Tekijänoikeuden perusperiaatteet ovat voimassa myös opetuksen yhteydessä. Opetusta varten ei suinkaan saa esimerkiksi vapaasti kopioida teoksia. Tekijän yksinoikeutta määrätä teoksesta on kuitenkin rajoitettu useilla eri tavoilla. Osa näistä tavoista koskee vain opetusta.
Tekijänoikeuden yleisistä rajoituksista merkittävimpiä opetuksessa ovat sitaattioikeus ja oikeus näyttää julkistettua teosta (20 §). Jälkimmäinen tarkoittaa esimerkiksi kuvataulun näyttämistä. Sen sijaan vaikkapa videon näyttämistä tai kuvan näyttämistä siirtoheittimellä ei pidetä tekijänoikeudellisesti näyttämisenä, vaan esittämisenä.
Esittämisestä on kyllä erityissäädös, jonka perusteella julkaistun teoksen saa esittää opetuksen yhteydessä (21 §). Tämä ei kuitenkaan koske näytelmä- eikä elokuvateosta. Niiden esittäminen opetuksessakin vaatii siis luvan, joka usein voidaan hankkia sopivan yleisen lisenssijärjestelyn kautta.
Muita opetuksessa merkittäviä erityissäädöksiä ovat:
Viimeksi mainittu poikkeus, niin sanottu antologiavapaus, on soveltamisalaltaan ahdas, ja sen perusteella voidaan tehdä lähinnä kielenopetusta tukevia lukemistoja ja vastaavia aineistoja. Se ei suinkaan tarkoita, että opetusaineistoon voisi vapaasti napsia otteita muiden teoksista. Edellytyksenä nimittäin on muun muassa se, että otteita ei oteta oppikirjoista, että otteet otetaan yli viisi vuotta vanhoista teoksista ja että kokoomateos valmistetaan painamalla tai vastaavalla menetelmällä, ei siis digitaalisesti. Lisäksi tekijöillä on oikeus korvaukseen.
Edellä kuvattuihin poikkeuksiin nojauduttaessa on muistettava seuraavat seikat: