Suomen kielen normien muutoksia, luku 9 Sanojen merkitykset ja tyylilaji:

Arkipäivä

Sanan arkipäivä merkitys on vielä PSK:n mukaan ’muu päivä kuin pyhä- t. juhlapäivä; muu kuin juhla-aika’. KSK:ssa tämän merkityksen rinnalle on tullut toinen merkitys: ”muu kuin pyhä- t. juhlapäivä; nyk. tav. muu viikonpäivä kuin lauantai t. sunnuntai”. Todelli­suu­des­sa arki­päiväksi tuskin kutsutaan esimerkiksi joulu­päivää, joka osuu keski­viikoksi. Sanan nykyinen merkitys olisi parempi kuvata sanoilla ”päivä, joka ei ole lauantai, sunnuntai eikä yleinen vapaa­päivä”.

Taustalla on tietenkin siirtyminen kuusi­päiväisestä viisi­päiväiseen työ­viik­koon ja koulu­viikkoon vuosina 1966–1971, jolloin varsin monissa ammateissa lauantai muuttui työ­päivästä vapaa­päiväksi.

Tämä vaikuttaa tietenkin myös sanojen arki, arkisin yms. merkityksiin.

Lisäksi KSK, toisin kuin PSK, esittää sanalle arkipäivä myös merkityksen ’joka­päi­väi­nen elämä, arkielämä, jokapäiväisyys, tavallisuus”, esimerkkeinä Televisio-ohjelmassa kuvataan sairaalan arki­päivää. Pelaaja­siirrot ovat jalka­palloilun arki­päivää. Aiemmin tällaisissa yhteyksissä olisi pitänyt käyttää sanaa arki.

Kielikellon 3/2002 artikkeli Arki, pyhä ja lauantai kuvaa muutokseen liittyviä ongel­mia. Siinä todetaan, että ruotsin kielessä sana vardag on muuttunut tarkoittamaan viikon viittä työpäivää. Vastaavaa ei kuitenkaan esitetä suomesta, vaan kaksi eri mer­ki­tys­tä ovat artik­ke­lin mukaan kielessä rin­nak­kain, joskin se toteaa, että esimerkiksi ilmaus Avoinna arkisin 9–17 tarkoittaa ”lähes aina”, että liike on lauantaisin kiinni,

Todellisuudessa arkisin ja arkipäivä esiintyvät nykyisessä kielessä vain uudessa mer­ki­tyk­ses­sä. Poikkeuksen muodostaa vuosi­loma­laki, joka heijastaa niin kielen­käytön kuin sisäl­tön­sä­kin puolesta vanhaa aikaa: vuosi­loma­oikeus määritellään ”arki­päivinä”, mutta tämä sisältää myös lauantait, joten esimerkiksi 10 päivän loma­oikeus antaa vain 9 loma­päivää. Vastaava koskee sairaus­vakuutus­lakia.