Sanan arkipäivä merkitys on vielä PSK:n mukaan ’muu päivä kuin pyhä- t. juhlapäivä; muu kuin juhla-aika’. KSK:ssa tämän merkityksen rinnalle on tullut toinen merkitys: ”muu kuin pyhä- t. juhlapäivä; nyk. tav. muu viikonpäivä kuin lauantai t. sunnuntai”. Todellisuudessa arkipäiväksi tuskin kutsutaan esimerkiksi joulupäivää, joka osuu keskiviikoksi. Sanan nykyinen merkitys olisi parempi kuvata sanoilla ”päivä, joka ei ole lauantai, sunnuntai eikä yleinen vapaapäivä”.
Taustalla on tietenkin siirtyminen kuusipäiväisestä viisipäiväiseen työviikkoon ja kouluviikkoon vuosina 1966–1971, jolloin varsin monissa ammateissa lauantai muuttui työpäivästä vapaapäiväksi.
Tämä vaikuttaa tietenkin myös sanojen arki, arkisin yms. merkityksiin.
Lisäksi KSK, toisin kuin PSK, esittää sanalle arkipäivä myös merkityksen ’jokapäiväinen elämä, arkielämä, jokapäiväisyys, tavallisuus”, esimerkkeinä Televisio-ohjelmassa kuvataan sairaalan arkipäivää. Pelaajasiirrot ovat jalkapalloilun arkipäivää. Aiemmin tällaisissa yhteyksissä olisi pitänyt käyttää sanaa arki.
Kielikellon 3/2002 artikkeli Arki, pyhä ja lauantai kuvaa muutokseen liittyviä ongelmia. Siinä todetaan, että ruotsin kielessä sana vardag on muuttunut tarkoittamaan viikon viittä työpäivää. Vastaavaa ei kuitenkaan esitetä suomesta, vaan kaksi eri merkitystä ovat artikkelin mukaan kielessä rinnakkain, joskin se toteaa, että esimerkiksi ilmaus Avoinna arkisin 9–17 tarkoittaa ”lähes aina”, että liike on lauantaisin kiinni,
Todellisuudessa arkisin ja arkipäivä esiintyvät nykyisessä kielessä vain uudessa merkityksessä. Poikkeuksen muodostaa vuosilomalaki, joka heijastaa niin kielenkäytön kuin sisältönsäkin puolesta vanhaa aikaa: vuosilomaoikeus määritellään ”arkipäivinä”, mutta tämä sisältää myös lauantait, joten esimerkiksi 10 päivän lomaoikeus antaa vain 9 lomapäivää. Vastaava koskee sairausvakuutuslakia.