Vanhan käytännön mukaan prepositioon yli tai vaille (tai vailla) liittyy genetiivi. Nykyisin nominatiivikin hyväksytään, vaikka yleensä suomen prepositioihin ei liity nominatiivi. Kielikellon 1/1989 artikkeli Kellonajoista kertoo:
Pitäisikö sanoa ”viisi minuuttia yli kuusi” vai ”viisi minuuttia yli kuuden”, ”viittä minuuttia yli kuusi” vai ”viittä minuuttia yli kuuden” vai ”viisi yli kuusi”? Samat kysymykset kuin yli-sanasta voi esittää myös vailla- ja vaille-sanojen järjestymisestä. Lisäksi sopii kysyä, käytetäänkö sanaa vailla vai vaille.
Varhemmin kielioppaissa on vastustettu yleensäkin yli-sanan sentyyppistä käyttöä kuin kello on yli viisi ja yli sata miestä. Sitä on pidetty ”pääkaupunkilaisuutena ja kaksikielisyyden vaikuttamana”, ja on katsottu, että jos ilmaus hyväksytään, ainakin on yli-sanaa seuravaa pääsanaa taivutettava genetiivissä: ”kello on yli viiden”, ”kuorossa on yli sadan miehen”. Vuonna 1958 kielilautakunta kuitenkin hyväksyi laajemmankin käytön, ja se näkyy myös Nykysuomen sanakirjan esimerkeistä.
On epäselvää, mihin esimerkkeihin artikkeli viittaa, sillä NSK:n hakusanan yli esimerkeissä näyttää pääsana olevan genetiivissä. Genetiiviä kannattaa myös E. A. Saarimaan Kielenopas kellonajoissa, vaikka se muuten hyväksyykin nominatiivin (lainattu v:n 1964 painoksen mukaan, s. 266) ”Kello on yli kaksi (par. yli kahden).”