Tilavuus

Tilavuudesta käytetään myös nimitystä vetoisuus silloin, kun kyse on astian, aluksen tms. sisätilavuudesta, jota voidaan käyttää aineen tai tavaran säilyttämiseen, kuljettamiseen tms.

Kuutiometri

Tarkkaan ottaen litra ei ole kuutio­metrin kerrannainen, vaan eri yksikkö, joka on samansuuruinen kuin kerrannainen kuutio­desi­metri,

Motti ja irto-, kiinto- yms. tilavuudet

Puutavaran, etenkin polttopuun, irtotilavuudesta puhuttaessa käytetään kuutiometristä myös sanaa motti. Se on yleiskieltä, mutta sitä ei käytetä tieteen eikä tekniikan kielessä. Englannin kielessä on aiemmin käytetty kuutiometristä nimitystä stere vastaavissa yhteyksissä.

Puutavaran mittaamisessa käytetään usein, mutta mitta­yksikkö­järjestelmän perusteiden vastaisesti, nimityksiä irtokuutiometri (i-m³), heittokuutiometri, pinokuutiometri (p-m³) ja kiintokuutiometri (k-m³) taikka vastaavia motti-loppuisia sanoja. Irtokuutiometrin tai heittokuutiometrin sijasta oikein olisi puhua kuutiometristä irtotavaraa tai kuutiometrin suuruisesta irtotilavuudesta, jolloin puhutaan puutavaran viemästä kokonais­tilavuudesta, kun puut ovat kasassa ilman erityistä järjestystä, ”kasaan heiteltyinä”. Pinokuutiometrin sijasta olisi puhuttava esimerkiksi kuutiometristä pinotavaraa eli pinoksi ladottua puuta, jolloin mukana on vähemmän ilmaa kuin irtotavarassa. Kiintokuutiometrin sijasta oikea ilmaus on kuutiometri kiintotavaraa, jolla tarkoitetaan puiden (tai muiden esineiden) yhteenlaskettua tilavuutta, ilmaa lainkaan mukaan laskematta. Tällaisen kiintotilavuuden määrittäminen puutavaran kaupassa olisi hankalaa, ja käytännössä sitä koskevat ilmoitukset perustuvat laskukaavoihin. Tyypillinen kokemusperäinen kaava on sellainen, että puutavaran irtotilavuus on 0,4 kertaa sen kiintotilavuus ja pinotilavuus on 0,67 kertaa kiintotilavuus. Nämä esitetään usein virheellisesti yksiköiden välisinä muunnoskertoimina, vaikka kyseessä ovat suureiden väliset likimääräiset keskimääräiset vastaavuudet.

Jopa lainsäädännössä puhutaan esimerkiksi pinosta, ”jonka tilavuus on enintään 20 kiinto­kuutio­metriä”. Mitta­yksikkö­standardien mukainen ilmaus olisi ”jonka kiintotilavuus on enintään 20 kuutiometriä”.

Kuutiometrin kerrannaiset

Kuten kohdassa Yksiköiden potenssit kuvattiin, kuutiometristä ei muodosteta kerrannaisia sillä tavoin kuin SI-yksiköistä yleensä. Ei käytetä esimerkiksi millikuutiometriä. Sen sijaan käytetään seuraavia:

• Yksikköä litra ja sen kerrannaisia hehtolitra, desilitra, senttilitra jne. Näistä osa on samansuuruisia kuin jokin seuraavassa kohdassa kuvatuista yksiköistä.
• Yksiköitä, jotka on muodostettu metrin kerrannaisten kuutioina, esimerkiksi kuutio­sentti­metri, tunnus cm³, jonka merkitys on (cm)³ eikä c(m³). Näitä voi periaatteessa muo­dos­taa kaikista metrin SI-kerrannaisista, mutta vain muutama on yleisessä käytössä. Seuraavassa taulukossa on kuitenkin myös kaksi harvoin käytettyä kerrannaista, jotka voisivat olla käyttökelpoisia (dam³, hm³).

Desilitrasta käytetään arkikielessä usein nimitystä ”desi”. Ravintola-alalla yms. esiintyy myös senttilitran lyhentymä ”sentti”.

Kuutiometri (m³) esiintyy arkikielisessä usein muodossa ”kuutio”. Toisaalta eräistä polttomoottoreihin liittyvistä tilavuuksista puhuttaessa ”kuutio” ja sen johdos ”kuutioinen” viittaa yleensä kuutiosenttimetriin (cm³), josta sellaisessa yhteydessä käytetään usein lyhennettä ”cc” (englannin sanoista cubic centimeter).

Kuutiometrin ja litran kerrannaiset ovat molemmat sallittuja, mutta yleensä samassa yhteydessä kannattaa käyttää vain jompiakumpia. Jos esimerkiksi on puhuttu millilitrasta ja sitten puhutaan kuutiomillimetristä, voi olla hankala hahmottaa, että jälkimmäinen on tuhat kertaa pienempi yksikkö.

Litra

Litran alkuperäinen tunnus on gemenakirjain (”pieni kirjain”, pienaakkonen) l, ja stan­dar­dointi­jär­jes­töt ISO ja IEC käyttävät edelleen sitä julkaisuissaan. Vuonna 1979 CGPM päätti ottaa sen rinnalle vaihtoehdoksi versaalikirjaimen (”ison kirjaimen”, suuraakkosen) L, jota oli ruvettu käyttämään useissa maissa. Myöhemmin myös ISO ja IEC hyväksyivät sen. Perusteena sen hyväksymiselle oli, että gemena-l voi sekoittua kirjaimeen I tai numeroon 1 etenkin käytettäessä pääteviivatonta fonttia (groteskifonttia). Käytännössä sekoittumisvaara riippuu fontista ja asiayhteydestä. CGPM päätti, että rinnakkaisuus on väliaikainen, mutta päätöstä siitä, kumpi tunnus valitaan, ei vieläkään ole tehty. Yhdysvalloissa L:n käyttö on yleistä, ja se on yleistynyt myös Suomessa; esimerkiksi ”1 L” näyttää selvemmältä kuin ”1 l”. Toisaalta litran johdannaisissa kuten dl = dL, cl = cL ja ml = mL on tavallisempaa käyttää l:ää. Suomen kielenhuollon mukaan litran lyhenne tai tunnus on vain ”l”.

Kappa

Perunoiden torikaupassa on yhä käytössä vanha mitta kappa tarkoittamassa periaatteessa 5 litran irtotilavuutta, käytännössä enemmän, koska kapan mitta on tapana täyttää kuk­ku­roil­leen. Vanhana mittana (ennen metrijärjestelmää) kappa oli noin 4,58 litraa. Joskus käytetään myös ilmausta ”pieni kappa” tai ”pikkukappa” 2 litran irtotilavuudesta.

Keittiömitat

Ruoka-aineiden ja joidenkin muiden aineiden määrien ilmaisemisessa käytetään eräitä yksiköitä ja yksikönkaltaisia käsitteitä, joita kuvataan seuraavassa taulukossa.

Sellaisilla sanoilla kuin ”hyppysellinen” on yleensä epätäsmälliset merkitykset, kuten ’sellainen määrä (suolaa tms.), joka saadaan ottamalla ainetta peukalon ja etusormen väliin’. On kuitenkin ruvettu valmistamaan mitta-astiasettejä, joissa epätarkoille käsitteille on annettu tarkat määritelmät, mutta eri valmistajat käyttävät eri määritelmiä. Esimerkiksi hyppysellinen (engl. pinch) voi tällöin olla 1/8 tl (noin 0,6 mL) tai 1/16 tl tai vain 1/24 tl. Vastaavia kä­sit­tei­tä ovat ”tilkka”, ”hitunen” ja ”tippa”.

Lääkealalla sanalla ”tippa” (englanniksi ja latinaksi ”gutta”, monikossa ”guttae”, tunnus ”gtt” tai ”gt”) on kuitenkin tarkka sovittu merkitys, joskin merkitys osittain riippuu aineesta. Yleen­sä 1 mL = 20 gtt, jolloin 1 gtt = 0,05 mL = 50 μL. Joillekin aineille kuitenkin 1 mL = 28 gtt.

Englanninkielisissä ruokaresepteissä esiintyy usein anglosaksisia ruoka-aineiden mittoja, joiden merkitys vaihtelee maan mukaan ja muutenkin. Seuraavassa esitettävät tiedot ovat osittan likimääräisä. Esimerkiksi ”teaspoon” voi periaatteessa tarkoittaa hiukan erisuuruisia yksiköitä, mutta ne ovat käytännöllisen mittaustarkkuuden rajoissa 5 mL:n suuruisia.

Anglosaksiset tilavuusyksiköt

Eräät anglosaksiset tilavuusyksiköt on määritelty yksinkertaisesti anglosaksisten pituusyksiköiden kuutioina. Tämän kautta ne on kytketty SI-yksiköihin, joskin tarkat muunnos­kertoimet ovat monidesimaalisia.

Useimmat anglosaksiset tilavuusyksiköt on määritelty anglosaksisten pituusyksiköiden kuutioiden monikertoina, brittiläinen (imperial) gallona kuitenkin litran avulla ja unssia (ounce) pienemmät yksiköt unssin murto-osina. Tämän kautta nämä kaikki yksiköt on nykyisin kytketty SI-yksiköihin. Aiemmin yksiköiden merkitykset ovat vaihdelleet; seuraava taulukko esittää nykyiset määritelmät. Suomen kielessä käytetään englanninkielisten nimien ohella nimityksiä gallona = gallon, pintti = pint ja unssi = ounce.

Kuten taulukosta ilmenee, brittiläinen gallona on suurempi kuin amerikkalainen, ja tämä heijastuu myös muihin yksiköihin, jotka on määritelty gallonan avulla. Unsseista alaspäin tilanne on kuitenkin päinvastainen, koska brittiläinen unssi on 1/20 gallonasta, ame­rik­ka­lai­nen taas 1/16 gallonasta.

Barreli

Seuraavatkin tilavuusyksiköt ovat anglosaksisia, mutta niitä käytetään tai on käytetty myös muualla maailmassa eräissä yhteyksissä.

Edellä kuvattua barrelia käytetään kansainvälisesti puhuttaessa maaöljyn tuotannosta, kuljetuksesta ja kaupasta. Anglo­saksi­sis­sa maissa on käytössä useita muitakin barrel-nimisiä yksiköitä, joiden suuruus voi riippua siitä, millaisen aineen mittaamisesta on kyse; suuruus voi olla 31…42 gallonaa, tai se voi olla määritelty muuten kuin gallonan avulla.

Alusten vetoisuus

Rekisteritonni on alkuperältään anglosaksinen, mutta sitä käytettiin laajasti merenkulun alalla. Se kuvataan seuraavassa lyhyesti, vaikka se on vanhentunut.

Rekisteritonnia käytettäessä siihen liitettiin yleensä etuliite ”brutto-” tai ”netto-” osoittamaan, viitataanko sisätilavuuteen vai lastitilan kokoon. Ilmauksille käytettiin lyhenteitä brt ja nrt. Näin voitiin puhua esimerkiksi ”10 000 brt:n aluksesta” (= alus, jonka bruttovetoisuus on 10 000 rekisteritonnia).

Vuonna 1982 siirryttiin kansainvälisesti järjestelmään, jossa aluksen vetoisuuksia il­mais­taan pelkän tilavuuden sijasta yleensä käyttäen siitä johdettuja suureita, brutto­vetoi­suut­ta ja nettovetoisuutta. Ne ovat pelkkiä lukuja (eli niiden yksikkö on luku yksi), mutta niistä voidaan laskea vastaavat tilavuudet. Laskentatavat on määritelty kansain­väli­ses­sä aluksenmittausyleissopimuksessa.

Bruttovetoisuus lasketaan kaavasta (0,2 + 0,02 log₁₀V)V, missä V on aluksen kaikkien suljettujen tilojen yhteinen tilavuus kuutiometreinä. Nettovetoisuuden laskeminen on huomattavasti mutkikkaampaa.

Viinipullojen koot

Viinipullon koolla tarkoitetaan yleensä käytännössä sen viini­määrän tilavuutta, joka pulloon normaalisti pullotetaan. Tällöin jää pullon yläosaan yleensä hiukan tyhjää, joten viini­pullon kooksi ilmoitettu on hiukan pienempi kuin pullon sisä­tilavuus (vetoisuus).

Eräänlaisena peruskokona pidetään 0,75 litran (eli ¾ litran, ”kolmen vartin”) kokoa, josta käytetään nimitystä pullo tai kokopullo ja lyhennettä plo. Sitä voidaan pitää yksikkönä, mutta viinien myynnissä sitä ei käytetä, vaan koko ilmaistaan litroina (tai desilitroina tms.).

Seuraava taulukko kuvaa tavallisimpien viini­pullo­kokojen erityisnimityksiä. Suurten koko­jen nimet ovat harvinaisia kuten itse kootkin ja esiintyvät lähinnä samppanjan yhtey­des­sä.

Nimissä on paljon kirjoitusasun vaihtelua, ja kansainvälisiltä näyttävät nimet ovat usein eri kielissä hiukan erilaisia. Suuri osa nimistä perustuu Raamatussa esiintyviin kuninkaiden nimiin, joille on suomen kielessä melko vakiintuneet asut, ja tässä on käytetty niitä. Esimerkiksi jerobeam esiintyy etiketeissä usein ja myös Alkon pullo­koko­kuvauksessa asussa Jeroboam.

Taulukossa esitetty piccolo-koon kuvaus ¼ plo ei ole tarkka, sillä se olisi 0,187 5 L, mutta piccolo-pullon kooksi ilmoitetaan yleensä 0,2 L.