Meiliopas, luku 1 Taustat:

Yleiskuva dataliikenteestä

Tämän luvun tarkoitus on antaa dataliikenteestä yleiskuva siinä määrin, kuin tuntuu tavalliselle meilin käyttäjälle tarpeelliselta.

Mitä dataliikenne on?

Dataliikennettä sanan laajassa merkityksessä ovat esimerkiksi tavallinen puhelimen käyttö, kirjeiden lähettäminen postin tai kirjekyyhkyjen avulla ja savumerkkien lähettäminen.

Tässä oppaassa dataliikenteellä kuitenkin tarkoitetaan sellaista datan lähettämistä paikasta toiseen, jossa tietokone on mukana tavalla tai toisella ja jossa data on muodoltaan suoraan tietokoneen luettavissa ja käsiteltävissä olevassa muodossa, käytännössä digitaalisena. Dataliikenteenä pidetään siis esimerkiksi datan lähettämistä tietokoneelta toiselle (myös silloin, kun yksikään ihminen ei puutu siihen mitenkään) tai tietokoneen ja siihen liitetyn päätelaitteen välistä datansiirtoa. Se, onko datalla jotain merkitystä ihmiselle ja välittääkö se jopa tietoa hänelle, on kokonaan toinen juttu. Mitä teknisemmällä tasolla dataliikennettä tarkastellaan, sitä vähemmän sellaisiin kysymyksiin puututaan.

Tässä pyrimme käyttämään sanaa data johdonmukaisesti ja varaamaan sanan tieto tarkoittamaan sitä, mitä se vanhastaan, ennen "tietoyhteiskuntaa", tarkoitti. Klassillisen määritelmä on, että tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Toissijaisesti se voi tarkoittaa myös sellaisen esitystä sanallisessa tai muussa muodossa. Mutta data tarkoittaa jotain muuta, kuten mm. mitä tahansa merkkien jonoa, oli siinä tolkkua tai ei taikka oli sen mahdollisesti esittämä asia totta tai puppua tai järjettömyyttä. - Meilin sisältökin on dataa. Se saattaa olla sopivasti tulkittuna viesti, jolla on merkityssisältö, kenties jopa paikkansapitävä.

Sana tietokone on kuitenkin liian vakiintunut, jotta käyttäisimme muuta nimitystä (vrt. ruotsin dator, datamaskin). Usein käytetään sanaa tietoliikenne, kenties siten, että dataliikenne on rajattu tarkoittamaan vain tietokoneen luettavassa muodossa olevan datan käsittelyä. Tietysti puhe datan siirtämisestä ja liikenteestä on sekin oikeastaan harhaanjohtavaa. Kyse on yleensä kopioinnista. Kun lähetän kirjeen, niin minulle ei jää siitä kappaletta, ellen erikseen ole kopioinut sitä; mutta kun lähetän meilitse jonkin tiedostoni, niin alkuperäinen tiedosto toki säilyy kovalevylläni, ellen erikseen hävitä sitä.

Tietokoneiden välinen dataliikenne voi tapahtua hyvin monella tavalla ja monenlaisten fyysisten välineiden kautta. Usein sen sanotaan olevan elektronista tai sähköistä (puhutaan esim. elektronisesta postista tai sähköpostista), mutta se ei ole välttämättä totta - ja vaikka olisikin, sillä ei ole suurtakaan merkitystä. Käyttäjälle on yleensä yhdentekevää, liikkuuko tietoliikenteessä elektroneja vai positroneja. Mutta riittäköön jo sanojen käsittely tässä; olenhan kirjoittanut erillisen jutun Perusteluja termeille netti, nyysit yms.

Dataliikenneverkkojen rakenteesta

Dataliikenneverkkoja on hyvin monenlaisia ja monenkokoisia pienestä, yhden huoneen mikrot yhdistävästä verkosta maailmanlaajuisiin verkkoihin asti. Pelkästään se seikka, että käyttämäsi tietokone "on verkossa", ei siis merkitse paljoakaan. Jos esimerkiksi kone on mikroverkossa, kyseessä voi olla vain yhden laitoksen mikroja yhdistävä verkko ilman yhteyksiä muuhun maailmaan.

Sanat verkko ja netti tarkoittavat melkoisen epämääräisesti erilaisia järjestelyjä, jotka yhdistävät tietokoneita toisiinsa. Usein verkko viittaa enemmän fyysisiin ja teknisiin yhteyksiin, netti taas siihen, miten ihmiset käyttävät niitä viestiäkseen keskenään, hakeakseen dataa ja tietoa jne.

Yleisesti sanottuna tietokoneen liittäminen johonkin verkkoon edellyttää aina jonkin fyysisen yhteyden ja yhden tai useamman tietoliikenneohjelman, joka hyödyntää fyysistä yhteyttä. Lisäksi tarvitaan usein jokin lisälaite, esim. Ethernet-kortti tai modemi. Fyysinen yhteys on usein jonkinlainen kiinteästi vedetty kaapeli, mutta se voi olla myös esim. puhelinyhteys, radiolinkki tai satelliittiyhteys.

Eri verkkojen välille on rakennettu eritasoisia yhteyksiä. Yksinkertaisimmillaan yhteys on pelkkä yhdyskäytävä (gateway), jonka kautta voi lähettää meiliä verkosta toiseen. Toisaalta yhteydet voivat paljon kehittyneempiäkin. Esimerkiksi pieni paikallinen mikroverkko voi olla liitettynä korkeakoulun lähiverkkoon ja tämä taas maailmanlaajuiseen Internetiin; silloin mikroverkon koneissa ovat käytettävissä kaikki Internetissä yleisesti tarjolla olevat palvelut, ellei niitä ole erikseen turvasyistä rajoitettu.

Dataliikenteen tarkastelutavat

Dataliikennettä voidaan tarkastella, kuvata ja havainnoida eri käsitetasoilla kuten

Kuka maksaa ja mitä?

Dataliikenneratkaisuja on monenlaisia, ja niin on maksujärjestelyjäkin. Mutta tyypillisessä tapauksessa käyttäjä saa Internet-yhteytensä joko työnantajan, oppilaitoksen tms. kustantamina tai ostaa ne joltakin yhteydentarjoajalta (ISP, Internet Service Provider), jolloin maksu on kiinteä kuukausimaksu tai yhteysaikamaksu tai näiden yhdistelmä. Modemikäyttäjä maksaa lisäksi puhelinkulut, jotka saattavatkin olla suurin kuluerä. Joka tapauksessa käyttäjän maksamat maksut ovat nykyisin yleensä riippumattomia dataliikenteen määrästä. Timbuktuun lähetetty meili ei aiheuta lisäkuluja, muuten kuin epäsuorasti sikäli, kuin se vaatii Internet-yhteyden ottamista ja ylläpitämistä. Tässä muuten onkin yksi syy siihen, miksi Internetiä yritetään usein käyttää massamainontaan. - On kuitenkin myös dataliikennejärjestelyjä, joissa on käytössä ns. volyymilaskutus eli laskutus datan määrän mukaan. Asia toivottavasti selviää paikallisista ohjeista, sopimuksista yms.

Keskeisimmät dataliikenneyhteydet on toteutettu kiinteillä linjoilla. Kustannus on riippumaton dataliikenteen määrästä. Mutta tämä ei merkitse, ettei liikenteen määrällä ole merkitystä. Ensinnäkin se vaikuttaa siihen, miten sutjakkaasti data kulkee. Jos joku lähettää järjettömän määrän meilejä, se hidastaa muuta liikennettä, usein merkittävästikin, voipa aiheuttaa pahankin suman. Dataliikennettä voi verrata tässä suhteessa "oikeaan" liikenteeseen. Moottoritien rakentaminen on kallista, mutta sen jälkeen sen käyttökustannukset ovat kunnossapitokustannuksia, jotka eivät kovin paljoa riipu liikenteen määrästä. Mutta kun käyttö paisuu niin laajaksi, että tietä on levennettävä tai on rakennettava uusi vaihtoehtoinen tie, tarvitaan paljon rahaa.