Kiihtyvyys kuvaa nopeuden muutoksen vauhtia, eli suureena se on nopeus jaettuna ajalla. Koska tämä vauhti itse on yleisesti ottaen muuttuvainen, on erotettava keskikiihtyvyys (nopeuden muutos tietyllä aikavälillä) ja hetkellinen kiihtyvyys (nopeuden muutos ”äärettömän lyhyessä” ajassa, matemaattisesti sanoen keskikiihtyvyyden raja-arvo, kun aikavälin pituus lähenee nollaa). Käytännössä ilmoitetut kiihtyvyydet ovat yleensä keskikiihtyvyyksiä.
Jos kiihtyvyyden arvo on negatiivinen eli nopeus vähenee, käytetään usein nimitystä hidastuvuus ja ilmoitetaan arvo ilman etumerkkiä. Mittayksikköjärjestelmän kannalta on kuitenkin oikeampaa sanoa ”kiihtyvyys on −5 m/s²” kuin ”hidastuvuus on 5 m/s²”.
Nimi | Tunnus | Asema |
---|---|---|
metri sekunnin neliötä kohti | m/s² = m s⁻² | samakantainen SI-yksikkö |
normaaliputoamiskiihtyvyys | gn | yksikön tavoin käytetty vakioksi määritelty suureen arvo: 9,806 65 m/s² |
gal | Gal | CGS-yksikkö, cm/s² = 0,01 m/s² |
milligal | mGal | galin kerrannainen, 10⁻⁵ m/s² = 10 µm/s², käytössä geodesiassa |
jalka sekunnin neliötä kohti | ft/s² | anglosaksinen yksikkö, 0,304 8 m/s² |
Maan vetovoiman aiheuttama putoamiskiihtyvyys on noin 9,8 m/s². Arvo vaihtelee hiukan paikan mukaan. Normaaliputoamiskiihtyvyys on eräänlaisena viitearvona käytettävä kiihtyvyyden arvo, jota merkitään tunnuksella gn. Käytännössä se kirjoitetaan usein yksinkertaisesti g ja puhutaan esimerkiksi 5 g:n kiihtyvyydestä.
Tekniikassa ei useinkaan ilmaista suoraan kiihtyvyyden arvoa, vaan käytetään sentapaista ilmausta kuin ”0–100 km/h 10 s”, luettuna esimerkiksi ”nollasta sataan kymmenessä sekunnissa”. Tämä tarkoittaa, että nopeus muuttuu 10 s:ssa lepotilasta (0 km/h) arvoon 100 km/h. Tällöin keskikiihtyvyys on (100 km/h − 0 km/h)/(10 s) = (100/36) m/s² ≈ 2,78 m/s².
Nimi | metri sekunnin neliötä kohti |
Englanniksi | meter per second to the square (UK: metre ...) |
Tunnus | m/s², m s⁻² |
Asema | SI-johdannaisyksikkö |
Kerrannaisia | mm/s², µm/s² |
Esimerkki | Helsingissä putoamiskiihtyvyys on noin 9,819 m/s². |