Karttojen ja karttapalveluiden tekijänoikeus

”Sillä, joka on luonut...

Tekijänoikeuden henkiset vanhemmat ovat:

Periaatteessa tekijänoikeus suojaa vain luovan työn tuloksia. (Vastakohta: ”skill and labor”.) Käytännössä on horjuvuutta. Lisäksi ns. lähioikeudet suojaavat mm. valokuvia, luetteloita ja tietokantoja luovuusvaatimusta asettamatta. Nykyisin yhä laajemmin tekijänoikeutta käsitelläänkin teollisoikeutena, joka ensisijaisesti suojaa yritysten ”aineettomia oikeuksia”.

...kirjallisen tai taiteellisen teoksen...

Tekijänoikeus luotiin alkujaan (kauno)kirjallisuuden ja taiteen suojaksi. Sittemmin sitä on ruvettu soveltamaan mitä erilaisimpiin ”luomuksiin”, esim. puheisiin, tietokoneohjelmiin ja karttoihin.

...on tekijänoikeus teokseen”

Valta määrätä teoksesta

Voimassaoloaika (kunnes 70 vuotta on kulunut tekijän kuolinvuodesta) merkitsee, että tekijänoikeudesta vapautuneilla kartoilla on lähinnä vain historiallista kiinnostavuutta.

Määräämisvalta koskee teosta myös muutetussa muodossa. Entä onko esimerkiksi kartasta paperin läpi piirretty karkeampi kartta alkuperäisen kartan kappale muunnetussa muodossa vai itsenäinen kartta?

Tekijänoikeus ei koske teoksen asiasisältöä. Esimerkiksi kartan sisältämiä tietoja saa käyttää hyväksi myös uusia karttoja tehtäessä.

”Kirjallisena teoksena pidetään myös karttaa”

Tekijänoikeuden käsitteistö on kummallista! Myös tietokoneohjelmat ovat ”kirjallisia teoksia”, samoin ”plastillisesti muotoillut teokset”.

Lain sanamuodosta huolimatta myös karttoja koskee teoskynnys. Triviaali kartta jää suojan ulkopuolelle.

Kartan lukeminen ei ole sen käyttämistä

Tekijänoikeudessa käyttäminen on kappaleen valmistamista tai teoksen saattamista yleisön saataviin (näyttämällä, esittämällä tms.):

Teos saatetaan yleisön saataviin, kun se esitetään julkisesti tai kun sen kappale tarjotaan myytäväksi, vuokrattavaksi tai lainattavaksi taikka sitä muutoin levitetään yleisön keskuuteen tai näytetään julkisesti.

Kappaleen valmistamista on kaikenlainen kopiointi, vaikka käsin piirtämällä. Myös digitaalisessa muodossa (esim. tietokoneen muistissa tai levyllä) oleva kappale on kappale, vaikka tämä usein kyseenalaistetaan. ”Kappaleen valmistamisena pidetään myös teoksen siirtämistä laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa.”

Esimerkkilomake: Pääkaupunkiseudun karttahaku (Pääkaupunkiseudun opaskartasta)

Pohdittavaksi: A on pystyttänyt Webiin palvelun, josta voi saada karttoja. Käyttöliittymänä on lomake, johon täytetään esim. katuosoite. Jos B tekee oman lomakkeen ja panee sen omalle Web-sivulleen, loukkaako hän A:n oikeutta karttoihin? Entä jos B tekee sivulleen linkin, joka käyttää sellaista palvelua?

Saako tietokoneen generoima kartta, jossa esim. annettu paikka on erikseen ympyröity, suojan teoksena?

Onko digitaalinen kartta tietokantana erityissuojan alainen?

Digitaalisessa muodossa oleva tietokanta nauttii vahvennettua suojaa. Kopiointi yksityiseenkin käyttöön vaatii luvan. (Vrt. toisiinsa esim. tietosanakirjan valokopiointia ja CD-tietosanakirjan kopiointia.) Lisäksi tietokantaa koskee periaate, jonka mukaan työsuhteessa oikeus siihen siirtyy työnantajalle, ellei toisin ole sovittu.

EU -oikeuteen on otettu ”tietokantojen” ”sui generis -suoja”. Mallina oli osittain pohjoismainen luettelosuoja, ja Suomen laissa ao. säädökset ovatkin samassa yhteydessä. Suoja koskee tietokannan tai sen ”sen laadullisesti tai määrällisesti arvioiden olennaisen osan” kopiointia ja ”saattamista yleisön saataviin”.

Tietokannan määritelmä direktiivissä 96/9/EC (96/9/EY)
‘database’ shall mean a collection of independent works, data or other materials arranged in a systematic or methodical way and individually accessible by electronic or other means. ’tietokannalla’ tarkoitetaan teosten, tietojen tai muiden itsenäisten aineistojen kokoelmaa, jotka on järjestetty järjestelmällisellä tai menetelmällisellä tavalla ja johon elektronisesti tai muulla tavoin on mahdollistettu yksilöllinen pääsy.

Lakia on ilmeisesti tarkoitus tulkita niin, että raakadata jää suojan ulkopuolelle.

Mitä karttapalvelu tekijänoikeudellisesti on?

Oletetaan että meillä on

  1. iso kartta-aineisto digitaalisessa muodossa
  2. ohjelmisto, jolla siitä voidaan tuottaa erilaisia karttoja (hyvinkin ”räätälöidysti”) ja joka toimii Web-palvelimessa ottaen vastaa dataa HTTP-protokollalla
  3. käyttöliittymä em. ohjelmistoon Web-sivulla.

Tällaisia palveluja on Webissä jo aika paljon. Eräitä suomalaisten kannalta merkityksellisiä niistä kuvaa sivu Karttapalveluita Webissä.

Onko ohjelmiston generoima kartta teos? Tekijänoikeudessa edellytetään, että teos on ihmisen luoma. Kestävämpi mutta ei ongelmaton tulkinta olisi se, että kartta-aineisto kokonaisuutena on teos ja generoitu kartta on sen (osittainen) kappale.

Jos ohjelmistoon ei sisälly käyttöoikeuden tarkistusta (esim. käyttäjätunnus-salasana-yhdistelmällä tai domain-tarkistuksella), niin sen lienee katsottava olevan vapaassa käytössä. On syytä ainakin varautua tällaiseen tulkintaan. Muuta tarkoittavat ehdot ja rajoitukset eivät välttämättä ole päteviä, etenkään jos palvelua pääsee käyttämään lukematta niitä!

Jos halutaan estää käyttö muunlaisen käyttöliittymän kautta, esim. suorilla linkeillä, se täytyy tehdä teknisillä estoilla. Sellaisia onkin tehty aika paljon, osittain tarkoituksellisesti, osittain sen sivutuotteena, että palvelu on monimutkainen käyttää.

Rajoituksia rakennettaessa on hyvä muistaa Petterin periaate mukavuus × tietoturva = vakio (Petteri Järvinen: Tietoturva & yksityisyys) eli se, että lisättäessä suojauksia ja muita turvatekijöitä yleensä vähennetään käyttömukavuutta samassa suhteessa. Mukavuutta vähennettäessä tulee jossain vaiheessa raja, jonka jälkeen ei kyse enää ole vain epämukavuudesta vaan käytännöllisestä mahdottomuudesta.

Suuri linkkiongelma

Lähtökohtaisesti Webissä linkittäminen on vapaata:

There is no reason to have to ask before making a link to another site.
Tim Berners-Lee: Links and Law: Myths

Ongelmia ja tulkintaerimielisyyksiä syntyy, kun linkin asemesta käytetään upotusta (embedding), esim. kuva upotettuna osaksi dokumenttia. Eräänlaiseksi upotukseksi voidaan tulkita myös kehysten (frames) käyttö. Monet ”linkkejä” koskevat kiistat koskevatkin itse asiassa aivan muita asioita. Toisaalta tietotekniikan asiantuntijoistakin vain harvat hahmottavat, mitä linkit ovat ja mitä ne eivät ole.

Mahdollista on, että Web-sivuille tehdään esim. kehyksillä liittymiä karttapalveluihin niin, että käyttäjä saa harhaanjohtavan kuvan siitä, kenen palvelusta onkaan kyse. Miten suhtaudutaan tällaiseen toisaalta harrastus- tms. sivuilla, toisaalta bisnessivuilla? Kaupallista käyttöäkin on monenlaista, alkaen siitä, että yritys haluaa vain Web-sivuillaan esittää sijaintinsa kartalla.

Oikeudelliset keinot ovat parhaimmillaankin hitaasti tehoavia. Eräs tekninen keino on tehdä palvelu sellaiseksi, että se tarkistaa HTTP-protokollan mukaisesta Referer-kentästä, että pyyntö tulee ”oikealta sivulta”.

Karttapalveluiden ylläpitäjien oma käsitys linkittämisen oikeudesta voi olla varsin jyrkkä. Pääkaupunkiseudun opaskartan UKK sanoo:

K: Onko palveluun mahdollista linkata suoralla osoite-URL:illa? / Voinko kop[i]oida kartan palvelusta ja laittaa omalle (yritykseni) nettisivulleni opasteeksi?
V: Linkkaaminen, samoin kuin kartan kopioiminen ja julkaisu on sallittua vain ja ainoastaan voimassaolevan julkaisuluvan hankkineille. Kaikki karttapalvelussa oleva karttamateriaali on tekijänoikeuksien alaista. – –

Tämä on mielenkiintoinen kannanotto, jonka oikeudellinen kestävyys on hyvin kyseenalainen. Mitenköhän se, että annan yksityiskohtaiset ohjeet jonkin tiedon löytämisestä, esim. ”mene sivulle http://kartta.hel.fi/ ja seuraa linkkiä ’Helsingin ja pääkaupunkiseudun opaskartta’ ja kirjoita Katu-kenttään Mikonkatu ja paina Hae-painiketta ja sitten seuraa linkkiä MIKONKATU 5 HELSINKI” poikkeaa siitä, että sanon saman asian ”koodattuna” muodossa ”http://kartta.hel.fi/kktesti/osoitehaku/bigmap.asp?SearchOp=katunumero_pks&Desc=MIKONKATU%205%20HELSINKI%20&XValue=52696&YValue=73439”? Syyllistynkö kenties rikokseen, jos sitten teen tästä linkin, esimerkiksi Mikonkatu 5, Helsinki?

Suojattu - miten hyvin?

Jos Webissä oleva karttapalvelu on suojattu esim. salasanajärjestelmällä siten, että lisenssimaksun maksamalla saa käyttöoikeuden, niin voidaanko luvattomaan käyttöön puuttua?

Voidaan yrittää vedota siihen, että käyttö loukkaa tekijänoikeutta. Tämä ei ole ollenkaan kiistaton asia. Sanasanan ulkopuolisen käyttöön antanut saattaa syyllistyä sopimusrikkomukseen. Lisäksi voitaisiin ajatella, että luvaton käyttö on tietomurto.

Käytännössä kannattaa tehdä käyttäjätunnus-salasana-yhdistelmiä, jolloin luvaton käyttö on helpommin havaittavissa ja asiat helpommin tutkittavissa.

”Ei oikeutta maassa saa...

Tekijänoikeuden järjestelmä antaa tekijälle periaatteessa hyvin laajat oikeudet aivan automaattisesti, ilman mitään rekisteröintejä saati anomuksia. Todellinen suoja on kuitenkin usein näennäinen.

Mitään järjestelmällistä viranomaisten tekemää valvontaa ei ole. Erilaiset järjestöt kuten Teosto ja BSA tekevät kyllä paljonkin, mutta omilla aloillaan ja omien jäsentensä etuja valvoakseen.

Useimmat tekijänoikeuden loukkaukset ovat yksittäisinä tekoina vähäisiä rikkeitä. Niiden ei voi olettaa nousevan kovin korkealle tutkinnan prioriteeteissa. Asianomistajan itsensä ajamana juttu tulee hänelle kalliiksi, ja rahojen saaminen oikeuden loukkaajalta on hyvin kyseenalaista. Kaiken kaikkiaan oikeudenhaltijalla on yleensä melko heikot toimintamahdollisuudet, kun tekijänoikeutta on loukattu.

Laki tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta (458/2002) on kuitenkin luonut uusia keinoja toimia silloin, kun tekijänoikeutta on loukattu Internetissä eli käytännössä lähinnä Web-sivuilla. Oikeudenomistajalla on valta vaatia palveluntarjoajaa ryhtymään toimiin tekijänoikeutta loukkaavan aineiston poistamiseksi.

Karttojen tekijäoikeutta koskevaa aineistoa: