Nyysiopas, luku 2 Tekniset perusohjeet nyysien käyttöön:

Nyysijärjestelmän tekniikasta lyhyesti

Tässä kuvataan nyysijärjestelmän toiminnan teknistä puolta siinä määrin, kuin tuntuu tavalliselle nyysienkäyttäjälle tarpeelliselta. Tarkempia tietoja on kohdassa Hiukan lisää nyysijärjestelmän tekniikasta.

Sisältö:

Palvelimet ja artikkelien leviäminen

Käyttäjä voi omalla nyysiohjelmallaan kirjoittaa tekstimuotoisen viestin ja lähettää sen johonkin nyysiryhmään (newsgroup), joka on perustettu jotakin aihetta varten. Viesti menee ensisijaisesti jollekin nyysejä erityisesti hoitavalle järjestelmälle, ns. nyysipalvelimelle (news server). Palvelimella voidaan tarkoittaa joko palvelinohjelmaa (ja siihen liittyviä tiedostoja ja tietokantoja) tai tietokonetta, jossa se toimii; varsin yleisesti tilanne on se, että tietokone on tällöin varattu vain nyysipalvelinkäyttöön. Nyysiohjelman asetukset tai käyttäjän antamat erilliset komennot määräävät, mikä tämä palvelin on. (Ks. lisätietoja palvelimista jäljempänä.)

Palvelin sitten automaattisesti lähettää artikkelin edelleen yhdelle tai useammalle muulle nyysipalvelimelle. Ne taas lähettävät sen edelleen jne.

Muut käyttäjät voivat sitten lukea jutun kukin omasta nyysipalvelimestaan omalla nyysiohjelmallaan. (Artikkelin Path-otsakkeesta voit uteliaisuuttasi katsella, mitä kautta artikkeli on tullut siihen palvelimeen, josta sitä luet.)

Se, miten nopeasti artikkeli leviää, riippuu hyvin monista seikoista kuten tietokoneiden välisten yhteyksien toimivuudesta ja nopeudesta. Yleensä artikkeli leviää muutamassa tunnissa varsin laajalle, mutta hankalien yhteyksien taa se voi päätyä vasta päivien kuluttua jos silloinkaan.

Se järjestys, jossa artikkelit saapuvat johonkin palvelimeen, ei suinkaan vastaa niiden lähettämisen aikajärjestystä - paitsi sattumalta. On siis täysin mahdollista, että artikkeli, jossa kommentoidaan jotain toista artikkelia, tulee luettavaksesi ennen alkuperäistä artikkelia. Artikkeleita myös eri syistä hukkuu matkalla. Lisätietoja leviämisestä on jäljempänä kohdassa RFC 1036 ja artikkelien leviäminen.

Ryhmien levikki

Eri nyysiryhmillä on erilainen levikki, joka voi vaihdella täysin paikallisesta (vain yksi nyysipalvelin) maailmanlaajuiseen. Ryhmät voivat olla levikiltään kansainvälisiä, kansallisia tai paikallisia. Esimerkiksi ne ryhmät, joiden nimet ovat sfnet- tai finet-alkuisia, ovat Suomen kansallisia ryhmiä, ja tkk-ryhmät ovat TKK:n paikallisia ryhmiä.

Nyyseihin lähettämäsi jutun ("artikkelin") voivat halutessaan lukea kaikki, joilla on mahdollisuus käyttää jotakin sellaista nyysipalvelinta, johon kyseinen nyysiryhmä leviää. Lisäksi juttu voidaan lukea muuta kautta, esimerkiksi Google Groups -järjestelmästä.

Kutakin palvelinta ylläpitävä organisaatio päättää, mitä ryhmiä palvelimessa on. Tätä ei tavallisesti päätetä kunkin ryhmän osalta erikseen vaan hierarkioittain; esim. voidaan päättää, että mitään alt-ryhmiä ei oteta vastaan tai että mitään alt.binaries-ryhmiä ei oteta vastaan. Yleensä päätöksenteko on delegoitu tekniselle henkilöstölle, palvelimen ylläpidolle. Tämä on hieno muotoilu sille asiaintilalle, että tyypillisesti joku ATK-asiantuntija on muiden hommiensa ohessa pystyttänyt nyysipalvelimen ja hoitaa sitä niinkuin hyväksi näkee; isoissa organisaatioissa mukana voi olla useita ihmisiä. Käyttäjät voivat tietysti esittää ylläpidolle omia toivomuksiaan.

Pienen organisaation palvelimessa on ehkö vain joukko paikallisia ryhmiä, jotka eivät leviä minnekään muualle, jolloin onkin lähinnä määrittelykysymys, onko palvelin lainkaan mukana nyysijärjestelmässä. Tyypillisesti paikallisia ryhmiä on muutamia kymmeniä, enintään satoja. Tämäntapainen palvelin saattaa myös ottaa vastaan joitakin valikoituja muita ryhmiä.

Ryhmän perustaminen, nimen muuttaminen ja poistaminen tapahtuu ns. kontrolliviesteillä (control messages), joita on syytä lähettää vain niiden, jotka tietävät mitä tekevät. Tavallisen käyttäjän kannalta olennaista on, että kaikki palvelimet eivät suinkaan "tottele" kontrolliviestejä ainakaan ilman kontrollia. Jos siis joku lähettää kontrolliviestin uuden ryhmän luomisesta, niin kunkin palvelimen ylläpidosta riippuu, syntyykö uusi ryhmä myös kyseiseen palvelimeen.

Artikkelien poistuminen (ekspiroituminen)

Nyyseihin lähetyt jutut poistuvat yleensä automaattisesti jonkin ajan kuluttua. Tämä ns. ekspiroitumisaika vaihtelee, yleensä viikosta kuukauteen - mutta se voi olla paljon pitempikin (periaatteessa ääretön) tai toisaalta hyvin lyhyt (esim. vuorokausi).

Ekspiroitumisaika riippuu nyysipalvelimesta ja on usein erilainen eri ryhmille. Mitä aktiivisempi ryhmä, sitä lyhyemmäksi sen ekspiroitumisaika todennäköisesti on asetettu. Käytännössä palvelimen asetukset voivat olla sellaiset, että siellä on kiinteä ekspiroitumisaika kullekin ryhmälle, tai sitten yläraja artikkelien viemälle levytilalle, jolloin aika tietysti riippuu siitä, miten aktiivinen ryhmä kulloinkin on. Lisätietoja: Shopping for a Usenet Provider, kohta Retention.

Ekspiroitumisessa on kyse etupäässä palvelimen levytilan säästämisestä. Taustalla on myös ajatus, että juttujen asiasisältö usein vanhenee aika pian.

Jos nyyseistä lukemasi juttu sisältää tietoa, joka on sinulle tarpeellinen myöhemminkin, sinun kannattaa siis yleensä tallentaa juttu itsellesi tiedostoon. Tallentaminen tehdään eri nyysiohjelmissa eri tavoilla. Tallentamisen vaihtoehtona on selvittää esimerkiksi artikkelin osoite Google Groups-järjestelmässä. Tosin artikkelin säilyminen siinäkään ei suinkaan ole sataprosenttisen varmaa.

Edellä kuvattua palvelimesta ekspiroitumista ei pidä sekoittaa siihen, että viesti voi poistua nyysiohjelman käyttäjälle tarjoamasta listasta. Ohjelma voi esimerkiksi näyttää kunkin viestin vain kerran, eli kun käyttäjä on avannut viestin, sitä ei enää myöhemmin näy.

Erityisesti Outlook Express toimii yleensä oletusarvoisesti niin, että luettu viesti poistuu näkyvistä viiden päivän kuluttua. Aikarajaa voi muuttaa ja koko tämän piirteen voi poistaa käytöstä asetuksista, joihin pääsee käskyllä Työkalut/Asetukset/Ylläpito (englanninkielisessä versiossa Tools/OptionsMaintenance).

Lisää palvelimista

Nyysipalvelimista useimmat ovat jonkin rajatun käyttäjäpiirin käytettävissä. Esimerkiksi korkeakoulun palvelin voi olla rajattu sen oman väen käyttöön (esim. nntp.hut.fi vain TKK:n väelle), Internet-palveluntarjoajan ylläpitämä nyysipalvelin taas tyypillisesti niiden käyttöön, jotka ostavat Internet-yhteytensä kyseiseltä firmalta. Dokumentista Sfnetin ryhmäpeitto näkyy joukko suomalaisten palvelimien nimiä (ja tietoa siitä, miten hyvin sfnet-ryhmät näkyvät niissä).

Käytännössä valitset yleensä nyysipalvelimen samalla, kun valitset Internet-yhteydentarjoajan (palveluntarjoajan, ISP), sillä yleensä palvelin on vain omien asiakkaiden käytettävissä. Jos nyysiryhmien tarjonta eri palvelimissa vaikuttaa valintaasi, voit katsella sivulta Palvelimien vertailu yleistilantenteen sfnet-ryhmien ja ns. kahdeksan suuren hierarkian osalta.

Palvelin on tietokone, jolla on oma Internet-nimi, esim. news.helsinki.fi. Usein nimen ensimmäinen osa on news, mutta se ei ole mitenkään välttämätöntä; nimi voi olla myös esim. kielo.uta.fi. Palvelimella, kuten Internetissä olevalla koneella yleensäkin, on myös IP-osoite, mutta lähes aina on parempi käyttää nimeä. Nimen pitäisi selvitä yhteydentarjoajasi antamista tiedoista.

Nyysipalvelimen pystyttäminen ja ylläpito vaatii oman osaamisensa, eikä siihen kannata yleensä ryhtyä, ellei ole ATK-ammattilainen tai aio sellaiseksi. Ks. fakkia How to Become a Usenet Site. Erikoistarkoituksiin kuten "henkilökohtaiseksi palvelimeksi" offline-käytön mahdollistamiseksi voi palvelimen pystyttää suhteellisen helposti.

Usein esitettyyn kysymykseen "miten löytäisin palvelimen, johon tulevat kaikki (tarvitsemani) ryhmät ja joka on vapaasti käytettävissä", voitaneen vastata lyhyesti näin: jos sellainen ilmaantuisi, se tukkiutuisi hyvin pian. (Mutta ilmeisestikin Freenetin news.freenet.hut.fi on ainakin suomalaisille avoin ja kattaa laajan ryhmävalikoiman. Eri asia on, että se voi tämän takia usein olla hidas vastaamaan.) Jos käytettävissä ei ole nyysipalvelinta, josta löytyisivät tarvitsemasi ryhmät, on yleensä parasta käyttää jotain sellaista järjestelmää kuin Google Groups. Mutta jos välttämättä haluat yrittää etsiä "ilmaista lounasta", ks. Newzbot! Public USENET Resources for the Masses. Lisätietoja aiheesta on Uzi Pazin Usenet Access Guiden kohdassa Q.17: Where can I find a news-server which I will be permitted to access?

Tarjolla olevista erityisistä palveluista voidaan mainita news.individual.net. Se on Saksassa, Berliinin vapaan yliopiston tarjoama, mutta ohjeet ovat myös englanniksi. Alkuperäinen nimi oli DFN-CIS, mutta nyttemmin on julkinen palvelu eriytetty vain DFN:n piirissä käytettävissä olevasta (news.cis.dfn.de). Palvelu vaatii rekisteröitymistä, joka ei ole automaattinen, vaan käyttäjä joutuu odottamaan päivän, pari. Käyttäjän ei välttämättä tarvitse muuta kertoa kuin nimensä ja meiliosoitteensa. Käytön ehdot on syytä tätä ennen lukea ja ymmärtää. Ja sitten pitää kirjoittaa saatava käyttäjätunnus ja salasana oman nyysiohjelman asetuksiin. Se voikin olla se vaativin asia, siis oikean kohdan löytäminen tätä varten kunkin ohjelman sisältä. Kyseisessä palvelimessa ei ole esimerkiksi finet-ryhmiä mutta muutoin melko laaja valikoima. Toisaalta ryhmien säilytysajat (ekspiroitumisajat) voivat olla melko lyhyitä, esimerkiksi kaksi viikkoa.

Palvelimen ylläpito

Periaatteessa (RFC 2142:n mukaan) palvelimen (teknisen) ylläpidon tulisi olla tavoitettavissa muotoa usenet@palvelin olevan meiliosoitteen kautta, ja tälle osoitteelle pitäisi olla lisäksi synonyymi news@palvelin. (Siis esimerkiksi nyysipalvelimen nntp.hut.fi ylläpidon osoite on usenet@nntp.hut.fi eli news@nntp.hut.fi.) Käytännössä monin paikoin vain toinen näistä toimii, tai ei kumpikaan.

Joka tapauksessa nyysipalvelimen ylläpidolta on syytä kysyä vain sille kuuluvia asioita, siis juuri kyseisen palvelimen toimintaan liittyviä asioita, ei esim. yleisiä kysymyksiä nyyseistä.