NSK:n laaja selostus alla sanasta sisältää merkitysryhmän I 2, jonka kuvaus alkaa näin ”jnk kohteena, jssk (tav. vaikeassa) tilanteessa olemisesta; etup. vain runok. ja ylät.” Esimerkeissä on sellaisiakin, jotka voisi tulkita myös konkreettiseen alapuolella olemiseen, Maa kumahteli askelten alla. Kohdassa on normikannanotto: ”Normaalityyl. tav. par. muuten”. Sen jälkeen on useita esimerkkejä kuten vieraan vallan alla. joihin ei erikseen oteta kantaa. Suorastaan hylättäviksi on kuitenkin merkitty useita ilmauksia: työn, rakennuksen, korjauksen, maalauksen, viimeistelyn, tarkastuksen, holhouksen, hoidon, valvonnan, tykkitulen, johtajan, voittajan, esimiehyyden, päällikkyyden, komennon, vaikeuksien, epäuskon, pelon alla. Näille NSK esittää vaihtoehtoja kuten tekeillä, rakennettavana jne.
PSK:ssa lähinnä vastaava kuvauksen kohta alkaa ”us. ark. jnk alaisuudessa, alaisena, kohteena.” Kannanotto on siis lievä, mutta siinä on kuitenkin vielä seuraava:
Vihollisen tulen a. paremmin: tulessa, tulelle alttiina, tulen kohteena. Työn a. paremmin: tekeillä, valmisteilla. Korjauksen alla paremmin: korjattavana. Holhouksen alla paremmin: holhottavana.
Vielä Terho Itkosen ja Sari Maamiehen Uusi kieliopas (4. painos vuonna 2011) esittää hyvin samanlaisen kannanoton. KSK:ssa ei kuitenkaan ole mitään tällaisia paremmin-kannanottoja.
Vastaava muutos koskee sanojen alta ja alle käyttöä.
Esitettyjä yleisiä muutosten perusteluita on selostettu kohdassa Korkeintaan, työn alla ym. svetisismit.
Paljon varhaisempi muutos on luopuminen siitä torjuvasta kannasta, jonka NSK otti sanan alle käyttöön merkityksessä ’vähemmän kuin’ (ja vastaavasti sanan yli käyttöön merkityksessä ’enemmän kuin’; vrt. kohtaan Yli/vaille víisi ∼ viiden). Sellainen kanta on vielä muun muassa E. A. Saarimaan ”Kielenoppaassa” (6. painos, 1964), mutta esimerkiksi PSK:ssa siitä ei ole jälkeäkään. Tähän lienee vaikuttanut se, että tilalle tarjotut ilmaukset ovat hankalan pitkiä (vrt. esim. alle 50 – vähemmän kuin 50).