Kuva voi olla esimerkiksi piirroskuva, maalaus, teknisillä apuvälineillä tehty kuva tai valokuva. Kuvien osalta teoskynnys näyttää asettuneen suhteellisen alas, jos kuva on tehty taiteellisessa tarkoituksessa, mutta suhteellisen korkealle, jos kyse on havainnollistavasta tai selittävästä kaaviokuvasta.
Tietokoneella tehty kuva, joka on esimerkiksi piirretty piirto-ohjelmalla tai muodostettu esitysgrafiikkaohjelmalla, saa tekijänoikeussuojaa sen mukaan, missä määrin sen katsotaan olevan ihmisen luovan työn tulos. Olennaista on tällöin ihmisen tekemä suunnittelu ja sommittelu mutta myös vapaalla kädellä piirtäminen ja erilaisten väri- ja muiden valintojen kokonaisuus.
Vaikka esimerkiksi verkkosivulle kuvana toteutettavan painikkeen teko edellyttää joitakin valintoja, sitä pidetään yleensä niin tavanomaisena, ettei se muodosta teosta. Näin voidaan päätellä mm. tekijänoikeusneuvoston lausunnosta 2004:10, jossa oli kyse juuri graafisista painikkeista.
Kuvia voidaan tuottaa myös ohjelmilla ilman muuta ihmisen myötävaikutusta kuin käynnistys ja parametrien asettaminen. Tällöin ei synny tekijänoikeutta, ellei parametrien valintaan sisälly luovaa panosta. Tekijänoikeus syntyy tällöin ihmiselle, jonka katsotaan luoneen kuvan, ei käytetyn ohjelman tekijälle.
Esimerkiksi yksinkertainen piirakkakaavio tuskin ylittää teoskynnystä. Kyse on numeerisen tietoaineiston havainnollistamisesta. Vaikka se voidaan tehdä usealla esitystavalla ja kunkin tavan sisällä voidaan valita värejä, kokoja, fontteja ja muita piirteitä eri tavoin, tätä valintaa ei juuri voine pitää luovana, persoonallisena toimintana. Tämä koskee erityisen selvästi sellaisia graafisia esityksiä, jotka on tehty jollakin alalla yleisen käytännön mukaan, usein käyttäen valmista mallia.
Samoin kaaviokuva, joka esittää esimerkiksi jonkin jollakin alalla yleisesti tunnetun periaatteen tai järjestelmän, ei yleensä yltäne teostasoon. Tekijänoikeusneuvoston lausunnossa 2004:2 päädyttiin arvioon, että erään digitaalikameran käyttöohje kokonaisuutena on teos mutta siinä olevat tuotepiirrokset ja ns. järjestelmäkartta eivät saa suojaa. Lausunnossa sanotaan:
Tekijänoikeusneuvosto toteaa, että sen käsityksen mukaan kameran tai kameran osien teknisiä tietoja ei juurikaan voida kuvata toisin kuin mitä sille toimitetuissa piirustuksissa on tehty, kun tarkoituksena on ilmentää kameran ja sen eri osien rakennetta selittävällä teknisellä piirustuksella. Tällaisen piirustuksen tekijän mahdollisuudet omaperäisen ja itsenäisen lopputuloksen luomiseen ovat siten erittäin rajatut.
Teostasoa kuitenkin lähestytään sitä enemmän, mitä enemmän kaavion laatimiseen sisältyy luovia valintoja, kuten havainnollistustavan valinta ja sen rajaaminen, mitä jonkin monimutkaisen järjestelmän piirteitä otetaan mukaan. Jos esimerkiksi halutaan biologiaa käsittelevässä esityksessä havainnollistaa ravintoketjun ajatusta, voidaan hyvinkin monella tavalla valita, millaisia lajeja otetaan mukaan ja millaisilla kuvilla ne esitetään. Lisäksi eläintä esittävä piirroskuva jo ylittänee teoskynnyksen melko helposti.
Toisaalta tekijänoikeusneuvoston lausunnossa 1996:2 (Oppi- ja käsikirjan lääketieteellisen kuvituksen tekijänoikeus) on arvioitu lääketieteelliseen tekstiin liittyviä selittäviä piirustuksia, joissa oli kuvattu mm. ihmisen hengityselimistöä ja keuhkojen toimintaa. Lausunnon mukaan ne eivät yltäneet teostasoon ja jäivät siksi tekijänoikeussuojan ulkopuolelle.
Valokuvalla on aina oma erityissuojansa, vaikka se ei yltäisi teostasoon. Tätä on käsitelty jo edellä ja tarkastellaan lähemmin seuraavassa kohdassa.
Raja valokuvan ja muun kuvan välillä on joskus epäselvä, eikä valokuvan käsitettä määritellä laissa. Oikeuskirjallisuudessa esitetty määritelmä on, että valokuva on kuva, joka syntyy valon vaikutuksesta sille herkkään materiaaliin. Tätä tulkitaan niin, että myös röntgenkuva on valokuva, vaikka sen valmistukseen ei käytetäkään näkyvää valoa. Myös digikameralla otettua kuvaa on pidettävä valokuvana jo siinä vaiheessa, kun se on vasta tallentuneena kameran muistiin.