World Wide Web eli lyhyesti Web [lausutaan suomessa yleensä veb tai vep] tarkoittaa erästä kehittynyttä ja erittäin nopeasti laajenevaa informaatiojärjestelmää. Sen nimestä käytetään myös lyhenteitä WWW ja W³. Se tarjoaa ihmisille ja organisaatioille tehokkaan tavan tarjota tietoja muiden luettavaksi. Web tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia kuvien, kuvioiden, värien ja eri kirjasintyyppien käyttöön, edellyttäen että käyttäjän laite tukee niitä. Myös ääntä voi siirtää, jos käyttäjän laitteessa on sopiva äänigeneraattori. Tekstipäätteelläkin voi käyttää Webiä mutta kuvia ei silloin tietenkään näe.
Web tukee ns. hypertekstiä. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että tiedon tuottaja voi merkitä dokumentin tekstin sanoja linkeiksi, jotka viittaavat toisiin dokumentteihin (tai saman dokumentin toiseen kohtaan). Tiedon lukija näkee linkit muusta tekstistä poikkeavina, esim. alleviivattuina tai värillisinä, ja hän voi hiirtä käyttäen tai muulla tavalla valita linkin seuratakseen sitä, siis saadakseen ruudulle sen dokumentin, johon linkki viittaa.
Jotta Webiä voisi käyttää, tarvitaan jokin Web-katseluohjelma (eli lukuohjelma eli käyttöliittymä eli selain eli browser eli ...). On olemassa varsin monia erilaisia katseluohjelmia eri tietokoneille; suureksi osaksi ne tarjoavat samoja mahdollisuuksia ja toimintoja, mutta usein eri nimillä. Suosituin Unix-koneissa lienee Netscape. Tässä oppaassa kuvataan kuitenkin lyhyesti toisentyyppinen, tekstipohjainen ohjelma: Lynx.
Webin yhteydessä keskeinen käsite on URL (Uniform Resource Locator), jonka avulla voidaan yksiselitteisesti ja suhteellisen lyhyesti ilmaista, missä jokin tieto on Webissä taikka jossakin muussa informaatiojärjestelmässä, johon on yhteys Webistä. URL on eräänlainen tiedostonnimen laajennus: se ilmoittaa, missä tietokoneessa dokumentti sijaitsee ja missä tiedostossa se siinä on. (Lyhenne URL luetaan suomessa milloin sanana, url(i), milloin lyhenteenä, uu är äl.)
Esimerkki URL:stä on
http://www.vtt.fi/
, joka viittaa Valtion teknisen
tutkimuskeskuksen (VTT) Webiin panemien tietojen pääsivuun.
Jos tietää (esim. lehdessä julkaistun jutun perusteella) jonkin dokumentin URL:n, siihen pääsee suoraan käsiksi ilmoittamalla URL:n Web-katseluohjelmalle. Ilmoittamisen tapa vaihtelee ohjelman mukaan. URL:ää kirjoitettaessa on syytä olla huolellinen muun muassa siksi, että niissäkin yleensä isojen ja pienten kirjainten ero on merkitsevä. Onneksi URL:ien kirjoittamisen käsin voi useimmiten välttää.
Webin yhteydessä puhutaan "Web-sivuista", joihin URL:t viittaavat, mutta nimitys ei ole kovinkaan onnistunut: "Web-sivu" ei suinkaan välttämättä mahdu kuvaruudulle yhdellä kertaa vaan voi olla sivu-sanan arkimerkityksessä useita sivuja (jopa kymmeniä tai satojakin sivuja) pitkä.
Kun Web-katseluohjelma käynnistetään, ruudulle tulee aloitussivu, joka voi eri koneissa ja eri käyttäjillä olla erilainen. Ruudulla näkyvästä dokumentista pääsee muihin dokumentteihin valitsemalla siitä linkkejä. Valinta tehdään eri katseluohjelmissa eri tavalla. Vaihtoehtoisesti käyttäjä voi, kuten edellä mainittiin, ilmoittaa suoraan URL:llä, minkä dokumentin hän haluaa seuraavaksi nähdä. Dokumentteja voi myös etsiä avainsanojen perusteella erilaisilla hakujärjestelmillä, esim. Google.
Jos ruudulla näkyvä dokumentti on sellainen, johon haluat ehkä myöhemmin palata, voit tallettaa tiedon siitä henkilökohtaiseen kiinnostavien dokumenttien listaasi. Tällöin voit myöhemmin vain poimia sen listasta ilman, että sinun tarvitsee kirjoittaa tai edes tietää dokumentin URL:ää. (Teknisesti kyllä nimenomaan dokumentin osoite eli URL tallentuu sinulle, ei itse dokumentti.) Kyseisestä listasta käytetään eri katseluohjelmien yhteydessä eri nimiä kuten hotlist, bookmarks ja quicklist, ja listan käsittelyn keinot ovat erilaisia.
Kun olet esim. seuraavien ohjeiden avulla hiukan tutustunut jonkin Web-katseluohjelman käytön perusteisiin, kannattaa ehdottomasti opetella lisäksi ainakin
Lynx on tekstipohjainen Web-katseluohjelma, jota voi käyttää kaikenlaisilla päätteillä, modemiyhteyksillä jne. Perusasioita:
lynx
b
-näppäintä (b johtuu
sanasta backwards).
z
-näppäintä.
g
-näppäintä (go),
jolloin Lynx kysyy
URL to open:
, ja sitten kirjoitetaan URL
ja painetaan returnia.
Q
-kirjaimella
(quit).