Sellaiset muodot kuin määrätty ja sidottu kuvattiin kieliopeissa ja kielenhuollossa aiemmin yksinkertaisesti menneen ajan passiivin partisiippeina, joiden tekijä on ajateltava persoonalliseksi. Niinpä määrätty tarkoittaa sellaista, minkä joku on määrännyt tai jotkut ovat määränneet. Tätä kuvailee esimerkiksi Kielikellon 4/1989 artikkeli Passiivin käyttöä seuraavasti:
”Muuttolinnut seuraavat yleensä määrättyjä teitä.” ”Määrätyistä syistä hän ei ole ehtinytkään lähteä.” Tähän tapaan näkee joskus kirjoitettavan. Sanalla määrätty on näissä lauseissa aivan erikoinen merkitys, joka periaatteessa jyrkästi poikkeaa tavallisten passiivin 2. partisiippien sellaisten kuin annettu, maksettu, lähetetty merkityksestä. Annettu lupaus merkitsee lupausta, jonka joku tai jotkut ovat antaneet, mutta kuka olisi määrännyt muuttolinnuille tiet? Myöskään myöhästyminen määrätyistä syistä ei edellytä, että joku olisi määrännyt, mistä syystä myöhästyminen tapahtuu. Tällainen määrätty-sanan käyttäminen on ruotsin kielen vaikutusta, ja sitä olisi täysi syy välttää, sillä se rikkoo sitä järjestelmää, jonka mukaan passiivia kielessämme käytetään.
KKOO kuvaa (s. 200) jotkin partisiipit, kuten määrätty, ”kivettyneiksi” niin, että taustalle ei tulkita ihmistekijää. Vaikka KKOO ei asiaa mainitsekaan, niiden osalta on luovuttu myös siitä, että kyse olisi todellisesta, menneisyydessä tapahtuneesta muutoksesta.
KKOO kuvailee yleisesti:
Monilla tehty-tyyppisillä sanoilla on sekä varsinaista passiivikäyttöä että siitä irronnutta kuvailevaksi adjektiiviksi kivettynyttä käyttöä. Kivettymät saattavat joidenkuiden kielenkäyttäjien mielestä olla häiritseviä, koska passiivitulkinta (taustalla tekijänä ihminen) voi herkästi nousta pintaan. Neutraaliksi tarkoitetussa asiatyylissä näitä sanoja kannattaakin kivettyneessä merkityksessään käyttää säästeliäästi. Me ovat kuitenkin yleiskielen mukaisia.
KKOO mainitsee joukon ”kivettyneitä” partisiippeja, jotka on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukossa on myös tietoja niiden esiintymisestä KSK:ssa (v:ien 2014 ja 2016 versioissa) joko hakusanoina tai esimerkeissä vastaavan verbin kohdalla. Taulukossa on myös joitakin sanoja, joita KKOO ei mainitse, mutta joita on muualla kuvattu samalla tavalla; nämä sanat ovat 1. sarakkeessa sulkeissa.
| Sana | Esiintyminen KSK:ssa |
|---|---|
| (alipalkattu) | On v:sta 2012. Aiemmin suositeltiin sanaa alipalkkainen. |
| etuoikeutettu | On. Syksyyn 2012 asti sanottiin: ”paremmin: etusijainen, etuoikeuksinen”. |
| itseoikeutettu | On. |
| (kauko-ohjattava, kauko-ohjattu) | On. Syksyyn 2012 asti sanottiin: ”paremmin; kauko-ohjauksinen”. |
| määrätty | On, mutta hyväksyttävää käyttöä on vain matematiikassa merkityksessä ’definiittinen’. Esimerkiksi sellainen kuin määrätyissä tapauksissa esitetään kartettavana. |
| oikeutettu | On. |
| perusteltu | Ei, mutta perustella-verbin kuvauksen esimerkeissä on perusteltu-muodon ”kivettynyttä” käyttöä. |
| rajattu | Ei. |
| rajoitettu | On. Vielä v:n 2016 versiossa on huomautus ”paremmin toisin, kun kyse ei ole tahallisesta rajoittamisesta”, v:sta 2017 alkaen ei enää. |
| sidottu | Ei. Sitoa-verbin kuvauksessa on useassa esimerkissä sidottu ”kivettyneessä” käytössä, huomautuksena ”paremmin: sitoutunut”, ”pitää olla: sitoutunut” tms. |
| (suljettu) | Ei, mutta verbin sulkea kohdalla kuvataan osittain hyväksyttyä (esim. suljettu laitos), osittain epäsuotavaa (esim. suljettu talous) käyttöä. |
| tietty | On, mutta ”muusta kuin selvästi tiedossa olevasta us. paremmin toisin”. Ks. Tietty. |
| uskallettu | Ei. Uskaltaa-verbin kuvauksessa on esimerkki ”Uskallettu [paremmin: uskalias, uhkarohkea, rohkea] väite, asu.” |
| varusteltu | Ei. |
| (varustettu) | Ei. Varustaa-verbin kuvauksessa on useita varustettu-muodon esiintymiä, joista jotkin voisi ehkä tulkita ”kivettyneeksi” käytöksi. Sellainen on ennen muuta seuraava, mutta se on merkitty leikilliseksi: Terävällä älyllä varustettu naisihminen. |
Kielikellon 4/2014 artikkeli Rajattuja ongelmia puhutuilla sivuilla esittää olennaisesti samoja näkemyksiä kuin KKOO, paljolti samoin sanoin.
Vrt. kohtaan Pidetty-tyyppisten muotojen käyttö.