Tämä opas on tarkoitettu luettavaksi ja käytettäväksi ensi sijassa
tietokoneella, "online", muun muassa siinä olevien
linkkien ja lomakkeiden takia.
Jos luet oppaan paperiversiota, jotkin asiat saattavat tämän
vuoksi näyttää turhan viitteellisiltä.
Oppaan ajantasaisin online-versio on osoitteessa
http://jkorpela.fi/nyysit/
Tämä yrittää epätoivoisesti olla hyvä esipuhe: sellainen, josta on hyötyä tai iloa sen lukeville ja joka toisaalta ei ole välttämätön teoksen muun sisällön kannalta. Eiväthän useimmat ihmiset kuitenkaan lue esipuheita.
Internet on maailman laajin tietovarasto. Se on myös itsessään hyvin sekava, kuin valtava määrä kirjojen sivuja, lehtiä, valokuvia ja kaikenlaista muutakin heitettynä yhteen kasaan. Optimistisen arvion mukaan 80 % kaikesta on roskaa. Ja se loppuosakin koostuu niin erilaisista asioista, että on osattava käyttää oikeita välineitä sen etsimiseen, mitä kulloinkin tarvitsee.
Se Internetin palvelu, josta käytetään nimitystä nyysit tai newsit tai Usenet news, on myös tavattoman sekava. Tosin se on jaettu ryhmiin aihepiirien mukaan, mutta ryhmiä on tuhansia, niiden kuvausten löytäminen ei ole ihan helppoa eikä ole mitenkään harvinaista löytää ryhmästä viesti, jolla ei ole mitään tekemistä ryhmälle ilmoitetun aihepiirin kanssa. Jo järjestelmän nimi on tavattoman harhaanjohtava: kyse ei suinkaan ole mistään uutispalvelusta, olkoonkin, että yksi juttu tuhannesta ehkä on jonkinlainen uutinen. Nyysejä voisi verrata sanomalehteen, jossa on vain yksi osasto, yleisönosasto, joka on jaettu moniin alaosastoihin ja jonne ihan kuka vaan voi kirjoittaa ihan mitä vaan. Ja usein kirjoittaakin.
Nyysien käyttö sinänsä ei ole kovin vaikeaa. Järkevä käyttö onkin jo vaikeampaa. Valitettavasti Internetin käyttäjämäärän lisääntyessä tästä johtuvat ongelmat ovat koko ajan kasvamassa. Kun Internetin makuun päässyt suomalainen lähettää ensimmäisen testiviestinsä nyyseihin, hän tuskin tajuaa, että mahdollisesti kymmenet tuhannet (tai useammatkin) ihmiset eri puolilla maailmaa joutuvat lukemaan hänen kokeilunsa "hei meneeks tää minnekään?". Sen jälkeen voi olla jonkin aikaa vaikeaa saada vastauksia asiallisiin kysymyksiinsäkään.
Tilannetta pahentaa se, että Internetin käyttöä opettavat muille usein ihmiset, jotka tuntevat aiheensa huonosti. Ei ole harvinaista, että opettaja esimerkiksi suorastaan kehottaa oppilaitaan lähettämään kokeilujaan jonnekin, jonne ei eivät ollenkaan kuulu. Opetukseen käytettävä aika on usein varsin lyhyt, joten niilläkään, jotka haluavat oppia, ei ole siihen kovin hyviä edellytyksiä. Voikin sanoa, että kaikenkokeneiden käyttäjien puhe "ikuisesta syyskuusta" on kaunistelevaa; ennen ihmiset oppivat nyysienkäytön itsekseen, joskus opetuksen avulla, mutta eivät sentään pahasti virheellisen opetuksen pohjalta.
Tämä opas on kirjoitettu vastaamaan edellä kuvattuihin ongelmiin - avuksi nyysien käytön opiskeluun. Mieluiten tätä tulisi käyttää osaavan opettajan johdolla, mutta myös itseopiskelu on mahdollista. Opas pyrkii kuvaamaan sekä käytännölliset tekniset menettelyt että selostamaan, miten nyysejä kannattaa käyttää. Lyhyesti selostetaan myös nyysijärjestelmän taustalla olevaa ATK-teknistä toteutusta; tämä on tarkoitettu lisälukemiseksi kiinnostuneille, ei edellytykseksi aineiston muun osan omaksumiselle.