Sienifakki:

Mistä sienestys on tullut Suomeen? Onko sienestys yleistä?

Sienestyksen yleisyys ja luonne Suomessa vaihtelee alueittain (ja tietysti myös mm. ikäryhmittäin). Osittain tämä heijastaa sitä, että sienestys on levinnyt Suomeen toisaalta idästä, Venäjältä ja Karjalasta, ja silloin harrastetaan mm. rouskuja ja tatteja, toisaalta lännestä, lähinnä Ruotsista, ja silloin keräily saattaa keskittyä hienoimpina pidettyihin sieniin kuten kanttarelleihin ja herkkutatteihin. Sienestyksen yleistymiseen on vaikuttanut kansanvalistus, jolla on etenkin pula-aikoina pyritty opettamaan kansaa käyttämään metsän antimia.

Metlan asiakaslehdessä 1/2002 Satu Himanen kirjoittaa:

Sienestys - älykkölaji?

Toinen sateisen syksyn suosikkilajeista on sienestys. Kaksi viidestä suomalaisesta kulkee syksyisin metsässä kanttarellien, rouskujen, tattien ja haperoiden perässä. Naiset hamuavat sieniä hieman miehiä innokkaammin. Erityisen suosittu harrastus sienestäminen on Itä-Suomessa, jossa joka toinen ihminen sienestää. Tutkimustulosten mukaan sienestystä voi pitää, ehkä hieman yllättäenkin, älykkölajina; sienestysinto kasvaa koulutustason noustessa!

Sienestyksen yleisyyteen Suomessa vaikuttaa, että oikeus poimia sieniä toisen maalta kuuluu vanhastaan jokamiehenoikeuksiin, toisin kuin useissa muissa maissa.

Sienestyksen historiaa valottaa Sieni-kirja vuodelta 1863.


Kirjoittamisen ajankohta: 2002-07-25/27. Päivitetty viimeksi 2004-07-10. Tekninen korjaus 2007-07-06.
Tämä sivu kuuluu Jukka "Yucca" Korpelan avoimeen tietosivustoon Datatekniikka ja viestintä.