίτη

rh

r

Carrhae ~ Kárrai ~ Κάῤῥαι

-us

-os

-ος

Cronus ~ Krónos ~ Κρόνος

x

ks

ξ (ksii)

Praxiteles ~ Praksitélēs (Praxitélēs) ~ Πραξιτέλης

 

Lisäksi i esiintyy usein ei:n tilalla, esim. Epirus, kreikaksi Epeiros. Lati­ni­soi­dus­sa nimessä saattaa sananloppu -us johtua myös kreikan sananlopusta -ūs (-ous), kuten Oedipus-esimerkki osoittaa. Englannissa monissa antiikin nimissä esiintyy muitakin muutoksia kuin edellä kuvatut; esimerkiksi Oidipus-nimestä käytetään myös muotoa Oedipe.

Kreikasta peräisin olevien lainasanojen asu poikkeaa osittain kreikan siirtokirjoituksesta. Lainasana mukautetaan suomen äänne- ja kirjoitus­järjestelmään. Tämä poikkeaa vanhan kreikan siirtokirjoituksesta siten, että khiitä χ vastaa k (ei kh), theetaa θ t (ei th) ja zeetaa yleensä ts (joskus z). Esimerkkejä erisnimistä ja lainasanoista:

– Khrysostomos – krysanteemi
– Theofilos – teologia
– Zeus – tseiini.

Kroatia (hr) Croatian

Kuvaus

Mm. Kroatiassa puhuttu slaavilainen kieli, joka on hyvin läheistä sukua serbialle; ne luettiin aiemmin samaksi kieleksi (serbokroaatti)

Lisämerkit

č [tš], ć [tšj], đ [dž], š, ž

Ääntämyksestä

c [ts]

Esimerkkinimi

Čakovec [tšakovets]

 

Kroatian ulkopuolella korvataan đ-kirjain usein yhdistelmällä dj. Usein myös tarkkeet jätetään pois. Kroatialaisten nimien lopussa -c on useimmiten -ć väärin kirjoitettuna, mutta kroatialainen nimi on saattanut myös sopeutua uuteen ympäristöön niin, että loppu-c on siinä oikein.

Kurdi (ku) Kurdish

Kuvaus

Laajalla alueella (mm. Turkissa ja Irakissa) puhuttu kieli

Kirjaimisto

Arabialainen (persialaista muistuttava), kyrillinen (kyrillinen kurmancî) ja kaksi latinalaista (yekgirtu ja latinalainen kurmancî).

Lisämerkit

ê, î, û, ç [tš], ş [š] (latinalaisessa kurmancîssa)

Esimerkkinimi

Melayê Cizîrî ~ Melayé Jizírí

Latinalainen kurmancî (eli hawar) käyttää tarkkeellisia kirjaimia ê, î ja û merkitsemään laadultaan toisenlaisia vokaaleita kuin tarkkeettomat. Yekgirtu käyttää akuuttia samaan tarkoitukseen: é, í, ú. Lisäksi latinalaisen kurmancîn merkkejä c [dž], ç, j [ž], ş ja vastaavat yekgirtússa j, c, jh ja sh.

Latina (la) Latin

Kuvaus

Muinaisen Rooman kieli, nykyisin osittain tieteen kielenä

Lisämerkit

Klassillisessa latinassa: ei mitään
Myöhempinä aikoina: æ, œ, ë
Kieliopeissa, sanakirjoissa yms.: pituus- ja painomerkit

Ääntämyksestä

ae [ee], c [k], ch [k], oe [ee], ph [f], qu [kv], th [t], z [ts]

Jakamattomia

ch, ph, th

Esimerkkinimi

Gaius Julius Caesar [gaijus julius keesar]

Nykyaikaisessa latinan kirjoittamisessa käytetään usein treemaa e:n päällä (ë, esimerkiksi aër ’ilma’) osoittamassa, että e ääntyy erikseen eikä yhdessä edeltävän a:n tai o:n kanssa. Muutoin yhdistelmät ae ja oe ääntyvät joko pitkänä e:nä tai (enemmän klassista ääntämystä tavoiteltaessa) diftongeina ai ja oi (tai jopa diftongeina ae ja oe). Tämän osoittamiseksi ne saatetaan kirjoittaa ligatuurin tavoin kirjaimilla æ ja (harvoin) œ. Tätä tapaa käytetään varsinkin latinan sanojen tai latinalaisperäisten sanojen hiukan vanhahtavassa kirjoitustavassa brittienglannissa, esimerkiksi encyclopædia, Cæsar, fœdus.

Alun perin latinassa käytettiin vain isoja kirjaimia. I oli sekä i-vokaalin että j-konsonantin merkki, ja V tarkoitti sekä u-vokaalia että v-konsonanttia. Nykyisin on tapana erottaa toisistaan i ja j, mutta jonkin verran esiintyy käytäntöä, jossa j:tä ei käytetä (vaan kirjoitetaan esim. Iulius). Tapana on myös erottaa u ja v toisistaan, kuitenkin siten, että u:ta käytetään konsonantin merkkinä yhdistelmässä qu. Jos latinaa kirjoitetaan vain isoin kirjaimin, saatetaan tyylisyistä (vanhan ns. monumentaalikirjoituksen jäljittelemiseksi) käyttää U:n tilalla V:tä ja J:n tilalla I:tä, esimerkiksi IVLIVS = Julius.

Eläin-, kasvi- ja muiden eliölajien tieteelliset nimet kuten Homo sapiens ovat muodoltaan latinaa, ja niitä usein sanotaankin latinalaisiksi nimiksi. Niiden aineksista kuitenkin noin puolet on otettu muinaiskreikasta ja merkittävä osa nykykielistä. Kuten tarkkeiden kuvauksessa selostettiin, tieteellisissä nimissä ei käytetä muita tarkkeellisia kirjaimia kuin ë.

Latinassa käytetään eräitä ääntämystä osoittavia tarkkeita mm. latinan sanakirjoissa, kieliopeissa ja oppikirjoissa, joskus myös esitettäessä tieteellisiä nimiä esimerkiksi kasviopin kirjoissa. Nämä tarkkeet eivät kuulu itse latinan kirjoitukseen, vaan ne ovat verrattavissa sanan jälkeen annettavaan erilliseen ääntämisohjeeseen:

– Tavallisin merkintätapa on, että vokaali osoitetaan pitkäksi pituusmerkillä (vaakaviivalla) sen päällä, esimerkiksi ā.
– Vokaali saatetaan myös erikseen osoittaa lyhyeksi lyhyysmerkillä, esi­mer­kik­si ă.
– Vielä voidaan käyttää akuuttia painollisen vokaalin päällä, esimerkiksi Taráxacum.

Pituusmerkkiä ja akuuttia voidaan käyttää yhdessäkin, esimerkiksi bonṓrum. Tämä tuottaa usein isoja teknisiä ongelmia, koska kaikki tällaiset yhdistelmät eivät edes kuulu Unicodeen erillisinä merkkeinä, vaan ne on osittain muo­dos­tet­ta­va yhdistyvien tarkkeiden avulla, jolloin ulkoasu voi olla huono.

Latinan ääntämys on vaihdellut eri aikoina ja eri maissa. Esimerkiksi c-kirjain luetaan antiikkia jäljittelevässä ääntämyksessä aina [k], mutta e:n ja i:n edellä lääketieteen latinassa yleensä [s], musiikissa taas italian tapaan [tš]. Biologiassa voi olla parasta lukea eliöiden tieteellisissä nimissä yhdistelmät ch, ph, th, ae ja oe aivan kirjoitusasun mukaan. Koska kyseisiä nimiä käytetään ensi sijassa kirjoitettuina, on tärkeää, että kuulija hahmottaa kirjoitusasun mahdollisimman tarkasti oikein.

Latvia (lv) Latvian

Lisämerkit

ā, ē, ī, ū (tarkoittavat pitkiä vokaaleita)
č [tš], š, ž
ģ, ķ, ļ, ņ (tarkkeena sedilji, osoittaa liudennusta)

Ääntämyksestä

c [ts], z [z]

Esimerkkinimi

Vīķe-Freiberga [viikje freiberga]

Kirjaimessa ģ on sedilji, vaikka se onkin (g:n muodon takia) sijainniltaan ja muodoltaan erikoinen. Vastaavassa isossa kirjaimessa (Ģ) sedilji on normaali.

Aiemmin käytettiin myös sedilji-r:ää ŗ (liudentuneen r:n merkkinä), mutta vuonna 1957 se virallisesti korvattiin r:llä. Samalla korvattiin yhdistelmä ch h:lla. Näitä muutoksia ei kaikkialla hyväksytty.

Latvian kielessä yleensä mukautetaan vierasnimet kielen omaan järjestelmään. Esimerkiksi Martti Ahtisaari on latviaksi Marti Ahtisāri. Ks. liettuan kielen kuvauksessa esitettyä huomautusta.

 

Letzeburg (lb) Letzeburgesch

Kuvaus

Luxemburgissa puhuttu saksansukuinen kieli

Lisämerkit

é [e], ë [ö], ä [e ~ ä]

Ääntämyksestä

ch [h], che [š], chi [š], sch [š]

Jakamattomia

ch, sch

Esimerkkinimi

Lëtzebuerg [lötzebuerg]

Liettua (lt) Lithuanian

Lisämerkit

ą [aa], č [tš], ė [ee], į [ii], š, ų [uu], ū [uu], ž

Ääntämyksestä

c [ts], o [oo], y [ii], z [z]

Esimerkkinimi

Panevėžys [paneveežiis]

Liettuassa vokaalin pituutta osoittavien tarkkeiden käyttö riippuu vokaalista: a:ssa ja i:ssä on ogonek, e:ssä yläpuolinen piste ja u:ssa joko ogonek tai pituusmerkki; o:ssa ei ole tarketta (se ääntyy liettuassa aina pitkänä).

Liettuan kielessä yleensä mukautetaan vierasnimet kielen omaan järjestelmään. Esimerkiksi Martti Ahtisaari on liettuaksi Martis Ahtisaris. Jos liettuankielisessä tekstissä esiintyviä muunkielisiä nimiä tarvitaan suomen­kieli­seen tekstiin, on siis ensin selvitettävä niiden alkuperäinen asu. Tässä auttaa usein se, että etsitään nimi liettuankielisestä Wikipediasta lt.wikipedia.org ja sitten seurataan linkkejä muunkielisiin versioihin.

Makedonia (mk) Macedonian

Kuvaus

Makedoniassa ym. puhuttu slaavilainen kieli

Kirjaimisto

Kyrillinen

Siirtokirjoitus

Mm. suomalainen standardi ja Makedonian virallinen tapa

Lisämerkit suom.
siirtokirjoituksessa

č [tš], š, ž, ’ (heittomerkki)

Esimerkkinimi

Галичица ~ Galičica ~ Galichica [galitšitsa]

Suomalaisen standardin mukainen makedonian siirtokirjoitus on sama kuin venäjän eräin poikkeuksin ja lisäyksin. Toisaalta Makedoniassa on oma virallinen tapansa, jota käytetään mm. passeissa. Seuraavaan taulukkoon on otettu näiden tapojen erot sekä sellaiset kyrilliset kirjaimet, joita ei esiinny venäjässä tai jotka suomalaisen standardin mukaan siirtokirjoitetaan toisin kuin venäjässä.

Makedonian siirtokirjoitustapojen vertailu

Kyrill.

Ääntämys

Maked.

Suom.

Huomautuksia siirtokirjoituksesta

е

e

e

e

Ei koskaan je kuten osittain venäjässä

ѓ

dj

gj

g’

 

ж

ž

zh

ž

 

ѕ

dz

dz

dz

 

ј

j

j

j

 

љ

lj

lj

lj

 

њ

nj

nj

nj

 

ќ

kj

kj

k’

 

ц

ts

c

c

Ei ts kuten venäjässä

ч

ch

č

Ei tš kuten venäjässä

џ

dzh

 

ш

š

sh

š

 

 

Malaiji (ms) Malay

Kuvaus

Indonesiassa ja Malesiassa; Indonesiassa puhuttua muotoa kutsutaan yleensä indonesiaksi, ja sillä on oma kielitunnus id

Kirjaimisto

Latinalainen, aiemmin arabialainen, joka edelleen osittain käytössä

Lisämerkit

Ei ole

Ääntämyksestä

c [tš], j [dž], y [j]

Esimerkkinimi

Putrajaya [putradžaja]

Malta (mt) Maltese

Kuvaus

Maltalla puhuttu arabiansukuinen kieli

Lisämerkit

ċ [tš], ġ [dž], ż [z] (yläpisteellisiä), ħ (poikkiviiva-h)

Esimerkkinimi

Ħaż-Żebbuġ [haz zebbudž]

Maori (mi) Maori

Kuvaus

Uudessa-Seelannissa ja Cookinsaarilla

Lisämerkit

ā, ē, ī, ō, ū (pitkiä vokaaleja)

Esimerkkinimi

Ngāti Kahungunu

Pituusmerkin tilalla esiintyy käytännössä usein treema tai sirkumfleksi tai vokaalin kahdentaminen tai ei mitään: Māori ~ Mäori ~ Mâori ~ Maaori ~ Maori. Kielen ja kansan nimitys ”maori” voidaan tulkita sovinnaisnimeksi ja kirjoittaa ilman pituusmerkkiä.

Mongoli (mn) Mongolian

Kuvaus

Mongoliassa ja Kiinassa

Kirjaimisto

Mongolialainen (Kiinassa) ja kyrillinen (Mongoliassa); myös muita järjestelmiä käytössä

Siirtokirjoitus

Useita järjestelmiä

Lisämerkit
siirtokirjoituksessa

Riippuvat järjestelmästä; BGN/PCGN:ssä ï, ö, ü ja ’ (heittomerkki), mutta usein tarkkeet jätetään pois

Esimerkkinimi

Мөрөн ~ Mörön ~ Moron

Montenegro (srp) Montenegrin

Kuvaus

Montenegrossa puhuttu kielimuoto; läheistä sukua serbialle

Kirjaimisto

Latinalainen ja kyrillinen

Siirtokirjoitus

Kyrillinen teksti siirtokirjoitetaan kielen latinalaisen kirjoitusasun mukaan (ks. serbiaa koskevia tietoja)

Lisämerkit
 

č [tš], ć [tšj], đ [dž], š, ž,
ś [sj], ź [zj] (kyrillisinä с́/С́ and з́/З́)

Esimerkkinimi

Mojkovac ~ Мојковац [moikovats]

Norja (no) Norwegian

Kuvaus

Yleisin muoto kirjanorja (bokmål, tunnus nb), toinen virallinen muoto uusnorja (nynorsk, tunnus nn)

Lisämerkit

å [o], æ [ä], ø [ö]

Ääntämisestä

sje [še], sji [ši], ske [še], ski [ši], skj [š]

Esimerkkinimi

Tønsberg [tönsberg]

Oksitaani (oc) Occitan

Kuvaus

Etelä-Ranskassa, Espanjassa ja Italiassa puhuttu romaaninen kieli

Lisämerkit

á, à, ç, é, è, í, ï, ó, ò, ú, ü, · (rivinkeskinen piste, yhdistelmissä n·h ja s·h)

Ääntämisestä

Kirjoituksen ja ääntämyksen suhde vaihtelee murteittain ja noudattaa suurin piirtein ranskan, espanjan tai italian järjestelmää.

Esimerkkinimi

Bossòst

Oksitaanista käytetään myös nimitystä provensaali (Provençal) ja langue d’oc, mutta näitä voidaan pitää myös oksitaanin muotojen (murteiden) niminä. Murteiden välillä on huomattavia eroja, myös oikeinkirjoituksessa. Oksitaailla on virallinen asema vain Val d’Aranissa Espanjassa.

Paštu (ps) Pashto

Kuvaus

Afganistanissa ja Persiassa puhuttu persian sukuinen kieli; toinen nimi: afgaani

Kirjaimisto

Arabialainen, enemmän merkkejä kuin arabiassa

Siirtokirjoitus

YK:n suosittama järjestelmä, käytössä kartoissa ym.;
lisäksi yksinkertaistettuja englantiin pohjautuvia järjestelmiä

Lisämerkit
siirtokirjoituksessa

ā, ū, ī, ē (pitkiä vokaaleita)
ê (sirkumfleksi-e)
ḩ, ş, ţ, z̧ (tarkkeena sedilji; z̧ toteutettava yhdistelmänä)
s̄, z̄ (tarkkeena yläviiva; toteutettava yhdistelminä)
ḏ, ṉ, ṟ, ṯ, ẕ (tarkkeena alaviiva)
s͟h, z͟h (merkkipareja, joilla yhteinen alaviiva)

’ (heittomerkki)
‘ (käänteinen heittomerkki)

Esimerkkinimi

Mazār-i-Sharīf ~ Mazar-i-Sharif [mazaar i šariif]

Osa alueen nimien vaihtelusta johtuu siitä, että nimet ilmoitetaan milloin paštun, milloin persian (darin) mukaisessa muodossa. Molemmat ovat Afganistanin virallisia kieliä.

Siirtokirjoituksessa s͟h (z͟h) koostuu s:stä (z:sta) ja h:sta, joiden välissä on yhdistyvä kahden merkin alaviiva U+035F. Jos sen käyttö tuottaa liiaksi vaikeuksia, lienee parasta kirjoittaa sh (zh) ja alleviivata molemmat merkit: sh (zh).

Persia (fa) Persian

Kuvaus

Lähinnä Iranissa eli entisessä Persiassa; toinen nimi: farsi

Kirjaimisto

Arabialainen, sisältää enemmän merkkejä kuin arabiassa

Siirtokirjoitus

YK:n suosittama järjestelmä, käytössä kartoissa ym.;
lisäksi yksinkertaistettuja englantiin pohjautuvia järjestelmiä

Lisämerkit
siirtokirjoituksessa

ā, ū, ī (pitkiä vokaaleita)
á (akuutti-a)
ḩ, ş, ţ, z̧ (tarkkeena sedilji; z̧ toteutettava yhdistelmänä)
s̄, z̄ (tarkkeena yläviiva; toteutettava yhdistelminä)
ẕ (alaviiva-z)

’ (heittomerkki)
‘ (käänteinen heittomerkki)

Esimerkkinimi

Esfahān ~ Esfahan

YK:n paikannimikonfererenssi hyväksyi vuonna 2012 uuden, Iranin eh­dot­ta­man persian siirtokirjoitusjärjestelmän, joka poikkeaa aiemmasta huomattavasti. Siinä käytetään vain seuraavia lisämerkkejä: ’ (heittomerkki, glottaaliklusiilin merkki), ā (pitkä a), š, ž ja č [tš].

Portugali (pt) Portuguese

Kuvaus

Portugalissa, Brasiliassa ym.

Lisämerkit

á, é, í, ó, ú (painollisia vokaaleita)
ê, ô (painollisia, brasilianportugalissa)
ã, õ (nasaalisia eli nenässä ääntyviä)
ç [s]
ü [u]

Ääntämisestä

ce [se], ch [š], ci [si], j [ž], y [j], z [z]

Esimerkkinimi

Bragança [bragansa]

Puola (pl) Polish

Lisämerkit

ą, ć, ę, ł, ń, ó, ś, ź (akuutti-z), ż (yläpiste-z)

Ääntämisestä

c [ts], ch [h], cz [tš], rz [ž], sz [š]

Esimerkkinimiä

Białowieża [bialovieza], Szczecin [štšetsin]

Puolalaisten nimien ääntäminen puolan mukaisesti (esim. [bjawovjézja]) on vaativaa ja voi muuttaa nimet lähes tunnistamattomiksi useimmille suoma­laisille. Siksi ne on yleensä paras lausua suomenkielisessä puheessa kuten kirjoitetaan. Kuitenkin voi ottaa huomioon yllä esitetyt ohjeet, joiden on tarkoitus lähinnä helpottaa lausumista.

Ranska (fr) French

Lisämerkit

à, â, ç [s], è, é, ê, ë, ï, î, ô, ù [y], û [y], ü [y], ÿ [i], œ [ö]

Ääntämisestä

ai [e], au [o], ay [ei], ce [se], ch [š], ci [si], eu [ö], ge [že], gi [ži], h [–], j [ž], oi [ua], ou [u], ph [f], qu [k], u [y], y [i ~ j], z [z]
-e, -es, -r, -s, -t, -x, -z eivät yleensä äänny

Jakamattomia

ch, gn, ph

Esimerkkinimi

Champs-Élysées [šãzelizee]

Tarkkeet

Ranskassa käytetään e-kirjaimessa eri tarkkeita, ja käyttö on tarkistettava luotettavista lähteistä. Etenkin é ja è sekoittuvat usein toisiinsa. Huomaa, että a:ssa ja u:ssa voi olla gravis (à, ù), mutta ei ranskassa koskaan akuuttia.

Paino ja sen vaikutus

Kun ranskan sanaa käytetään ja taivutetaan suomen kielessä, painon tul­ki­taan olevan viimeisellä tavulla. Ranskassa ei ole sanapainoa, vaan paino on yhtenä kokonaisuutena lausuttavan lauseenosan lopputavulla, mutta tämä merkitsee, että kun nimi lausutaan erikseen, paino on sen lopputavulla. Jos lopputavu loppuu ääntämyksessä vokaaliin, se tulkitaan suomen tai­vu­tuk­sen kannalta pitkäksi, esim. Dumas [dymaa] : Dumas’han [dymaahan].

Ranskan oikeinkirjoitusuudistus

Vuonna 1990 tehtiin ranskan oikeinkirjoituksen uudistus, jonka on omak­su­nut merkittävä osa kielenkäyttäjistä, mutta ei enemmistö.

Suomalaisesta näkökulmasta olennaisinta on, että uudistuksen mukaan sirkumfleksi jätetään lähes kaikissa tapauksissa pois i- ja u-kirjaimesta eli î ja û korvataan i:llä ja u:lla. Toisaalta sirkumfleksi voidaan säilyttääkin. Niinpä voidaan kirjoittaa ragout tai ragoût, fraiche tai fraîche jne. Suomen kielessä ei liene mitään syytä käyttää sirkumfleksia tällaisissa tapauksissa, koska se vain mutkistaa kirjoitusasua. Muut tarkkeet on tietenkin säilytettävä, esi­mer­kik­si crème fraiche. Lisäksi uudistuksen sääntöjen mukaan sirkum­flek­si u:n tai i:n päällä on säilytettävä eräissä verbinmuodoissa sekä muu­ta­mis­sa tapauksissa, joissa sirkumfleksi erottaa muuten samanlaiset sanat toisistaan (dû, mûr, sûr, jeûne, eräät croitre-verbin muodot).

Muita muutoksia ovat:

– Yhdysmerkin käyttö lukusanoissa, esimerkiksi vingt-et-un ’21’ (ennen myös vingt et un).
– Akuutin vaihtaminen gravikseksi (é → è) eräissä muodoissa, jotta saman sanan eri muodoilla olisi yhtenäisempi asu, esimerkiksi évènement (← événement).
– Treeman kirjoittaminen u:n eikä e:n tai i:n päälle yhdistelmissä güe ja güi (ennen guë ja guï), esimerkiksi aigüe (← aiguë).

Tietoja uudistuksesta on sivustossa www.orthographe-recommandee.info (ranskaksi).

 

Retoromaani (ca) Raeto-Romance

Kuvaus

Sveitsissä ja lähialueilla puhuttu ranskan sukuinen kieli

Lisämerkit

à, é, è, ì, ò, ù, ä [e ~ ä], ö, ü [y]
(lisämerkkien joukko riippuu murteesta)

Ääntämyksestä

ce [tse], ch [tš], che [ke], ci [tsi], ge [dže], gi [dži], h[–], sch [š], z [ts]

Jakamattomia

ch, sch

Esimerkkinimi

Grischun [grišun] (Graubündenin kantonin nimi retoromaaniksi)

Romania (ro) Rumanian

Kuvaus

Romaniassa ja Moldovassa puhuttu romaaninen kieli

Kirjaimisto

Latinalainen (Transnistriassa myös kyrillinen)

Lisämerkit

ă [ə] (lyhyysmerkki-a), â [i] (sirkumfleksi-a), î, ş [š], ţ [ts],
joskus akuutti tai gravis

Ääntämisestä

ce [tše], ch [k], ci [tši], ge [dže], gh [g], gi [dži], j [ž], y [j], z [z]

Jakamattomia

ch, gh

Esimerkkinimi

Timişoara [timišoara]

Moldovassa puhuttu romania erotetaan nykyisin vielä joskus omaksi kieli­muodokseen (moldova). Moldovasta tosiasiallisesti eronneella Trans­nist­rian alueella kirjoitetaan romaniaa myös kyrillisin kirjaimin.

Kirjaimet ş ja ţ sisältävän Romanian standardointijärjestön kannan mukaan alapilkun, ei sediljiä. Sedilji on koettu vieraaksi vaikutteeksi. Unicodessa on tämän takia alapilkku-s ja alapilkku-t omina merkkeinään, mutta yleensä niitä ei käytetä.

Kirjain j ääntyy sanan lopussakin konsonanttina, joten taivutetaan esimerkiksi Cluj : Clujin (ei Cluj’ssa tms.).

Joskus romanian kielessä käytetään akuuttia tai gravista painollisen vokaalin päällä erottamassa muuten samoin kirjoitettavia sanoja, esimerkiksi copíi (~ copìi), cópii (~ còpii).

Romanikieli (rom) Romany

Kuvaus

Romanien eli mustalaisten puhuma kieli, josta on eri maissa eri muunnelmia

Lisämerkit

ȟ, š, ž, ä, ö (Suomessa puhutussa romanikielessä)
ć, č, ê, ǧ, î, ǩ, ľ, ň, p̈, ŕ, ř, ś, š, ť, ü, ź, ž, ä (kansainvälisessä aakkostossa)

Esimerkkinimi

Sar me sikjavaa romanes (kirjan nimi)

Kirjaimia š ja ž käytetään vain yhdistelmissä tš ja dž. Hattu-h ȟ esiintyy vain Suomessa puhutussa romanikielessä, ja se yhä puuttuu monista fonteista. Sen tilalla käytetään muissa kirjoitustavoissa kirjainta x tai merkkiparia ch.

Suositellussa kirjoitusjärjestelmässä pitkät vokaalit merkitään kuten suomessa eli kahdentamalla vokaali: aa, ee jne. Käytössä on myös tapa, jossa pituus ilmaistaan pituusmerkillä: ā, ē jne.

Verkossa on Lyhyt Suomen romanikielen kielioppi (215 sivua) osoitteessa scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk24/.

Ruotsi (sv) Swedish

Lisämerkit

á, é, å, ä, ö

Ääntämisestä

ce [se], ci [si], cy [sy], dj [j], ge [je], gi [ji], gj [j], gy [jy], gä [jä ~ je], gö [jö], hj [j], ke [tše], ki [tši], kj [tš], ky [tšy], kä [tšä ~ tše], kö [tšö], lg [lj], lj [j], o [o ~ u], rg [rj], sch [š], sj [š], ], ske [še], ski [ši], skj [š], sky [šy], skä [šä ~ še], skö [šö], stj [s], tj [tš], z [s], å [o], ä [ä ~ e]

Jakamattomia

dj, gj, hj, lj, sch, sj, ske, ski, skj, sky, skä, skö, stj, tj

Esimerkkinimiä

Åberg [oobärj], Linné [linnee], Collán [kollaan], Sävsjö [seevšöö]

 

Ruotsinkieliset nimet pyritään suomenkielisessä puheessa lausumaan koulussa opetetun (suomen)ruotsin sääntöjen mukaisesti. Kuitenkin yleensä paino on ensimmäisellä tavulla.

Monista Suomessa ja Ruotsissa käytetyistä sukunimistä on käytössä sekä tarkkeeton että tarkkeellinen versio. Esimerkiksi Linden-nimisiä on Suomen väestörekisterissä noin 2 100, Lindén-nimisiä noin 2 700. Kirjoitusasu on periaatteessa tarkistettava kunkin henkilön osalta erikseen.

Ruotsinkieliset nimet ovat usein helposti tunnistettavissa yhdyssanoiksi. Tällöin niitä on luonnollista käsitellä tavutuksessa yhdyssanoina ja jakaa esimerkiksi mieluummin Wahl-sten kuin Wahls-ten.

Saamen kielet (sme, smn, sms) Sami languages

Kuvaus

Suomen kielen melko etäisiä sukukieliä, joita puhutaan Euroopan pohjoisimmissa osissa

Kirjaimisto

Latinalainen (kildininsaamessa kyrillinen)

Lisämerkit

pohjoissaame: á, č, đ, ŋ, š, ŧ, ž

inarinsaame: á, â, č, đ, š, ž, ä

koltansaame: â, č, đ, ǥ, ǧ, ǩ, ŋ, õ, š, ž, ʒ, ʒ, ǯ, å, ä, ´ (akuutti)

Esimerkkinimi

Anár (sme) ~ Aanaar (smn) ~ Aanar (sms) (Inarin saamenkielisiä nimiä)

Saamen kieliä on noin kymmenen; määrä riippuu osittain siitä, mitkä muodot katsotaan omiksi kielikseen, osittain siitä, mitkä kielet katsotaan vielä eläviksi. Ne ovat keskenään varsin erilaisia, vaikka niistä on aiemmin käytetty yhteisnimitystä saamen kieli tai lapin kieli. Myös kirjoitus­järjes­telmissä on huomattavia eroja.

Suomessa puhutuin saamen kielistä on pohjoissaame (kielitunnus sme tai se). Lisäksi puhutaan inarinsaamea (smn) ja koltansaamea (sms).

Saamenkieliset nimet kirjoitetaan usein eri tavoin typistetyissä muodoissa. Yksi syy on, että monet Suomessa käytetyt tietojärjestelmät – jopa väestörekisteri – eivät mahdollista kaikkien tarvittavien merkkien käyttöä.

Suomalainen monikielinen näppäimistö on suunniteltu sellaiseksi, että sillä voi kirjoittaa saamen kielten kaikki latinalaiset kirjaimet. Windowsissa on myös näppäimistömäärittely ”suomi ja saame”, mutta se on rajoittuneempi ja vähemmän luonnollinen.

Fonttien kirjainvalikoimien kannalta ongelmallisimmat merkit ovat koltansaamen kirjaimet poikkiviiva-g ǥ, hattu-g ǧ, hattu-k ǩ, ezh ʒ ja hattu-ezh ǯ.

Saksa (de) German

Kuvaus

Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä ym.

Lisämerkit

ä [e], ö, ü [y], ß [s]

Ääntämyksestä

ce [tse], ch [h], ci [tsi], chs [ks], ei [ai], ie [ii], sch [š], th [t], v [f], w [v], z [ts]
h vokaalin ja konsonantin välissä ei äänny, osoittaa vokaalin pitkäksi

Jakamattomia

ch, sch

Esimerkkinimi

Arthur Schopenhauer [artur šoopenhauer]

Kirjaimet ä, ö ja ü tulkitaan saksassa a:n, o:n ja u:n muunnelmiksi, Umlaut-kirjaimiksi. Jos näitä kirjaimia ei voida käyttää, on yleisenä tapana korvata ne yhdistelmillä ae, oe ja ue. Englannin kielessä niin tehdään usein muutenkin, ja saksalaisperäisestä nimestä on voinut tuotenimi tms. sellaisessa asussa (esimerkiksi Hoehn). Vanhoissa nimissä voi esiintyä mm. oe virallisessa saksalaisessakin asussa (esimerkiksi Dieter Moebius).

Vuonna 1901 vahvistettiin saksan oikeinkirjoituksen säännöt, mutta 1990-luvulla aloitetussa uudistuksessa (Rechtschreibreform) muutettiin muun muassa ß:n käytön sääntöjä (ks. kaksois-s:n kuvausta tässä kirjassa) ja ison kirjaimen käyttöä sanojen alussa. Uudistus on herättänyt paljon vastustusta, joten kirjavuutta esiintyy. Uudistuksesta kerrotaan sivustossa ‌www.‌ids-mannheim‌.de/‌reform/.

Sanskrit (sa) Sanskrit

Kuvaus

Intiassa puhuttu kieli, joka on tärkeä indoeurooppalaisten kielten tutkimuksessa ja kulttuurihistoriassa

Kirjaimisto

Devanagari (devanāgarī)

Siirtokirjoitus

IAST (International Alphabet of Sanskrit Transliteration)

Lisämerkit
siirtokirjoituksessa

ā [aa], ḍ, ḥ, ī [ii], ḷ, ḹ [ll], ṃ, ṇ, ṅ, ñ [nj], ṛ, ṝ [rr], ś, ṣ, ṭ, ū [uu]
 

Esimerkkinimi

Pāṇini [paanini]

Tieteessä, kulttuurihistoriassa ym. käytetään tarkkeita vaihtelevassa määrin (esim. Kama Sutra ~ Kamasutra ~ Kāmasūtra). Suomessa esiintyy myös käy­tän­töä, jossa kansainvälisten järjestelmien sh:n, ch:n ja j:n tilalla on š, tš ja dž.

Serbia (sr) Serbian

Kuvaus

Serbiassa ja lähialueilla puhuttu slaavilainen kieli; läheistä sukua kroatialle (aiemmin luettu sen kanssa samaksi kieleksi serbokroaatiksi)

Kirjaimisto

Kyrillinen ja latinalainen

Siirtokirjoitus

Kyrillinen teksti siirtokirjoitetaan kielen latinalaisen asun mukaan

Lisämerkit

č [tš], ć [tšj], đ [dž], š, ž

Ääntämyksestä

c [ts]

Esimerkkinimi

Пожаревац ~ Požarevac [požarevats]

Serbian kyrillisen ja latinalaisen kirjoitusasun vastaavuus poikkeaa venäjän suomalaisesta translitteroinnista seuraavilta osin:

– ҕ siirtokirjoitetaan đ (poikkiviiva-d, isona Đ); käytännössä sen tilalla käy­te­tään usein dj-yhdistelmää, esimerkiksi Djilas (oikeammin Ðilas)
– е siirtokirjoitetaan aina e:llä
– ј siirtokirjoitetaan j
– љ siirtokirjoitetaan lj
– њ siirtokirjoitetaan nj
– һ siirtokirjoitetaan ć
– ц siirtokirjoitetaan c (ei ts)
– ч siirtokirjoitetaan č (ei tš)
– џ siirtokirjoitetaan dž.

Käytännössä serbialaiset nimet kirjoitetaan usein niin, että tarkkeita jätetään pois. Hyvin yleinen serbialainen sukunimen loppu on -ić, joka usein kirjoitetaan virheellisesti -ic.

Slovakki (sk) Slovak

Kuvaus

Lähinnä Slovakiassa puhuttu slaavilainen kieli, joka on melko läheistä sukua tšekille

Lisämerkit

á, é, í, ó, ú, ý (pitkiä vokaaleita)
ä [ä ~ e]
ô [uo]
ŕ [rr]
č [tš], š, ž (tarkkeena hattu)
ď [dj] (hattu-d, isona Ď)
ĺ [ll] (hattu-l, isona Ľ; tarke näkyy siis pilkkumaisena)
ť [tj](hattu-t, isona Ť)
ň [nj] (hattu-n)

Ääntämyksestä

c [ts], ch [h], y [i], z [z]

Esimerkkinimi

Banská Bystrica [banskaa bistritsa]

Slovakin ääntämystä on edellä kuvattu tarkemmin kuin suomenkielisessä puheessa useinkaan noudatetaan. Syynä on, että olisi vaikea vetää rajaa siihen, missä määrin tarkkeet otetaan huomioon ääntämyksessä. Missään tapauksessa ei ole syytä yrittää painottaa akuutin sisältävää vokaalia kuten á, koska slovakissa akuutti osoittaa vain pituutta. Paino on slovakin yleiskielessä ensimmäisellä tavulla kuten suomessa.

Loppuvokaalin pituus vaikuttaa taivutukseen, esimerkiksi Nemšová : Nemšováta : Nemšováhan.

Slovakki sekoitetaan usein toiseen slaavilaiseen kieleen sloveeniin. Sekaannuksia aiheuttaa mm. se, että Slovakian nimi slovakiksi ja tšekiksi on Slovensko (Slovenian nimi taas Slovinsko).

Sloveeni (sl) Slovenian

Kuvaus

Lähinnä Sloveniassa (ent. Jugoslaviassa) puhuttu slaavilainen kieli

Lisämerkit

č [tš], š, ž

Ääntämyksestä

c [ts]

Esimerkkinimi

Cvitkovič [tsvitkovitš]

Somali (so) Somali

Kirjaimisto

Latinalainen (aiemmin muitakin kirjaimistoja)

Lisämerkit

’ (heittomerkki, konsonantin merkki)

Ääntämyksestä

j [dž], sh [š], x [h], y [j]

Esimerkkinimi

Sayid Maxamed Cabdille Xasan [sajid mahamed abdille hasan]

Somalinkielisten nimien kirjoitusasu vaihtelee, koska niitä kirjoitetaan myös muiden kielten (etenkin entisten siirtomaaisäntien kielten) järjestelmän mukaan. Suomessakin nimiä käytetään eri muodoissa, esimerkiksi niin, että c (eräänlaisen hankausäänteen merkki) jätetään pois ja x korvataan h:lla.

Swahili (sw) Swahili

Kuvaus

Itäafrikkalainen kieli, käytössä laajalla alueella yhteisenä kielenä

Lisämerkit

’ (heittomerkki, yhdistelmässä ng’)

Ääntämyksestä

ch [tš],sh [š], y [j], z [z]

Esimerkkinimi

Shinyanga [šinjanga]

Tadžikki (tg) Tajik

Kuvaus

Tadžikistanissa ja sen lähialueilla puhuttu persiansukuinen kieli

Kirjaimisto

Kyrillinen ja arabialainen, aiemmin myös latinalainen

Siirtokirjoitus

Eri järjestelmiä, mm. BGN/PCGN

Lisämerkit
siirtokirjoituksessa

í, ŭ (lyhyysmerkki-u), ė, ’ (heittomerkki)
(BGN/PCGN-järjestelmässä)

Esimerkkinimi

Хуҷанд ~ Khujand [hudžand]

Tadžikistanilaiset nimet esiintyvät vielä usein venäjänkielisestä muodosta siirtokirjoitetuissa asuissa, esim. venäjään perustuva Hudžand.

Tagalog (tl) Tagalog

Kuvaus

Filippiineillä puhuttu kieli, jonka standardoidusta muodosta käytetään nimityksiä pilipino ja filipino

Lisämerkit

ñ [nj], ’ (heittomerkki),
á, à, â, é, è, ê, í, ì, î, ó, ò, ô, ú, ù, û (tarkkeet jätetään usein pois)

Ääntämyksestä

c [s], j [dž], y [j], z [z]

Esimerkkinimi

Panunuluyan [panunulujan]

Filippiinien paikannimistä käytetään vielä yleisesti englannin tai espanjan eikä tagalogin mukaisia asuja. Esim.: Manila (tagalogiksi Maynila), Caloocan (Kalookan).

Tanska (da) Danish

Lisämerkit

å [o], æ [e], ø [ö]

Ääntämisestä

sj [š]

Esimerkkinimiä

Århus [oorhuus], Holbæk [holbek], Helsingør [helsingöör]

Kansainvälisessä uutistoiminnassa yms. saattavat tanskalaiset nimet esiintyä sellaisina, että æ, ø ja å on korvattu yhdistelmillä ae, oe ja aa.

Tanskan kirjoituksen ja ääntämyksen suhde on melko epäsäännöllinen. Suomea puhuttaessa tanskalaiset nimet yleensä luetaan suunnilleen kuten ne kirjoitetaan.

Tanskan paikannimien virallinen luettelo on sivulla Autoriserede stednavne i Danmark, www.stednavneudvalget.ku.dk/autoriserede_stednavne/. Joil­le­kin nimille on kaksi virallista muotoa, kuten Ålborg ~ Aalborg ja Åbenrå ~ Aabenraa. Suomenkieliseen tekstiin sopii paremmin å:llinen muoto mm. siksi, että se antaa oikeamman käsityksen ääntämisestä.

Thai (th) Thai

Kuvaus

Thaimaassa ja Kambodžassa puhuttu kieli

Kirjaimisto

Thailainen

Siirtokirjoitus

Thaimaan oma ja sitä muistuttava YK:n transkriptio. Lisäksi standardissa ISO 11940 määritelty trans­lit­te­raa­tio, lähinnä akateemisessa käytössä, mutta myös Google-kääntäjässä. Muitakin tapoja käytetään.

Lisämerkit
siirtokirjoituksessa

Thaimaan omassa järjestelmässä ei mitään.
ISO-järjestelmässä useita, esim. s̄ ja æ.

Jakamattomia

ch, kh, ph, th, ng

Esimerkkinimi

Phuket P̣hūkĕt

Tonga (to) Tonga

Kuvaus

Tonga-saarilla Tyynellämerellä

Kirjaimisto

Latinalainen, vain kirjaimet aefghiklmnopstuv

Lisämerkit

ʻ (U+02BB, käänteinen yläpilkku, konsonantin merkki, ns. ʻokina)
ā, ē, ī, ō, ū (pitkiä vokaaleja, yl. kirjoitetaan ilman viivaa)

Esimerkkinimi

Nukuʻalofa

Tšekki (cz) Czech

Kuvaus

Lähinnä Tšekissä puhuttu slaavilainen kieli, joka on melko läheistä sukua slovakille

Lisämerkit

á, é, í, ó, ú, ý (pitkiä vokaaleita)
ě [e ~ je] (hattu-e)
ů [uu] (u ja yläpuolinen ympyrä)
č [tš], š, ž, ř [r] (hattukirjaimia)
ď [dj] (hattu-d, isona Ď)
ť [tj](hattu-t, isona Ť)
ň [nj] (hattu-n)

Ääntämyksestä

c [ts], ch [h], y [i], z [z]

Esimerkkinimi

Zachovalová [zahovalovaa]

Tšekin ääntämystä on edellä kuvattu tarkemmin kuin suomenkielisessä puheessa useinkaan noudatetaan. Syynä on, että olisi vaikea vetää rajaa siihen, missä määrin tarkkeet otetaan huomioon ääntämyksessä. Ei pidä painottaa akuutin sisältävää vokaalia kuten á, koska tšekissä akuutti osoittaa vain pituutta. Paino on tšekissä ensimmäisellä tavulla kuten suomessa.

Loppuvokaalin pituus vaikuttaa taivutukseen, esim. Zachovalová : Zachovalováta : Zachovalováhan.

Turkki (tr) Turkish

Kirjaimisto

Latinalainen vuodesta 1928; aiemmin arabialainen

Lisämerkit

ç [tš], ğ (lyhyysmerkki-g) , ı, ş [š], ü [y], ö [ö], â, û

Ääntämisestä

c [dž], j [ž], y [j], z [z]

Esimerkkinimi

İstiklâl Marşı [istiklaal marši] (Turkin kansallislaulun nimi)

 

Kirjainten â ja û sijasta kirjoitetaan yleensä a ja u (esim. Elâzığ ~ Elazığ).

Englanninkielisessä tiedonvälityksessä kaikki tarkkeet jäävät usein pois. Vielä yleisemmin esiintyy (suomenkielisissä hakuteoksissakin) ı:n tilalla i ja İ:n tilalla I, eli pisteellisen ja pisteettömän i:n välillä ei tehdä eroa. Esimerkiksi İnönü esiintyy usein asussa Inönü tai Inonu. Nimi Istanbul on katsottava sovinnaisnimeksi (turkiksi İstanbul).

Englanninkielisissä teksteissä esiintyy käytäntöä, jossa turkin ”hankalia” lisämerkkejä korvataan latinalaisilla perusaakkosilla tai niiden yhdistelmillä seuraavasti: ğ → gh, ç → ch, ş → sh, ü → u tai ue. Lisäksi saatetaan latinalaisia peruskirjaimiakin korvata toisilla, joiden oletetaan antavan englantia puhuvalle paremman käsityksen ääntämyksestä: c → j tai dzh, j → zh, e → a, ae (tai e); ae:n käyttö johtuu siitä, että turkin e ääntyy ä-sävyisenä.

Laadukasta asiatekstiä kirjoitettaessa on syytä tarkistaa kaikkien turkinkielisten nimien kirjoitusasu. Epäluuloon on aihetta, jos sana näyttää rikkovan turkin vokaalisointua, jonka mukaan sanassa on joko vain takavokaaleja (a, ı, o ja u) tai vain etuvokaaleja (e, i, ö ja ü). Tosin yhdyssanat ja nuoret lainasanat voivat rikkoa vokaalisointua kuten suomessakin, esimerkiksi Atatürk, Üsküdar, Tayyip. Kirjoitusasut, joissa on sekä pisteellinen että pisteetön i, ovat myös yleensä virheellisiä; esimerkiksi Izmir pitää kirjoittaa İzmir. Kuitenkin esimerkiksi kaupunginnimi Diyarbakır sisältää kummankinlaisen i:n.

Turkissa erisnimeen liitettävä pääte erotetaan aina heittomerkillä, esimerkiksi Helsinki’den Ankara’ya ’Helsingistä Ankaraan’. Tämä helpottaa erisnimien perusmuotojen tunnistamista turkinkielisestä tekstistä.

Turkin kielessä pääpaino on tavallisesti sanan viimeisellä tavulla, mutta erisnimissä yleensä ensimmäisellä.

Sananloppuinen -ğ ei äänny turkissa, vaan osoittaa edeltävän vokaalin pitkäksi. Tämän mukaista olisi taivuttaa Elâzığ [elaazii] : Elâzığ’ssa, mutta lienee parempi suomessa taivuttaa kirjoitusasun mukaan Elâzığ : Elâzığissa.

Turkmeeni (tk) Turkmen

Kuvaus

Turkmenistanissa ja sen lähialueilla puhuttu turkinsukuinen kieli

Kirjaimisto

Latinalainen (v:sta 1991); myös kyrillistä ja arabialaista ja käytetään

Siirtokirjoitus

Eri järjestelmiä

Lisämerkit

ç [tš], ä, ž, ň [ng], ö, ş [š], ü [y], ý [j]

Esimerkkinimi

Aşgabat ~ Ашгабат [ašgabat] (suomeksi Ašgabat)

Turkmenistanilaiset nimet esiintyvät vielä usein turkmeenin- tai venäjän­kielisestä kyrillisestä muodosta siirtokirjoitetuissa asuissa, esim. venäjään perustuva Tašauz (~ Tashauz), nyk. Daşoguz.

Ukraina (uk) Ukrainian

Kuvaus

Ukrainassa puhuttu venäjän lähisukukieli

Kirjaimisto

Kyrillinen

Siirtokirjoitus

Eri järjestelmiä, suomessa oma, yleisesti käytetty standardi

Lisämerkit suom.
siirtokirjoituksessa

š, ž, ’ (heittomerkki)
 

Esimerkkinimi

Юлія Тимошенко ~ Julija Tymošenko ~ Yulia Tymoshenko

Suomalaisen standardin mukaan ukrainaa siirtokirjoitetaan samoin kuin venäjää seuraavin poikkeuksin ja lisäyksin:

– г siirtokirjoitetaan h (ei g)
– е siirtokirjoitetaan aina e:llä (ei e ~ je)
– є siirtokirjoitetaan je (ei e)
– и siirtokirjoitetaan y (ei i)
– і siirtokirjoitetaan i
– ї translitteroidaan ji
– х siirtokirjoitetaan h’ (ei h)
– ’ (heittomerkki) jätetään merkitsemättä
– ґ siirtokirjoitetaan g.

Ukrainassa pätee й-kirjaimeen olennaisesti sama sääntö kuin venäjässä: vastineena on j sanan alussa ja і:n (venäjässä и:n) jäljessä, muun vokaalin jäljessä i, ja sanan lopussa se jätetään kokonaan merkitsemättä.

Ukrainankielinen nimi siirtokirjoitetaan nykyisin yleensä alkuperäisestä eikä venäjänkielisestä asusta. Tämä on aiheuttanut muutoksia ja kirjavuutta (esim. Lviv ~ Lvov), koska monet nimet ovat alkujaan tulleet tunnetuiksi venäjän kautta. Joissakin tapauksissa nimi on hyvin vakiintunut venäjän mukaisena, esimerkiksi Tšernobyl (ukrainaksi Tšornobyl).

Ukrainan hallitus hyväksyi v. 2010 ukrainan siirtokirjoituksen jär­jes­tel­män. Se vahvistettiin YK:n paikannimikonferenssissa v. 2012 kansainväliseksi suositukseksi. Suomessa voi kielitoimiston kannan mukaan käyttää joko sitä tai suomalaista standardia.

Unkari (hu) Hungarian

Kirjaimisto

Latinalainen

Lisämerkit

á, é, í, ó, ú (pitkiä vokaaleita),

ü [y], ö,
ű [yy] (u ja kaksoisakuutti),

ő [öö] (o ja kaksoisakuutti),

Ääntämyksestä

c [ts], cs [tš], gy [dj], ly [j], ny [nj], s [š], sz [s], ty [tj], z [z], zs [ž]

Esimerkkinimi

Székesfehérvár [seekešfeheervaar]

Sanan loppuvokaalin pituus vaikuttaa taivutukseen. Tämä on muistettava taivutettaessa esimerkiksi sellaisia nimiä kuin Gerő : Gerőtä : Gerőhön.

Unkarin lyhyt e on vahvasti ä-sävyinen ja saatetaan suomea puhuttaessa lausua [ä], esim. Fehér [fäheer]. Unkarin lyhyt a on vahvasti o-sävyinen, mutta tämä ei yleensä ilmene suomea puhuttaessa.

Kun tarkistetaan henkilönnimiä unkarinkielisistä lähteistä, on huomattava, että unkarissa mainitaan sukunimi ennen etunimeä, esimerkiksi Nagy Imre. Muissa kielissä unkarinkieliset nimet esitetään yleensä toisin päin, sukunimi ensin: Imre Nagy.

Kun nimi loppuu -gy, -ly, -ny tai -ty, niin pääte kirjoitetaan suoraan sen perään, ilman ääntämyksessä esiintyvää sidevokaalia i. Esim. Nagy : Nagyn.

Uzbekki (uz) Uzbek

Kuvaus

Uzbekistanissa ja sen lähialueilla puhuttu turkinsukuinen kieli

Kirjaimisto

Latinalainen ja kyrillinen, aik. myös arabialainen

Siirtokirjoitus

Kyrillinen teksti siirtokirjoitetaan kielen latinalaisen asun mukaan.

Lisämerkit siirtokirjoituksessa

’ (heittomerkki, U+2019), ‘ (käänteinen heittomerkki, U+2018)

Ääntämisestä

ch [tš], sh [š], x [h], y [j], j [dž]

Jakamattomia

ch, sh

Esimerkkinimi

O‘zbekiston ~ Ўзбекистон

 

Uzbekin kirjoittamisessa ruvettiin Neuvostoliiton hajottua siirtymään kyril­li­ses­tä latinalaiseen kirjaimistoon. Jos kyrillinen asu on muunnettava latinalaiseen, sovelletaan näiden kirjaimistojen vastaavuutta uzbekin kielessä. Se poikkeaa suomalaisen standardin mukaisesta venäjän siirtokirjoittamisesta seuraavilta osin: е = e tai ye, ё = yo, ж = j, й = j, х = x, ч = ch, ш = sh, ъ = ’, ю = yu, я = ya, ў = o‘, қ = q, ғ = g‘, ҳ = h.

Valkovenäjä (be) Belarusian

Kuvaus

Valko-Venäjällä puhuttu venäjän lähisukukieli

Kirjaimisto

Kyrillinen

Siirtokirjoitus

Eri järjestelmiä; suomessa oma standardi

Lisämerkit suom.
siirtokirjoituksessa

š, ž, ’ (heittomerkki)
 

Esimerkkinimi

Смалявічы ~ Smaljavitšy ~ Smalyavichy

Suomalaisen standardin mukaan valkovenäjää siirtokirjoitetaan samoin kuin venäjää seuraavin poikkeuksin ja lisäyksin:

– ё siirtokirjoitetaan aina jo:lla
– і siirtokirjoitetaan i
– ў siirtokirjoitetaan u
– г siirtokirjoitetaan h’ (merkki ’ on tässä tulkinnanvarainen)
– ’ (heittomerkki) jätetään merkitsemättä.

Muut nimet kuin sovinnaisnimet tulisi kirjoittaa sen kielen mukaisesti, johon nimen on katsottava kuuluvan. Täten valkovenäjänkielinen nimi siirto­kirjoi­te­taan alkuperäisestä eikä venäjänkielisestä asusta.

Tilanne on osittain epäselvä myös siksi, että Valko-Venäjä käyttää jul­ki­ses­sa tiedottamisessaan laajasti venäjää valkovenäjän sijasta. Esimerkiksi Valko-Venäjän presidentti Aljaksandar Lukašenka käyttää englannin­kielisillä verkkosivuillaan asua Alexander Lukashenko, joka on englantiin sovitettu muoto venäjänkielisestä asusta.

Valkovenäjää kirjoitetaan myös vanhemman, taraškevitsa-nimisen järjestelmän mukaan. Siinä esimerkiksi Minsk-nimi kirjoitetaan Mensk.

Valko-Venäjällä otettiin v. 2000 käyttöön oma valkovenäjän siirtokirjoituksen järjestelmä. Se vahvistettiin YK:n paikannimikonferenssissa v. 2012 kansainväliseksi suositukseksi. Suomessa voi kielitoimiston kannan mukaan käyttää joko sitä tai suomalaista standardia.

 

Valloni (wa) Walloon

Kuvaus

Mm. Belgiassa puhuttu ranskansukuinen kieli; ei virallista asemaa

Lisämerkit

â, å, ç, é, î, ô, û

Esimerkkinimi

Tchårlerwè (Charleroin kaupungin valloninkielinen nimi)

Venetsia (vec) Venetian

Kuvaus

Mm. Pohjois-Italiassa puhuttu ranskansukuinen kieli

Kirjaimisto

Latinalainen, kirjoitusjärjestelmä vakiintumaton

Lisämerkit

à, č [tš ~ k], č [þ ~ ts], đ [ð], è, é, ǧ [dž], ì, ñ [nj], ł, ò, ó, š, ù

Esimerkkinimi

Łonbardia (= Lombardia)

Venetsian kieli on esimerkki lukuisista Italian alueella puhutuista kielistä, joista osa on lähempää sukua muille romaanisille kielille kuin italialle. Niiden käyttö myös kirjoitettuina kielinä on lisääntynyt, myös paikannimissä.

Venäjä (ru) Russian

Kirjaimisto

Kyrillinen

Siirtokirjoitus

Eri järjestelmiä, suomessa oma, yleisesti käytetty standardi

Lisämerkit suom.
siirtokirjoituksessa

š, ž
 

Esimerkkinimi

Шолохов ~ Šolohov ~ Sholokhov

 

Venäjän siirtokirjoituksen järjestelmien vertailua

Engl.

Suom.

ISO 9

Kyrill.

Еsimerkki

ch

č

ч

Chekhov ~ Tšehov ~ Čehov (Чехов)

-iy-

ij

ij

ий

Rossiyskaya ~ Rossijskaja ~ Rossijskaâ (Российская)

-iy

i

ij

ий

Vasiliy ~ Vasili ~ Vasilij (Василий)

kh

h

h

х

Kharlamov ~ Harlamov (Харламов)

sh

š

š

ш

Pushkin ~ Puškin (Пушкин)

shch

štš

ŝ

щ

Shcherbakov ~ Štšerbakov ~ Ŝerbakov (Щербаков)

y

i

j

й

Tolstoy ~ Tolstoi ~ Tolʹstoj (Толстой)

ya

ja

â

я

Yakovlev ~ Jakovlev ~ Âkovlev (Яковлев)

ye

je

e

е

Yeltsin ~ Jeltsin ~ Elʹcin (Ельцин)

yi

ji

ʹi

ьи

Iliyich ~ Iljitš ~ Ilʹič (Ильич)

yo

jo

ë

ё ~ е

Fyodor ~ Fjodor ~ Fëdor (Фёдор ~ Федор)

yu

ju

û

ю

Yuriy ~ Juri ~ Ûrij (Юрий)

zh

ž

ž

ж

Zhukov ~ Žukov (Жуков)

 

Edellä olevan taulukon avulla voidaan yleensä muuntaa englanninkielisessä tekstissä esiintyvä venäläinen nimi suomalaisen standardin mukaiseen asuun. Huomaa kuitenkin seuraavat seikat:

– Englannissa käytetyn y-kirjaimen vastine riippuu sen ympäristöstä. Erityisesti iy-yhdistelmän vastine riippuu siitä, onko se sanan sisällä (merkitty taulukossa -iy-) vai sanan lopussa (merkitty -iy). Lisäksi iy-lopun tilalla saattaa esiintyä vaihtelevasti -i tai -y (esim. Yuriy ~ Yuri ~ Yury).
– Englanninkielisessä tekstissä saattaa myös olla e o:n tilalla, esimerkiksi Khrushchev eikä Khrushchov (suomessakin usein Hruštšev eikä Hruštšov). Tällainen vaihtelu johtuu venäjän oikeinkirjoituksen epä­johdon­mukai­suudesta (kyrillisen ё:n tilalla käytetään useimmiten е-kirjainta). Tärkeimmät sanat, joita tällainen ongelma koskee, on mainittu nimiluettelossa.
– Naisten etunimet, jotka englantilaisessa siirtokirjoituksessa loppuvat -iya (kyrillisessä asussa -ия), ovat suomessa vanhastaan olleet -ia-loppuisia, esimerkiksi Natalia (engl. tekstissä Nataliya). Tästä käytännöstä on toisaalta viime aikoina haluttu myös luopua, jolloin käytetään yleisten siirtokirjoitussääntöjen mukaisia asuja (esim. Natalija).

Paikannimistä on laaja kooste teoksessa Venäjän federaation paikannimiä, scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk11/. Aiemmin Suomeen kuu­lu­neis­ta paikoista käytetään yleensä vanhoja suomalaisia nimiä (esim. Viipuri). Lisäksi saatetaan käyttää karjalan kieleen perustuvaa nimeä ainakin tunne­tuim­mis­ta paikoista (esim. Sorokka, Uhtua).

Ainakin virallisissa yhteyksissä on syytä pitää henkilön nimen passissa olevaa kirjoitusasua virallisena, vaikka tämä merkitsisi poikkeamista yleisistä siirtokirjoitusperiaatteista. Neuvostoliiton ja Venäjän ulkomaanpasseissa on eri aikoina käytetty eri siirtokirjoitusmenetelmiä. Uusin, vuodesta 2010 alkaen käytössä ollut menetelmä poikkeaa edellä kuvatusta englannissa yleisestä käytännöstä seuraavasti: yo:n tilalla on e (esim. Fedor, ei Fyodor), ye:n tilalla e ja muutoin y:n tilalla i, ja ts:n tilalla on tc. Tämä johtaa sellaisiin asuihin kuin Eltcin, jotka poikkeavat selvästi suomalaisen siirtokirjoituksen mukaisesta asusta Jeltsin ja englannissa tavallisimmasta asusta Yeltsin. Kyseistä järjestelmää käytetään toistaiseksi varsin vähän muualla kuin virallisimmissa yhteyksissä.

Useimmissa siirtokirjoitusjärjestelmissä ei venäjän ns. kovalla merkillä (ъ) ja pehmeällä merkillä (ь) ole vastinetta. Usein kuitenkin tunnetaan tarvetta ilmaista pehmeän merkin käyttö, koska se osoittaa konsonantin liudentuneeksi. Esimerkiksi sana Русь, joka ääntyy suunnilleen [rusj], saatetaan kirjoittaa Rusj tai Rus’. Heittomerkki sopii kuitenkin huonosti tähän tarkoitukseen, koska sillä on muita merkityksiä. Suomalaisen standardin ns. tieteellisessä kaavassa samoin kuin standardin ISO 9 mukaan käytetään kaksoispilkkukirjainta ʺ (U+02BA, modifier letter double prime) ja pilkkukirjainta ʹ (U+02B9, modifier letter prime). Ne ovat sopivimmat merkit, jos tavallisessa siirtokirjoituksessa halutaan käyttää joitakin kovan tai pehmeän merkin vastinetta. Jos niitä ei voi käyttää, niin pystysuora lainausmerkki " ja pystysuora heittomerkki sopivat korvikkeiksi. Esimerkki: Rusʹ (tai Rus').

Venäjässä on vaihteleva paino, ja painon sijainti vaikuttaa olennaisesti sanan ääntämykseen ja voi jopa olla ainoa eri kahden sanan välillä. Painoa ei kuitenkaan yleensä merkitä. Sanakirjoissa, kieliopeissa, tietosanakirjoissa yms. paino merkitään akuutilla. Joskus harvoin akuuttia käytetään tavallisessa tekstissä erottamaan muuten samanlaiset sanat toisistaan, esimerkiksi бо́льшая ’suurempi’ (erotukseksi sanasta большая ’suuri’, jossa paino on toisella tavulla). Tietokoneella kirjoitettaessa on tällöin käytettävä yhdistyvää tarketta (U+0301) kirjaimen jäljessä, koska kyrillisen kirjaimen ja akuutin yhdistelmät eivät sisälly merkistöstandardeihin erillisinä merkkeinä.

Venäläiset nimet äännetään suomenkielisessä puheessa yleensä kirjoitusasun mukaan. Siirtokirjoitus siis ohjaa ääntämystä, ja tulos poikkeaa melko paljon venäjän ääntämyksestä. Paino on yleensä ensimmäisellä tavulla. Vokaalit lausutaan lyhyinä, paitsi joissakin sanoissa sellainen painollinen vokaali, jota seuraa yksi konsonantti ja vokaali, esimerkiksi Putin [puutin] (tai arkipuheessa [puuttin]). Joissakin sanoissa noudatetaan venäjän ns. akanje-ilmiötä eli painottoman o:n muuttumista a:ksi tai neutraalivokaaliksi; tällöin saatetaan noudattaa venäjän painotusta, esimerkiksi Potjomkin [patjómkin].

Myös siirtokirjoituksen y-kirjain lausutaan suomen mukaan, vaikka se venäjässä on i:tä vastaava keskivokaali. Ääntämys vaikuttaa taivutuksen vokaaleihin, esimerkiksi Tšernobyl : Tšernobylissä (useammin kuin Tšernobylissa).

Vietnam (vi) Vietnamese

Kirjaimisto

Latinalainen (aiemmin kiinalaisperäinen)

Lisämerkit

ă (lyhyysmerkki-a), â, ê, ô, ơ (sarvi-o), ư (sarvi-u),
vokaalin ja viiden eri toonimerkin yhdistelmät,
đ (poikkiviiva-d)

Ääntämyksestä

ch [tš], ph [f]

Esimerkkinimi

Nguyễn Tấn Dũng

Tarkkeilla ilmaistaan vietnamissa toisaalta vokaalin laatu useissa tapauksissa (tarkkeena lyhyysmerkki, sirkumfleksi tai sarvi), toisaalta tavun tooni eli sävelkulku. Tämän takia yhteen kirjaimeen voi liittyä kaksi tarketta. Käytännössä näitä tarkkeita ei oteta huomioon, kun vietnamilaisia nimiä käytetään suomenkielisessä puheessa, mutta oikeaan kirjoitusasuun ne kuuluvat.

Vietnamin toonit ja niiden merkitseminen tarkkeilla

Tooni

Tarke

Esimerkki

tasainen

ei tarketta

a

korkea nouseva

U+0301 akuutti

á

matala (laskeva)

U+0300 gravis

à

laskeva-nouseva

U+0309 koukku

korkea nouseva glottalisoitunut

U+0303 tilde

ã

matala glottalisoitunut

U+0323 alapiste

Vaikka kaikki viimeisessä sarakkeessa mainitut kirjaimet voidaan kirjoittaa suoraan näppäimistöltä, kun käytetään suomalaisen standardin mukaista näppäinasettelua, tämä ei riitä pitkällekään. Kyseisellä asettelulla ei nimittäin voi tuottaa merkkejä, joissa on kaksi tarketta, ja sellaisia esiintyy vietnamissa hyvin usein.

Kaksitarkkeinen merkki voidaan usein tuottaa Unicode-numeron perus­teel­la, kuten ệ numeron U+1EC7 avulla. Toinen, usein luontevampi keino on se, että kirjoitetaan ensin (jollakin tekniikalla, esimerkiksi tarke­näppäin­tä käyttäen) merkki, jossa on vokaalin laatua ilmaiseva tarke, esimerkiksi ê, ja sitten yhdistyvä tarke, jonka numero on mainittu edellä olevan taulukon toisessa sarakkeessa. Tällöin riittää viiden tarkkeen numeron muistaminen tai tarkistaminen. – Periaatteessa nämä kaksi erilaista lähestymistapaa tuottavat merkin kahdella eri tavalla koodattuna, nimittäin yhdistelmämerkkinä (kuten U+1EC7) tai kahtena Unicode-merkkinä, joista jälkimmäinen on kombinoituva tarke (kuten U+00EA U+1EC7). Ulkoasussa ja toimivuudessa voi olla eroa, jolloin yhdistelmämerkki yleensä tuottaa typografisesti paremman tuloksen ja toimii useammissa ohjelmissa.

Vietnamin merkkejä voi kirjoittaa myös Windowsin vietnamilaisella näppäimistöasettelulla. Sitä voi käyttää suomalaisellakin näppäimistöllä. Silloin 1 = ă, 2 = â, 3 = ê, 4 = ô, đ = đ, Å = ư ja treemanäppäin = ơ. Toonimerkki kirjoitetaan yhdistyvänä tarkkeena peruskirjaimen jälkeen: 8 = akuutti, 5 = gravis, 6 = koukku, 7 = tilde, 9 = alapiste. Esimerkiksi ệ kirjoitetaan siis näppäilemällä 39.

Länsimaissa vietnamilaiset nimet kirjoitetaan usein ilman mitään tark­kei­ta, paitsi ehkä huolitelluimmissa hakuteoksissa ja tieteellisissä jul­kai­suis­sa. Länsimaisissa teksteissä myös poikkiviiva đ korvataan usein d:llä. Esimerkiksi taistelu­paikkana tunnettu Dien Bien Phu on oikein kirjoi­tet­tu­na Điện Biên Phủ.

Lähes kaikissa vietnamilaisissa nimissä on tarkkeita, joten kaikki nimet on tarkistettava. Luotettavamman tietolähteen puuttuessa voi käyttää lähteenä vietnaminkielistä Wikipediaa vi.wikipedia.org, jossa vietnamilaisten nimien kirjoitusasujen voi olettaa olevan yleensä oikeita.

Ilman tarkkeita kirjoitetaan muutamat vakiintuneet sovinnaisasut kuten Vietnam (vietnamiksi Việt Nam) ja Hanoi (Hà Nội).

Vietnamin kielessä ei käytetä hattu-s:ää š, joten sitä ei ole syytä käyttää vietnamilaisissa nimissä myöskään suomenkielisessä tekstissä. Esimerkiksi Ho Chi Minhin keskimmäinen nimi on usein kirjoitettu Tši, Tshi tai Tsi, mutta tällaisia asuja on pidettävä virheellisinä.

Vietnamia kirjoitetaan yleensä yksitavuisin sanoin. Muissa kielissä vietnaminkielisen nimen osat kirjoitetaan usein kokonaan tai osittain yhteen (esimerkiksi Vietnam). Näin sopii tehdä lähinnä sovinnaisasujen osalta.

Viro (et) Estonian

Lisämerkit

õ, ü [y], ä, ö sekä lainasanoissa š ja ž

Esimerkkinimi

Narva-Jõesuu

 

Viron (eestin) kielen õ:ta eivät useimmat suomalaiset osaa ääntää, vaan se lausutaan yleensä [o] tai [ö]. Edellinen on suotavampi, koska viron õ on takavokaali (e-äännettä vastaava takavokaali), ja sitä pitäisi ohjeiden mukaan käsitellä takavokaalina suomen taivutuksessa (esim. Jõe : Jõella, ei Jõellä).

Viron ääntämys on muutenkin suomalaiselle vaikea, eikä sitä yleensä pyritä noudattamaan, kun vironkielisiä nimiä käytetään suomea puhut­taes­sa. Seuraavia viroa jäljitteleviä ääntämistapoja saattaa kuitenkin esiintyä: b, d ja g lausutaan [p], [t] ja [k], esim. Edasi [etasi]; p, t ja k lausutaan vokaalien välissä [pp], [tt], [kk], esim. Saku [sakku].

Vironkielisiä nimiä on aiemmin taivutettu suomen kielessä suomen kielen sanojen tavoin, jos nimi tai sen jälkiosa selvästi vastaa jotain suomen sanaa, esimerkiksi Saar : Saaren (kuten suomen Saari : Saaren). Nykyisten ohjeiden mukaan näin kuitenkin menetellään vain, jos perusmuodon kirjoitusasu on täsmälleen sama kuin vastaavan suomen sanan. (Tätäkään eivät kaikki pidä suotavana, vaan taivuttavat esimerkiksi Meri : Merin.)

Ilves : Ilveksen : Ilvestä : Ilvekseen

Meri : Meren : Merta : Mereen

Saari : Saaren : Saarta : Saareen

Muutoin virolaisia nimiä taivutetaan vieraisnimien yleisten sääntöjen mukaan (ellei kyseessä ole sovinnaisnimi, esim. Tallinna, viroksi Tallinn).

Rand : Randin : Randia : Randiin

Ranna : Rannan : Rannaa : Rannaan

Saar : Saarin : Saariin

Tasane : Tasanen : Tasanea : Tasaneen

Jõgi : Jõgin : Jõgia : Jõgiin

Raudsepp : Raudseppin : Raudseppia : Raudseppiin

Maasikas : Maasikasin : Maasikasia : Maasikasiin

Tällaiset taivutukset voivat tuntua oudoilta niistä, jotka mieltävät virolaiset nimet suomalaisten nimien (Ranta, Saari, Tasanen jne.) vastineiksi. Ohjeet sallivatkin myös vanhemman, suomenmukaisen taivutuksen (esim. Rannamägi : Rannamäen). Tämä lienee tarkoitettu sovellettavaksi vain sellaisessa viestinnässä, jossa sekä kirjoittaja että lukijat osaavat melko hyvin viroa.

Käytännössä vironkielisistä paikannimistä syntyy uusia sovinnaismuotoja melko helposti silloin, kun nimi on yhdyssana. Näin käy etenkin, jos jälkiosa on suomalaisen helppo tunnistaa ja mieltää paikan tyyppiä kuvaavaksi. Esimerkiksi Lasnamäe → Lasnamäki (: Lasnamäen), Osmussaar → Osmussaari (: Osmussaaressa). Vastaavaa tapahtuu sanaliitoissa, esim. Matsalu laht → Matsalunlahti.

Wales (cy) Welsh

Kuvaus

Walesissa (Britanniassa) puhuttu kieli; toinen nimi kymri

Lisämerkit

â, ê, î, ô, û, ŵ [uu], ŷ (pitkiä vokaaleita), ’ (heittomerkki)

Ääntämisestä

c [k], ch [h]

Esimerkkinimi

Llanfairfechan [lanfairfehan]

Nimiluettelo

Luettelo on aakkostettu englanninkielisten nimien mukaan englannin aakkos­järjestykseen, jossa esimerkiksi Ä on A:n kohdalla.

Aakkostustavasta on apua, kun englanninkielinen tai muunkielinen teksti sisältää erisnimen, jolla saattaisi olla suomessa eri muoto.

”Englanninkielinen” ja ”suomenkielinen” nimi tarkoittavat tässä niitä nimiasuja, joita käytetään kyseisissä kielissä. Niiden ero saattaa johtua esimerkiksi siitä, että englanti käyttää antiikin nimistä usein latinan mukaista, suomi kreikan mukaista muotoa.

Merkki ”~” erottaa toisistaan vaihtoehtoisia muotoja. Suomenkielisen nimen osalta tämä tarkoittaa, että molempia vaihtoehtoja voi pitää oikeina, mutta ensimmäisenä mainittua yleensä suositeltavana. Jos on korjattavana teksti, jossa on käytetty toisena mainittua vaihtoehtoa, sitä ei yleensä kannata muuttaa, jos sitä on käytetty johdonmukaisesti.

Englanninkielisen asun muunnelmia on yleensä lueteltu vain sikäli, kuin ne olennaisesti poikkeavat toisistaan. Erikseen ei mainita tarkkeellista ja tarkkeetonta asua, vaikka yleensä molempia esiintyy, jos alkuperäiskielessä on tarke (esim. Aland ~ Åland).

Puolipiste ”;” erottaa vaihtoehtoja toisessa mielessä: englannin sanan suomenkielinen vastine on valittava asia- ja lauseyhteyden mukaan. Esimerkiksi ”Platonic love” on ”platoninen rakkaus”, ”Platonic solid” on ”Platonin kappale”.

Suomenkieliselle nimelle ilmoitetaan myös taivutus, jos siitä voi syntyä epäselvyyttä. Taivutusmuodot erotetaan kaksoispisteellä ”;”. Paikannimistä ilmoitetaan olosija (-ssa-, -ssä-, -lla- tai -llä-loppuinen sija) ja joissakin tapauksissa lisäksi tulosija, muista nimistä genetiivi. Joskus myös muita muotoja on mainittu. Jos taivutusta ei ilmoiteta, se noudattaa vieraiden sanojen yleistä taivutustapaa: vartalo on muuttumaton, ja jos perusmuoto loppuu konsonanttiin, tulee sen ja päätteen väliin -i-, esim. Aachen : Aachenissa : Aacheniin. Taivutusta ei kuitenkaan ilmoiteta aivan selvissä tapauksissa kuten silloin, kun nimi loppuu suomalaiseen sanaan kuten ”meri”.

Eri syistä ilmoitetaan joissakin tapauksissa myös muunkielisiä vastineita. Tällöin sulkeissa ilmoitetaan kielikoodi. Jos suomenkielisen nimen perässä on sulkeissa merkki ”←” ja kielikoodi, se tarkoittaa, että suomenkielinen nimi on kyseisestä kielestä peräisin. Kielikoodit ovat:

ab abhaasi, ace aceh, af afrikaans, am amhara, ar arabia, as assami, az azeri, be valkovenäjä, bg bulgaria, bn bengali, br bretoni, bs bosnia, ca katalaani, ce tšetšeeni, cs tšekki, cy wales, da tanska, de saksa, ell nykykreikka, en englanti, es espanja, eu baski, fa persia, fi suomi, fj fidži, fo fääri, fr ranska, fy friisi, ga iiri, gd skottigaeli, gl galicia, grc vanha kreikka, haw havaiji, he heprea, hi hindi, hr kroatia, hu unkari, hy armenia, id indonesia, is islanti, it italia, ja japani, ka georgia, kl grönlanti, km khmer, ko korea, krl karjala, kv komi, ku kurdi, ky kirgiisi, la latina, lb letzeburg, lt liettua, lv latvia, lätti, mi maori, mk makedonia, mn mongoli, ms malaiji, my burma, nb kirjanorja, nl hollanti, nn uusnorja, no norja, oc oksitaani, peo muinaispersia, pl puola, ps paštu, pt portugali, rm retoromaani, ro romania, rom romanikieli, ru venäjä, sa sanskrit, se pohjoissaame, sk slovakki, sl sloveeni, sr serbia, srp montenegro, sw swahili, tg tadžikki, th thai, tk turkmeeni, tl tagalog, to tonga, tr turkki, ug uiguuri, uk ukraina, uz uzbekki, vec venetsia, vi vietnam, zh kiina.

Venäläisiin, valkovenäläisiin ja ukrainalaisiin nimiin on merkitty paino akuutilla ja pehmeä merkki tieteellisen siirtokirjoituksen mukaan. Arabialaiset nimet on kirjoitettu suomalaisen standardin ns. tieteellisen kaavan mukaan. Nykykreikkalaiset nimet on siirtokirjoitettu suoma­lai­sen stan­dar­din mukaan, mutta lisäksi ilmoitetaan tarvittaessa kreikka­laisen ELOT-standardin mukainen asu.

Lyhenteistä ja merkinnöistä: ”Raam.” tarkoittaa Raamattua, ja raamatullisten nimien yhteydessä vuosiluvut 1933, 1938 ja 1992 tarkoittavat näiden vuosien raamatunsuomennoksia. Yleinen kielenkäyttö on edelleen enimmäkseen 1930-luvun suomennosten mukainen.

Paikannimien osalta Kotimaisten kielten verkkoaineisto kaino.kotus.fi/eksonyymit/ on osittain kattavampi kuin tämä luettelo. Siinä on mm. paljon sellaisia nimiä, joista suomessakin käytetään englannin mukaista asua eikä paikallisen kielen mukaista.

Aabenraa Åbenrå [oobenroo] : Åbenråssa : Åbenråhon • Åbenrå ~ Aabenraa (da)

Aachen Aachen [aahhen] • Aix-la-Chapelle (fr), Aquisgrana (it)

Aalborg Ålborg [oolbori] : Ålborgissa • Ålborg ~ Aalborg (da) • Esim. tuotenimi: Aalborg Jubilæums Akvavit.

Aarhus Århus [oorhuus] • Århus ~ Aarhus (da)

Abel (Raam.) Aabel (1938) ~ Abel (1992)

Abelard, Peter Abélard, Pierre [abelaar piäär] (fr)

Aberdeen Aberdeen [äbədiin] : Aberdeenissa [äbədiinissä] ~ Aberdeenissä

Abimelech (kuninkaita) Abimelek

Abkhazia Abhasia • Abházija (ru), Apkhazeti (ka), Apsny (ab)

Abqaiq Abqaiq • Buqayq (ar) (

Abraham (Raam.) Aabraham (1938) ~ Abraham (1992)

Abruzzo ~ Abruzzi Abruzzit [abrutsit] ~ Abruzzo [abrutso] (←it)

Abu Dhabi Abu Dhabi • Abū Z̧abī (ar)

Abu Simbel Abu Simbel • Abū Sunbul (ar)

Abyssinia Abessinia • Nyk. Etiopia.

l’Académie française ~ the French Academy Ranskan akatemia

Acca ~ Acco Akko : Akkossa • Acre (en)

Aceh ~ Achin Aceh [atšeh] : Acehissa : Acehiin • Acèh (ace) • Kielitoimiston mukaan tulisi lausua [atše] ja taivuttaa Aceh’ssa : Aceh’een.

Achaean (adj.) akhaialainen

Achaemenid akhemenidi ~ akhaimenidi

Achilles Akhilleus • Akhilleús (grc) • Akilles sanonnassa ”Akilleen kantapää” ja yhdyssanoissa (akillesjänne).

A Coruña A Coruña [a korunja] (←gl) ~ La Coruña [la korunja] (←es)

Acropolis Akropolis : Akropoliilla • Akrópolis (grc), Akrópoli (ell)

Actaeon Aktaion • Aktaíōn (grc)

Acts (Raam. kirja) Apostolien teot

Adam (Raam.) Aadam ~ Aatami • Raamatussa Aadam, yleiskielessä Aatami.

Adamawa Plateau Adamauan ylänkö

Adam’s Bridge Aataminsilta : Aataminsillalla

Adam’s Peak Aataminhuippu : Aataminhuipulla

Addis Ababa Addis Abeba • Addis Abāba (am)

Aden Aden [aaden] : Aadenissa • ‘Adan (ar)

Aden, Gulf of Adeninlahti • Khalīj ‘Adan (ar)

Adjara ~ Adjaria ~ Ajaria Adžaria • Adžarija (ru), Atšara (ka)

Adolph (kuninkaita) Aadolf • Adolf (sv) • Esim. Aadolf Fredrik, Kustaa II Aadolf.

Adrian (paaveja) Adrianus : Adrianuksen

Adrianople Adrianopoli • Nykyisin Edirne.

Adriatic Sea Adrianmeri • Mare Adriatico (it)

Adygea ~ Adygeya Adygeia • Adygéja (ru)

Aegean Sea Egeanmeri ~ Aigeianmeri • Ejéo Pélagos ~ Aigaio Pelagos (ell), Aigaío Pélagos (grc)

Aeolia ~ Aeolis Aiolia • Aiolía ~ Aiolís (grc)

Aeschylus Aiskhylos : Aiskhyloksen • Aiskhýlos (grc)

Aesculapius Asklepios : Asklepioksen • Asclepius (en), Asklēpiós (grc)

Aeolian Islands ~ Lipari Islands Liparisaaret ~ Lipariset saaret ~ Eoliset saaret

Aesop ~ Esop Aisopos : Aisopoksen • Aísōpos (grc)

Aetius Aëtius [aeetius] : Aëtiuksen

Aetna ~ Etna Etna (←it) • Aetna (la)

Afghanistan Afganistan

Afonso (hallitsijoita) Alfonso • Afonso (pt)

Africa Afrikka : Afrikassa

Afro-Eurasia Afro-Euraasia • sama kuin Vanha maailma

Agatho (paavi) Agathon

Agios Nikolaos Agios Nikolaos ~ Ajos Nikolaos • Ájos Nikólaos ~ Agios Nikolaos (ell)

Ahmedabad Ahmedabad ~ Ahmadabad • Ahmadabad (en, hi)

Aix-en-Provence ~ Aix (kaupunki) Aix-en-Provence [ezaprovããs] (: Aix-en-Provencessa) ~ Aix (: Aixissa) (←fr)

Ajax ~ Aias (tarusankari) Aias : Aiaksen ~ Aiaan • Aías (grc)

Ajman Ajman • ‘Ajmān (ar); vanh. sovinnaisnimi Adžman.

Akmola Akmola • Kaupungin nimi nyk. Astana.

Akkra ~ Accra Accra [akra] • Aik. myös suomessa Akkra.

Åland Ahvenanmaa : Ahvenanmaalla • Åland (sv) • Hist. myös Oolanti.

Åland Sea Ahvenanmeri • Ålands hav (sv)

Alaric Alarik • Alarich (de)

Alay Mountains ~ Alai Mountains Alaivuoret

Albert of Sweden Albrekt Mecklenburgilainen • Albrekt av Mecklenburg (sv)

Alcaeus Alkaios : Alkaioksen • Alkaîos (grc)

Alcestis Alkestis : Alkestiksen • Álkestis (grc)

Alcibiades Alkibiades : Alkibiadeen • Alkibiádēs

Aleutian Islands Aleutit : Aleuteilla

Alexander (hallitsijoita) Aleksanteri • Aléksandros (grc), Aleksándr (ru)

Alexander Archipelago Alexandersaaristo ~ Alexandersaaret

Alexander Island Aleksanterinsaari • Zemljá Aleksándra I (ru)

Alexander Nevsky Aleksanteri Nevski • Aleksándr Névski (ru) • Ortodoks. kielessä myös Pyhä Aleksanteri Nevalainen.

Alexandria Aleksandria

Alexey (venäl. etunimi) Aleksei • Alekséi (ru)

Alexis (tsaareja) Aleksei • Alekséi (ru)

Alfred the Great Alfred Suuri • Muinaisenglannin asu Ælfred harvinainen.

Algeria (maa) Algeria • Algérie (fr)

Algiers (kaupunki) Alger [alžee] : Alger’ssa : Alger’hen (←fr)

Al Jazeera ~ Aljazeera Al Jazeera [al jaseera] ~ al-Jazira [al džaziira] • al-Jazīra (ar)

Alladin ~ Aladdin Aladdin • Alāʾ al-Dīn (ar) • Alladin esiintyy joskus suomen kielessäkin.

Almaty ~ Alma-Ata Almaty ~ Almatı ~ Alma-Ata • Almá-Atá (ru), Almaty ~ Almatı (kz) • Alma-Ata on monille tutumpi, Almaty ~ Almatı maan pääkielen mukainen.

Alpha Centauri (tähti) α Centauri ~ Alfa Centauri [alfa kentauri] • Vastaava koskee muita Alpha-sanalla alkavia tähtien nimiä.

Alphaeus (Raam.) Alfeus : Alfeuksen

Alps, the Alpit : Alpeilla

Al Qaeda ~ Al Qaida al-Qaida [al kaida] ~ al-Qaʿida [al kaaida] • al-Qāʿida (ar)

Alsace Alsace [alsas] (: Alsacessa [alsasessa]) (←fr) ~ Elsass (←de) • Elsass lähinnä historiassa.

Alsatian alsacelainen [alsaslainen] ~ elsassilainen • Koirarotuna Alsatian (en) = saksanpaimenkoira (fi).

Alta Alattio • Alta (no)

Altai ~ Altay Altai : Altailla

Althing allting • alþingi (is), alting (da), allinget (sv)

Alto Adige ~ South Tyrol Etelä-Tiroli • Alto Adige (it)

Amadeo (hallitsijoita) Amadeus : Amadeuksen • Amadeo (es), Amedeo (it)

Amapá Amapá [amapaa] : Amapássa : Amapáhan (←pt)

Amazon (joki) Amazon [amatson]

Amazonia Amazonia [amatsonia], Amazonin alue • Vanhempi asu, jota edelleen käytetään: Amazonas.

Ambrose (kirkkoisä) Ambrosius : Ambrosiuksen (←la)

America Amerikka : Amerikassa • Tarkoittaa usein Yhdysvaltoja.

American Revolution Yhdysvaltojen itsenäistyminen ~ Amerikan vallankumous

American Revolutionary War Yhdysvaltojen vapaussota

Americas Amerikka ~ Amerikan manner

Amos (Raam.) Aamos : Aamoksen

Ampere Ampère [ãpäär] : Ampèren [ãpäären ~ ãpäärin] : Ampèrella ~ Ampèrellä [ãpäärellä ~ ãpäärillä] (←fr) • Mittayksikön nimenä pienellä ja sovinnaisasuna: ampere (en), ampeeri (fi).

Amu Darya Amudarja • Amudarʹjá (ru) • Aik. Amu-Darja

Anacreon Anakreon • Anakréōn (grc)

Anastasia ~ Anastasiya (venäl. etunimi) Anastasia ~ Anastasija • Anastasíja (ru)

Anatolia Anatolia • Anatolḗ (grc), Anatolía (ell), Anadolu (tr)

Ancyra Ankyra • Ágkyra (grc) • Nyk. Ankara.

Andalusia (Espanjassa) Andalusia • Andalucía (es)

Andaman Islands ~ Andamans Andamaanit

Andes, the Andit : Andeilla

Andrew (Raam.) Andreas : Andreaan (1938) ~ Andreas : Andreaksen (1992)

Androcles ~ Androclus Androclus : Androcluksen (la)

Andronicus of Cyrrhus Andronikos Kyrroslainen • Andrónikos Kyrrḗstou (grc)

Anne, Queen Anna Stuart

Anne of Austria Anna Itävaltalainen • Anne d’Autriche (fr)

Anne of Cleves Anna Kleveläinen

Anne-Marie (kuningatar) Anna Maria (←da)

Antaeus Antaios : Antaioksen • Antaîos (grc)

Antarctica (manner ) Etelämanner : Etelämantereella ~ Antarktis : Antarktiksella (∼ Antarktiksessa) • Voidaan tehdä merkitysero niin, että Antarktis kattaa sekä Etelämantereen että sitä ympäröivät saaret.

Antarctic Circle, the eteläinen napapiiri

Antarctic Ocean, the Eteläinen jäämeri

Anthem of Europe Euroopan hymni • Vrt. Ode to Joy.

Anthony (antiikin henkilö) Antonius : Antoniuksen (la)

Antichrist antikristus : antikristuksen • Suomessa yl. (mm. Raamatussa) pienellä alkukirjaimella myös erisnimenä.

Antigua and Barbuda Antigua ja Barbuda : Antigua ja Barbudassa

Antikythera Antikythera • Antikýthēra (grc), Andikíthira ~ Antikythira (ell)

Antilles Antillit : Antilleilla

Antiochia ~ Antiochea Antiokia • Antiókheia (grc)

Antwerp Antwerpen [antverpen] : Antwerpenissa ~ Antwerpenissä (←nl) • Anvers (fr) • Sovinnaisasu Antverpen nyk. harv.

Aosta Valley Aostanlaakso • Valle d’Aosta ~ Val d’Aosta (it)

Apatity Apatiitti : Apatiitissa • Apatíty (ru)

Apennines, the Apenniinit : Apenniineillä

Aphrodite Afrodite [afrodite ~ afrodiite] • Afrodítē (grc)

Apocalypse (Raamatun kirja) Ilmestyskirja ~ Johanneksen ilmestys • Apocalypsis Ioannis (la) • Johanneksen ilmestys on Raamatussa esiintyvä nimi, joka lyhennetään ”Ilm.”.

Apocrypha apokryfikirjat

Apollo (jumala) Apollon : Apollonin • Apóllōn (grc) • Myös asua Apollo esiintyy suomessa.

Apostles’ Creed apostolinen uskontunnustus • Apostolicum ~ Symbolum apostolicum (la)

Appalachian Mountains Appalakit

Apulia Apulia • Puglia (it)

Aqaba Akaba • al-ʿAqaba (ar)

Aqaba, Gulf of Akabanlahti

Aquarius (tähtikuvio) Vesimies : Vesimiehen • Horoskooppimerkkinä suomessa pienellä alkukirjaimella.

Aquinas, St Thomas Tuomas Akvinolainen • Thomas ab Aquino (la)

Aquitaine ~ Aquitania Akvitania • Aquitaine (fr)

Arab Emirates, the Arabiemiraatit • Virall.: the United Arab Emirates (en), Yhdistyneet arabiemiirikunnat (fi).

Arabian Sea, the Arabianmeri

Arafura Sea Arafuranmeri ~ Arafurameri

Aragon Aragonia • Aragón (es)

Aral Sea Araljärvi

Arcadia Arkadia • Arkadía (el)

Arc de Triomphe (Pariisissa) Riemukaari

Archangel Arkangeli • Arhángelʹsk (ru)

Archer, the (tähtikuvio) Jousimies : Jousimiehen • Horoskooppimerkkinä suomessa pienellä alkukirjaimella.

Archimedes Arkhimedes : Arkhimedeen • Arkhimḗdēs (grc)

Arctic, the Arktis : Arktiksessa ~ Arktiksella

Arctic Archipelago Arktinen saaristo

Arctic Circle pohjoinen napapiiri

Arctic Ocean ~ Arctic Sea Jäämeri ~ Pohjoinen jäämeri

Ardennes, the Ardennit : Ardenneilla • Ardenne ~ Ardennes (fr)

Argentina Argentiina

Argolic Gulf Argoliinlahti • Argolikós kólpos (el)

Argolis Argolis : Argoliin • Argolís (grc), Argolída (ell)

Aries (tähtikuvio) Oinas : Oinaan • Horoskooppimerkkinä suomessa pienellä alkukirjaimella.

Aristarchus of Samos Aristarkhos Samoslainen • Arístarkhos Sámios (grc)

Aristophanes Aristofanes : Aristofaneen • Aristofánēs (grc)

Aristotelian (adj.) Aristoteleen; aristoteelinen

Aristotle Aristoteles : Aristoteleen : Aristoteleeseen • Aristotélēs (grc)

Arius Areios : Areioksen • Áreios (grc)

Arizona Arizona [aritsona]

Arkansas Arkansas : Arkansasissa • Joskus ääntämyksen [arkənsoo] mukaisesti Arkansas’ssa : Arkansas’hon.

Armageddon Harmagedon (1938) ~ Harmageddon (1992)

Arnhem Land Arnheminmaa : Arnheminmaassa

Artaxerxes Artakserkses : Artakserkseen • Artaxšaça (peo) • Raam. (1933) Artahsastan.

Ascension Island Ascension [əsénšən]

Ascii ~ ASCII Ascii ~ ASCII [askii] : Asciin ~ ASCIIn

Asclepius Asklepios : Asklepioksen • Aesculapius (en), Asklēpiós (grc)

Asher (Raam.) Asser

Ashgabat ~ Askhgabad Ašgabat ~ Aşgabat [ašgabat] • Aşgabat (tk), Ašhabád ~ Ašgabád (ru) • Aiemmin venäjän mukaan Ašhabad.

Ashmore and Cartier Islands Ashmoren- ja Cartier’nsaaret [äšmooren ja kartjeen saaret]

Asia Aasia

Asia Minor Vähä-Aasia : Vähässä-Aasiassa • Nyk. Anatolia.

Astrakhan Astrahan • Ástrahanʹ (ru) • Usein suomessa vielä: Astrakan.

Asturias Asturia • Asturias (es)

Asunción Asunción [asunsion] (←es)

Aswan ~ Assuan Assuan • Aswān (ar)

Athanasius Athanasios [atanaasios] ~ Athanasius [atanaasius] • Athanásios (grc), Athanasius (la)

Athene ~ Athena (jumalatar) Athene [atene] • Athênā ~ Athḗnē (grc)

Athens (kaupunki) Ateena • Athênai (grc), Athína (ell)

Athos (vuori ja niemimaa) Athos [atos ~ athos] : Athoksessa : Athoksella • Ájon Óros ~ Agion Oros (ell) • Kielitoimiston mukaan sovinnaisasuja ovat myös Pyhä vuori ja Athosvuori.

Atlantic, the Atlantti : Atlantilla

Atlas (mytol.) Atlas : Atlaksen ~ Atlaan • Átlas (grc)

Atlas Mountains Atlas (: Atlaksella) ~ Atlasvuoret

Attica Attika • Attikḗ (grc), Attikí (ell)

Attlee Attlee [ätli] : Attleen : Attleea ~ Attleeä [ätliä] : Attleella ~ Attleellä [ätlillä] : Attleehin [ätliin] • Käytännössä partitiivin kirjoitusasu yl. Attleeta.

Augeas ~ Augeias Augeias : Augeiaan • Augeías (grc)

Augustine, St Augustinus : Augustinuksen

Aurelian Aurelianus [aureliaanus] : Aurelianuksen

Aurora (risteilijä) Aurora [auroora] • Avróra (ru)

Australasia Australasia • Alue, johon luetaan Australia ja Uusi-Seelanti, mahd. myös Melanesia. Suomessa nimeä käytetään harvoin.

Australasian ecozone australialainen alue • Eläinmaantieteessä.

Austria Itävalta • Österreich (de)

Austro-Hungarian Empire Itävalta-Unkari

Aventine Hill Aventinus : Aventinuksella (←la) • Aventino (it)

Averroes ~ Averroës Averroës : Averroës ~ Averroëksen • Ibn Rušd (ar)

Ayeyarwady ~ Irrawaddy Iravadi ~ Irawadi

Azazel Asasel

Azerbaijan Azerbaidžan • Azərbaycan (az)

Azores Azorit [asorit ~ atsorit] : Azoreilla • Açores (pt)

Azov Asova • Azóv (ru)

Babel ~ Babylon (Raam., hist. kaupunki) Baabel (1933) ~ Babylon (1992)

Babylonia (hist. maa) Babylonia

Bacchus Bakkhos (: Bakkhoksen) ~ Bacchus [bakkus] (: Bacchuksen) • Bákkhos (grc) • Toinen nimi: Dionysos.

Backas Backas : Backaksen : Backasta

Baetic Mountains Beettiset vuoret ~ Andalusian vuorimaa

Baffin Bay Baffininlahti

Baffin Island Baffininsaari • Aik. suom. Baffininmaa.

Baghdad Bagdad • Baghdād (ar)

Bahá’í Faith baha’i [bahaaii ~ bahai] : baha’in : baha’ihin [bahaaiihin]

Bahamas, the Bahama (: Bahamalla ~ Bahamassa) ~ Bahamasaaret (: Bahamasaarilla)

Bahá’u’lláh Bahá’u’lláh [bahaaullaah ~ baha-ullah] : Bahá’u’lláhin

Bahrain ~ Bahrein Bahrain • al-Baḥrayn (ar)

Baikal-Amur Main Line Baikalin–Amurin rata • Baikálo-Amúrskaja Magistrálʹ (ru)

Baikonur Baikonur • Bayqonır (kz), Baikonúr (ru)

Baja California Peninsula ~ Baja Peninsula Kalifornian niemimaa • Península de California (es)

Balaton Balaton • Plattensee (de)

Balearic Islands ~ Baleares Baleaarit : Baleaareilla • Islas Baleares (es)

Balkans Balkan : Balkanilla

Balkhash ~ Balqash Balkaš

Balochistan ~ Baluchistan Baluchistan [-utši-] ~ Belutšistan

Baltic (adj.) Baltian; balttilainen; Itämeren

Baltic countries ~ Baltics Baltia ~ Baltian maat

Baltic Sea, the ~ Baltic, the Itämeri • Ostsee (de), Östersjön (sv)

Banat Banat ~ Baanaatti (: Baanaatissa)

Bangladesh Bangladesh [bangladeš] • Sovinnaisasu Bangladeš nyk. harv.

Banjul Banjul [bandžul]

Barcelona Barcelona [barseloona]

Barbados Barbados : Barbadoksella (~ Barbadoksessa ~ Barbadosilla ~ Barbadosissa)

Barents Sea Barentsinmeri

Barrie Barrie [bäri] : Barrien : Barriea (~ Barrieä) [bäriä] : Barriella (~ Barriellä) [bärillä] : Barrieen [bäriin] • Käytännössä partitiivi usein Barrieta.

Bartholomew (Raam.) Bartolomeus : Bartolomeuksen

Baryshevo Pölläkkälä • Báryševo (ru)

Basel ~ Basle Basel [baasel] (←de) • Bâle (fr)

Bashkiria ~ Bashkortostan Baškiria ~ Baškortostan

Basil the Great Basileos Suuri

Basque Country Baskimaa : Baskimaassa • Euskadi (eu), País Vasco (es)

Bastille Bastilji • Bastille (fr)

Bavaria Baijeri • Bayern (de)

Baykal ~ Baikal Baikal

Bay of Bothnia Perämeri • Bottenviken (sv)

Bear Island (Huippuvuorilla) Karhusaari • Bjørnøya (no)

Bechuanaland Betšuanamaa • nyk. Botswana

Becquerel Becquerel [bekrel] (←fr) • Yksikön nimenä pienellä: becquerel.

Beelzebub Beelsebub • Raam. Beelsebul (1938) ~ Belsebul (1992).

Beijing Peking ~ Beijing [beidžing] • Běijīng (zh)

Belarus ~ Belorussia Valko-Venäjä : Valko-Venäjällä

Belgium Belgia • Belgique (fr), België (nl)

Belgrade Belgrad ~ Beograd • Beograd (sr)

Benares ~ Banares ~ Varanasi Benares ~ Varanasi • Vārāṇasī (sa)

Benedict (paaveja) Benedictus : Benedictuksen

Bengal Bengali • Bangla (bn)

Benghazi ~ Banghazi Bengasi • Banghāzī ~ Binghāzī (ar)

Berlin Berliini

Bermuda ~ the Bermudas Bermuda : Bermudalla ~ Bermudassa

Bernard (pyhimyksiä) Bernhard

Berne ~ Bern Bern

Betelgeuse Betelgeuze [betelgeuse]

Bethlehem Beetlehem (1938) ~ Betlehem (1992) • Bet Lehm (he), Bayt Laḥm (ar)

Bethsaida Beetsaida (1938) ~ Betsaida (1992)

Bhutan Bhutan [butan]

Bialystok (Puolassa) Białystok (←pl)

Bialowieza Białowieża (←pl)

Biaudet Biaudet [biodee] : Biaudet’n : Biaudet’hen (←fr)

Bible Raamattu : Raamatun

Big Dipper, the Otava

Bioco ~ Bioko Bioko • Ent. Fernando Póo.

Biscay, Bay of Biskajanlahti • Golfe de Gascogne (fr)

Bismarck Archipelago Bismarckinsaaret

Blåberg Blåberg [bloobärj ~ blooberi] : Blåbergin : Blåbergia ~ Blåbergiä (←sv)

Black Forest, the (Saksassa) Schwarzwald [švartsvald] (←de) • Forêt-Noire (fr)

Black Sea, the Mustameri : Mustallamerellä

Blåfield Blåfieldbloofjeld] : Blåfieldin : Blåfieldia ~ Blåfieldiä (←sv)

Blue1 Blue1 [bluu wan] : Blue1:n [bluu wanin] : Blue1:iin [bluu waniin]

Blue Grotto, the Sininen luola ~ Sininenluola

Bly (englannink. nimi) Bly [blai] : Blytä ~ Blyta [blaita] : Blyhin [blaihin] • Kielitoimiston mukaan Bly : Blytä : Blyhyn.

Boaz (Raam.) Booas (: Booaan) (1933) ~ Boas (: Boasin) (1992)

Boeotia Boiotia • Boiōtía (grc), Viotía ~ Voiotia (ell)

Bogota Bogotá [bogotaa] : Bogotássa : Bogotáhan : Bogotáta • Yleisesti lyhytvokaalisena (ja ilman akuuttia): Bogotáan (~ Bogotaan) : Bogotáa (~ Bogotaa).

Bohemia Böömi • Böhmen (de), Čechy (cs)

Bohemian Forest Böhmerwald [böömervald ~ böömervalt] (←de) • Šumava (cz)

Bolivar, Simon Bolívar, Simón

Bolshoi Theater Bolšoi-teatteri • Bolʹšój teátr (ru)

Bolshoy Tyuters Tytärsaari • Bolʹšój Tjúters (ru)

Bolzano (kaupunki) Bolzano [boltsaano ~ boltsano] (←it) • Bozen (de)

Bombay Mumbai ~ Bombay • Ks. Mumbai.

Bondas Bondas : Bondaksen : Bondasta

Boniface (paaveja) Bonifatius : Bonifatiuksen • Bonifacius (la)

Bootes ~ Boötes Karhunvartija

Bordeaux Bordeaux [bordoo] : Bordeaux’ssa : Bordeaux’hon

Bosnia and Herzegovina ~ Bosnia-Herzegovina Bosnia-Hertsegovina (: Bosnia-Hertsegovinassa) ~ Bosnia ja Hertsegovina (: Bosnia ja Hertsegovinassa)

Bosphorus ~ Bosporus Bospori • İstanbul Boğazı (tr)

Bothnian Bay Perämeri • Bottenviken (sv)

Bothnian Sea Selkämeri • Bottenhavet (sv) • Aik. Raumanmeri.

Bouvet Island Bouvet’nsaari [buveensaari]

Brac (Kroatiassa) Brač [bratš] (←hr) • Brazza (it)

Brahe, Tycho Brahe [braahe], Tyko ~ Tycho [tyko] • Alkuper. etunimi Tyge (da), latinalaistettuna Tycho, suom. sovinnaisasu Tyko.

Brasilia (kaupunki) Brasília (←pt) • Huomaa akuutti ensimmäisen i:n päällä.

Brändö Brändö [brendöö) : Brändössä : Brändöhön (←sv)

Brännas Brännas [brennas] : Brännaksen : Brännasta

Brazil Brasilia • Brasil (pt)

Breslau Breslau • nyk. Wrocław

Brezhnev Brežnev [breežnev] • Bréžnev (ru)

Brisbane Brisbane [brisbein]

Britain Britannia

British brittiläinen; Britannian

British Columbia Brittiläinen Kolumbia

British Commonwealth Brittiläinen kansainyhteisö • Nyk. Commonwealth of Nations.

British Isles Britteinsaaret : Britteinsaarilla

Brittany Bretagne [bretanje] (←fr)

Brno Brno [brnoo] • Brünn (de)

Brontë ~ Bronte Brontë [bronte ~ bronti] : Brontën : Brontëa : Brontëën (~ Brontëen)

Brownian (adj.) Brownin [braunin] • Brownian movement = Brownin liike.

Bruges Brugge (←nl) • Brügge (de)

Brunswick ~ Braunschweig (Saksassa) Braunschweig [braunšvaig]

Brussels Bryssel • Bruxelles (fr), Brussel (nl)

Bucharest Bukarest • Bucureşti (ro)

Budapest Budapest : Budapestissa • Takavokaalista taivutusta Budapestissä esiintyy myös.

Bugoynes Pykeija ~ Pykeijä • Bugøynes (no)

Bukhara Buhara • Buhará (ru), Buhoro (uz)

Bull, the (tähtikuvio) Härkä : Härän • Horoskooppimerkkinä suomessa pienellä alkukirjaimella.

Bülow Bülow [byylov] : Bülowin (←de) • Kielitoimiston mukaan Bülow [byylo] : Bülow’n : Bulow’ta : Bülow’oon.

Burgundy Bourgogne [burgonje] (←fr) ~ Burgundi

Burma ~ Myanmar Burma ~ Myanmar [myanmar ~ mjanmar ~ mianmar] • Nimi on poliittisesti kiistanalainen. Myanmar on maan hallituksen kannan mukainen, ja YK käyttää sitä. EU:n teksteissä asu on ”Burma/Myanmar”.

Buryatia Burjatia

Byzantium ~ Byzantian Empire Bysantti : Bysantissa

Cadiz Cádiz [kaadis ~ kaadiþ] (←es)

Cædmon Cædmon [kädmon] • Muinaisenglantia. Myös asuja Caedmon ja Cedmon käytetään.

Caelian Hill Caelius [keelius] : Caeliuksella (←la) • Celio (it)

Caesar ~ Cæsar Caesar [keesar]

Caesarea Kesarea

Cain (Raam.) Kain

Cairo Kairo • al-Qāhira (ar)

Calabria Calabria ~ Kalabria

Calais Calais [kalee] : Calais’ssa : Calais’hen

Calcutta Kalkutta (: Kalkutassa) ~ Kolkata • Kolkatā (bn)

Caledonia (Skotlanti) Skotlanti; Caledonia • Skotlannin latinankielinen nimi, jota käytetään englannissa runollisena, mutta suomessa yl. vain antiikin Rooman provinssista puhuttaessa. Vrt. New Caledonia.

Caledonian Canal Kaledonian kanava

Caledonides Kaledonidit : Kaledonideilla

California Kalifornia

Calliope (muusa) Kalliope • Kalliópē

Callistus (paaveja) Calixtus : Calixtuksen

Calvary ~ Golgotha Golgata : Golgatalla

Calvin, John Calvin [kalvin ~ kalvään], Jean [žaan] (←fr) • Calvin, Johann (de)

Calvinism kalvinismi

Cameroon Kamerun • Cameroun (fr)

Cambodia Kambodža • Kâmpŭchéa (km)

Campagna Campagna [kampanja] • Tarkemmin: Campagna di Roma.

Camus Camus [kamyy] : Camus’n : Camus’ta (~ Camus’tä) : Camus’hyn

Canaan (Raam. alue) Kanaaninmaa ~ Kaanaanmaa ~ Kaanaa

Canaan (Raam. henkilö) Kanaan

Canada Kanada

Canary Islands Kanariansaaret • Islas Canarias (es) • Arkik. usein Kanaria : Kanarialla.

Cancer (tähtikuvio) Rapu : Ravun • Horoskooppimerkkinä suomessa pienellä alkukirjaimella.

Cannes Cannes [kan] : Cannesissa [kannissa]

Cantabria Kantabria

Canticle of Canticles ~ Canticles (Raam.) Korkea veisu (1933) ~ Laulujen laulu (1992)

Canton ~ Guangzhou Kanton ~ Guangzhou [guangžou] • Kanton vanha sovinnaisnimi. Virall.: Kanton, Kiinan erityishallintoalue.

Canute (hallitsijoita) Knuut • Knut (sv), Knud (da)

Cape Agulhas Agulhasinniemi [aguljasinniemi] • Cabo das Agulhas (pt)

Cape Colony Kapmaa : Kapmaassa : Kapmaahan • Kaapkolonie (nl, af)

Cape Horn Kap Horn • Kap Hoorn (de)

Cape of Good Hope, the Hyväntoivonniemi

Cap of the North, the Pohjoiskalotti : Pohjoiskalotilla • Nordkalotten (sv)

Cape Town Kapkaupunki • Kaapstad (af)

Cape Verde Kap Verde : Kap Verdessä (~ Kap Verdellä) • Cabo Verde (pt)

Capitol Hill (USA:ssa) Capitol Hill ~ Capitol-kukkula ~ Capitolkukkula • Usein kuvaannollisesti: Yhdysvaltain kongressi.

Capitoline Hill (Roomassa) Capitolinus : Capitolinuksella (←la) • Capitolino ~ Campidoglio (it)

Caribbean, the Karibia : Karibialla

Caribbean Sea, the Karibianmeri

Carinthia Kärnten [kernten] (←de)

Carlsbad (Tšekissä) Karlovy Vary [karlovi vari] (←cz) ~ Karlsbad [kaarlsbaad] (<de) • Karlsbad lähinnä historiassa.

Carolean karoliini

Caroline Islands Karoliinit

Carolingian karolinginen

Carpathians ~ Carpathian Mountains Karpaatit • Karpathen (de)

Carpatho-Ukraine Karpato-Ukraina ~ Karpatorutenia

Capricorn ~ Capricornus (tähtikuvio) Kauris : Kauriin • Horoskooppimerkkinä suomessa pienellä alkukirjaimella.

Carrie Carrie [käri] : Carrien : Carriea (~ Carrieä) [käriä] : Carriella (~ Carriellä) [kärillä] : Carrieen [käriin] • Käytännössä partitiivi usein Carrieta.

Carthage Karthago [kartago]

Cascade Range ~ Cascades Kaskadit ~ Kaskadivuoret ~ Kaskadivuoristo

Caspian Sea, the Kaspianmeri • Runok. myös Kaspia.

Castile Kastilia • Castilla (es)

Catalaunian Plains Katalauniset kentät

Catalonia Katalonia • Cataluña (es), Catalunya (ca)

Catherine (hallitsijoita) Katariina • Jekaterína (ru)

Caucasia Kaukasia

Caucasian valkoihoinen ~ europidi ~ kaukasidi; kaukasialainen

Caucasus Kaukasus : Kaukasuksella

Cayenne Cayenne [kajén] : Cayennessa [kajennessa] : Cayenneen

Cayman Islands Caymansaaret [keimänsaaret ~ keimansaaret]

Celebes Celebes [selebes] (←pt) • Nyk. yl. Sulawesi.

Celestine (paaveja) Celestinus [kelestinus ~ selestinus] : Celestinuksen

Celle Celle [tselle] (←de)

Celsius Celsius [selsius] • degree Celsius (en) = celsiusaste (fi).

Central African Republic Keski-Afrikan tasavalta

Central Standard Time Yhdysvaltain keskiosan aika

Cevennes Sevennit : Sevenneillä • Cévennes (fr)

Ceylon Ceylon [seilon] : Ceylonissa ~ Ceylonilla • Nyk. lähinnä saarennimenä; maannimi tav. Sri Lanka.

Chad Tšad • Tchad (fr), Tšād (ar)

Chalkidiki ~ Chalkidike ~ Chalkidiki Khalkidike ~ Halkidiki ~ Chalkidiki • Khalkidikḗ (grc), Halkidikí ~ Chalkidiki (ell)

Chamonix Chamonix [šamonii] : Chamonix’ssa : Chamonix’hin

Champs-Élysées Champs-Élysées [šãzelizee] : Champs-Élysées’llä : Champs-Élysées’hen (←fr)

Changchun Changchun [tšangtšun] ~ Tšangtšun • Chángchūn (zh)

Chang Jiang Jangtse • Cháng Jiāng (zh)

Chania Hania ~ Chania • Haniá ~ Chania (ell) • Kielitoimiston mukaan Chania, mutta Hania on suomessa selvästi yleisin asu.

Channel, the Englannin kanaali • la Manche (fr)

Channel Islands, the Kanaalisaaret • iles Anglo-Normandes ~ iles de la Manche (fr)

Channel Tunnel, the Kanaalitunneli ~ Kanaalin tunneli • le tunnel sous la Manche (fr)

Chao Praya Chao Praya [tšao praja] • Maenam Chao Phraya (th) • Ent. Menam.

Chardzhou ~ Charjew Türkmenabat (←tk) • Aik. suomessa Tšardžou.

Charlemagne Kaarle Suuri • Charlemagne (fr), Karl der Große (de)

Charles (hallitsijoita) Kaarle • Charles (fr), Carl (sv), Karl (de), Carlos (es, pt), Carol (ro), Carlo (it)

Charlotte Amalie (saari) Charlotte Amalie [šarlot amalie] : Charlotte Amaliessa : Charlotte Amalieen

Charolais (alue) Charolais [šarolee] : Charolais’ssa : Charolais’hen (←fr)

Charolais (karjarotu) charolais [šarolee] : charolais’n (←fr)

Charollais (lammasrotu) charollais [šarolee] : charollais’n (←fr)

Chechnya Tšetšenia • Tšetšnjá (ru), Noxçiyçö (ce)

Chekhov (venäl. kirjailija) Tšehov • Tšéhov (ru)

Chelyabinsk Tšeljabinsk • Tšeljábinsk (ru)

Chemnitz Chemnitz [kemnits] (de)

Chennai Chennai [tšennai] ~ Madras • Ceṉṉai (ta) • Madras aiemmin yleinen.

Chengdu Chengdu [tšengdu] • Chéngdū (zh) • Aik. Tšengtu ~ Chengtu.

Chernobyl Tšernobyl : Tšernobylissä (~ Tšernobylissa) • Tšernóbylʹ (ru), Tšornóbylʹ (uk)

Chersonissos ~ Hersonissos Hersonisos (: Hersonisoksessa) • Hersónisos ~ Chersonisos (ell) • Kielitoimiston mukaan Chersonisos. Matkailualalla yl. Hersonissos.

Chiang Kai-shek Tšiang Kai-šek ~ Jiang Jieshi [džiang džieši] • Jiǎng Jièshí ~ Jiǎng Zhōngzhèng (zh)

Chicago Chicago [šikago]

Chile Chile [tšiile]

Chios Khios : Khioksella (~ Khioksessa) • Khíos (grc), Híos ~ Chios (ell) • Kielitoimiston mukaan Chios.

China Kiina • Zhōngguó (zh)

Chisinau Chişinău [kišinau] (←ro) • Kišinjóv (ru) • Aik. Kišinov ~ Kišinev.

Chongjin (Koreassa) Ch’ŏngjin ~ Chongjin [tšongdžin] (←ko)

Chongqing ~ Chungqing (Kiinassa) Chongqing [tšongtshing] • Chóngqìng (zh) • Aik. Tšungking.

Christ Kristus : Kristuksen

Christian (adj. ja yleisn.) kristitty; kristillinen

Christian (hallitsijoita) Kristian (←sv)

Christina (kuningatar) Kristiina • Kristina (sv)

Christian (hallitsijoita) Kristian

Christmas Island Joulusaari : Joulusaarella (~ Joulusaaressa)

Christopher (hallitsijoita) Kristoffer • Kristofer (sv)

Chronicles (Raam.) Aikakirja • 1 Chronicles = 1. Aikakirja.

Chukchi Peninsula ~ Chukotka Peninsula ~ Chukotski Peninsula Tšuktšien niemimaa • Tšukótski poluóstrov ~ Tšukótka (ru)

Chukchi Sea Tšuktšienmeri • Tšukótskoje móre (ru)

Church of the Savior on Blood Verikirkko • Spás na Króvi (ru) • Virall. Kristuksen ylösnousemuksen katedraali.

Chuvashia Tšuvašia ~ Tšuvassia • Tšuvášija (ru)

Cilicia Kilikia • Kilikía (el), Kilikya (tr)

Cinderella Tuhkimo

Cispomerania Etu-Pommeri • Vorpommern (de)

Citroen (automerkki) Citroën [sitroen] (←fr)

Clement (paaveja) Klemens • Clemens (la)

Cleopatra Kleopatra • Kleopátra (grc)

Clio (muusa) Kleio • Kleiṓ (grc)

Cluj-Napoca Cluj-Napoca [kludž napoka] • Kaksoisnimi on virallinen, mutta nimi Cluj on edelleen käytössä.

Cnossus ~ Knossus Knossos : Knossoksessa • Knōssós ~ Knōsós (grc), Knosós (ell)

Cnut (hallitsijoita) Knuut • Knud (da)

Coblence ~ Coblenz Koblenz [koblents] (←de)

Cochinchina Kotšinkiina

Cocos Islands ~ Keeling Islands Kookossaaret ~ Keelingsaaret [kiilingsaaret]

Coliseum ~ Colisseum ~ Colosseum (Roomassa) Colosseum • Colosseo (it)

Cologne Köln (←de)

Colorado Colorado [kolorado ~ koloraado] • Kolorado hyvin harv. paitsi sanassa koloradonkuoriainen (aik. koloradokuoriainen).

Colossians (Raam. kirja) Kolossalaiskirje

Columbia (valtio) Kolumbia

Columbus, Christopher Kolumbus, Kristoffer • Cristóbal Colón (es)

Commonwealth of Nations Kansainyhteisö

Comoros, the Komorit : Komoreilla • Comores (fr)

Confederacy, the (hist.) Etelävaltiot ~ Konfederaatio

Confederate States of America, the (hist.) Amerikan konfederoituneet valtiot ~ Etelävaltiot ~ Konfederaatio

Confucius Konfutse ~ Kungfutse • Kǒng Fūzǐ (zh)

Congo Kongo

Congo-Brazzaville Brazzavillen [bratsavillen] Kongo

Congo-Kinshasa Kinshasan [kinšasan] Kongo • Aik. Zaire.

Constance (kaup. Saksassa ) Konstanz [konstants] (←de)

Constanta Constanţa [konstantsa] (←ro) • Konstanza ~ Konstanz (de)

Constinople Konstantinopoli • Constantinopolis (la) • Nyk. Istanbul

Constantine (Rooman keisareita) Konstantinus : Konstantinuksen • Constantinus (la)

Constantine (Bysantin keisareita) Konstantinos : Konstantinoksen • Kōnstantínos (grc)

Copenhagen Kööpenhamina • København (da), Köpenhamn (sv)

Corbusier Corbusier [korbyzjee] • Oikeammin Le Corbusier (ks. tätä).

Cordilleras Kordillieerit : Kordillieereilla

Cordoba Córdoba (←es)

Corfu Korfu : Korfulla ~ Korfussa • Kérkira ~ Kerkyra (ell)

Corinth Korintti : Korintin • Kόrinthos (el) • Aik. Raam. Korintto : Korinton.

Corinthians (Raam. kirjoja) Korinttolaiskirje (1938) ~ Korinttilaiskirje (1992)

Corona Australis ~ Corona Austrina Etelän Kruunu

Corona Borealis Pohjan Kruunu

Corsica Korsika • Corse (fr)

Costa del Sol Costa del Sol (←es) • Myös nimeä (Espanjan) Aurinkorannikko on käytetty matkailun alalla.

Côte d’Ivoire ~ Ivory Coast Norsunluurannikko • Côte d’Ivoire (fr) • Norsunluurannikon mukaan maan nimi on Côte d’Ivoire kaikilla kielillä. Kielitoimiston listassa se on ”rinnakkaisnimenä”.

Cotonou Cotonou [kotonuu] (←fr) : Cotonoussa : Cotonouhun

Coulomb (fyysikko) Coulomb [kulõõ] : Coulombin [kulõõmin] • Käytännössä ääntyy usein [kulomb]. Mittayksikkönä pienellä: coulomb (en), coulombi [kulombi] (fi).

Courland Kuurinmaa • Kurland (de)

Crab (horoskooppimerkki) rapu : ravun

Crab (tähtikuvio) Krapu : Kravun ~ Rapu : Ravun

Cracow ~ Krakow Krakova • Kraków (pl)

Crete Kreeta : Kreetalla (~ Kreetassa) • Krḗtē (grc), Kríti (ell)

Crimea Krim • Krym (ru)

Croatia Kroatia

Croesus Kroisos : Kroisoksen • Kroîsos (grc)

Cronstadt ~ Kronstadt Kronstadt [kronstat] (←de) • Kronštádt (ru) • Sovinnaisnimi Kronstatti : Kronstatissa vanhentunut.

Crux (tähdistö) Etelänristi ~ Etelän risti

Cuba Kuuba

Curacao Curaçao [kyrasao ~ kyrasau]

Curie Curie [kyriin] : Curien : Curieta (~ Curietä) : Curiehin (←fr) • Mittayksikkönä pienellä: curie.

Curonian Lagoon, the Kuurinhaffi • Kúršski zalív (ru), Kurisches Haff (de)

Cyclades Kykladit : Kykladeilla • Kykládes (grc), Kikládes ~ Kyklades (ell)

Cyprian Cyprianus [kypriaanus] : Cyprianuksen (←la)

Cyprus Kypros : Kyproksella (~ Kyproksessa) • Kýpros (grc), Kípros ~ Kypros (ell)

Cyrenaica ~ Kyrenaika Kyrenaika • Kyrēnaía (grc), Kirinaikí ~ Kyrinaïki (ell)

Cyril (pyhimyksiä) Kyrillos : Kyrilloksen

Cyril of Alexandria Kyrillos Aleksandrialainen

Cyrus (hallitsijoita) Kyyros : Kyyroksen • Kŷros (grc)

Cythera Kythera • Kýthēra (grc), Kíthira ~ Kythira (ell)

Czech ~ Czechia ~ Czech Republic Tšekki (: Tšekissä) ~ Tšekinmaa (: Tšekinmaassa) • Česko (cz), Tschechien (de)

Czechoslovakia Tšekkoslovakia • Československo (cz)

Dacca ~ Dhaka Dhaka ~ Dacca • Dacca vanha nimi.

Dacia Daakia

Daedalus Daidalos : Daidaloksen • Daídalos (grc)

Dagestan ~ Daghestan Dagestan

Dahomey Dahomey [dahome] • Nyk. Benin.

Dalai Lama dalai-lama

Dalarna ~ Dalecarlia ~ the Dales Taalainmaa : Taalainmaalla • Dalarna (sv)

Damascus Damaskos : Damaskoksessa • Dimashq (ar) • Damaskos : Damaskossa vanhahtava taivutus.

Dan (Raam.) Daan (1933) ~ Dan (1992)

Da Nang Da Nang ~ Đà Nẵng (←vi)

Danish straits, the Tanskan salmet

Danube Tonava • Donau (de), Duna (hu)

Dardanelles Dardanellit : Dardanelleilla

Darius (hallitsijoita) Dareios : Dareioksen

Darwin Darwin [darvin]

Darwinism darwinismi ~ darvinismi

Daugava Väinäjoki • Daugava (lv), Západnaja Dviná (ru)

Daugavpils Daugavpils ~ Väinänlinna • Dünaburg (de) • Väinänlinna lähinnä historiassa.

David (Raam.) Daavid

Dead Sea, the Kuollutmeri : Kuolleessameressä

Deborah (Raam.) Debora

Debrecen Debrecen [däbrätsän ~ debretsen] (←hu)

Decius Decius [deekius] : Deciuksen (←la)

Delet Teili • Delet (sv)

Delhi Delhi • Dillī (hi) • Vrt. New Delhi.

Delilah (Raam.) Delila

Delos Delos : Deloksella (~ Deloksessa) • Dḗlos (grc), Dílos (ell)

Denmark Tanska • Danmark (da, sv)

Denmark Strait Tanskansalmi • Danmarksstrædet (da) • Grönlannin ja Islannin välissä. Vrt. Danish straits.

Descartes Descartes [dekart] : Descartesin [dekartin] • Cartesius (la)

Detroit Detroit [detroit ~ ditróit]

Deuteronomy 5. Mooseksen kirja ~ Deuteronomium

Devil’s Island Pirunsaari : Pirunsaarella • ile du Diable (fr)

Dhaka ~ Dacca Dhaka ~ Dacca • Dacca vanha nimi.

Dinah (Raam.) Diina (1933) ~ Dina (1992)

Dinaric Alps, the ~ Dinarides, the Dinaariset Alpit ~ Dinaariset alpit • Dinaridi (sr, hr) • Aik. Dinaaristen vuorten yksi vuorijono, nyk. tav. koko vuoriston nimitys.

Dinaric Mountains, the Dinaariset vuoret

Diocletian Diocletianus [diokletiaanus] : Diocletianuksen

District of Columbia Columbian piirikunta ~ Columbian liittopiirikunta

Djibouti Djibouti [džibuti] • Jībūtī (ar)

Djilas Đilas ~ Djilas [džilas] (←sr)

Djokovic Đoković [džokovitš] (←sr)

Dnieper Dnepr [dnjeepr] (←ru) • Dnipro (uk), Dnjapro (be)

Dniester Dnestr [dnjeestr] (←ru) • Dnistér (uk), Nistru (ro)

Dnipropetrovsk ~ Dnepropetrovsk Dnepropetrovsk ~ Dnipropetrovsk • Dnepropetróvsk (ru), Dnipropetróvsʹk (uk)

Dobruja ~ Dobrudja Dobrudža (←bg) • Dobrogea (ro), Dobrudscha (de)

Dodecanese, the Dodekanesia • Dōdekánēsa (grc), Dodekánisa (ell)

Dogger Bank Doggermatalikko

Dojran Lake Dojranjärvi ~ Doiranjärvi • Dojransko ezero (mk), Límni Doiráni (ell)

Dolomites, the Dolomiitit • Dolomiti (it)

Dominican Republic, the Dominikaaninen tasavalta

Domitian Domitianus [domitiaanus] : Domitianuksen

Donets Basin ~ Donbass ~ Donbas Donin allas • Donéstki basséin ~ Donbáss (ru)

Don Quixote ~ Don Quijote Don Quijote [don kihote ~ don kihoote] • Don Quixote on alkuperäinen kirjoitusasu espanjassa.

Dostoyevsky, Fyodor Dostojevski, Fjodor • Dostojévski, Fjódor (ru)

Dover Strait ~ Strait of Dover Calais’nsalmi [kaleensalmi] • pas de Calais (fr)

Draco (antiikin henkilönnimi) Drakon • Drákōn (rgc)

Draco (tähdistö) Lohikäärme

Drava ~ Drave Drava [draava] • Drau [de]

Duero ~ Douro Douro (←pt) • Duero (es)

Dunkirk Dunkerque [dunkerkue] (←fr)

Dushanbe Dušanbe • Dushanbe (tg)

Dvina Bay Vienanlahti • Dvinskája gubá (ru)

Dvorak (näppäimistö) Dvorak • August Dvorakin mukaan.

Dvorak, Antonin (säveltäjä) Dvořák [dvoraak ~ dvožaak], Antonín

East China Sea Itä-Kiinan meri • Dōng Hǎi (zh)

Easter Island Pääsiäissaari : Pääsiäissaarella

Eastern Ghats ~ Eastern Ghauts Itä-Ghatit : Itä-Ghateilla ~ Itä-Ghats : Itä-Ghatsissa • Sahyādri (mr)

Eastern Standard Time (Yhdysvaltain) itärannikon aika

East Gothland Itä-Götanmaa [itäjöötanmaa] : Itä-Götanmaalla • Östergötland

East Sea ~ Sea of Japan Japaninmeri • Etelä-Korea suosittelee nimeä East Sea, Pohjois-Korea nimeä East Sea of Korea.

Ecclesiastes Saarnaaja

Eckerö Eckerö [ekkeröö ~ ekkäröö] : Eckerössä : Eckeröhön (←sv)

Eden (Raam.) Eeden

Edward (hallitsijoita) Edvard

Egypt Egypti

Eiffel Tower Eiffel-torni • tour Eiffel (fr)

Eilat Eilat • Elat (he)

Ekenas (Suomessa) Tammisaari : Tammisaaressa • Ekenäs (sv)

El Alamein El Alamein • al-Alamayn (ar)

Elbe Elbe (←de); Labe (←cz) • Joen nimi on suomessa vanhastaan Elbe, mutta kielitoimiston mukaan nimeä Labe tulisi (tai voisi) käyttää siitä osasta, joka virtaa Tšekin alueella.

Elefsina ~ Eleusina ~ Eleusis Eleusis : Eleusiissa • Eleusís (grc), Elefsína (ell)

Elias ~ Elijah (Raam.) Elias : Eliaan (1938) ~ Elia : Elian (1933, 1992)

Elisabethville Elisabethville [elisabetville] • Nyk. Lumumbashi.

Elizabeth (Raam. ja kuninkaallisia) Elisabet • Elisabeth (de), Jelizavéta (ru)

Elsinore (kaupunki Tanskassa) Helsingør [helsingöör] (←da)

Emajõgi Emajoki : Emajoen • Emajõgi (et)

Emirates, the Emiraatit : Emiraateissa • Virall.: the United Arab Emirates (en), Yhdistyneet arabiemiirikunnat (fi).

England Englanti : Englannissa • Osa Britanniaa (v:sta 1707), mutta käytännössä myös koko Britannian nimenä.

English Channel, the Englannin kanaali • la Manche (fr)

Ephesians (Raam. kirja) Efesolaiskirje • Pitkä nimi Epistle to the Ephesians (en), Kirje efesolaisille (fi).

Ephesus Efesos : Efesoksessa • Éfesos (el), Efes (tr) • Vanh. raamatunsuomennoksissa Efeso.

Epictetus Epiktetos : Epiktetoksen • Epíktētos (grc), Epiktet (de)

Epidaurus Epidauros : Epidauroksessa • Epídauros (grc), Epídavros (ell)

Epirus ~ Epeirus Epeiros : Epeiroksessa • Ḗpeiros (grc), Ípiros ~ Ipeiros (ell)

Equatorial Guinea Päiväntasaajan Guinea [ginea] • Guinea Ecuatorial (es)

Erdogan Erdoğan

Erebus (jumala) Erebos : Ereboksen • Érebos (grc)

Eric (hallitsijoita) Eerik • Erik (sv)

Eric of Pomerania Eerik Pommerilainen • Erik av Pommern (sv)

Eric the Victorious Eerik Voittoisa • Erik Segersäll (sv)

Esau (Raam.) Eesau (1933) ~ Esau (1992)

Esop Aisopos : Aisopoksen • Aesop (en), Aísōpos (grc)

Esquiline Hill Esquilinus : Esquilinuksella (←la) • Esquilino (it)

Essayah Essayah [esaijah] : Essayahin • Kielitoimiston mukaan ääntämys on [essaija] ja myös taivutus Essayah’n on mahdollinen.

Estonia Viro ~ Eesti • Viro on suomessa vanhastaan käytetty ja mm. kielitoimiston suosittama.

Ethiopia Etiopia

Euboea Euboia • Eúboia (grc), Évia ~ Evvoia (ell)

Euclid Eukleides : Eukleideen • Eukleídēs (grc), Euclides (la)

Euclidean euklidinen

Eugene (paaveja) Eugenius : Eugeniuksen

Euphrates Eufrat

Eurasia Euraasia

Euripus Euripos : Euripoksessa • Eúripos (grc), Évripos (ell)

Europa (mytologiassa) Europe • Eurṓpē (grc)

Europe Eurooppa : Euroopassa

European Union Euroopan unioni

Eve (Raam.) Eeva

Evgenia ~ Evgeniya ~ Yevgeniya (venäl. etunimi) Jevgenia ~ Jevgenija • Jevgénija (ru)

Evros ~ Maritsa (Balkanilla) Maritsa; Ebros • Ébros (grc), Évros (ell), Hebrus (la), Maritsa (bg) • Ebros antiikista puhuttaessa.

Exodus (Raam.) 2. Mooseksen kirja ~ Exodus (: Exoduksen)

Ezekiel (Raam.) Hesekiel

Ezra (Raam.) Esra

Fabian (paavi) Fabianus : Fabianuksen (←la)

Fahrenheit Fahrenheit [faarenhait] • Degree Fahrenheit = fahrenheitaste.

Falkland Islands Falklandinsaaret • Islas Malvinas (es)

Far East Kaukoitä : Kaukoidässä • Nyk. tav. East Asia (en), Itä-Aasia (fi).

Faroe Islands Färsaaret [fäärsaaret] • Færøerne (da), Føroyar (fo)

Farther India Taka-Intia • Nyk. yl. Southeast Asia (en), Kaakkois-Aasia (fi).

Fennoscandia ~ Fenno-Scandinavia Fennoskandia

Feodor ~ Fyodor (venäl. etunimi) Fjodor • Fjódor (ru)

Fernando Po (saari) Fernando Póo [fernando poo] (←es) • Nyk. Bioko.

Fes ~ Fez (Marokossa) Fes • Fās (ar)

Fiemme Valley Val di Femme : Val di Femmessä (←it) • Fleimstal (de)

Fiji Fidži : Fidžissä (~ Fidžillä) • Viti (fj)

Finland Suomi : Suomessa

Finland Proper Varsinais-Suomi • Egentliga Finland (sv)

Finnmark Ruija; Finnmark • Norjan lääniin viitattaessa Finnmark.

Finskas Finskas : Finskaksen : Finskasta

Fish, the (tähtikuvio) Kalat : Kalojen • Horoskooppimerkkinä suomessa pienellä alkukirjaimella ja us. yksikössä: hän on kala.

Fiume Fiume • Nyk. Rijeka.

Flanders Flanderi • Vlaanderen (nl)

Flavian (adj.) Flaviuksen; Flaviusten

Flavian Amphitheatre, the Flaviusten amfiteatteri • Sama kuin Colosseum.

Florence Firenze [firentse] (←it)

Flybe Flybe [flaibii] : Flyben : Flybetä : Flybessä : Flybehin

Föglö Föglö [fööglöö] : Föglössä : Föglöhön (←sv) • Föglö (sv)

Formosa Formosa • Nyk. Taiwan.

Francis ~ Franz (hallitsijoita) Frans • Franz (de), François (fr)

Francis Joseph’s Land ~ Franz Josef Land Frans Joosefin maa • Franz-Josef-Land (de), Zemljá Frántsa-Iósifa (ru)

Francis of Assisi Franciscus [fransiskus] Assisilainen • Francesco d’Assisi (it)

Franconia Franken (←de)

Frankfurt Frankfurt • Francfort (fr) • Tarkemmin: Frankfurt am Main.

Franz (hallitsijoita) Frans

Frederick (hallitsijoita) Fredrik • Friedrich (de), Frederik (da)

French Academy, the Ranskan akatemia • l’Académie française (fr)

French Guiana Ranskan Guayana [guajana] • Guyane française (fr)

Freyja Freija ~ Freyja [freija] • Freyja on muinaisnorjan mukainen kirjoitusasu.

Friesland Friisinmaa; Friesland [friisland] (←nl) • Hist. alueena Friisinmaa, nyk. provinssina Friesland.

Frisian Islands Friisein saaret

Fuji Fudži ~ Fuji [fudži] • Fuji-san (ja) • Aik. us. Fudžijama ~ Fujiyama.

Fujitsu Fujitsu [fujitsu ~ fudžitsu]

Fukushima Fukushima [fukušima] (←ja) • Aik. myös Fukušima.

Funchal Funchal [funšal] (←pt)

Funen Fyn [fyyn] (←da)

Gad (Raam.) Gaad (1933) ~ Gad (1992)

Gadhafi Gaddafi • al-Qadhāfī (ar)

Galapagos Islands Galápagossaaret • Islas Galápagos ~ Archipiélago de Colón (es)

Galati (Romaniassa) Galaţi [galatsi ~ galati] (←ro) • Galatz (de)

Galatia (nyk. Turkissa) Galatia • Antiikin Rooman provinssi.

Galatians (Raam. kirja) Galatalaiskirje • Pitkä nimi Epistle to the Galatians (en), Kirje galatalaisille (fi).

Galicia (Espanjassa) Galicia [galisia] (←es) • Galiza (gl), Galicien (de), Galice (fr)

Galicia ~ Galizia ~ Halychyna (Itä-Euroopassa) Galitsia • Galizien (de), Gálitsija (ru), Halytšyna (uk)

Galilee Galilea • Galileia (la), ha-Galil (he)

Gallivare Jällivaara • Gällivare (sv)

Ganga ~ Ganges Ganges • Gangā (hi)

Gascony Gascogne [gaskonje] (←fr)

Gatun Gatún (←es)

Gaul (hist. alue) Gallia

Gaul (kansannimenä) gallialainen

Gauss Gauss ~ Gauß [gaus] • Gauß (de) • Mittayksikkönä gauss (en) = gaussi (fi).

Gaussian (adj.) Gaussin ~ Gaußin [gaussin]

Gaza Gaza [gaasa ~ gaaza] • Ġazza (ar)

Gdansk Gdańsk (←pl) ~ Gdansk • Danzig (de) • Hist. myös Danzig [dantsig].

Gemini (tähtikuvio) Kaksoset : Kaksosten • Horoskooppimerkkinä suomessa pienellä alkukirjaimella ja us. yksikössä: hän on kaksonen.

Genesis (Raam.) 1. Mooseksen kirja ~ Genesis : Genesiksen

Geneva (Sveitsissä) Geneve • Genève (fr)

Genghis Khan Tšingis-kaani

Gennesaret Gennesaret ~ Genesaret • Raamatunsuomennoksissa Gennesaret.

Genoa ~ Genua (Italiassa) Genova (←it)

George (hallitsijoita) Yrjö

Georgia (USA:n osavaltio) Georgia [džoodžia ~ georgia]

Georgia (valtio) Georgia • Grúzija (ru) • Aik. yleisesti Gruusia.

Georgian (adj.) georgialainen; Yrjöjen aikainen

German Bight Saksanlahti • Deutsche Bucht (de), Tyska bukten (sv)

Germany Saksa • Deutschland (de)

Gex Gex [žeks] : Gexissä (←fr)

Ghana Ghana [gaana]

Ghent Gent (←nl) • Gand (fr)

Giant Mountains, the Riesengebirge [riisengebirge] (←de) • Krkonoše (cz), Karkonosze (pl)

Gibraltar Gibraltar : Gibraltarissa ~ Gibraltarilla

Giessen Gießen ~ Giessen [giisen] (←de)

Gilgamesh Gilgameš

Glasgow Glasgow [gläsgou ~ glasgou] : Glasgow’ssa : Glasgow’hun

Glorioso Islands ~ Glorieuses Gloriososaaret ~ Iles Glorieuses (←fr)

Goa Goa [gooa] : Goassa : Goaan • Ulkosijataivutus (Goalla, Goalle) on yleisempi kuin suositeltu taivutus.

Godthab ~ Godthaab Godthåb [gothoob] (←da) • Nyk. Nuuk (←kl), vanhempi muoto Nuuq.

Goering ~ Goring Göring [gööring] (←de)

Gog (Raam.) Goog (1933) ~ Gog (1992)

Gogland Suursaari : Suursaaressa ~ Suursaarella • Gógland (ru), Hogland (sv)

Gold Coast, the (Afrikassa) Kultarannikko • Nyk. Ghana.

Golden Horn Kultainen sarvi • Haliç (tr)

Golgotha Golgata : Golgatalla

Goliath Goljat

Gorbachev Gorbatšov • Gorbatšóv

Gordian (keisareita) Gordianus [gordiaanus] : Gordianuksen (←la)

Gordian Knot Gordionin solmu

Gothenburg ~ Goteborg Göteborg [jööttebori] (←sv)

Gothland ~ Götaland Götanmaa [jöötanmaa] : Götanmaalla • Götaland

Gotland Gotlanti : Gotlannissa • Gotland (sv)

Grand Canal (Kiinassa) Iso kanava • Dà Yùnhé (zh)

Grand Canyon Grand Canyon [gränd känjən] : Grand Canyonissa ~ Canyonissä • Vanhahtavasti: Isokanjoni ~ Iso kanjoni.

Graubunden ~ Grisons Graubünden [graubynden] (←de) • Grisons (fr), Grigioni (it)

Great Bear (tähdistö) Iso Karhu • Ursa major (la)

Great Bear Lake Iso Karhujärvi : Isolla Karhujärvellä

Great Belt, the Iso-Belt : Isossa-Beltissä • Storebælt (da)

Great Britain Britannia ~ Iso-Britannia (: Isossa-Britanniassa)

Great Dividing Range Australian Kordillieerit

Greater Antilles Isot-Antillit : Isoilla-Antilleilla

Greater London Suur-Lontoo

Greater Sunda Islands Isot Sundasaaret

Great Lakes, the Suuret järvet • Tarvittaessa täsmennettävä: Amerikan Suuret järvet.

Great Salt Lake Iso Suolajärvi

Great Sirte ~ Great Syrtis Iso-Syrtti : Isossa-Syrtissä • Syrtis major (la)

Great Slave Lake Iso Orjajärvi

Great Southern Ocean Eteläinen jäämeri

Great Wall of China Kiinan muuri • Cháng Chéng (zh)

Greece Kreikka : Kreikassa • Hellás (grc), Elláda (ell) • Ylätyylissä myös Hellas : Hellaan.

Greenland Grönlanti [gröönlanti] : Grönlannissa • Grønland (de), Grönland (sv), Kalaallit Nunaat (kl)

Greenwich Greenwich [griinwitš] • Nimen ääntämys englannissa vaihtelee paljon.

Gregorian (adj.) gregoriaaninen

Gregory (paaveja) Gregorius : Gregoriuksen

Gregory of Tours Gregorius Toursilainen

Grisons ~ Graubunden Graubünden [graudynden] (←de) • Grisons (fr), Grigioni (it)

Gruzia Gruusia • Nyk. Georgia.

Guangzhou ~ Canton Kanton ~ Guangzhou [guangžou] • Guǎngzhōu (zh) • Kanton vanha sovinnaisnimi.

Guadeloupe Guadeloupe [guadelup] (←fr)

Guernica Guernica [gernika]

Guiana (alue Et.-Amerikassa) Guayana [guajana] (←es) • Sisältää Guyanan, Surinamen ja Ranskan Guayanan.

Guienne ~ Guyenne (Ranskassa) Guyenne [gijen] : Guyennessa (~ Guyennessä) [gijennessä]

Guinea Guinea [ginea] : Guineassa

Gulf of California Kalifornianlahti

Gulf of Finland Suomenlahti • Soome laht (et), Fínski zalív (ru), Finska viken (sv)

Gulf of Gabès ~ Lesser Syrtis Vähä-Syrtti : Vähässä-Syrtissä • Syrtis minor (la)

Gulf of Bothnia Pohjanlahti

Gulf of Mexico Meksikonlahti

Gulf of Riga ~ Bay of Riga Riianlahti • Rīgas jūras līcis (lv), Liivi laht (et)

Gulf of Sidra ~ Gulf of Sirte Iso-Syrtti : Isossa-Syrtissä • Syrtis major (la)

Gulf of Thailand Siaminlahti

Gulf Stream Golfvirta • Golfströmmen (sv)

Gustav (kuninkaita) Kustaa • Gustaf (sv)

Gustav Vasa Kustaa Vaasa

Guyana (valtio) Guyana [gujana] • Guyane (fr) • Ent. Brittiläinen Guayana.

Haakon (Norjan kuninkaita ja prinssejä) Håkon [hookon] ~ Haakon • Keskiajasta puhuttaessa nyk. yl. Håkon, muutoin Haakon.

Hades Haades : Haadeksen : Haadeksessa • Hạ́dēs (grc)

Hadjidakis, Manos Hatzidakis, Manos • Hatzidákis, Mános (ell)

Hadrian (keisari) Hadrianus [hadriaanus] : Hadrianuksen (←la)

Hagia Sophia Hagia Sofia • Hagía Sofía (grc), Ayasofya (tr), Sainte-Sophie (fr)

Hague, the Haag • Den Haag (nl)

Hai Phong ~ Haiphong Haiphong [haifong] ~ Hải Phòng (vi)

Halicarnassus Halikarnassos : Halikarnassoksessa • Halikarnassós (grc), Halikarnas (tr) • Nyk. Bodrum.

Halkidiki ~ Chalkidiki Khalkidike ~ Halkidiki • Khalkidikḗ (grc), Halkidikí ~ Chalkidiki (ell)

Halland Halland ~ Hallanti (: Hallannissa) • Sovinnaisnimi Hallanti harvinainen.

Halychyna ~ Galicia Galitsia

Ham (Raam.) Haam

Hamburg Hampuri • Hamburg (de)

Handel (säveltäjä) Händel [hendel] (←de)

Hangzhou Hangzhou [hangžou] • Hángzhōu (zh) • Aik. Hangtšou ~ Hangchou ~ Hangchow.

Hanoi Hanoi : Hanoissa : Hanoihin • Hà Nội (vi)

Hanover Hannover

Hanse ~ Hansa hansa ~ hansaliitto

Hanseatic hansa-

Haparanda Haaparanta

Hari kurk Harinkurkku : Harinkurkussa • Hari kurk (et), Hares sund (sv)

Harnosand Härnösand (←sv)

Hatshepsut ~ Hatchepsut Hatšepsut

Havana Havanna • La Habana (es)

Hawaii Havaiji : Havaijilla • Hawaiʻi (haw)

Heard Island and McDonald Islands Heard ja McDonaldinsaaret [həəd ja mäkdonaldinsaaret] ~ Heard ja McDonaldinsaarilla

Heathrow Heathrow [hiiþrou] : Heathrow’ssa : Heathrow’hun

Hebrews (Raam. kirja) Heprealaiskirje (1992) ~ Hebrealaiskirje (1938)

Hebrides, the Hebridit • Innse Gall (gd)

Helen (antiikissa) Helena ~ Helene • Helénē (grc)

Heligoland Helgoland (←de) • Sovinnaisnimi Helgolanti nyk. harv.

Heligoland Bight Helgoländer Bucht [helgolender buht] (←de) ~ Helgolandinlahti

Hellespont Hellespontos : Hellespontoksessa • Hellḗspontos (grc) • Nyk. Dardanellit.

Hellenic Republic Helleenien tasavalta • Ellinikí Dimokratía (ell) • Kreikan nimi valtio-oikeudessa.

Helsingor Helsingør [helsingöör] (←da)

Helsinki Cathedral Suurkirkko ~ Helsingin tuomiokirkko

Henry (hallitsijoita) Henrik • Heinrich (de), Henryk (pl)

Hercegovina ~ Herzegovina Hertsegovina • Herzegovina (de), Hercegovina (hr, sr, bs)

Hercules ~ Heracles Herakles (: Herakleen) ~ Herkules (: Herkuleen) • Hēraklês (grc) • Yhdyssanoissa Herkules, esim. herkuleskuoriainen.

Herod Herodes : Herodeksen

Herodotus Herodotos : Herodotoksen • Hēródotos (grc)

Hesiod Hesiodos : Hesiodoksen • Hēsíodos (grc), Hesiodus (la)

Hess (saks. sukunimi) Hess; Heß [hes] (: Heßin [hessin]) • Kirjoitusasu vaihtelee tapauksittain. Esim. Rudolf Heß, Walter Rudolf Hess.

Hesse ~ Hessia (alue) Hessen (←de)

Highland (adj.) Ylämaiden; Ylämaan • Highland regiment = Ylämaan rykmentti.

Highlands ~ Scottish Highlands Ylämaa ~ Skotlannin Ylämaa

Hiiumaa Hiidenmaa : Hiidenmaalla • Hiiumaa (et), Dagö (sv, de)

Himalayas, the Himalaja

Hindu Kush ~ Hindukush Hindukuš

Hinggan ~ Khingan Hingan ~ Xingan [ksingan] • Xīng’ān (zh)

Hippocrates Hippokrates : Hippokrateen • Hippokrátēs (grc)

Hiroshima Hiroshima ~ Hirošima

Hispaniola Hispaniola • La Española (es)

Hither Pomerania Etu-Pommeri • Vorpommern (de)

Hiyaz ~ Heyaz Hiyaz [hijas] • al-Ḥiǧāz (ar) • Asu Hidžaz nyk. harv.

Ho Chi Minh Ho Chi Minh [hoo tši minh] ~ Hồ Chí Minh (vi) • Aik. myös Ho Tši Minh.

Ho Chi Minh City Ho Chi Minh [hoo tši minh] ~ Hồ Chí Minhin kaupunki • Thành phố Hồ Chí Minh (vi) • Ent. Saigon.

Hogland Suursaari : Suursaaressa ~ Suursaarella • Gógland (ru), Hogland (sv)

Holland Hollanti : Hollannissa • Periaatteessa vain alueen nimi. Maan virallinen nimi on Netherlands = Alankomaat.

Holy Ghost ~ Holy Spirit Pyhä Henki

Holy See Pyhä istuin

Hong Kong Hongkong [honkong] ~ Xiangang [ksianggang] • Xiānggǎng (zh) • Virall.: Hongkong, Kiinan erityishallintoalue.

Honshu Honshu [honšu] • Honshū (ja) • Asu Honšu nyk. hyvin harv.

Hook of Holland, the Hoek van Holland [huk fan holland] (←nl)

Horace Horatius : Horatiuksen (←la)

Horn of Africa, the Afrikansarvi

Houtskar Houtskari • Houskär (sv)

Huang He ~ Yellow River Keltainenjoki ~ Huang He • Huáng Hé (zh)

Hull Hull [hul] : Hullissa [hullissa]

Hungary Unkari • Magyarország (hu)

Hyderabad Hyderabad [haiderabad] ~ Haiderabad

Hydra (saari) Hydra • Hýdra (grc), Ídra (ell)

Hydra (tähdistö) Vesikäärme

Hymettus Hymettos : Hymettoksen • Imittós ~ Ymittos (ell)

Iasi ~ Iassy ~ Jassy Iaşi [jaši] (←ro)

Iberian Peninsula Iberian niemimaa • Suomessa aik. yl. Pyreneiden niemimaa.

Icarus (mytol.) Ikaros : Ikaroksen • Íkaros (grc)

Iceland Islanti : Islannissa • Ísland (is)

Ida ~ Mount Ida Idavuori • Ídē (grc), Ídi (ell)

Idaho Idaho [aidaho ~ idaho] : Idahossa : Idahoon

Ida-Viru ~ Ida-Virumaa Itä-Virumaa : Itä-Virumaalla

Ijsselmeer IJsselmeer [eiselmeer] (←nl) ~ Ijsselmeer

Ile-de-France Ile-de-France ~ Île-de-France [ildəfrããs] (←fr) • Ranskan uuden oikeinkirjoituksen mukainen asu on Ile.

Iliad Ilias : Iliaan • Iliás (grc)

Illinois Illinois [illinois ~ ilinois] : Illinoisissa

India Intia

Indiana Indiana [indiana ~ indiaana]

Indian subcontinent, the Intian niemimaa

Indochina Indokiina

Indus Indus : Induksen

Ingå Inkoo • Ingå (sv)

Ingria Inkeri : Inkerissä ~ Inkerinmaa : Inkerinmaalla • Ingermanlándija (ru)

Ingushetia Ingušia • Ingušétija (ru)

Inner Mongolia Sisä-Mongolia • Nèi Měnggǔ (zh)

Innocent (paaveja) Innocentius [innokentius ~ innosentius] : Innocentiuksen

Internet, the internet (~ Internet) : internetin : internetiin [internettiin ~ internetiin]

Iokanga Jokanga • Jokanʹga ~ Iokanga (ru)

Ionia Joonia • Iōnía ~ Iōníē (grc), Ionía (ell)

Ionian (adj.) Joonian; joonialainen

Ionian Islands Jooniansaaret ~ Joonian saaret • Iónia nísia ~ Eptánisa ~ Eptánisos (ell)

Ionian Sea Joonianmeri • Iónio pélagos (ell)

Iraklio ~ Iraklion Iraklion • Iráklio ~ Irakleio (ell)

Iraq Irak • al-ʿIrāq (ar)

Iraqi Irakin; irakilainen

Irbe Strait ~ Irben Strait Kuurinkurkku : Kuurinkurkussa • Kura kurk (et), Irbes jūras šaurums (lv)

Ireland Irlanti : Irlannissa • Éire (ga)

Irish (adj.) Irlannin; irlantilainen

Irish Sea, the Irlanninmeri

Iron Gate Rautaportti • Porţile de Fier (ro)

Irrawaddy ~ Ayeyarwady Iravadi ~ Irawadi

Irtysh Irtyš • Irtýš (ru)

Isaac (Raam.) Iisak

Isabella (kuningattaria) Isabella • Isabel (es)

Isaiah (Raam.) Jesaja

Ishmael (Raam.) Ismael

Isis Isis : Isiksen

Isle of Man Mansaari [mansaari ~ mänsaari] : Mansaarella ~ Mansaaressa • Kielitoimiston mukaan taivutus sisäsijoissa (Mansaaressa).

Isle of Wight Wightsaari [waitsaari] : Wightsaarella ~ Wightsaaressa

Issachar (Raam.) Isaskar

Istanbul Istanbul [istambul] • İstanbul (tr)

Ithaca Ithaka • Ithákē (grc), Itháki (ell)

Ivan (tsaareja) Iivana • Iván (ru), Iwan (de)

Ivan the Terrible Iivana Julma • Iván Gróznyi (ru)

Ivory Coast Norsunluurannikko • Côte d’Ivoire (fr) • Ks. Côte d’Ivoire.

Iwo Jima Iwo Jima [ivodžima] • Iōtō (ja)

Izmir İzmir ~ Izmir • İzmir (tr), Smírni (ell)

Izmit İzmit

Jachymov Jáchymov [jaahimov] (←cz) ~ Sankt Joachimsthal [sankt joaahhimstaal] (←de)

Jacob (Raam.) Jaakob

Jaffa ~ Japho ~ Jophe Jaffa • Nyk. yhdistetty Tel-Avivin kanssa.

Jakarta Jakarta • Myös asua Djakarta käytetty.

Jakobstad Pietarsaari : Pietarsaaressa • Jakobstad (sv)

Jalalabad (Kirgisiassa) Žalalabad (←ky) ~ Jalalabad [džalalabad]

Jalalabad (Afganistanissa ym.) Jalalabad [džalalabad]

Jamaica Jamaika

James (Raam. henkilöitä) Jaakob

James (Raam. kirja) Jaakobin kirje

James (hallitsijoita) Jaakko : Jaakon

Jammu Jammu [džammu] • Sovinnaisasu Džammu vanhentunut.

Jamtland Jämtlanti [jemtlanti] (: Jämtlannissa) ~ Jämtland [jemtland]

Japan Japani • Nihon ~ Nippon (ja)

Japhet ~ Japheth Jaafet (1933) ~ Jafet (1992)

Jason (mytol.) Iason • Iásōn (grc)

Java (saari) Jaava : Jaavalla

Jeddah ~ Jedda ~ Jiddah ~ Jidda Jedda [jedda ~ džedda] • Jidda (ar)

Jehovah Jehova • Jahven nimi us. englannissa, suomessa yl. vain Jehovan todistajien kielessä.

Jeremiah (Raam.) Jeremia

Jericho Jeriko • Yeriho (he), Ārīḥā (ar)

Jerome, Saint Hieronymus : Hieronymuksen (←la)

Jersey Jersey [džöösi] : Jerseyssä : Jerseyyn [džöösiin]

Jerusalem Jerusalem • Yerushalayim (he)

Jesus (Raam.) Jeesus : Jeesuksen

Jesus of Nazareth Jeesus Nasaretilainen

Joanna (kuningattaria) Johanna • Juana (es)

Joan of Arc Jeanne d’Arc [žan dark] (←fr)

John (hallitsijoita) Juhana • Johan (sv), Jean (fr), João (pt)

John (Raam. henkilöitä, paaveja) Johannes : Johanneksen • Ioannes (la)

John (Raam. kirjoja) Johanneksen kirje

John Lackland Juhana Maaton : Juhana Maattoman • Jean Sans Terre (fr)

John the Baptist Johannes Kastaja • Jean le Baptiste (fr)

Jokkmokk Jokimukka : Jokimukassa ~ Jokkmokk : Jokkmokkissa

Jonkoping Jönköping [jöntšööping] (←sv)

Jordan (maa) Jordania

Joseph (Raam., hallitsijoita) Joosef

Joseph Stalin Josif Stalin ~ Iosif Stalin • Iósif Stálin (ru)

Josephus ~ Flavius Josephus Josephus [josefus] (: Josephuksen) ~ Flavius Josephus

Joshua (Raam.) Joosua

Joule Joule [džuul] : Joulen [džuulen ~ džuulin] • Mittayksikön nimenä pienellä: joule (en, fi).

Jove Juppiter • Iuppiter : Iovis (la)

Jovian Jovianus [joviaanus] : Jovianuksen

Juan Carlos Juan [huan] Carlos : Juan Carloksen (←es)

Juan Fernandez Islands Juan Fernándezin saaret [huan fernandesin saaret]

Judah (Raam.) Juuda

Judas Iscariot Juudas Iskariot

Jude (Raam.) Juudas : Juudaksen ~ Juudaan

Judea Juudea ~ Juuda • Yehudah (he)

Judges (Raam.) Tuomarien kirja

Julian (keisareita) Julianus [juliaanus] : Julianuksen (←la)

Julian (adj.) juliaaninen; Juliuksen

Julian Alps Juliaaniset Alpit ~ Juliset Alpit • Julijske Alpe (sl), Alpi Giulie (it), Julische Alpen (de)

Julian March Venezia Giulia [venetsia džuulia] (←it) • Julisch Venetien (de)

Juliet (Romeon rakastettu) Julia [juulia ~ julia]

Julio-Claudian dynasty Juliusten–Claudiusten suku

Justin (antiikin henkilöitä) Justinus

Justinian Justinuksen

Jutland Jyllanti : Jyllannissa • Jylland (da), Jütland (de) • Aik. myös Juutinmaa.

Juvenal Juvenalis [juvenaalis] : Juvenaliksen

Kabardino-Balkaria Kabardi-Balkaria

Kabul Kabul • Kābul (ps)

Kalevala (paikkakunta) Uhtua : Uhtualla ~ Kalevala : Kalevalassa • Kálevala (ru)

Kalix Kalix [kaaliks] (←sv) ~ Kainuu

Kallas Kallas : Kallaksen ~ Kallasin • Virolaisena nimenä Kallas : Kallasin, Suomessa käytettynä Kallas : Kallaksen.

Kalmykia Kalmukia • Kalmýkija (ru)

Kamchatka Kamtšatka • Kamtšátka (ru)

Kamennogorsk Antrea • Kamennogórsk (ru)

Kandalaksha Kantalahti : Kantalahdessa • Kandalákša (ru)

Karachai-Cherkessia Karatšai-Tšerkessia

Karachi Karachi [karatši] • Sovinnaisasu Karatši vanhentunut.

Karaganda ~ Karagandy Karaganda • Karagandá (ru), Qarağandı (kz)

Karasjok Kaarasjoki • Karasjok (no)

Karavanke Karavankit : Karavankeilla • Caravanche (it), Karawanken (de)

Karelia Karjala • Karelien (sv), Karélija (ru)

Karelian Isthmus Karjalankannas : Karjalankannaksella • Aik. yl. Karjalan kannas, joka nyk. taas sallittu. Usein lyhentyneenä: Kannas.

Karesuando Kaaresuvanto : Kaaresuvanto • Karesuando (sv)

Karin Månsdotter Kaarina Maununtytär

Karis Karjaa : Karjaalla • Karis (sv)

Karlovy Vary ~ Carlsbad Karlovy Vary [karlovi vari] (←cz) ~ Karlsbad [kaarlsbaad] (<de) • Karlsbad lähinnä historiassa.

Kashgar ~ Kashi Kašgar ~ Kasi [kaši] • Kāshí (zh)

Kashmir Kashmir [kašmir] ~ Kašmir

Kashubia Kasubia • Kaszuby (pl)

Kathmandu Kathmandu [katmandu] ~ Katmandu • Kielitoimiston mukaan voidaan ääntää myös [kaathmanduu] ja taivuttaa sen mukaisesti (Kathmanduta, Kathmanduhun).

Kattegat Kattegat (←da) • Kattegatt (sv)

Kautokeino Koutokeino • Kautokeino (no)

Kaunas Kaunas : Kaunasissa (←lt)

Kazakhstan Kazakstan [kasakstan] • Kazáhstan (ru), Qazaqstan (kz)

Kazakh Steppe ~ Kirghiz Steppe Kirgiisiaro ~ Kirgiisienaro

Kazan Kazan [kazan ~ kasan] • Kazánʹ (ru), Qazan (tt) • Aik. sovinnaisnimi Kasan.

Keeling Islands ~ Cocos Islands Kookossaaret ~ Keelingsaaret [kiilingsaaret]

Kelvin Kelvin • Mittayksikön nimenä pienellä: kelvin (en, fi).

Kentucky Kentucky [kentaki] : Kentuckyssa : Kentuckyyn [kentakiin]

Kenya Kenia

Kerch Kertš (←ru)

Kerkyra ~ Corfu Korfu : Korfulla (~ Korfussa) • Kérkira ~ Kerkyra (ell)

Kestenga Kiestinki : Kiestingissä • Kestenʹga (ru)

Khachaturian Hatšaturjan • Hatšaturján (ru), Khachaturyan (hy)

Khakassia Hakassia • Hakásija (ru)

Khania Hania • Haniá ~ Chania (ell)

Kharkiv ~ Kharkov Harkova • Hárʹkov (ru), Hárkiv (uk)

Khartoum Khartum [kartum]

Khingan ~ Hinggan Hingan ~ Xingan [ksingan] • Xīng’ān (zh)

Khovanshchina Hovanštšina • Hovánštšina (ru)

Khrushchev Hruštšov • Hruštšóv (ru)

Khyber Pass Khaibarsola [kaibarsola] ~ Khybersola [kaibersola]

Kiev Kiova • Kíjev (ru), Kýjiv (uk)

Kilimanjaro Kilimanjaro (~ Kilimandžaro) [kilimandžaaro]

Kimberley Kimberley [kimberlei] : Kimberleyssä : Kimberleyhin

Kimito Kemiö • Kimito (sv)

Kirghiz Steppe Kirgiisiaro ~ Kirgiisienaro

Kirkenes Kirkkoniemi : Kirkkoniemessä • Kirkenes (no, sv)

Kiruna Kiiruna

Kishinev Chişinǎu [kišinau] (←ro) • Kišinjóv (ru) • Aik. Kišinov ~ Kišinev.

Klaipeda Klaipėda (←lt) • Memel (de) • Hist. myös Memel.

Kola Kuola • Kolʹski poluóstrov (ru)

Kolkata Kalkutta : Kalkutassa ~ Kolkata • Kolkatā (bn)

Kohtla-Järve Kohtla-Järvi : Kohtla-Järvessä

Kolen Mountains Kölivuoristo ~ Köli ~ Skandit • Kölen ~ Skanderna ~ Fjällen (sv)

Koran ~ Quran Koraani • al-Qurʾān (ar)

Korpilombolo Korpilompolo • Korpilombolo (sv)

Korpo Korppoo • Korpo (sv)

Korsholm Mustasaari : Mustasaaressa • Korsholm (sv)

Kos Kos : Kosilla [kossilla ~ kosilla] • Kós (el)

Kosovo Kosovo • Kosovë ~ Kosova (sq)

Kotlin Island Retusaari • Kótlin (ru)

Kovno Kaunas : Kaunasissa (←lt) • Kóvno ~ Kóvna (ru) • Nyk. engl. yl. Kaunas.

Kremlin Kreml • Kremlʹ (ru)

Kristinestad Kristiinankaupunki • Kristinestad (sv)

Krivoy Rog ~ Kryvyi Rih Krivoi Rog • Krivói Rog (ru), Kryvyi Rih (uk)

Krkonose Riesengebirge [riisengebirge] (←de) • Krkonoše (cz), Karkonosze (pl)

Kronoby Kruunupyy • Kronoby (sv)

Kronstadt Kronstadt [kronstat] • Ks. Cronstadt.

Kublai Khan Kublai-kaani

Kuressaare Kuressaari : Kuressaaressa

Kuril Islands, the Kuriilit • Kurílʹskije ostrová (ru)

Kuyavia Kujawy (←pl)

Kuybyshev ~ Kuibyshev Kuibyšev • Kúibyšev (ru)

Kvaenangen Naavuono • Kvænangen (no)

Kvarken Merenkurkku • Kvarken ~ Norra kvarken (sv)

Kwangchow Kanton ~ Guangzhou [guangžou] • Guǎngzhōu (zh)

Kyoto Kioto • Kyōto (ja)

Kyrgyzstan Kirgisia ~ Kirgistan ~ Kirgisistan • Kyrgystán (ru)

Kyushu Kyushu ~ Kiušu • Kyūshū (ja)

Lääne-Viru ~ Lääne-Virumaa Länsi-Virumaa : Länsi-Virumaalla

Laban (Raam.) Laaban (1933) ~ Laban (1992)

Labe ~ Elbe Elbe; Labe • Labe (cz) • Ks. Elbe.

Laccadive Islands Lakkadiivit : Lakkadiiveilla

Lacedaemon (jumala) Lakedaimon • Lakedáimōn (grc)

Lacedaemonia (maant.) Lakedaimon • Lakedáimōn (grc) • Sama kuin Sparta t. Lakonia.

Laconia Lakonia • Lakōnikê (grc), Lakonía (ell)

La Coruña A Coruña [a korunja] (←gl) ~ La Coruña [la korunja] (←es)

Ladislaus (Puolan kuninkaita) Vladislav • Władysław (pl)

Ladoga, Lake Laatokka : Laatokalla • Ládoga (ru)

Lake Como Comojärvi [koomojärvi] ~ Lago di Como [laago di koomo](←it)

Lake Constance Bodenjärvi [boodenjärvi] • Bodensee (de)

Lake District Lake District [leik distrikt] : Lake Districtissä ~ Järviseutu : Järviseudulla

Lake Garda Gardajärvi ~ Lago di Garda [laago di garda] (←it)

Lake Geneva ~ Lake Léman Genevenjärvi • Lac Léman (fr), Genfersee (de)

Lake Ladoga Laatokka : Laatokalla • Ládoga (ru)

Lake Maggiore Maggiorejärvi [madžoorejärvi] ~ Lago Maggiore [laago madžoore] (←it)

Lake Nyasa ~ Nyassa ~ Niasa Malawijärvi [malavijärvi] • Engl. yl. Lake Malawi.

Lake Onega Ääninen : Äänisellä ~ Äänisjärvi • Onégo ~ Onéžskoje ózero (ru)

Lake Peipus Peipsijärvi • Peipsi järv ~ Peipsi-Pihkva järv (et), Tšudskóje ózero (ru)

Lake Pihkva Pihkovanjärvi • Pihkva järv (et), Pskóvskoje ózero (ru)

Lake Superior Yläjärvi • Lac Supérieur (fr)

Lake Ülemiste Ülemistejärvi • Ülemiste järv (et)

Lake Victoria Victorianjärvi ~ Victoriajärvi ~ Viktoriajärvi ~ Viktorianjärvi

Lake Zug Zugjärvi [tsuugjärvi] ~ Zuginjärvi [tsuuginjärvi] • Zugersee (de)

Lakselv Lakselv (←no) : Lakselvissa (~ Lakselvissä) ~ Lemmijoki : Lemmijoella (~ Lemmijoessa)

Lakshadweep Lakkadiivit : Lakkadiiveilla • Lakṣadvīp (ms)

Lamentations, Book of Valitusvirret

Lanzarote Lanzarote [lansaroote] : Lanzarotella (←es) • Ääntyy us. [lantsarootte].

Lao Tse ~ Laozi Laotse • Lǎozǐ (zh)

La Paz La Paz [la pas]

Lapland Lappi : Lapissa • Lappland (sv)

Larnaca Larnaka • Lárnaka (ell)

Larsmo Luoto : Luodossa

Latakia ~ Lattakia Latakia

Latgalia Latgallia • Latgalia (lv)

Latin America Latinalainen Amerikka • América Latina ~ Latinoamérica (es)

Lausanne Lausanne [losanne] (←fr)

Lawrence of Rome Pyhä Laurentius (: Pyhän Laurentiuksen); Pyhä Lauri • Pyhä Lauri puhuttaessa hänelle omistetuista Suomen kirkoista yms.

League of Nations Kansainliitto

Leah (Raam.) Leea (1933) ~ Lea (1992)

Lebanon Libanon

Le Corbusier Le Corbusier [ləkorbyzjee] : Le Corbusier’n : Le Corbusier’ta : Le Corbusier’hen

Lefkada ~ Leucas ~ Leucadia Lefkas : Lefkaksessa • Leukás (grc), Lefkáda (ell)

Leghorn ~ Livorno Livorno (←it)

Le Havre Le Havre [lə aavre] (←fr) : Le Havressa

Lemesos Limassol • Lemesós (ell), Limasol ~ Leymosun (tr)

Lenin Lenin [lenin ~ leenin] • Lénin (ru)

Leninsky Avenue Leninski prospekt ~ Leninin valtakatu • Léninski prospékt (ru)

Leo (horoskooppimerkki) leijona

Leo (tähtikuvio) Jalopeura ~ Leijona

Leo Minor Pikku Jalopeura

Lepontine Alps Lepontiset Alpit ~ Lepontisilla Alpeilla • Alpi Lepontine (it)

Lesbos Lesbos : Lesboksessa ~ Lesboksella • Lésbos (grc), Lésvos (ell)

Lesser Antilles Pienet-Antillit : Pienillä-Antilleilla

Lesser Slave Lake Pieni Orjajärvi

Lesser Sunda Islands Pienet Sundasaaret

Lesser Syrtis Vähä-Syrtti : Vähässä-Syrtissä • Syrtis minor (la)

Levi (Raam.) Leevi

Leviathan Leviatan

Leviticus (Raam.) 3. Mooseksen kirja ~ Leviticus : Leviticuksen

Libra (tähtikuvio) Vaaka : Vaa’an • Horoskooppimerkkinä suomessa pienellä alkukirjaimella.

Lidia ~ Lidiya (venäl. etunimi) Lidia ~ Lidija • Lídija (ru)

Liechtenstein Liechtenstein [lihtenstain ~ lihtenštain] (←de)

Liege Liège [lieež] (←fr)

Lielupe Lielupe (←lv) ~ Aa ~ Aajoki • Kurländische Aa (←de) • Aa ~ Aajoki lähinnä historiassa.

Liepaja Liepāja (←lv) • Libau (de) • Hist. myös Libau.

Liinakhamari Liinahamari • Liinahamári (ru), Limhammar (sv)

Lima Lima [liima ~ lima] (←es)

Limassol Limassol • Lemesós (ell), Limasol ~ Leymosun (tr)

Limfjord Limvuono • Limfjorden (da)

Linnaeus, Carolus Linné [linnee] : Linnén : Linnéhen, Carl von [kaarl fon] • Pelkkää sukunimeä käytettäessä ilman von-sanaa

Lion (horoskooppimerkki) leijona

Lion (tähtikuvio) Jalopeura ~ Leijona

Lipari Islands ~ Aeolian Islands Liparisaaret ~ Lipariset saaret ~ Eoliset saaret

Lisbon Lissabon (←sv) • Lisboa (pt)

Lithuania Liettua • Lietuva (lt)

Little Bear (tähdistö) Pikku Karhu • Ursa minor (la)

Little Belt, the Vähä-Belt : Vähässä-Beltissä • Lillebælt (da)

Little Dipper, the Pikku-Otava

Livonia Liivinmaa : Liivinmaalla

Ljubljana Ljubljana [ljubljaana] (←sl) • Laibach (de), Lubiana (it)

Lloyd’s Lloyd’s [loids] : Lloyd’sin : Lloyd’silla

Lodz Łódź (←pl) • Ääntyy puolassa [wutš].

Loeb Loeb [lööb] (←de)

Lofoten Lofootit : Lofooteilla

Lombardy Lombardia

Lome Lomé [lomee] : Loméssa : Loméhen (←fr)

London Lontoo : Lontoossa : Lontooseen

Lorraine Lorraine [loreen] : Lorrainessa [loreenessa] ~ Lothringen [lotringen] • Lothringen lähinnä historiassa.

Los Angeles Los Angeles [los ändželes]

Louis (hallitsijoita) Ludvig • Ludwig (de), Louis (fr)

Louisiana Louisiana [luisiaana]

Lourenco Marques Lourenço Marques [lorenso markes] (←pt) • Nyk. Maputo.

Lower Saxony Ala-Saksi • Niedersachsen (de)

Lowlands ~ Scottish Lowlands Alamaa ~ Skotlannin Alamaa

Lubeck ~ Luebeck Lyypekki : Lyypekissä • Lübeck (de)

Lucan Lucanus : Lucanuksen (←la)

Lucerne Luzern [lutsern] (←de)

Lucian Lukianos : Lukianoksen • Lūkianós (grc), Lucianus (la)

Luga (Venäjällä) Laukaa ~ Luga • Lúga (ru)

Luga Bay Laukaanlahti • Lúžskaja gubá (ru)

Luga River Laukaanjoki • Lúga (ru)

Lukashenko, Alexander Lukašenka, Aljaksandr (←be) • Lukašénko, Aleksándr (ru)

Luke (Raam., paaveja) Luukas : Luukkaan • Lucas (la)

Lulea Luulaja • Luleå (sv)

Lumparn Lumpari • Lumparn (sv)

Luneburg Heath ~ Lunenburg Heath Lüneburginnummi [lyyneburginnummi] • Lüneburger Heide (de)

Luther, Martin Luther [lutter], Martti : Martin

Lushun Lüshun [lyšun] • Lǚshùn (zh) • Sovinnaisasu Lyšun vanhentunut

Lutheran luterilainen

Luxembourg (maa) Luxemburg (←de) • Lëtzebuerg (lb)

Luxembourg ~ Luxembourg City (kaupunki) Luxemburg ~ Luxembourg [lyksãbuur](←fr) • Lëtzebuerg (lb)

Luxor Luxor • Sovinnaisasu Luksor harvinainen.

Luzon Luzon [luson ~ lutson]

Lviv ~ Lvov (kaupunki) Lviv ~ Lvov • Lʹviv (uk), Lʹvov (ru), Lwów (pl), Lemberg (de)

Lycabettus Lykabettos (: Lykabettoksen) ~ Likavittos (: Likavittosin) • Lykabēttós (grc), Likavittós ~ Lykavittos (ell)

Lydia Lyydia

Lyme Lyme [laim] : Lymeä ~ Lymea [laimea ~ laimia]

Lyngen Yykeä ~ Jyykeä

Lyon ~ Lyons Lyon [lioon] (←fr)

Macao Macao • Macau (pt), Àomén (zh) • Virall.: Macao, Kiinan erityishallintoalue.

Maccabees (Raam. apokryfikirjoja) Makkabealaiskirja • 1 Maccabees (en) = 1. Makkabealaiskirja (fi).

Macedonia Makedonia • Historiassa. Nykyinen valtio nyk. virall. Pohjois-Makedonia.

Madagascar Madagaskar : Madagaskarissa ~ Madagaskarilla

Madinah ~ Medina Medina • al-Madīna (ar)

Madras Chennai [tšennai] ~ Madras • Ks. Madras.

Magellan, Ferdinand Magalhães, Fernão (←pt)

Magellanic Clouds Magalhãesin pilvet

Maghreb ~ Maghrib Maghreb; Atlasmaat • Sisältää ainakin Marokon, Algerian ja Tunisian (Atlasvuoriston alueen). Jos mukaan luetaan myös Libya ja Tunisia, on Maghreb-nimi sopivampi.

Magnus (hallitsijoita) Maunu • Magnus (sv)

Magnus Barnlock Maunu Ladonlukko : Maunu Ladonlukon • Magnus Ladulås (sv)

Magog Maagog (1933) ~ Magog (1992)

Maiden, the (tähtikuvio) Neitsyt : Neitsyen • Horoskooppimerkkinä suomessa pienellä alkukirjaimella.

Majorca ~ Mallorca Mallorca [majorka] : Mallorcalla (←es)

Makassar Makassar • Muoto Makasar vanhentunut.

Malacca Malakka : Malakassa

Malaga Málaga [malaga] (←es)

Malagasy (adj.) Madagaskarin; madagaskarilainen • Aik. myös Madagaskarin nimenä.

Malax Maalahti : Maalahdessa • Malax (sv)

Malay Malaija

Malay Archipelago Malaijien saaristo

Malaysia Malesia

Malawi Malawi [malavi]

Malbork Malbork (←pl) ~ Marienburg (←de) • Historiassa Marienburg.

Maldives Malediivit : Malediiveilla

Male (Malediiveilla) Malé [male] : Maléssa : Maléen

Malev Malév [malev ~ maleev ~ moleev] (←hu)

Malmo Malmö [malmöö] : Malmössä : Malmöhön (←sv)

Malta Malta : Maltalla ~ Maltassa

Maluku ~ Moluccans Molukit : Molukeilla

Manchuria Mantšuria

Mandalay Mandalay [mandalei ~ mandalai] : Mandalayssa : Mandalayhin

Mantua Mantova • Mantova (it), Màntova (vec)

Mao Zedong ~ Mao Tse-tung Mao Zedong [tsedong] ~ Mao Tse-tung • Máo Zédōng (zh)

Marathon (Kreikassa) Marathon [marathon ~ maraton] • Marathṓn (grc), Marathónas (ell) • Kuvaann. maratonjuoksu, maraton.

Marches, the (Italiassa) Marche [marke] (←it)

Marcus (paavi) Markus : Markuksen

Maremma Maremmit : Maremmeilla • Maremma (it)

Margret ~ Margretha ~ Margrethe (kuningattaria) Margareeta • Margrethe (da), Margareta (sv)

Margaret (kuningattaria, käskynhaltijoita, pyhimyksiä) Margareeta • Margareta (sv), Margarete (de), Marguerit (fr)

Maria (venäl. etunimi) Maria ~ Marija • Maríja (ru)

Mariana Islands ~ Marianas Mariaanit : Mariaaneilla

Mariana Trench Mariaanien hauta

Maria Theresa Maria Teresia • Maria Theresia (de)

Mariehamn Maarianhamina • Mariehamn (sv)

Mari El ~ Mariy El Mari • Marí El (ru)

Mark (Raam.) Markus : Markuksen

Mark Antony Marcus Antonius : Marcus Antoniuksen (←la)

Marlowe Marlowe [maalou] : Marlowen : Marloweta : Marlowehun • Kirjoitusasun mukainen taivutus (Marlowea, Marloween) on tavallisempi.

Marmara Sea Marmaranmeri ~ Marmarameri

Marquesas Islands Marquesassaaret [markesassaaret]

Marrakech ~ Marrakesh Marrakech [marrakeš] (←fr) • Murrākush (ar) • Sovinnaisasu Marrakeš harvinainen.

Marseillaise, la Marseljeesi

Marseille ~ Marseilles Marseille [marsej] : Marseillessa [marsejissa] : Marseilleen [marsejiin] ~ Marseille [marsei] : Marseillessa [marseissa] : Marseillehin [marseihin] (←fr)

Marshall Islands ~ Marshalls Marshallinsaaret [maršallinsaaret]

Martial (runoilija) Martialis [martiaalis] : Martialiksen (←la)

Martin (paaveja) Martinus : Martinuksen

Martinique Martinique [martinik] : Martiniquessa : Martiniqueen (←fr)

Mary (Raam., kuningattaria) Maria • María (es)

Mary (nimenä muutoin) Mary [meəri ~ meri] : Maryn : Marya [meəriä ~ meriä] ~ Maryä

Maryland Maryland [meriländ ~ meəriländ] : Marylandissa [meriländissä ~ meəriländissä] : Marylandissä

Mary Magdalene ~ Mary of Magdala Maria Magdaleena (1938) ~ Magdalan Maria (1992)

Mascarene Islands ~ Mascarenes Maskareenit

Matarengi Matarenki : Matarengissa

Mata-Utu, Mata’utu Matāʻutu • Kielitoimiston listassa Matâ'utu, EU:n listassa Matâ’utu. Paikallisella kielellä Matāʻutu.

Matthew (Raam.) Matteus : Matteuksen

Mauretania (antiikissa) Mauretania

Mauritania (nyk. valtio) Mauritania

Mauritius Mauritius : Mauritiuksella ~ Mauritiuksessa

Mayotte Mayotte [majot] : Mayottessa [majotessa]

Maximilian (hallitsijoita) Maksimilian

McDonald’s McDonald’s [mäk donalds] : McDonald’sin : McDonald’silla

Mecca Mekka : Mekassa • Makka (ar)

Medes ~ Mede ∼ Media (hist. maa) Meedia

Mediterranean Sea, the Välimeri

Medvezhyegorsk Karhumäki : Karhumäessä • Medvežʹjegórsk (ru)

Mehmed (sulttaaneita) Muhammed ~ Mehmed • Mehmed ~ Mehmet (tr)

Meister Eckhart Mestari Eckhart

Memphis (muin. Egyptissä) Memfis : Memfiissä : Memfiiseen • Käytössä myös taivutukset Memfiksessä : Memfikseen ja Memfisissä : Memfisiin.

Memphis (nyk. kaupunkeja) Memphis [memfis] : Memphisiin : Memphisissä

Menam Menam • Nyk. Chao Praya.

Mercouri, Melina Mercouri [merkuuri], Melina • Merkúri, Melína ~ Merkouri, Melina (ell)

Mercury (jumala ja planeetta) Merkurius : Merkuriuksen • Mercurius (la)

Mesopotamia Mesopotamia ~ Kaksoisvirranmaa • Mesopotamien ~ Tvåflodslandet (sv) • Kaksoisvirranmaa vanhahtava.

Messenia Messenia • Messēnía (grc), Messinía (ell)

Messiah Messias : Messiaan

Methodius Methodios : Methodioksen

Methuselah (Raam.) Metusalem ~ Metuselah (1992) ~ Metusalah (1933) • Yleiskielessä vain Metusalem, jota ei esiinny raamatunsuomennoksissa.

Metz Metz [mets]

Meuse ~ Maas (joki) Maas (←nl, de) • Meuse (fr)

Meuse (Ranskan alue) Meuse [möös] : Meusessa (~ Meusessä) : Meuseen

Mexico Meksiko • México (es)

Mexico City México [mehiko ~ meksiko] ~ Ciudad de México [siudad de mehiko] (←es) • Mexico City [meksiko siti] käytössä yleisesti myös suomessa.

Michael (keisareita) Mikael • Mikhaḗl (grc)

Michael (tsaareja) Mihail • Mihaíl (ru)

Michael (ylienkeli) Mikael (1992) ~ Miikael (1938)

Michigan Michigan [mišigan]

Micronesia Mikronesia

Midas Midas : Midaksen ~ Midaan • Kielitoimiston mukaan a ääntyy pitkänä ja pitää taivuttaa Midaksen [midaaksen].

Middle East Lähi-itä : Lähi-idässä

Midwest ~ Middle West Keskilänsi

Mikhail Mihail • Mihaíl (ru)

Milan Milano (←it) • Mailand (de)

Milky Way, the Linnunrata : Linnunradan

Minnesota Minnesota : Minnesotassa

Minsk Minsk • Minsk ~ Mensk (be)

Minneapolis Minneapolis : Minneapolisissa

Mississippi Mississippi [missisippi] : Mississippin

Mocha ~ Mokha (Jemenissä) Mokka : Mokassa • al-Mukhā (ar)

Moen ~ Mon (saari Tanskassa) Møn [möön] (←da) • Möen (sv)

Moët Moët [moet] : Moëtin (←nl)

Mogadishu Mogadishu [mogadišu] ~ Muqdisho [mukdišo] (←so)

Mogilev Mahiljou (←be) • Mogiljóv (ru)

Mojave Mojave [mohave]

Moluccan Islands ~ Moluccans Molukit : Molukeilla : Molukkien

Mont Blanc Mont Blanc [mõ blã ~ mont blank] : Mont Blancin • mont Blanc (fr)

Mont Cenis Mont Cenis [mõ senii] : Mont Cenis’llä • mont Cenis (fr)

Montreal Montreal [montriool ~ montreal] • Montréal (fr)

Moravia Määri • Morava (cz), Mähren (de)

Mordvinia ~ Mordovia Mordva

Morocco Marokko : Marokossa

Mosambique ~ Mozambique Mosambik • Moçambique (pt)

Moshchny Island Lavansaari • Móštšnyi ostróv (ru)

Moscow Moskova • Moskvá (ru)

Moscow River Moskvajoki [maskváajoki] ~ Moskovanjoki • Moskvá ~ Moskvá-reka (ru)

Moselle Mosel [moosel] (←de)

Moses (Raam.) Mooses : Mooseksen

Mountain Standard Time Kalliovuorten aika

Mount Athos Athos • Ks. Athos.

Mount of Olives Öljymäki : Öljymäellä

Muhammad ~ Mohammed (profeetta) Muhammed • Muḥammad (ar)

Mukden Mukden • Nyk. Shenyang.

Mumbai Mumbai ~ Bombay [bombei] : Bombayssa : Bombayhin • Mumbaī (mr) • Bombay aiemmin yleinen.

Munchausen Münchhausen [mynhhausen] (←de)

Munich München [mynhhen] : Münchenissä (←de) • Monaco di Baviera (it)

Murmansk Murmansk [muurmansk]; Muurmanni • Múrmansk (ru) • Muurmanni nyk. vain joissakin yhteyksissä: Muurmannin rata, rannikko, legioona.

Muscat Masqat [maskat] • Masqaṭ (ar) • Masqat nyk. virall. Aik. usein Muskat, joskus Maskat.

Myanmar Burma ~ Myanmar : Myanmarissa • Ks. Burma.

Mycenae Mykene • Mykênai ~ Mykḗnē (grc), Mikínes ~ Mykines (ell)

Mycenaean mykeneläinen; Mykenen

Myrtoan Sea Myrtoonmeri • Mirtóo Pélagos ~ Myrtoo Pelagos (ell)

Nagoya Nagoya [nagoja] (←ja) ~ Nagoja • Sovinnaisasu Nagoja nyk. harv.

Nagu Nauvo • Nagu (sv)

Naissaar Naissaari : Naissaaressa • Naissaar (et)

Nancy Nancy [nãsii ~ nansii] : Nancyssa : Nancyhin

Nan Hai Etelä-Kiinan meri • Nán Hǎi

Nanjing ~ Nanking Nanjing [nandžing ~ nanjing] ~ Nanking • Nánjīng (zh) • Nanking vanha sovinnaisasu

Nantes Nantes [nããt ~ naant ~ nantes] : Nantesissa

Naphtali (Raam.) Naftali

Naples Napoli (←it) • Neapel (sv, de)

Napoleon Napoleon • Napoléon (fr)

Napoleonic Code Code Napoléon [kod napoleon] ~ Code civil [kod sivil] • code Napoléon ~ code civil ~ code civil des Français (fr)

Närpes Närpiö • Närpes (sv)

Narva Bay Narvanlahti • Narva laht (et)

Narva River Narvanjoki : Narvanjoen • Narva jõgi (et)

Natalia ~ Nataliya (venäl. etunimi) Natalia ~ Natalija • Natálija (ru)

Natalya (venäl. etunimi) Natalja • Natálʹja (ru)

Nathan (Raam.) Naatan (1933) ~ Natan (1992)

Navarre Navarra

Naypyidaw ~ Naypyitaw ~ Nay Pyi Taw Naypyidaw [naipyidav] : Naypyidawissa : Naypyidawiin • Ääntyy burmassa [nepjido].

Nazareth Nasaret

N’Djamena N’Djamena [indžamena]

Near East Lähi-itä : Lähi-idässä

Nebuchadnezzar Nebukadnessar (Raamatussa) ~ Nebukadressar (uusissa historiankirjoissa)

Nehemiah (Raam.) Nehemia

Neiden (Norjassa) Näätämö • Neiden (no)

Neisse Neisse (~ Neiße) [naisse] • Neiße (de), Nisa (cz), Nysa (pl)

Neman ~ Nemunas ~ Niemen (joki) Niemen (←pl) • Nemunas (), Néman (ru)

Neptune Neptunus : Neptunuksen (←la)

Netherlands, the Alankomaat : Alankomaissa • Nederland (nl)

Netherlands Antilles Alankomaiden Antillit : Alankomaiden Antilleilla • Nederlandse Antillen (nl) • Lakkautettu 2010.

Neuchatel Neuchâtel [nöšatél] (←fr) • Neuenburg (de)

Neva River Neva ~ Nevajoki • Nevá (ru)

Nevsky Avenue Nevski prospekt ~ Nevan valtakatu • Névski prospékt (ru) • Suomennosta käytetään lähinnä kirjallisuudessa.

New Caledonia Uusi-Kaledonia : Uudessa-Kaledoniassa

New Delhi New Delhi [njuu delhi] • Naī Dillī (hi) • Intian pääkaupunki,Delhin metropolialueella. Joskus nimellä ”Uusi Delhi”, joka tulisi kirjoittaa ”Uusi-Delhi”.

New England Uusi-Englanti : Uudessa-Englannissa

New Guinea Uusi-Guinea [ginea] : Uudessa-Guineassa

New Hebrides Uudet-Hebridit : Uusilla-Hebrideillä • Nyk. Vanuatu.

New Jersey New Jersey [nyy džöösi] : New Jerseyssä : New Jerseyyn [džöösiin]

Newland ~ Uusimaa (Suomessa) Uusimaa : Uudellamaalla

New Mexico New Mexico [njuu meksiko] ~ Uusi-Meksiko : New Mexicossa ~ Uudessa-Meksikossa • Nuevo México (es)

New Netherland Uudet-Alankomaat : Uusissa-Alankomaissa • Nieuw-Nederland (nl)

New Orleans New Orleans [njuu ooliins ~ nyy oorliins] : New Orleansissa • Nouvelle-Orléans (fr)

Newton Newton [njuuton] • Mittayksikön nimenä pienellä: newton (en, fi).

New York New York [nyy jork]

New Zealand Uusi-Seelanti : Uudessa-Seelannissa

Niamey Niamey [niamei] : Niameyssa : Niameyhin • Ääntyy ranskassa [njamee].

Nice Nizza [nitsa] (←it) • Nice (fr)

Nicholas (paaveja) Nikolaus : Nikolauksen

Nicholas (tsaareja) Nikolai • Nikolái (ru)

Nicobar Islands ~ Nicobars Nikobaarit

Nicosia Nikosia • Lefkosía (ell), Lefkoşa (tr)

Nile Niili

Nilsas Nilsas : Nilsaksen : Nilsasta

Nimes Nîmes [nim] : Nîmesissä [nimissä ~ nimmissä] (←fr)

Noah (Raam.) Nooa • Usein myös Nooak.

Nordic countries, the Pohjoismaat ~ Pohjola

Nordkapp ~ North Cape Nordkapp [nuurdkap] : Nordkappissa ~ Nordkapissa • Nordkap (de) • Aik. suomessa myös Nordkap.

Nordreisa Raisi • Nordreisa (no)

Normandy Normandia • Normandie (fr)

Norrland ~ Northland Norlanti : Norlannissa • Norrland (sv)

Northeast Passage Koillisväylä

Northern Dvina River Vienanjoki • Sévernaja Dviná (ru)

North Macedonia Pohjois-Makedonia • Severna Makedonija (mk). Itsenäinen valtio, aik. nimi Makedonia t. Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia.

North Pole Pohjoisnapa

North Rhine-Westphalia Nordrhein-Westfalen [nordrain vestfaalen] (←de)

North Sea, the Pohjanmeri • Nordsjön (sv)

Northwest Passage Luoteisväylä

Northwest Territories Luoteisterritoriot

Norway Norja • Norge (nb, sv, da), Noreg (nn)

Notre-Dame (Pariisissa)[nootrə dam] (←fr) : Notre-Damen [nootrə damen] • Tarvittaessa tarkennettuna: Notre-Dame de Paris (fr), Pariisin Notre-Dame (fi). Kirjoitetaan usein Notre Dame.

Nouakchott Nouakchott [nuakšot] (←fr)

Noumea Nouméa [numea] (←fr)

Nouy Noüy [nui] : Noüyn : Noüyilla : Noüyhin (←fr)

Nova Scotia Nova Scotia [nova skotia ~ nouvə skoušə] • Nouvelle-Écosse (fr)

Novaya Zemlya Novaja Zemlja [noovaja zemljaa] : Novaja Zemljalla • Nóvaja Zemljá (ru)

Nubia Nubia • Myös asua Nuubia käytetään, etenkin yhdyssanassa nuubiankissa.

Nuku’alofa Nukuʻalofa (←to) ~ Nuku’alofa • Nimeen kuuluu merkki ʻ (U+02BB).

Numbers (Raam.) 4. Mooseksen kirja ~ Numeri

Nuremberg Nürnberg [nyyrnberg] (←de)

Nyasaland Njassamaa • Nyk. Malawi.

Nygårdas Nygårdas [nyygoordas] : Nygårdaksen : Nygårdasta

Nykarleby Uusikaarlepyy : Uudessakaarlepyyssä • Nykarleby (sv)

Oahu ~ O’ahu Oʻahu (←haw) ~ O’ahu ~ Oahu • Nimeen kuuluu merkki ʻ (U+02BB).

Occam ~ Ockham Occam ~ Okkam

Oceania Oseania

Octavian Octavianus [oktaviaanus] : Octavianuksen (←la)

Oder Oder [ooder] (←de) • Odra (pl, cz)

Odessa ~ Odesa Odessa • Odéssa (ru), Odésa (uk)

Ode to Joy Oodi ilolle • EU:n tunnuksena virallisesti Anthem of Europe.

Odisha Odisha [odiša] • Aik. Orissa.

Odyssey Odysseia • Odýsseia (grc)

Oedipe ~ Oedipus Oidipus : Oidipuksen • Oidípūs (grc), Oedipus (la)

Ofotfjord Ofotvuono [uufuutvuono] ~ Ofotinvuono [uufuutinvuono] • Ofotfjorden (no)

Oland ~ Öland Öölanti : Öölannissa • Öland (sv)

Olaf (hallitsijoita) Olavi • Olav (no), Oluf (da))

Olivetti Olivetti : Olivettin (~ Olivetin) (←it)

Olof Skötkonung Olavi Sylikuningas • Olof Skötkonung (sv)

Ononets Aunus : Aunuksessa • Olónets (ru)

Olympia Olympia • Olympía (grc), Olimbía ~ Olympia (ell)

Olympus (vuori) Olympos • Ólympos (grc), Ólimbos ~ Olympos (ell)

Onega Äänisjoki ~ Onegajoki • Onéga (ru)

Onega Bay Äänislahti ~ Oneganlahti • Onéžskaja gubá (ru)

Oporto Porto

Orange (Et.-Afr.) Oranje (←nl)

Oravais Oravainen : Oravaisissa : Oravaisiin • Oravais (sv)

Ore Mountains, the Erzgebirge [ertsgebirge] (←de) • Krušné hory (cz)

Oresund Juutinrauma • Öresund (sv), Øresund (da)

Origen Origines : Origineen • Ōrigénēs (grc)

Origin of Species, the (kirja) Lajien synty

Orissa Orissa • Uusi nimi v. 2011: Odisha.

Orleans Orléans [orleaan(s)] : Orléansissa [orleaan(s)issa] :(←fr) • Vrt. New Orleans.

Orlice Mountains Adlergebirge (←de) • Góry Orlickie (pl), Orlické hory (cz)

Orly Orly [orlii] : Orlyssa : Orlyhin (←fr)

Ortler Alps Ortlesin Alpit ~ Ortlerin Alpit • Ortler-Alpen (de), Ortles-Cevedale (it)

Osaka Osaka • Ōsaka (ja)

Oscar (hallitsijoita) Oskar

Osiris Osiris : Osiriksen

Oslofjord Oslonvuono • Oslofjorden (no)

Ostend Oostende (←nl) • Ostende (fr, de)

Östergötland Itä-Götanmaa [itäjöötanmaa] : Itä-Götanmaalla • Östergötland (sv)

Ostrobothnia Pohjanmaa : Pohjanmaalla • Österbottn (sv)

Otto (hallitsijoita) Otto : Oton

Ouagadougou Ouagadougou [uagadugu] : Ouagadougoussa : Ouagadougouun

Ovamboland ~ Owamboland Ambomaa : Ambomaalla ~ Ambomaassa

Overtornea (Ruotsissa) Övertorneå [öövertorneo] (: Övertorneåssa : Övertorneåån) ~ Ylitornio • Övertorneå (sv) • Myös Matarenki-nimeä käytetään.

Ovid Ovidius : Ovidiuksen (←la)

Pacific Ocean ~ Pacific Tyynimeri (: Tyynenmeren) ~ Tyyni valtameri ~ Iso valtameri

Pacific Standard Time (Yhdysvaltain) länsirannikon aika

Padua Padova (←it)

Pagasetic Gulf Pagasainlahti • Pagasitikós kólpos (ell)

Päijänne-Tavastia Päijät-Häme : Päijät-Hämeessä • Päijänne-Tavastland (sv)

Palace Square (Pietarissa) Palatsiaukio • Dvortsóvaja plóštšadʹ (ru)

Palatinate (Saksassa) Pfalz [pfalts] (←de)

Palatine Hill Palatinus : Palatinuksella (←la) • Palatino (it)

Paleochora Paleohora ~ Paleochora • Paleóhora ~ Palaiochora (ell)

Palestine Palestiina

Panama Panama • Panamá (es)

Panama City Panamá [panamaa] : Panamássa : Panamáhan • Kielitoimiston mukaan myös pitempi nimi Ciudad de Panamá (←es) on mahdollinen.

Panjab ~ Punjab Punjab [pundžab] ~ Panjab [pandžab] ~ Pandžab

Pankow Pankow [pankov] : Pankowissa • Saksassa [pankoo], sen mukaan taivutettuna Pankow’ssa.

Pantheon (Pariisissa) Panthéon [pãteõõ ~ panteon] : Panthéonin (←fr)

Papua New Guinea Papua-Uusi-Guinea [ginea] : Papua-Uudessa-Guineassa

Paraguay Paraguay [paraguai] (←es) : Paraguayssa : Paraguayhin

Pargas Parainen : Paraisilla : Paraisille • Pargas (sv)

Paris Pariisi

Parnassus (vuori) Parnassos : Parnassoksella • Parnassós (grc), Parnasós (ell)

Paros Paros : Paroksessa ~ Paroksella • Páros (el)

Patras Patras : Patraksessa ~ Patrasissa • Pátrai (grc), Pátra (grc)

Paul (apostoli, paaveja, hallitsijoita) Paavali • Paulus (la), Pável (ru) • Kuitenkin mm. St. Paul’s Cathedral (ei käännetä).

Pechenga Petsamo • Petšénga (ru)

Pechora River Petšora • Petšóra (ru)

Pechory Petseri (←et) • Petšóry (ru)

Pecs Pécs [peetš] (←hu)

Pedersore Pedersöre [pedersööre ~ pedärsööre] • Pedersöre (sv) • Virall. Pedersören kunta.

Pegasus Pegasos : Pegasoksen • Pḗgasos (grc)

Peking Peking ~ Beijing [beidžing] • Běijīng (zh)

Peloponnese ~ Peloponnesus Peloponnesos : Peloponnesoksella ~ Peloponnesoksessa • Pelopónnēsos (grc), Pelopónnisos (ell)

Peloponnesian War, the peloponnesolaissota

Pennines, the Penniinit : Penniineillä

Pentateuch Pentateukki : Pentateukin ~ Mooseksen kirjat • Sama kuin Torah (en), Toora (fi).

Pernå Pernaja • Pernå (sv)

Peron (espanjank. sukunimi) Perón

Peronism peronismi • Peronismo (es)

Persian Gulf Persianlahti

Peru Peru • Perú (es)

Peter (apostoli, hallitsijoita) Pietari • Petrus (la), Pjotr (ru), Pedro (pt)

Peter (Raam. kirjoja) Pietarin kirje

Peter and Paul Fortress Pietarin–Paavalin linnoitus • Petropávlovskaja krépostʹ

Petrozavodsk Petroskoi • Petrozavódsk

Petseri County Petserimaa : Petserimaassa (←et) ~ Petserinmaa : Petserinmaalla

Pharos Faros : Faroksessa • Fáros (grc)

Phidias ~ Pheidias Feidias : Feidiaan • Feidías (grc)

Philemon (Raam. henkilö) Filemon

Philemon (Raam. kirja) Kirje Filemonille

Philip (Makedonian kuninkaita) Filippos : Filippoksen • Fílippos (grc), Philippus (la)

Philip (eri maiden hallitsijoita) Filip • Felipe (es), Philip (fr)

Philip (Raam.) Filippus : Filippuksen

Philippians (Raam. kirja) Filippiläiskirje

Philippines, the Filippiinit : Filippiineillä • Pilipinas (fil)

Philistia Filistea

Phobos (jumala) Fobos : Foboksen • Fóbos (grc)

Phobos (kuu) Phobos [fobos] : Phoboksen

Phoenicia Foinikia

Phrygia Fryygia • Frygía (grc)

Picardy Picardie [pikardii] : Picardiessa : Picardiehin (←fr)

Piedmont Piemonte (←it) • Piémont (fr)

Pietà Pietà [pietaa] : Pietàn : Pietàta

Pilate Pilatus : Pilatuksen (←la)

Pindus ~ Pindos ~ Pindhos Pindos • Píndos (el)

Pinsk Marshes Pripetin suot

Piraeus Pireus : Pireuksessa • Peiraieús (grc), Pireás (ell)

Pisces (tähtikuvio) Kalat : Kalojen • Horoskooppimerkkinä suomessa pienellä alkukirjaimella ja us. pienellä: Hän on kala.

Pitea Piitime • Piteå (sv)

Plataea ~ Plataeae Plataiai • Plátaia ~ Plataiaí (grc)

Plato Platon • Plátōn (grc)

Platonic Platonin; platoninen

Pleiades (mytol.) Plejadit : Plejadien • Pleiádes

Pleiades (tähdistö) Seulaset : Seulasten

Pliny Plinius : Pliniuksen (←la)

Ploiesti ~ Ploesti Ploieşti [ploješti] (←ro) • Aik. Ploeşti.

Plough, the (tähtikuvio) Otava

Plzen ~ Pilsen Plzeň (←cz) ~ Pilsen (←de) • Pilsen aiemmin yleinen.

Po Pojoki [poojoki] ~ Po [poo] • Padus (la)

Podgorica Podgorica [podgoritsa] (←srp)

Podilia ~ Podillya ~ Podolia Podilia • Podólʹje (ru), Podillja (uk), Podolien (de)

Poe (engl. sukunimi) Poe [pou] : Poen : Poeta : Poehun

Poitiers Poitiers [puatjee] : Poitiers’ssa

Poland Puola • Polska (pl)

Polar Star Pohjantähti • Stella polaris (la)

Poltava Pultava • Poltáva (ru, uk)

Polmak Pulmanki : Pulmangissa • Polmak (no)

Polycarp (pyhimys) Polykarpos : Polykarpoksen • Polýkarpos (grc), Polycarpus (la)

Pomerania (alue) Pommeri • Pommern (de), Pomorze (pl)

Pompeii (kaupunki) Pompeji ~ Pompeiji

Pompey (henkilö) Pompeius : Pompeiuksen

Pontine Islands Pontiset saaret ~ Ponzasaaret [pontsasaaret] • Isole Ponziane (it)

Pontine Marshes Pontiset suot • Paludi pontine (it) • Nyk. Agro pontino (it).

Pontic Mountains, the Pontiset vuoret

Pope, the ~ pope, the (katolisen kirkon johtaja) paavi

Porsangerfjord ~ Porsangen Porsanginvuono • Porsangerfjorden (no)

Port Arthur (Mantšuriassa) Port Arthur [port arttur] • Nyk. Lüshun.

Port-au-Prince Port-au-Prince [poroprääns] (←fr) : Port-au-Princessä

Port-aux-Francais Port-aux-Français [porofrãsee] : Port-aux-Français’ssa : Port-aux-Français’hen

Port Louis Port Louis [port luis] : Port Louisissa • Port-Louis (fr)

Port Moresby Port Moresby [port moresbi] : Port Moresbyssä : Port Moresbyyn

Port of Spain ~ Port-of-Spain Port of Spain [port əv spein] • Puerto España (es)

Porto Novo ~ Porto-Novo Porto-Novo

Portugal Portugali • Portugal (pt)

Potemkin Potjomkin ~ Potemkin [patjómkin ~ potemkin] • Potjómkin (ru) • Yl. esim. Potemkinin kulissit, Panssarilaiva Potemkin.

Poznan Poznań (←pl) • Posen (de)

Prague Praha (←cz) • Prag (de, sv)

Praia Praia [praja] (←pt)

Primorsk Koivisto ~ Primorsk • Primórsk (ru), Björkö (sv)

Priozersk Käkisalmi : Käkisalmessa ~ Käkisalmella • Priózersk (ru)

Pripyat ~ Prypiat (hylätty kaupunki) Prypjat • Prýpjatʹ (uk), Prípjatʹ (ru)

Pripyat Marshes Pripetin suot

Pripyat River Pripet ~ Pripetjoki • Prýpjatʹ (uk), Prípjatʹ (ru), Prýpjatsʹ (be)

Pristina Priština (←sr) ~ Pristina • Prishtina ~ Prishtinë (al) • Kielitoimiston luettelossa ja lehdistössä yleisesti Pristina, mutta tämä ei ole vanha sovinnaisnimi.

Prokofyev Prokofjev [prakóofjev ] • Prokófjev

Provence Provence [provããs] : Provencessa [provããsessa ~ provããsissa] : Provenceen (←fr)

Proverbs (Raam. kirja) Sananlaskut

Prussia Preussi • Preußen (de)

Prut ~ Pruth Prut

Przewalski ~ Przhevalsky, Nikolai (tutkija) Prževalski, Nikolai (←ru) ~ Przewalski [pševalski], Nikołaj (←pl)

Przewalski’s Horse przewalskinhevonen [pševalskinhevonen]

Pskov Pihkova • Pskov (ru)

Ptolemy Ptolemaios : Ptolemaioksen • Ptolemaĩos (grc)

Punic puunilainen • Punicus (la)

Punic War puunilaissota

Punjab ~ Panjab Punjab [pundžab] ~ Panjab [pandžab] ~ Pandžabi

Pushkin Puškin • Púškin (ru)

Putin Putin [puutin] • Pútin (ru)

Pyongyang Pjongjang ~ Pjöngjang (←ko)

Pyrenees, the Pyreneet : Pyreneillä

Pyrrhus ~ Pyrrhos Pyrros : Pyrroksen ~ Pyrrhos [pyrros] • Pýrros (grc), Pyrrhus (la) • Pyrrhos on yleisemmin käytetty.

Pythagoras Pythagoras : Pythagoraan • Pythagóras

Qaanaaq Qaanaaq [kaanaak] ~ Thule [tuule]

Qantas Qantas [kwantas] : Qantasin (~ Qantaksen)

Qatar Qatar [katar] • Qaṭar (ar), Katar (de)

Quebec Quebec [kebek] ~ Québec [kebék] (←fr)

Quebec City Quebec City [kebek siti] • ville de Québec (fr)

Queen Maud Land Kuningatar Maudin maa (: maalla ~ maassa) • Dronning Maud Land (no)

Queensland Queensland [kwiinsländ] : Queenslandissa (~ Queenslandissä) [kwiinsländissä]

Quezon (alue) Quezon [kezon] • Quezón (es)

Quezon City (kaupunki) Quezon [keson] ~ Quezon City [keson siti] (: Quezon Cityssä : Quezon Cityyn) • Lungsod Quezon (tl), Ciudad Quezón (es)

Qingdao Qingdao [tsjingdao] • Qīngdǎo (zh) • Aik. Tsingtao.

Quintilian Quintilianus [kvintiliaanus] : Quintilianuksen (←la)

Quirinal Hill Quirinalis : Quirinaliksella (←la) • Quirinale (it)

Quito Quito [kiito]

Quran ~ Koran Koraani • al-Qurʾān (ar)

Rachel (Raam.) Raakel

Ram, the (tähtikuvio) Oinas : Oinaan • Horoskooppimerkkinä suomessa pienellä alkukirjaimella.

Rangoon Rangoon [raŋŋuun] ~ Yangon • Ks. Yangon.

Rebekah (Raam.) Rebekka : Rebekan

Red Crescent Punainen Puolikuu

Red Cross Punainen Risti

Red Sea, the Punainenmeri : Punaisellamerellä

Red Square (Moskovassa) Punainentori : Punaisellatorilla • Krásnaja plóštšadʹ (ru) • Käytännössä erikseen kirjoitettu ”Punainen tori” on paljon yleisempi.

Rethymno Rethymnon [retimnon] • Réthymnon (grc), Réthimno ~ Rethymno (ell)

Reuben (Raam.) Ruuben

Reunion (saari) Réunion [reynioon ~ reunion] (←fr)

Revelation (Raamatun kirja) Ilmestyskirja ~ Johanneksen ilmestys • Apocalypsis Ioannis (la) • Johanneksen ilmestys on Raamatussa esiintyvä nimi.

Reykjavik Reykjavík (←is) ~ Reykjavik [reikjaviik]

Rheims ~ Reims Reims [rä̃ä̃s] (←fr) : Reimsissä

Rhine Rein • Rhein (de), Rhin (fr), Rijn (nl)

Rhineland Reininmaa : Reininmaassa • Rheinland (de)

Rhode Island Rhode Island [roud ailänd] : Rhode Islandissa (~ Rhode Islandissa) [roud ailändissä] ~ Rhode Islandilla ~ Rhode Islandissä

Rhodes (saari) Rodos [roodos ~ rodos]: Rodoksella (~ Rodoksessa) • Ródos (el)

Rhodope (alue) Rodopi • Rodópi (ell)

Rhodope Mountains Rodopit : Rodopeilla • Rodópi (ell)

Rhone Rhône [roon] (←fr) : Rhônen [roonen]

Richard (hallitsijoita) Rikhard

Richard the Lionheart Rikhard Leijonamieli

Riga Riika : Riiassa : Riikaan • Rīga (lv)

Rijeka Rijeka (←hr) • Fiume (it, hu), Reka (sl) • Hist. Fiume.

Rimini Rimini : Riminissä

Rio de Janeiro Rio de Janeiro [riio de žaneiro] (←pt) • Epävirall. us.: Rio.

Rio Grande Río Grande ~ Rio Grande [riio grande] • Río Bravo ~ Río Grande (es)

Riyadh Riad • al-Riyāḍ (ar)

Rocky Mountains Kalliovuoret

Romans (Raam. kirja) Roomalaiskirje

Rome Rooma • Roma (la, it)

Rompuy Rompuy [rompui ~ rompöy] : Rompuyn : Rompuyta (~ Rompuytä) : Rompuyhin (~ Rompuyhyn) • Sukunimeen kuuluu etuliite Van (Herman Van Rompuy).

Ross Sea Rossinmeri

Rostov-on-Don Donin Rostov ~ Rostov-na-Donu • Rostóv-na-Donú

Rousseau Rousseau [rusoo] : Rousseaun : Rousseauta : Rousseauhon (←fr)

Rubicon Rubikon • Rubico (la), Rubicone (it)

Rugen Rügen [ryygen] (←de)

Ruhr (joki) Ruhr [ruur] (←de)

Ruhr district Ruhrin [ruurin] alue • Ruhrgebiet (de)

Runeberg Runeberg [ruunebärj ~ ruuneberi] : Runebergin : Runebergia ~ Runebergiä (←sv)

Rumania Romania • România (ro)

Russia Venäjä : Venäjällä • Rossíja (ru)

Ruth (Raam.) Ruut

Ruthenia Rutenia

Rwanda Ruanda

Rybachy Peninsula Kalastajasaarento : Kalastajasaarennossa ~ Kalastajasaarennolla • Rybátši (ru), Fiskerhalvøya (no)

Ryukyu Islands Riukiusaaret • Ryūkyū-shotō ~ Nansei-shotō (ja)

Saaremaa Saarenmaa : Saarenmaalla • Saaremaa (et), Ösel (sv, de)

Saarland Saarland ~ Saarin alue ~ Saarinmaa • Sarre (fr) • Saarland, kun tarkoitetaan Saksan osavaltiota.

Sabinian (paavi) Sabinianus : Sabinianuksen

Sagittarius (tähtikuvio) Jousimies : Jousimiehen • Horoskooppimerkkinä suomessa pienellä alkukirjaimella.

Sahyadri ~ Western Ghats Länsi-Ghatit : Länsi-Ghateilla ~ Länsi-Ghats : Länsi-Ghatsissa • Sahyādri (mr)

Saigon Saigon • Sài Gòn (vi), Saïgon (fr) • Nyk. Ho Chi Minh.

Saint Barthelemy Saint-Barthélemy [säbartelemii] : Saint-Barthélemyssa : Saint-Barthélemyhin (←fr)

Saint-Denis Saint-Denis [sädenii] : Saint-Denis’ssä : Saint-Denis’hin (←fr)

Saint-Etienne Saint-Étienne [sätetien] (←fr) : Saint-Étiennessä

Saint George (pyhimys) Pyhä Yrjö ~ Pyhä Yrjänä

Saint Helena (saari) Saint Helena [sant ~ seint helena] : Saint Helenassa ~ Saint Helenalla

Saint Kitts and Nevis Saint Kitts ja Nevis : Saint Kitts ja Nevisissä

Saint Lawrence River Saint Lawrence [seint loorens] ~ Saint Lawrence -joki

Saint Louis Saint Louis [seint luuis] : Saint Louisissa

Saint Lucia (saarivaltio) Saint Lucia [seint luušə] : Saint Luciassa : Saint Luciaan

Saint Lucy ~ Saint Lucia (pyhimys) Pyhä Lucia [lusia] • Santa Lucia (it)

Saint Lucy’s Day Lucian [lusian] päivä

Saint Petersburg Pietari • Sankt Peterbúrg (ru)

Saint-Pierre and Miquelon Saint-Pierre ja Miquelon [säpjeer e miklõ] : Saint-Pierre ja Miquelonissa [säpjeer e miklõnissa] • Saint-Pierre-et-Miquelon (fr)

Saint Vincent and the Grenadines Saint Vincent [seint vinsent] ja Grenadiinit : Saint Vincent ja Grenadiineilla

Sakha ~ Yakutia Saha ~ Jakutia

Sakhalin Sahalin • Sahalín (ru)

Salamis Salamis : Salamiissa : Salamiihin • Salamís (grc), Salamína (ell)

Sallust Sallustius : Sallustiuksen (←la)

Salonica ~ Salonika Saloniki • Nyk. Thessalonika.

Salt Lake City Salt Lake City [soolt leik siti] : Salt Lake Cityssä : Salt Lake Cityyn

Samoan Islands Samoasaaret

Samos Samos : Samoksessa ~ Samoksella • Sámos (ell)

Samson (Raam.) Simson

Sanaa ~ Sana’a Sanaa : Sanaassa : Sanaahan • Ṣanʿāʾ (ar) • Sovinnaisnimi. Arabiankielisen nimen yleiskielinen siirtokirjoitettu asu on Sanʿa.

Sandwich Islands Sandwichsaaret [sändwitšsaaret] • Ks. South Sandwich Islands. Aiemmin Sandwich Islands oli Havaijisaarten nimi.

San Francisco San Francisco [san fransisko]

San Jose (kaupunkeja) San José [san hosee] : San Jośessa : San Joséhen

Santa Claus ~ Santa Joulupukki

Santa Fe (Brasiliassa) Santa Fé [santa fee] : Santa Féssä : Santa Féhen

Santa Fe (espanjan- ja englanninkielisissä maissa) Santa Fe [santa fee] : Santa Fessä : Santa Fehen

Saone Saône [soon] (←fr) : Saônessa [soonessa]

Sao Paulo São Paulo

Sao Tome São Tomé [sao tomee] : São Toméssa : São Toméhen (←pt)

Sao Tome and Principe São Tomé ja Príncipe [sao tomee ja prinsipe] : São Tomé ja Príncipessä (←pt)

Sappho Sapfo • Sapfṓ (grc)

Saragossa ~ Zaragoza Zaragoza [saragoosa ~ saragosa] (←es) • Saragossa (ca)

Sarah (Raam.) Saara

Sarah (nykyaik. henkilönnimi) Sarah : Sarahin : Sarahia

Sardinia Sardinia • Sardegna (it)

Sarkozy Sarkozy [sarkosi] : Sarkozyn : Sarkozya : Sarkozyyn • Ransk. ääntämykseen [sarkozii] perustuva taivutus Sarkozyta : Sarkozyhin harvinainen.

Saronic Gulf Saroninlahti ~ Aiginanlahti • Saronikós kólpos (ell)

Sassnitz Sassnitz [sasnits] (←de) • Saksan vanhan oikeinkirjoituksen mukaan Saßnitz.

Satan saatana • Suomessa yl. (mm. Raamatussa) pienellä alkukirjaimella myös erisnimenä.

Saturn Saturnus : Saturnuksen

Saudi Arabia Saudi-Arabia • al-ʾArabīyah al-Suʾūdīyah

Savonia Savo • Savonia (la), Savolax (sv)

Savoy (hist. alue) Savoiji • Savoie (fr)

Saxony Saksi • Sachsen (de)

Sayan Mountains Sajan • Sajány (ru)

Scales, the (tähtikuvio) Vaaka : Vaa’an • Horoskooppimerkkinä suomessa pienellä alkukirjaimella.

Scandinavia Skandinavia • Skandinavien (sv)

Scandinavian Mountains ~ Scandes Kölivuoristo ~ Köli ~ Skandit • Kölen ~ Skanderna ~ Fjällen (sv)

Scania Skåne [skoone] ~ Skoone • Skåne (sv)

Scheldt ~ Schelde Schelde [šelde] (←de, nl) • Escaut (fr)

Schleswig Slesvig (←da)

Scorpio ~ Scorpion, the (tähtikuvio) Skorpioni • Horoskooppimerkkinä suomessa pienellä alkukirjaimella.

Scotland Skotlanti : Skotlannissa

Scottish Highlands, the Skotlannin Ylämaa

Scottish Lowlands, the Skotlannin Alamaa

Sea of Cortez ~ Sea of Cortés ~ Gulf of California Kalifornianlahti • mar de Cortés (es)

Sea of Japan Japaninmeri • Etelä-Korea suosittelee nimeä East Sea, Pohjois-Korea nimeä East Sea of Korea.

Sea of Marmara ~ Sea of Marmora Marmaranmeri ~ Marmarameri

Sea of Okhotsk Ohotanmeri • Ohótskoje móre (ru)

Seine, the Seine [seen] : Seinen [seenen ~ seenin] • la Seine (fr)

Seleucid seleukidi; seleukidien

Semigalia ~ Semigallia Semgallia ~ Zemgale (lv)

Senegal Senegal • Sénégal (fr)

Sennaya Square Heinätori • Sennája plóštšadʹ (ru)

Seoul Soul • Seoul ~ Sŏul (ko) • Aik. myös Söul.

Sermon on the Mount Vuorisaarna

Seskar Seiskari : Seiskarissa • Séskar (ru), Seitskär (sv)

Set ~ Seth ~ Sheth (Raam.) Seet (1933) ~ Set (1992)

Seversky Donets Donets • Séverski Donéts (ru)

Seville Sevilla [sevilja] (←es)

Seychelles Seychellit [seišellit] : Seychelleillä

Shandong Šantung ~ Shandong [šandong] • Shāndōng (zh)

Shanghai Shanghai [šanghai] ~ Šanghai • Shànghǎi (zh)

Sharjah Sharja [šardža] ~ Šardža • al-Šāriqa (ar)

Shatt al-Arab Shatt [šat] al-Arab ~ Šatt al-Arab

Shem (Raam.) Seem

Shenyang Shenyang [šenjang] • Shěnyáng (zh) • Ent. Mukden.

Shetland Shetland [šetland] ~ Shetlanti : Shetlannissa • Yhdyssanoissa sovinnaisasu, esim. shetlanninponi.

Shikoku Shikoku [šikokoku] • Aik. Šikoku.

Shkoder (Albaniassa) Shkodër [škoder] (←al) • Scutari (it), Skadar (sr), İşkodra (tr)

Shlisselburg Pähkinälinna • Šlisselʹbúrg (ru), Schlüsselburg (de)

Shostakovich Šostakovitš • Šostakóvitš

Siberia Siperia • Sibírʹ (ru)

Sibyl (ant. ennustajatar) Sibylla • Síbylla (grc)

Sichuan Sichuan [sitšuan] ~ Setšuan • Sìchuān (zh)

Sicily Sisilia • Sicilia (it)

Sidon ~ Saïda Sidon • Ṣaydā (ar) • Vanhassa raamatunsuomennoksessa Siidon.

Silesia Sleesia • Schlesien (de), Śląsk (pl), Slezsko (cz)

Sinai Siinai

Sirach (Raam. apokryfikirjassa) Sirak ~ Siirak • Kansankielessä Siirakki : Siirakin.

Siren (mytol.) seireeni • Seirḗn (grc)

Sirte ~ Sirt ~ Surt ~ Syrte (Libyassa) Syrt ~ Sirt ~ Surt • Surt (ar)

Sistine ~ Sixtine (adj.) Sikstuksen ~ Sixtuksen

Sixtus (paaveja) Sikstus (: Sikstuksen) ~ Sixtus (: Sixtuksen) (←la)

Själö Seili • Själö (sv)

Skane ~ Scania Skåne [skoone] ~ Skoone • Skåne (sv)

Skellefteå Skellefteå [šellefteoo] (←sv) : Skellefteåssa : Skellefteåhon

Skibotn Skibotn [šiibotn] ~ Yykeänperä (: Yykeänperässä ~ Yykeänperällä) ~ Markkina : Markkinassa

Skoda Škoda (←cz)

Slave Lake Orjajärvi

Smaland Småland [smooland] ~ Smoolanti (: Smoolannissa) • Småland(sv)

Snow White (satuhahmo) Lumikki : Lumikin

Soča ~ Isonzo Isonzo [isontso] (←it) • Soča (sl)

Sochi Sotši • Sótši (ru); Sotji (sv)

Society Islands Seurasaaret • Iles de la Société (fr)

Socotra ~ Soqotra Sokotra • Suquṭra (ar)

Socratean Sokrateen; sokraattinen

Socrates Sokrates : Sokrateen : Sokrateeseen (~ Sokrateehen) • Sōkrátēs (grc)

Sodermanland Södermanland [söödermanland] • Södermanland • Joskus sovinnaisasu Södermanlanti : Södermanlannin.

Sofia (kaupunki) Sofia • Sófija (bg)

Sofia (venäl. etunimi) Sofia ~ Sofija; Sofja • Sofíja; Sófja (ru) • Kaksi samantapaista nimeä Venäjässä.

Sognefjord Sognevuono [soŋnevuono] • Sognefjorden (no)

Solomon (Raam.) Salomo • Joissakin yhteyksissä Salomon, esim. elokuvan nimessä Kuningas Salomonin kaivokset.

Solomon Islands ~ Solomons Salomonin saaret

Solovetsky Islands Solovetskinsaaret • Solovétskije ostrová (ru)

Song of Solomon ~ Song of Songs (Raam.) Korkea veisu (1933) ~ Laulujen laulu (1992)

Sophia (jumalatar) Sofia • Sofía (grc)

South China Sea Etelä-Kiinan meri • Nán Hǎi (zh)

Southern Cross (tähdistö) Etelän risti ~ Etelänristi

Southern Ocean ~ Southern Polar Ocean Eteläinen jäämeri

South Georgia and the South Sandwich Islands Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret [sändwitšsaaret]

South Kvarken Ahvenanrauma • Södra Kvarken (sv)

South Pole Etelänapa

South Sandwich Islands Eteläiset Sandwichsaaret [sändwitšsaaret]

Southwestern Asia Etu-Aasia ~ Länsi-Aasia

Soviet Union, the Neuvostoliitto • Sovétski Sojúz (ru)

Soyuz (avaruusohjelma) Sojuz [sajús] • Sojúz (ru)

Spain Espanja • España (es)

Spanish (adj.) Espanjan; espanjalainen • español (es)

Sparta Sparta • Spárta ~ Spártē (grc), Spárti (ell)

Spartacist spartakisti

Spice Islands Maustesaaret • Nyk. Molukit.

Sporades, the Sporadit • Sporádes (ell)

Sri Lanka Sri Lanka : Sri Lankassa • Ent. Ceylon.

Stalin, Joseph Stalin [stalin ~ staalin], Josif ~ Stalin, Iosif • Stálin, Iósif (ru)

Stanley Stanley [stänlei] : Stanleyn : Stanleytä ~ Stanleyta [stänleitä] : Stanleyhin [stänleihin] • Englannin mukainen lukutapa [stänli] vaatisi toisenlaisen, vaikeamman taivutuksen

St Bernard Pass Sankt Bernhardin sola • Sankt Bernhard

Stephen (Raam., paaveja) Stefanus : Stefanuksen • Stephanus (la)

Stephen (kuninkaita) Tapani • István (hu)

St. George (pyhimys) Pyhä Yrjö ~ Pyhä Yrjänä

St. George’s (paikkoja) St. George’s [sənt džoodžis] : St George’sissa

St. Isaac’s Cathedral (Pietarissa) Iisakinkirkko • Isaákijevski Sobór (ru)

St. John’s (paikkoja) St. John’s [sənt džons] : St John’sissa

St. Moritz (kaupunki) St. Moritz [sant moorits]

Stockholm Tukholma • Estocolmo (es)

Stolbovo Stolbova • Stolbóvo (ru)

St. Paul’s Cathedral Saint Paulin katedraali ~ St. Paul’s [sənt pools]

St. Peter’s Basilica (Roomassa) Pietarinkirkko • Basilica Sancti Petri (la), Basilica di San Pietro in Vaticano (it)

St. Peter’s Square Pietarinaukio • Piazza San Pietro (it)

Strait of Dover ~ Dover Strait Calais’nsalmi [kaleensalmi] • pas de Calais (fr)

Strait of Magellan Magalhãesinsalmi

Strait of Malacca Malakansalmi

Strasbourg Strasbourg [strasbur ~ strasbuur] (←fr) • Straßburg (de) • Aik. yl. Strassburg, nyk. suositus Strasbourg.

Strauss (saks. sukunimi) Strauss; Strauß [straus] : Straußin [straussin] • Kirjoitusasu vaihtelee tapauksittain. Esim. Franz Josef Strauß, Johann Strauss.

Styria Steiermark [štaiermark ~ staiermark] (←de) • Štajerska (←sl)

Sudetenland Sudeettialueet ~ Sudeetit • Sudetenland (de)

Suez Suez [suets] • al-Suwais (ar)

Sulawesi Sulawesi : Sulawesissa (←in) • Aik. Celebes.

Sunda Islands Sundasaaret

Sun Yat-sen Sun Jat-sen • Sūn Yìxiān ~ Sūn Zhōngshān (zh)

Surabaya Surabaja

Suriname Suriname ~ Surinam • Suriname (fr, nl), Surinam (sv) • Surinam vanha nimitys.

Suur Munamägi Munamäki (: Munamäellä) ~ Suuri Munamäki (: Suurella Munamäellä) ~ Suur Munamägi (: Suur Munamägissä) (←et)

Suur Strait Suur väin (←et) ~ Suursalmi

Svalbard Huippuvuoret (: Huippuvuorilla) ~ Svalbard (: Svalbardissa) (←no) • Špitsbérgen (ru)

Svealand ~ Swealand Sveanmaa [sveeanmaa] ~ Svea [sveea] • Svealand (sv)

Svetogorsk Enso ~ Svetogorsk • Svetogórsk (ru)

Svir Syväri • Svir (ru)

Swabia ~ Suabia ~ Svebia Schwaben [švaaben] (←de)

Swansea Swansea [swonsi] : Swanseassa : Swanseaan [swonsiin]

Swaziland Swazimaa [svasimaa] : Swazimaassa • Aik. sovinnaisasu Svasimaa.

Sweden Ruotsi • Sverige (sv)

Switzerland Sveitsi • Suisse (fr), Schweiz (de), Svizzeria (it), Helvetia (la)

Sydney Sydney [sidni] : Sydneyssä : Sydneyyn [sidniin]

Syracuse (Italiassa) Syrakusa • Siracusa (it), Syrákūsai (grc)

Syr Darya Syrdarja • Syrdarʹjá (ru) • Aik. Syr-Darja

Syria Syyria • Sūriyya (ar)

Szczecin Szczecin [štšetsin] (←pl) • Stettin (de) • Hist. myös Stettin.

Szechuan ~ Szechwan Sichuan [sitšuan] ~ Setšuan • Sìchuān (zh)

Tabriz Tabriz ~ Täbriz • Tabrīz (fa), Təbriz (az)

Tagus Tajo [taahho] (←es) • Tejo (pt)

Tahiti Tahiti : Tahitilla ~ Tahitissa

Taipei Taipei : Taipeissa : Taipeihin • Táiběi (zh)

Taiwan Taiwan [taivan] : Taiwanilla ~ Taiwanissa • Táiwān (zh) • Aik. myös Formosa.

Taiwan Strait Taiwaninsalmi • Táiwān Hǎixiá (zh) • Aik. myös Formosansalmi.

Tajikistan ~ Tadzikhistan Tadžikistan • Tadžikistán (ru)

Taliban ~ Taleban taliban ~ taleban • ṭālibān (ar)

Tallinn Tallinna • Tallinn (et), Tallín ~ Tállinn (ru)

Tallinn Bay Tallinnanlahti • Tallinna laht (et)

Tamrida Tamrida • Nyk. Hadibu.

Tana Teno ~ Tenojoki : Tenojoen • Tana (no)

Tanganyika Tanganjika

Tangier ~ Tangiers Tanger : Tangerissa : Tangeriin • Ṭanja (ar), Tánger (es) • Ranskan ääntämys [tãzee], sen mukainen taivutus Tanger’ssa : Tanger’hen.

Tantalus Tantalos : Tantaloksen • Tántalos (grc)

Tanzania Tansania

Taranto Taranto (←it) • Tarentum (la) • Antiikista puhuttaessa Tarentum.

Tarendo Täräntö : Tärännössä • Tärendö (sv)

Tartu Tartto : Tartossa

Tashkent Taškent • Toshkent (uz), Tašként (ru)

Taurus (tähtikuvio) Härkä : Härän • Horoskooppimerkkinä suomessa pienellä alkukirjaimella.

Tavastia (maakunta) Häme : Hämeessä • Tavastland (sv)

Tchaikovsky Tšaikovski • Tšaikóvski (ru)

Tehran Teheran • Tehrān (fa)

Telemachus Telemakhos : Telemakhoksen • Tēlémakhos (grc)

Telesphorus (paavi) Telesforus : Telesforuksen

Tel-Aviv ~ Tel-Aviv-Yafo ~ Tel-Aviv-Jaffa Tel Aviv ~ Tel-Aviv-Yafo [tel aviv jafo] ~ Tel-Aviv-Jaffa • Israelissa on virallisesti käytössä kaksoisnimi Tel-Aviv-Yafo. Suomessa useissa virallisissa lähteissä nimenä on Tel Aviv.

Tenerife Teneriffa : Teneriffalla (←sv) • Tenerife (es)

Tennessee Tennessee [tenesii] : Tennesseessä : Tennesseehin

Terence (antiikin kirjailija) Terentius : Terentiuksen (←la)

Terpsichore (muusa) Terpsikhore • Terpsikhórē (grc)

Tertullian Tertullianus [tertulliaanus] : Tertullianuksen (←la)

Texas Texas ~ Teksas • Texas ~ Tejas (es)

Thaddaeus Taddeus : Taddeuksen

Thailand Thaimaa [taimaa] : Thaimaassa • Ent. Siam.

Thalia (muusa) Thaleia [thaleia ~ taleia] ~ Thalia [taalia] • Tháleia ~ Thalía (grc), Thalia (la) • Käytännössä Thalia yleisin.

Thames Thames [tems] : Thamesin : Thamesissa (~ Thamesissä)

Thebe (mytol. henk.) Thebe • Thḗbē (grc)

Thebes (Egyptissä) Theba [theeba ~ teeba] • Thêbai (grc), Ṭībah (ar)

Thebes (Kreikassa) Theba [theeba ~ teeba]; Thiva • Thêbai (grc), Thíva (ell) • Kielitoimiston mukaan sovinnaisnimestä Theba on myös asu Teeba. Nyk. kaupungista puhuttaessa Thiva.

Theodore (paaveja) Theodorus [teodorus] : Theodoruksen (←la)

Theophilus (Raam.) Teofilus : Teofiluksen (1938) ~ Teofilos : Teofiloksen (1992)

Thermopylae Thermopylai • Thermopýlai (grc), Thermopíles (ell)

Thessalonians (Raam. kirjoja) Tessalonikalaiskirje

Thessaloniki ~ Thessalonika Thessalonika [tessalonika] ~ Tessalonika ~ Thessaloniki • Thessaloníkē (grc), Thessaloníki (ell)

Thessaly Thessalia [tessalia] • Thessalía (el)

Thomas (Raam.) Tuomas : Tuomaan ~ Tuomaksen

Thomas à Kempis Tuomas Kempiläinen

Thrace (alue) Traakia • Thracia (la), Thráki (ell)

Thule (antiikin kirjallisuudessa) Thule [tuule]

Thule (Grönlannissa) Thule [tuule] • Nyk. us. Qaanaaq.

Thuringia Thüringen [tyyringen] (←de)

Thuringian Basin Thüringer Becken [tyyringer bekken] (←de) ~ Thüringenin [tyyringenin] allas

Thuringian Forest Thüringer Wald [tyyringer vald] (←de)

Tiananmen Square, the Taivaallisen rauhan aukio ~ Tian’anmen-aukio • Tiān’ānmén Guǎngchǎng (zh)

Tianjin Tianjin [tiandžin] ~ Tientsin • Tiānjīn (zh) • Tientsin vanha muoto, käytössä mm. termissä Tientsinin sopimus.

Tian Shan ~ Tien Shan Tienšan • Tiān Shān (zh)

Tiber (joki) Tiber • Tiberis (la), Tevere (it)

Tiberias ~ Tiveria ~ Tverya (kaupunki) Tiberias : Tiberiaassa • Teverya (he)

Tiberius (keisari) Tiberius : Tiberiuksen

Tibet Tiibet

Tierra del Fuego Tulimaa : Tulimaassa • Tierra del Fuego (es)

Tigris Tigris : Tigrisin ~ Tigriksen ~ Tigriin

Tikhvin Tihvinä • Tíhvin (ru)

Timothy (Raam. henkilö) Timoteus : Timoteuksen

Timothy (Raam. kirjoja) Kirje Timoteukselle

Tiryns Tiryns • Tíryns (grc), Tírintha ~ Tiryntha (ell)

Tisa ~ Tisza Tisza [tisa] (←hu) • Tisa (ro, sl, sr), Tysa (uk), Theiß (de)

Titian (taidemaalari) Tizian [titsian] (←de) • Tiziano (it)

Titus (keisari) Titus [tiitus] : Tituksen (←la)

Titus (Raam. henkilö) Tiitus : Tiituksen (1938) ~ Titus [tiitus] : Tituksen (1992)

Titus (Raam. kirja) Kirje Tiitukselle (1938) ~ Kirje Titukselle (1992)

Tobias ~ Tobit (Raam. apokryfikirjassa) Tobit : Tobitin ~ Tobias : Tobiaan ~ Tobia : Tobian • Kansankielessä Topias : Topiaan.

Tobruk Tobruk • Ţubruq (ar)

Tokyo Tokio • Tōkyō (ja)

Tolstoy, Leo Tolstoi, Leo ~ Lev • Tolʹstói, Lev (ru)

Tongkin ~ Tongking ~ Tonkin ~ Tonquin Tonkin • Bắc Kỳ (vi)

Topelius, Zachris Topelius : Topeliuksen, Sakari ~ Zachris

Topkapi Topkapı : Topkapıssa : Topkapıın (←tr) • Huomaa pisteetön i.

Torah Toora ~ Mooseksen kirjat

Torquay Torquay [tookii] : Torquayssa [tookiissa] : Torquayhin [tookiihin]

Torshavn Tórshavn [tourshaun ~ torshavn] (←fo) • Thorshavn (da)

Trajan Trajanus : Trajanuksen (←la)

Transnistria ~ Transdniestria ~ Transdnestria Transnistria (←ro) • Pridnestróvʹje (ru), Prydnistróvja (uk)

Trans-Siberian Railway Siperian rata ~ Trans-Siperian rata • Transsibírskaja magistrálʹ (ru)

Transylvania Transilvania • Siebenbürgen (de), Ardeal (ro), Erdély (hu)

Treaty of Nöteborg ~ Treaty of Oreshek Pähkinäsaaren rauha • Nöteborgstraktaten (sv)

Trent ~ Trento Trento (←it) • Trient (de)

Treves ~ Trier Trier [triir] (←de) • Trèves (fr)

Triangulum (tähdistö) Kolmio

Triangulum Australe Etelän Kolmio

Trinidad and Tobago Trinidad ja Tobago : Trinidad ja Tobagossa

Tripoli (Libyassa, Libanonissa) Tripoli • Ṭarābulus (ar)

Tripoli (Kreikassa) Tripolis : Tripoliissa : Tripoliihin • Trípolis (grc) ~ Trípoli (ell)

Trondelag Trøndelag (←no) • Tröndelag (sv)

Tropic of Cancer, the Kravun kääntöpiiri

Tropic of Capricorn, the Kauriin kääntöpiiri

Trotsky, Leon Trotski, Lev • Trótski, Lev (ru)

Trojan (adj.) troijalainen • Myös kuvaann. tietokoneen haittaohjelmasta.

Tromso Tromssa • Tromsø (no)

Troy Troija • Troía (grc), Tría (ell)

Tsushima Tsushima [tsušima] ~ Tsušima

Tuglas Tuglas : Tuglaksen ~ Tuglasin (←et)

Tuloma Tuuloma • Tulóma (ru)

Tunis Tunis : Tunisissa : Tunisiin

Turin Torino (←it)

Turkey Turkki • Türkiye (tr)

Turks and Caicos Islands Turks- ja Caicossaaret : Turks- ja Caicossaarilla

Tuscany Toscana (←it)

Twins, the (tähtikuvio) Kaksoset : Kaksosten • Horoskooppimerkkinä suomessa pienellä alkukirjaimella: Hän on kaksonen.

Tyre Tyros : Tyroksessa • Týros(grc), Ṣūr • Vanhassa raamatunsuomennoksessa Tyyro : Tyyrossa.

Tyrol Tiroli • Tirolo (it), Tirol (de)

Tyrrhenian Sea Tyrrhenanmeri • Mare Tirreno (it)

Ukraine ~ Ukrane Ukraina • Ukraína (ru), Ukrajína (uk) • Aik. myös Vähä-Venäjä.

Ulan Bator ~ Ulaanbaatar Ulaanbaatar (←mn) ~ Ulan Bator • Ulán-Bátor (ru) • Ulan Bator vanha nimi.

Ulfilas ~ Ulphilas ~ Wulfila Wulfila

Ulrica Eleonor ~ Ulrika Eleonora Ulriika Eleonoora ~ Ulrika Eleonora [ulriika eleonoora] (←sv)

Ulysses Odysseus : Odysseuksen • Odysseús (grc), Ulixes (la) • Runok. Odysseus : Odysseun.

Umea Uumaja • Umeå (sv)

Unicode Unicode [unikode ~ junikoud]

United Arab Emirates Yhdistyneet arabiemiirikunnat

United Kingdom Yhdistynyt kuningaskunta • Britannian virallinen lyhyt nimi valtiona.

United Nations Yhdistyneet kansakunnat • Lyhenteet UN (en), YK (fi).

United States Yhdysvallat : Yhdysvalloissa : Yhdysvaltain (~ Yhdysvaltojen) • Lyhenne USA (: USA:ssa) käytössä myös suomessa.

United States Minor Outlying Islands Yhdysvaltain pienet erillissaaret

Uppland Uplanti (: Uplannissa) ~ Uppland

Uppsala Uppsala ~ Upsala

Urban (paavi) Urbanus : Urbanuksen

Ursa Major (tähdistö) Iso Karhu • Ursa major (la)

Ursa Minor (tähdistö) Pikku Karhu • Ursa minor (la)

Urumqi Urumtši ~ Ürümqi [urumtši] (←ug) • Wūlǔmùqí (zh)

Uruguay Uruguay [uruguai] (←es) : Uruguayssa : Uruguayhin

Uskudar Üsküdar [yskydar] (←tr) • Khrysópolis ~ Skutárion ~ Skutári (grc) • Skutari-nimeä käytetty suomessa.

Uspenski Cathedral Uspenskin katedraali • Sobór Voskresénija Hristóva (ru)

Utah Utah [utah ~ juutaa] : Utahissa [utahin ~ juutahin] : Utahiin [utahiin ~ juutahiin]

Vadso Vesisaari (: Vesisaaressa) ~ Vadsø [vaadsöö] (←no) : Vadsøssä : Vadsøhön

Vaduz Vaduz [faduts ~ vaduts] (←de)

Väike Emajõgi Pieni Emajoki : Pienen Emajoen • Väike Emajõgi (et)

Väike Strait Väike väin (←et) ~ Piensalmi

Valais Valais [valee] : Valais’ssa : Valais’hen (←fr) • Wallis (de)

Val di Fiemme Val di Fiemme : Val di Fiemmessä (←it) • Fleimstal (de)

Val d’Isère Val-d’Isère [valdiseer] : Val-d’Isèressä [valdiseerin ~ valdiseeren] : Val-d’Isèreen [valdiseeriin ~ valdiseereen]

Valentine (pyhimys) Valentinus : Valentinuksen (←la) • Valentine’s Day käännetään nyk. yl. sanalla ”ystävänpäivä”.

Valerian (keisareita) Valerianus [valeriaanus] : Valerianuksen (←la)

Valletta Valletta : Vallettassa • Ei: Valetta.

Valley Valley [väli] : Valleyssa ~ Valleyssä [välissä] : Valleyyn [väliin]

Van Rompoy Van Rompuy • Ks. Rompoy.

Vardo ~ Vardø (Norjassa) Vuoreija • Vardø (no)

Vardo ~ Vårdö (Suomessa) Vårdö [voordöö] : Vårdössä : Vårdöhön (←sv)

Värmland Värmlanti (: Värmlannissa) ~ Vermlanti (: Vermlandissa) ~ Värmland • Värmland (sv) • Vermlanti vakiintunut joihinkin yhteyksiin, kuten Vermlannin savolaismurteet.

Vasa (hallitsijasuku) Vaasa • Vasa ~ Wasa (sv)

Vasilyevsky Island Vasilinsaari ~ Hirvisaari • Vasílʹjevski óstrov

Vasiliy ~ Vasily (venäl. etunimi) Vasili

Vasterbotten Länsipohja • Västerbotten (sv)

Västergötland Länsi-Götanmaa [länsijöötanmaa] : Länsi-Götanmaalla • Västergötland

Västmanland Västmanland ~ Västmanlanti (: Västmanlannissa) ~ Vestmanlanti (: Vestmanlanti) • Västmanland (sv)

Vatican Vatikaani • Vaticano (it)

Vatican City State Vatikaanivaltio

Vaxjo Växjö [vekšöö] (←sv) : Växjössä : Växjöhön

Vedas, the Veda-kirjat

Venezuela Venezuela [venetsuela ~ venetsueela]

Venice Venetsia • Venezia (it), Venesia (vec)

Venus de Milo Milon Venus : Milon Venuksen • Oikeastaan Meloksen Afrodite.

Vergil Vergilius : Vergiliuksen (←la)

Vermilion Sea ~ Gulf of California Kalifornianlahti

Versailles Versailles [versaj] : Versaillesissa : Versaillesiin ~ Versailles [versai] : Versailles’ssa : Versailles’hin (←fr)

Vestfjord Länsivuono • Vestfjord (no)

Vespasian Vespasianus [vespasiaanus] : Vespasianuksen (←la)

Vesuvius Vesuvius : Vesuviuksen (←la) • Vesuvio (it)

Vichy Vichy [višii] : Vichyssä : Vichyhin • Sanassa ”vichyvesi” alkuosa ääntyy [vissy].

Victor (kuninkaita, paaveja) Viktor • Vittorio (it)

Victor Amadeus Viktor Amadeus (: Amadeuksen) • Vittorio Amadeo (it)

Victor Emanuel Viktor Emanuel • Vittorio Emanuele (it)

Victoria (kuningatar) Viktoria • Maantiet. nimen osana kuitenkin yleensä c:llä: Victorianjärvi, Victorian putoukset, Victoriansaari je.

Victoria and Her Hussar Viktorian husaari ~ Viktoria ja hänen husaarinsa • Viktoria und ihr Husar (de)

Victoria Cross, the Viktorian risti

Victorian viktoriaaninen; viktoriaani

Vienna Wien [viin] (←de) • Bécs (hu)

Vientiane ~ Viangchan ~ Wiang Cchan Viangchan [viangtšan] ~ Vientiane (fr) • Vientiane aik. käytössä, Viangchan nyk. vir.

Vietnam ~ Viet Nam Vietnam • Việt Nam (vi)

Viljandi Viljandi : Viljandissa (←et) • Fellin (de) • Sovinnaisnimeä Viljanti : Viljannissa ei nyk. suositella.

Vilnius Vilna • Vilnius (lt), Viļņa (lv)

Viminal Hill Viminalis : Viminaliksella (←la) • Viminale (it)

Virgil Vergilius : Vergiliuksen (←la)

Virginia Virginia [virginia ~ vəədžinia]

Virgin Islands Neitsytsaaret

Virgo (tähtikuvio) Neitsyt : Neitsyen • Horoskooppimerkkinä suomessa pienellä alkukirjaimella.

Vishnu Višnu • Viṣṇu (sa)

Vistula Veiksel • Weichsel (de), Wisła (pl)

Vistula Lagoon Veikselinhaffi • Frisches Haff (de), Zalew Wiślany (pl), Kaliningrádski zalív ~ Vílnijski zalív (ru)

Vitalian (paavi) Vitalianus : Vitalianuksen

Vltava Vltava (←cz) ~ Moldau (←de) • Kielitoimisto suosittaa nimeä Vltava. Moldau on suomessa vanhastaan käytetty nimi.

Volkhov Olhava • Vólhov (ru)

Volos Volos; Bolos • Bólos (grc); Vólos (ell) • Antiikin nimenä Bolos.

Vörå Vöyri • Vörå (sv)

Vosges, the Vogeesit : Vogeeseilla • Vosges (fr), Vogesen (de)

Vyborg Viipuri • Výborg (ru), Viborg (sv)

Wadden Islands ~ Wadden Sea Islands Friisein saaret

Wadden Sea Vattimeri • Wattenmeer (de), Waddenzee (nl)

Wales Wales [veils ~ weils] : Walesissa (~ Walesissä)

Walesa Wałęsa [valesa ~ vawẽsa] (←pl)

Wallachia ~ Walachia Valakia • Țara Românească ~ Valahia (ro), Walachei (de)

Wallis and Futuna Wallis ja Futuna : Wallis ja Futunassa

Wallonia Vallonia • Wallonie (fr), Wallonië (nl)

Warsaw Varsova • Warszawa (pl)

Wasa (kuningassuku) Vaasa

Washington D.C. Washington [wošington] ~ Washington D.C. [wošington dii sii] : Washington D.C:ssä : Washington D.C:hin

Water-Bearer, the (tähtikuvio) Vesimies : Vesimiehen • Horoskooppimerkkinä suomessa pienellä alkukirjaimella.

Waterloo (Belgiassa) Waterloo [vaterloo] : Waterloossa : Waterloohon (←nl)

Watt Watt [wot] • Mittayksikön nimenä pienellä: watt (en), watti [vatti] (fi).

Weierstrass (matemaatikko) Weierstraß ~ Weierstrass [vaierstras] : Weierstraßin ~ Weierstrassin [vaierstrassin] (←de)

West Aros ~ Vasteras Västerås [vesteroos] (←sv)

Western Asia Etu-Aasia ~ Länsi-Aasia; Lähi-Itä • Lähi-itä, jos mukaan luetaan Egypti ym.

Western Ghats ~ Western Ghauts Länsi-Ghatit : Länsi-Ghateilla ~ Länsi-Ghats : Länsi-Ghatsissa • Sahyādri (mr)

Western Pomerania Etu-Pommeri • Vorpommern (de)

West Gothland Länsi-Götanmaa [länsijöötanmaa] : Länsi-Götanmaalla • Västergötland

West Indies Länsi-Intia

Westphalia Westfalen [vestfaalen] (←de)

White House, the Valkoinen talo • Kielitoimiston mukaan Valkoinentalo.

White Mountain (sotahist.) Valkeavuori • Bílá hora (cz)

White Sea Vienanmeri • Béloje móre (ru), Vita havet (sv)

Wilhelm (keisareita) Vilhelm • Wilhelm (de)

William (hallitsijoita) Vilhelm • Willem (nl)

William of Modena ~ William of Sabina Vilhelm Sabinalainen • Guglielmo di Modena (it)

William of Ockham Vilhelm Occamilainen (~ Okkamilainen)

William Tell Wilhelm [vilhelm] Tell (←de) • Guillaume Tell (fr), Guglielmo Tell (it)

Windhoek Windhoek [vindhuk] (←af) • Windhuk (de)

Wilhelmina (kuningatar) Vilhelmiina • Wilhelmina (nl)

Wladyslaw (Puolan kuninkaita) Vladislav • Władysław (pl)

Wroclaw Wrocław [vrotslav] (←pl) • Breslau (de)

Wyoming Wyoming [waioming]

Xania Hania • Ks. Chania.

Xanthippe (Sokrateen vaimo) Ksantippa : Ksantip(p)an ~ Ksanthippa ~ Ksanthippe • Ksanthíppē (grc)

Xenakis, Iannis Xenakis, Iannis • Ksenákis, Jánnis ~ Xenakis, Giannis (ell)

Xenophon Ksenofon • Ksenofôn (grc)

Xerxes Kserkses : Kserkseen • Ḫšayāršā (peo), Ksérksēs (grc)

Xiamen Amoy [amoi] ~ Xiamen [ksiamen] • Xiàmén (zh)

Xi’an ~ Xi An Xi’an [ksian] • Xī’ān • Aik. Sian.

Xianggang ~ Hong Kong Hongkong [honkong] ~ Xianggang [ksiangang] • Ks. Hong Kong.

Xi Jiang ~ Si Kiang Xi Jiang [ksi džiang] ~ Sikiang

Xinjiang ~ Sinkiang Xinjiang [ksindžiang] ~ Sinkiang • Xīnjiāng (zh)

Yahweh Jahve • Yahweh (he)

Yakutia ~ Sakha Jakutia ~ Saha

Yakutsk Jakutsk • Jakútsk (ru), Dʹokuuskai (sah)

Yalu River Jalujoki • Yālǜ Jiāng (zh), Amnok-kang (ko)

Yangon Rangoon [raŋŋuun] ~ Yangon [jaŋŋon] • Yangon on Burman nyk. hallituksen käyttämä nimiasu.

Yangtze, Yangzi Jangtse • Cháng Jiāng (zh) • Aik. myös Jangtsekiang.

Yannatou, Savina Yannatou, Savina • Jannátu ~ Giannatou, Savína (ell)

Yaounde Yaoundé [jaundee] : Yaoundéssa : Yaoundéhen (←fr)

Yekaterinburg Jekaterinburg • Jekaterinbúrg (ru) • V. 1924–1991 Sverdlovsk.

Yellow River ~ Huang He Keltainenjoki ~ Huang He • Huáng Hé (zh)

Yellow Sea, the Keltainenmeri • Huáng Hǎi

Yeltsin Jeltsin • Jélʹtsin (ru)

Yemen Jemen • al-Yaman (ar)

Yenisei ~ Yenisey Jenisei • Jeniséi (ru)

Yerevan Jerevan • Yerevan (hy)

Yevgenia ~ Yevgeniya (venäl. etunimi) Jevgenia ~ Jevgenija • Jevgénija (ru)

Yokanga Jokanga • Jokanʹga ~ Iokanga (ru)

Yokohama Yokohama (~ Jokohama) [jokohama]

Yokosuka Yokosuka [jokosuka]

Yoshkar-Ola Joškar-Ola • Joškár-Olá (ru)

Yucatan (niemimaa) Jukatan ~ Yucatán (←es)

Yucatan (osavaltio) Yucatán [jukatan] (←es)

Yucatan Channel Jukatanin kanaali ~ Yucatánin kanaali • canal de Yucatán (es)

Yugoslavia Jugoslavia

Yunnan Yunnan [junnan] ~ Jynnan • Yúnnán (zh)

Zacharias (Raam.) Sakarias : Sakariaan

Zachary (paavi) Sakarius : Sakariuksen

Zadok (Raam.) Saadok (1933) ~ Sadok (1992)

Zaire Zaire [tsaire ~ zaire] • Nyk. Kongon demokraattinen tasavalta.

Zambezi Sambesi

Zambia Sambia

Zanzibar Sansibar

Zaporizhia ~ Zaporozhye Zaporožje • Zaporóžje (ru), Zaporižžja (uk)

Zaporozhskoye Metsäpirtti ~ Zaporožskoje • Zaporóžskoje (ru)

Zealand ~ Sealand (Tanskassa) Sjælland ~ Själland [šelland] ~ Sjellanti (: Sjellannissa) • Sjælland (da), Själland (sv) • Suomessa on käytetty myös muita asuja, mm. Sjelland (näin EU:n tekstinlaadinnan ohjeissa).

Zebedee (Raam.) Sebedeus : Sebedeuksen • Kansankielessä Sepeteus : Sepeteuksen.

Zebulun (Raam.) Sebulon

Zeeland ~ Zealand (Alankomaissa) Zeeland

Zelenogorsk (Kannaksella) Terijoki : Terijoella • Zelenogórsk (ru)

Zelezny Železný [železnii] : Železný : Železnýhin (←cz)

Zemgale (hist.) Semgallia ~ Zemgale (←lv)

Zeno (antiikin filosofeja) Zenon [tsenon] • Zḗnōn (grc)

Zeus Zeus [tseus] : Zeuksen • Zeús (grc)

Zhivago Živago • Živágo (ru)

Zhou Enlai Zhou Enlai [žou enlai] ~ Tshou En-lai [tšouenlai] • Zhōu Ēnlái (zh)

Zimbabwe Zimbabwe [simbabve ~ zimbabwe]

Zion Siion

Zodiac, the Eläinrata : Eläinradan

Zoroaster Zarathustra [tsarathustra]

Zoroastrianism zarathustralaisuus [tsarathustralaisuus]

Zurich Zürich [tsyyrih] (←de) • Zurigo (it)