Yleiskielessä sana "sieni" tarkoittaa yleensä sellaista, mitä biologi kutsuu kantasienen itiöemäksi. Toisin sanoen maanpinnalla kasvava "sieni" on vain sienen yksi osa, ja maan alla oleva sienirihmasto saattaa elää vuosikausia tuottamatta itiöemää. Ja vain osa biologien sieniksi kutsumista kehittää itiöemiä, ainakaan sellaisia, joita yleiskielessä sanottaisiin sieniksi. Suurin osa eliöistä, jotka tuottavat sieniä yleiskielen merkityksessä, kuuluu luokkaan kantasienet (Basidiomycetes).
Toisaalta yleiskielessäkin kyllä saatetaan puhua hiivasienistä, homesienistä jne. Tällöin kyseessä ovat sienet yleisessä biologisessa merkityksessä, sienikuntaan (Fungi) kuuluvat eliöt.
Eliöiden luokituksessa sienet aiemmin luettiin kasveihin, ja tämän mukaisesti esimerkiksi sienitiede edelleenkin luokitellaan kasvitieteen alle. Mutta varsinaisessa biologisessa luokituksessa sienet eivät ole kasveja eivätkä eläimiä, vaan oma ryhmänsä.
Laaja sivusto Tree of Life sisältää tietoja eliökunnan luokituksesta, joskin on muistettava, että se on harrastajapohjalta tehty ja että tutkijat ovat usein erimielisiä luokituksen yksityiskohdista. Sen osa Fungi kuvaa erään tavan luokitella sienikunta. Tässä on kyse biologisesta luokituksesta, jolla ei ole suurtakaan käytännön merkitystä sienienpoiminnassa.
Käytännön tarkoituksiin voidaan sieniä luokitella monilla tavoilla, joilla ei tarvitse olla mitään tekemistä biologiseen sukulaisuuteen (polveutumiseen) perustuvan luokituksen kanssa. Tosin monet käytännön tunnistuksessa käytetyt luokat kuten "tatit", "rouskut" ja "haperot" vastaavat myös biologisia ryhmiä. Sen sijaan esimerkiksi jako syötäviin, pahanmakuisiin ja myrkyllisiin sieniin menee biologisten ryhmien halki. Eri sienikirjoissa saatetaan käyttää hiukan erilaisia ryhmittelyjä.
Syötävyys ja varsinkin sen eri asteet, kuten jako "yhden tähden sieniin", "kahden tähden sieniin" ja "kolmen tähden sieniin" on paljolti arviointi- ja makukysymys. (Esimerkiksi ryhmässä sfnet.harrastus.sienet on tullut esille isojakin näkemyseroja: joku pitää kanttarellia parhaana sienenä, toinen moittii sitkeäksi ja huonosti sulavaksi; joku ylistää herkkutatin taivaisiin, toinen pitää sitä kovasti yliarvostettuna. Sienikirjat heijastelevat yleensä ns. vallitsevia näkemyksiä, joihin kukin kirjoittaja lisää omat vivahteensa.) Ulkomaista alkuperää olevissa sienikirjoissa saatetaan esimerkiksi rouskuihin suhtautua eri tavalla - väheksyvämmin, jopa kielteisesti - kuin suomalaisten kirjoittamissa.
Seuraava osa: Mistä sienestys on tullut Suomeen? Onko sienestys yleistä?