Tietokoneiden väliset datansiirtoyhteydet muodostavat teknisen perustan monenlaiselle viestinnälle ja muulle toiminnalle. Seuraavassa yritetään lyhyesti kuvata aihepiiriä ja meilin osuutta siinä. Toinen, hiukan laajempi kuvaus Internetin kokonaisuudesta on Hämeenlinnan kaupunginkirjaston sivuilta löytyvä Mikä ihmeen internet? Huomaa kuitenkin, että meiliä käytetään muuallakin kuin Internetissä.
Henkilökohtainen viestintä on Internetin ja muiden verkkojen tunnetuimpia ja yleisimmin käytettyjä palveluja. Tavallisin muoto on meili, joka perustuu viestin lähettämiseen datapakettina, jonka vastaanottaja voi lukea hänelle sopivana ajankohtana. Tyypillisesti meiliviesti kulkee muutamassa minuutissa vaikka toiselle puolelle maapalloa, mutta jos huonosti käy, voi mennä päiviäkin tai viesti voi hukkua matkalla.
On olemassa myös "reaaliaikaisempia" viestintämuotoja, joissa käyttäjän näppäimistöltään kirjoittama teksti tulee saman tien näkyviin toisen käyttäjän kuvaruudulle. Tosin käytännössä tässäkin on viivästyksiä, mutta yleensä vain sekuntien luokkaa. Eräs tapa harrastaa tällaista viestintää on Irkki (IRC), joka on varsinaisesti ryhmäviestintää varten mutta tarjoaa myös mahdollisuuden henkilökohtaiseen viestintään.
Meiliviesti voidaan lähettää myös joukolle vastaanottajia. Tätä voidaan pitää yhtenä ryhmäviestinnän muotona, mutta usein on käytännössä kyse vain siitä, että esim. yhdelle ihmiselle lähetetty viesti toimitetaan tiedoksi toiselle.
Ryhmäviestintä voidaan eri tavoin toteuttaa esimerkiksi meilin perustalle rakennetuilla palveluilla. Käyttäjä voi lähettää meiliviestin useille henkilöille määrittelemänsä jakeluluettelon avulla. Tässä on sinänsä kyse vain siitä, että viestin lähettäjä poimii osoitelistan tiedostosta sen sijaan, että kirjoittaisi sen aina uudestaan.
Mutta voidaan myös perustaa ns. jakelulistoja, joilla sama asia hoituu kätevämmin siten, että luettelo on keskitetysti yhdessä paikassa ja useat ihmiset voivat käyttää sitä viestien lähettämiseen. Lisäksi suuri osa jakelulistoista on sellaisia, joille kuka tahansa voi ilmoittautua. Sellaiset listat muistuttavat monessa suhteessa varsinaisia keskusteluryhmiä.
Keskusteluryhmillä tarkoitetaan yleensä nyysien (Usenet news) ryhmiä. Ne ovat aihepiireittäin muodostettuja ja useimmiten avoimia: kuka tahansa voi lukea ryhmään lähetettyjä artikkeleita halutessaan, ilman mitään ilmoittautumista, ja kuka tahansa voi myös lähettää ryhmään artikkeleitaan.
Henkilökohtainen viestintä on lähtökohtaisesti luottamuksellista, eikä kukaan saa ilman lupaa urkkia, mitä muut viestivät keskenään. Ks. esim. tietosuojavaltuutetun kannanottoa Sähköpostin käyttö työpaikoilla. Ryhmäviestinnässä tilanne on epäselvempi. Jos ryhmä on ennalta rajattu, viestintää on syytä pitää luottamuksellisena. Sen sijaan jos esimerkiksi jakelulistalle voi liittyä kuka hyvänsä, viestintä on julkista. Väliin mahtuu sitten monenlaisia tapauksia, tulkinnanvaraisiakin.
Avoimia datavarastoja voidaan kutsua hienommin verkossa oleviksi informaatiojärjestelmiksi. Mutta informaatio on kyseenalainen sana tässä yhteydessä, koska kyse on usein esimerkiksi kuvista, musiikkiäänitteistä ja viihteellisistä teksteistä. Joka tapauksessa tarkoitamme tässä sellaista jossakin tietokoneessa olevaa palvelua, joka tarjoaa saataville erilaisia data-aineistoja, kuten dokumentteja, tietokoneohjelmia ja videonpätkiä datansiirtoyhteyksien, lähinnä Internetin, kautta.
Vanhimpia datavarastotekniikoita on FTP, joka on edelleenkin paljon käytetty. Ehdottomasti tunnetuin on tätä nykyä kuitenkin World Wide Web eli WWW eli lyhyesti Web tai Veppi. Web-sivuille on rakennettu erilaisia kaksisuuntaisen viestinnänkin muotoja, niin että sivulla kävijä voi ehkä jättää sinne oman viestinsä. Sellainen on verrattavissa edellä mainittuun ryhmäviestintään. Sekaannuksia on aiheuttanut se, että Web-sivujen lukemisen ohjelmiin, selaimiin, on yleisesti liitetty myös meilitoiminto, nyysienlukutoiminto ja monia muitakin toimintoja. Käyttäjän voi olla vaikea hahmottaa, mitä hän milloinkin on tekemässä. Useammin kuin kerran on käynyt, että joku luulee lähettävänsä henkilökohtaisen viestin Web-selaimellaan mutta viesti lähteekin koko maailman luettavaksi.
Suorakäyttöyhteys tarkoittaa sitä, että käyttäjä voi omasta tietokoneestaan ottaa yhteyden toiseen tietokoneeseen ja käyttää siinä toimivaa ohjelmaa. Yleensä tätä varten tarvitaan erillinen käyttölupa siihen toiseenkin koneeseen, mutta on olemassa joitakin palveluita, joita voi käyttää tällä tavoin ilman erillistä lupaa.
Palvelun tarkempi luonne riippuu tietysti siitä, mitä kyseinen ohjelma tekee. Esimerkkeinä mainittakoon pankkiasioiden hoito (ns. päätepankkiyhteydet), tiedonhaku kirjastojen tietokannoista, tiedonhaku sanakirjoista sekä tavaroiden tilaaminen. Lisääntyvässä määrin tällaiset palvelut on kuitenkin toteutettu Web-pohjaisesti niin, että suorakäyttöyhteyttä ei tarvita.
Aiheemme kannalta on olennaista, että meili ei edellytä minkäänlaista suorakäyttöyhteyttä vastaanottajan koneeseen. Kun lähetän viestin, ei vastaanottajan koneen tarvitse edes olla toiminnassa. Meili perustuu ns. varastoi ja lähetä -periaatteeseen (store and forward), jossa ketju lähettäjän koneesta vastaanottajan koneeseen voi olla hyvinkin pitkä ja kulkea eri tilanteissa eri kautta, ja kukin tietokone ketjun varrella ottaa viestin eteenpäin ja säilyttää sen, kunnes saa lähetetyksi sen eteenpäin.