Nyysiopas, luku 3 Nyysietiketti:

Fiksu lukeminen

Sisältö:

Lukemisen tapoja: säännöllinen, satunnainen, kerrallinen

Nyysejä voi lukea säännöllisesti vaikkapa siten, että lukee kaikki joihinkin ryhmiin tulleet viestit (tietenkin selvät roskaviestit ohittaen). Käytännössä nyysejä täytyy silloin käyttää lähes päivittäin, ainakin viikoittain. Aktiivisessa ryhmässä nimittäin ekspiroitumisaika on tyypillisesti viikko. Lisäksi viikon mittaan keskustelu ehtii lainehtia sen verran, että puuttuminen johonkin viikko sitten kirjoitettuun olisi lähinnä omituista. Säännöllinen lukeminen on usein hyödyllistä silloin, kun on juuri perehtymässä johonkin aihepiiriin.

Satunnainen lukeminen tulee kyseeseen esimerkiksi sen seuraamiseksi, mitä jostakin tutusta aihepiiristä nykyisin kysellään tai kirjoitellaan. Kyseessä voi myös olla melko aktiivinen ryhmän seuraaminen mutta siten, että ohitetaan kaikki viestit, jotka eivät otsikkonsa perusteella näytä selvästi kiinnostavilta.

Kerrallinen piipahtaminen jossakin ryhmässä - vaikkapa avun saamiseksi joltakin alalta, jota ei itse juurikaan tunne - on toki myös mahdollista. Sekin on syytä tehdä elegantisti. Ensin on syytä - kuten yleensäkin - katsoa, mitä ryhmän mahdollinen fakki sanoo, ja sopivalla haulla etsiä, onko kysymys jo aiemmin esitetty ryhmässä. Usein tämä riittääkin. Mutta jos päätyy kirjoittamaan kysymyksensä ryhmään, niin ryhmää on sitten syytä seurata noin viikon verran ainakin sen katsomiseksi, onko omaan kysymykseen tullut vastauksia.

Mitä säännöllisemmästä ryhmän seuraamisesta on kyse, sitä aiheellisempaa on yleensä käyttää jotakin varsinaista nyysiohjelmaa - etenkin siksi, että sellaiset ohjelmat pitävät kirjaa siitä, mitä olet jo lukenut. Satunnaisessa selailussa, jossa sellaisella kirjanpidolla ei niin ole merkitystä, sellaiset järjestelmät kuin Google Groups ovat usein tehokkaampia.

Valikoi, mitä luet

Nyysien lukeminen kannattaa aloittaa varovaisesti ja vähitellen. Jos yrität ruveta seuraamaan kymmeniä ryhmiä, huomaat sen pian mahdottomaksi; vielä turhempaa on yrittää seurata kaikkia ryhmiä edes pienessä paikallisten ryhmien valikoimassa. On parempi aloittaa vaikkapa vain yhdestä ryhmästä, jonka aihe erityisesti kiinnostaa, ja sitten laajentaa valikoimaa, jos aikaa ja tarmoa riittää.

Valintoja joudut tekemään useilla tasolla:

ryhmien välillä: mitä ryhmiä kannattaa ylipäänsä lukea, ja mitä niistä kannattaa lukea aktiivisemmin kuin muita
aiheiden välillä: millaisia ryhmän sisällä käsiteltäviä aiheita seuraat
artikkelin välillä: mitä artikkeleja lainkaan avaat luettaviksesi
artikkelien sisällä: pitkä artikkeli voi sisältää monenlaista asiaa; mikään laki ei velvoita sinua lukemaan artikkelia loppuun, jos se ei tarkemmin katsottuna kiinnostakaan.

Useissa nyysiohjelmissa on mahdollisuus järjestää ryhmien lista siten, että kiinnostavimmat tulevat luettaessa ensimmäisenä vastaan. Esimerkiksi useimpia Unixissa toimivia nyysiohjelmia käytettäessä tämän voi tehdä editoimalla .newsrc-tiedostossa olevien rivien järjestystä (pannen kiinnostavimmat ryhmät alkuun).

Eri ohjelmissa on erilaisia tapoja suodattaa artikkeleita näkyvistä esim. ns. kill-tiedostoilla tai kehittyneemmillä tavoilla, jotka lajittelevat artikkeleita käyttäjän antamien yleisten perusteiden mukaan.

Ison ryhmän seuraamisen voi aloittaa merkitsemällä kaikki artikkelit luetuiksi. Tämä tehdään eri nyysiohjelmissa eri tavoin; tyypillisesti toiminnon nimi on "catchup". Toinen vaihtoehto on silmäillä läpi otsikot ja lukea niiden perusteella kiinnostavimman näköiset jutut.

Artikkelia luettaessa kannattaa ensin katsoa otsikko (Subject). Useimmat nyysiohjelmat tarjoavat mahdollisuuden selata pelkkiä otsikkorivejä ja valita vain kiinnostavat artikkelit.

Threadit (keskustelunjuonteet)

Nyysiohjelmat usein järjestävät - ainakin käyttäjän niin pyytäessä - artikkelit ns. threadeiksi. Thread, josta on käytetty suomessa mm. nimityksiä "sarja" ja "juonne" ja "säie", koostuu artikkelista, siihen lähetetyistä kommenteista, kommenteista niihin jne. Thread on siis yleiseltä rakenteeltaan puumainen, ja nyysiohjelma saattaa esittää threadin esimerkiksi sisennysten avulla niin, että helposti näkyy, mikä on kommenttia mihinkin.

Nyysiohjelma (tässä tapauksessa Gnus) saattaa näyttää threadin esimerkiksi seuraavaan tapaan:

   [  36: Ville Voipio        ] Kuparin syövytys
       [  23: Jouko Kalevi Petters] 
           [  38: Ville Voipio        ] 
               [  44: Jouko Kalevi Petters] 
                   [  20: Jouko Kalevi Petters] 
                       [  28: Ville Voipio        ] 
               [  12: Inger Ekman         ] 
                   [  38: Ville Voipio        ] 
                       [  28: Inger Ekman         ] 
                           [  54: Ville Voipio        ] 
                               [  40: Tapani Suomela      ]

Tässä tapauksessa Ville Voipion alkuperäistä artikkelia on kommentoinut Jouko Kalevi Pettersson (pitkät nimet usein lyhenevät näissä yhteyksissä), jonka jälkeen Voipio on vastannut ja tähän taas ovat kommentoineet Pettersson ja Inger Ekman jne. Keskustelun luonteesta on tietenkin vaikeaa saada käsitystä vain tämän rakenteen perusteella. Mutta ainakin näkee, mihin keskustelukokonaisuuteen mikin juttu kuuluu, ainakin periaatteessa. (Numerot muuten ilmoittavat artikkelien pituudet riveinä.)

Joskus thread on kymmeniä, jopa satoja artikkeleita pitkä (joskin Godwinin laki asettaa ylärajan) ja usein keskustelu ajautuu hyvin kauas alkuperäisestä aiheesta (ja Subject-rivillä näkyvästä otsikosta). Useimmissa nyysiohjelmissa voi onneksi koko threadin häivyttää näkyvistään ohjelman toiminnolla, jonka nimi on tyypillisesti "kill thread". Tämä ei kuitenkaan välttämättä estä samaan threadiin myöhemmin lähetettyjä juttuja tulemasta näkyviin myöhemmin; sellaiseen pysyvämpään "killaamiseen" saatat tarvita kill-tiedoston tai vastaavan.

Slangin, lyhenteiden yms. ymmärtäminen

Nyyseissä käytetään usein lyhenteitä, slangia, koodikieltä ja muuta normaalikielestä poikkeavaa, esim. ns. hymiöitä kuten ;-). Jotkin nyysislangin ilmaisut ovat melko vakiintuneita englanninkieliseen nyysikirjoitteluun ja toisaalta aika tuntemattomia nyysien ulkopuolella. Tämä koskee mm. seuraavia:

plonk: laitan sinut kill-tiedostooni
IMHO: in my humble (tai: honest) opinion, siis "minusta"
AFAIK: as far as I know, siis "mä luulen".
LOL: laughing out loud (usein vain omalle vitsille nauramista)
BTW: by the way
WRT: with respect to
RTFM: read the friendly manual, missä F-kirjain voidaan lukea jonkin muunkin f-alkuisen sanan lyhenteeksi; lähinnä kehotus tutustua ryhmän fakkiin tai puheena olevan alan perusteokseen, esim. jostakin ohjelmasta puhuttaessa sen käyttöohjeisiin.
YM you misspelled (tai you mean(t)); tällä sanotaan sarkastisesti, että toisen tekstissä on jotain, joka ei pidä paikkaansa, ehdottamalla sille korjaus; oikeasti ei suinkaan väitetä, että toinen "kirjoitti väärin" (tai "tarkoitti" jotakin muuta kuin kirjoitti), vaikka sarkasmin lakien mukaisesti voidaan väittää, että muka tarjottiin toiselle kunniallinen perääntymistie (vastata että "joo, se oli tosiaan typo, kiva että huomasit!" tai "niin tietysti tarkoitin, kiitos!").

Nyyseissä saatetaan käyttää myös erilaisia teknisiä merkintätapoja tai niiden matkimista. Niitä ja slangin käytön taustaa valottaa Tommi Syrjäsen essee Usenet-kulttuuri.

Miten suhtautua kirjoittajaan, joka viljelee runsaasti erilaisia slangisanoja ja lyhenteitä? Päätelmä, jonka mukaan juttua ei kannata lukea, ei useinkaan ole väärä. Mutta jos sinusta tuntuu, että jutussa on sinulle tärkeää asiaa, voit yrittää tulkita salakirjoitusta erilaisten slangi-, termi- ja lyhennesanastojen avulla.

Muuta slangia kuin nyysislangia, esim. Stadin slangia, samoin kuin murteita, on syytä välttää nyyseissä lukijakunnan sekalaisuuden takia. Ks. kohtaa Kirjoitustaidon perusteet.

Lukemisen apuneuvoja

Jos viestin kieli tai sanasto on sinulle aivan outoa, viesti yleensä kannattaa ohittaa. Mutta jos sinulla on erityinen syy olettaa, että viestin sisältö on kiinnostava, voit yrittää saada siitä selvän erilaisilla apuneuvoilla.

Esimerkiksi ATK-asioita koskevien tekstien lukemista auttavat erilaiset datatekniikan sanastot. Englanninkieliselle ATK-termille löytyy usein yleistajuinen (englanninkielinen) kuvaus Webopedia-sivustosta. Eri alojen sanastoja löytyy koosteen Termisanastoja Webissä kautta.

Yleisesti englannin sanoille löytyy (englanninkielisiä) selityksiä arvovaltaisesta Merriam-Websteristä. Jos tarvitset englanti-suomi- tai suomi-englanti-sanakirjaa, on parasta käyttää painettua sanakirjaa, ellei sitten satu olemaan jotain paikallisesti käytettävissä olevaa online-sanakirjaa (kuten esim. TKK:ssa Kielikoneen NetMOT). Hätätilassa voi käyttää EnfinCD:n demoversiota netissä.

Jos sinua kiinnostaa tietää edes suunnilleen, mitä ranskan-, saksan-, italian-, portugalin- tai espanjankielinen teksti sisältää mutta et osaa kyseistä kieltä, voit kokeilla Babel Fishiä (tai samaa käännösjärjestelmää käyttävää GO Translatoria) jolla tekstin voi kääntää englanniksi (tai em. kielten välillä). Joskus voi jopa harkita sitä, että kirjoittaa oman kommenttinsa englanniksi ja kääntää sen Babel Fishillä toiselle kielelle; silloin on kyllä yleensä parasta liittää mukaan maininta asiasta ja englanninkielinen versio! Automaattisen kääntämisen luonteesta ja rajoituksista ks. kirjoitustani Translation-friendly authoring.

Häiriköinti ja siitä hermostuminen

Nyyseihin kirjoitetaan paljon törkeyksiä, typeryyksiä, asiattomuuksia ja siansaksaa. Syitä tähän on monia.

Yksi yleisimmistä syistä on ns. kaupallinen spämmäys eli jonkin mainoksen lähettäminen suureen määrään ryhmiä, tyypillisesti tietokoneohjelmalla, joka käyttää jostakin poimittua ryhmien listaa. Ryhmien valinnalla ei tällöin tietenkään ole mitään tekemistä mainoksen aihepiirin kanssa; tavoitteena on ollut vain saada mahdollisimman laaja levikki.

On myös olemassa ihmisiä, jotka haluavat soittaa suutaan, samoin kuin henkisesti häiriintyneitä ihmisiä, jotka ilmestyvät milloin mihinkin ryhmään kirjoittamaan sekavia. Jotkut myös aloittavat asiallisina kirjoittajina mutta joutuvat riitoihin. Riidat sinänsä eivät ole niin vakavia kuin siirtyminen alatyyliin ja solvauksiin, sillä siitä näyttää olevan hyvin vaikeaa enää nousta ylös.

Paras tapa suhtautua spämmäykseen ja muuhun häiriköintiin on olla välittämättä siitä. Muut tavat yleensä vain pahentavat tilannetta, ainakin, jos et todella tiedä, mitä teet. Esimerkiksi jos lähetät spämmiviestiin paheksuvan kommentin, lisäät vain turhien viestien volyymia - ei spämmääjä kuitenkaan lue kommenttiasi. Aiheesta on hiukan lisää spämmäystä käsittelevässä liitteessä.

Jos huomaat, että käynnissä on kiihkeä sanasota, "fleimisota", on yleensä parasta yrittää etsiä mahdollisimman tehokas keino ohittaa siihen kuuluvat viestit.

Viestien suodatus: kill-tiedostot ja muut keinot

Joitakin häiriöiksi kokemiasi voit yrittää torjua ns. kill-tiedostolla (kill file). Sillä tarkoitetaan tiedostoa, jossa olevat määrittelyt rajoittavat sitä, millaisia nyysiartikkeleita sinä näet; mistään sen kummemmasta "tappamisesta" ei ole kyse. Määrittely voi perustua esimerkiksi kirjoittajan nimeen tai osoitteeseen taikka viestien otsikoihin. Ihmiset ovat jopa rakentaneet kill-tiedostoja, jotka suodattavat pois kaikki artikkelit, joissa esiintyy merkkijono "ism" missä tahansa - koska eivät halua lukea yhtään mitään yhtään mistään ismeistä! Tarjolla voi olla myös monipuolisempia mahdollisuuksia kuin kill-tiedosto, esim. gnusissa ns. scoring.

Tässä käsiteltävä suodatus on siis eri asia kuin esim. ns. spämmin suodattaminen pois palvelimista, moderoinnissa tehtävä suodatus tai Google Groups -järjestelmän tekemä artikkelien suodattaminen.

Nyysiohjelmasta riippuu, miten kill-tiedosto tehdään ja miten mutkikkaita suodattimia sillä voi rakentaa. Jos kill-tiedostoa käyttää, on syytä olla tarkkana, ettei heitä lasta pesuveden mukana esimerkiksi säännöllä, joka suodattaa pois muutakin kuin on tarkoitus. (Esimerkiksi sopii edellä mainittu "ism".) Lisäksi koska kill-tiedostoilla yleensä halutaan päästä lukemasta joidenkin henkilöiden viestejä, niiden teho on aika kyseenalainen monestakin syystä. Ensinnäkin ongelmaksi usein jäävät ihmisten vastaukset juttuihin, joiden kirjoittaja on kill-tiedostossasi. Lisäksi sama ihminen saattaa kirjoittaa usealta eri tunnukselta ihan perustelluistakin syistä, ja häirikkö saattaa käyttää tätä keinoa tahallaan. Lisäksi ihminen, joka kirjoittaa (sinun mielestäsi) sietämätöntä soopaa esimerkiksi politiikasta, saattaa olla jollakin alalla tekninen asiantuntija, jolta sinulla olisi opittavaa. Niinpä onkin yleensä parasta käyttää kill-tiedostoa vain kaikkein pahimpiin tapauksiin, lähinnä kestohäiriköihin; tosin kestohäiriköt saattavat ilkeästi vaihdella mm. viestiensä From-kenttää, jolloin homma menee hankalaksi. Kill-tiedoston käytön opettelu ja sen sisällön virittäminen toimivaksi ynnä jatkuva ylläpitäminen vaatii oman vaivansa. Artikkeleita ja threadeja on yleensä aika joutuisaa ohittaa "käsin" otsikon tai lähettäjän nimen perusteella.

Joissakin nyysiohjelmissa ei ole kill-tiedostojen käytön mahdollisuutta. Esim. Forté Free Agent on sellainen; sen sijaan maksullisessa versiossa Forté Agent on melko monipuoliset "killausvälineet". Eräs mahdollisuus on silloin (ja muutenkin) käyttää erillistä suodatusohjelmaa kuten (maksutonta) Nfilteriä (eli NewsProxya). Ideana on, että omalle nyysiohjelmalle ilmoitetaan nyysipalvelimeksi omassa koneessa toimiva Nfilter, joka hoitaa yhteydet oikeaan palvelimeen ja suodattaa viestejä pois sen mukaan, mitä sen on käsketty tehdä. Toinen ratkaisu, joka vaatinee enemmän osaamista, on on käyttää Hamster-ohjelmistoa.

Jos itse käyttäydyt epäkohteliaasti tai lainailet liikaa muiden tekstejä tai käytät isoa sigua tai muuten häiriköit (ainakin muiden mielestä) päädyt hyvin äkkiä monien lukijoitten kill-tiedostoihin - tai he ohittavat artikkelisi muilla keinoin. Silloin menetät nyyseistä mahdollisesti saatavat hyödyt, vaikka myöhemmin parantaisit tapasi; juttujasi ei lueta, eikä kysymyksiisi vastata.

Kill-tiedostosta ja muusta suodatuksesta kertovat lisää Niilo Paasivirran Killausopas (jossa on ohjeita erityisesti killauksen toteutuksesta slrn-ohjelmassa) Kai Puolamäen Plonk-FAQ. - Kirjoittajan lisäämistä kill-tiedostoon kutsutaan myös plonkkaamiseksi. Alkujaan sana on kuvitteellista ääntä kuvaileva: kun sekoileva kirjoittaja putoaa kill-tiedostoon, kuuluu "plonk".

Englanniksi aihetta käsittelee Killfiles FAQ for newsgroups. Se sisältää myös lyhyitä ohjeita siitä, miten "killaaminen" tehdään eri nyysiohjelmissa.

Sinisilmäisyys

Maailmassa on suuri määrä virheellistä tai puutteellista tietoa sekä suoranaista valehtelua ja huijausta, eikä ole mitään tapaa pitää näitä ilmiöitä nyysien ulkopuolella. Päinvastoin nyyseissä niitä vasta onkin; jos kuka tahansa voi kirjoittaa mitä tahansa, niin käykin.

Jos luet nyyseistä, että ikiliikkuja on nyt keksitty, osannet olla uskomatta. Mutta oletettavasti on paljon sellaisia asioita, joissa sinut voitaisiin saada uskomaan erittäin vakuuttavannäköiseen mutta täysin perättömään "uutiseen". Ota huomioon, että lähettäjätietojen väärentäminen on teknisesti melko helppoa. Artikkeli, joka näyttää tulevan kansainvälisesti tunnetulta tiedemieheltä tai valtiolliselta organisaatiolta, on voinut tulla ihan mistä hyvänsä.

Kaikkia vaikuttavia tai liikuttavia tai järisyttävän pelottavia juttuja ei siis kannata heti uskoa. Seuraavassa muutamia esimerkkejä:

Se kuolemaa tekevä lapsi, joka halusi postikortteja päästäkseen Ennätysten kirjaan, on saanut suunnattoman määrän kortteja eikä halua enää yhtään lisää (ja on parantunut).
Ketjukirjeet ovat kiellettyjä. Älä yritäkään.
Älä levitä "virusvaroituksia". Niistä suurin osa on perättömiä. Ks. sivua Internet virus warnings, rumors, and hoaxes. Sen, että jokin "virusvaroitus" on huuhaata, voi yleensä tarkistaa nopeasti F-Securen sivustosta Huijausvaroituksia, jossa varoitetaan useista muistakin kuin viruksiin liittyvistä huijauksista. On kyllä olemassa paljonkin myös todellisia viruksia, mutta oikea tapa suhtautua niihin ei ole se, että tavalliset käyttäjät rupeavat lähettelemään virusvaroituksia ympäriinsä.
Jos joku on keksinyt pettämättömän keinon rikastua nopeasti, hän tuskin rupeaa hölöttämään siitä nyyseissä. Jos joku pyytää rikastumisneuvoistaan rahaa, niin luultavasti juuri se on hänen tapansa rikastua.
Jos joku erityisesti korostaa, että jokin toiminta on täysin laillista, se on todennäköisesti laitonta (ainakin monissa maissa).

Hyvin suuresta määrästä "urbaaneja legendoja" kertoo Urban Legends Archive. Ks. myös kirjoitustani Introduction to memes.

Jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se todennäköisesti ei ole totta.

Tietokoneen käyttäjän turvaopas ei sisällä erillistä lukua nyyseistä, mutta siinä esitetyt yleiset periaatteet on syytä ottaa huomioon. Esimerkiksi se, mitä siinä sanotaan imuroinnin vaaroista, koskee myös nyyseistä (lähinnä ns. binaariryhmistä) omaan koneeseen otettuja ohjelmia - ja dataa, jonka sanotaan olevan esimerkiksi kuvatiedosto. Ks. myös kohtaa Vainoharhaisuus on hyväksi. Uudempaa ja Suomen oloihin sovitettua perustietoa tietoturvasta on Tieken oppaassa Tietoturvaa peruskäyttäjälle.

Seuraava osa: Miten kannattaa kirjoittaa