Jos ohjelman tekijä antaa ohjelman vapaasti kopioitavaksi, ovat hänen tässä yhteydessä asettamansa rajoitukset päteviä.
Usein ohjelmien tekijät asettavat ns. shareware-ehtoja, jotka tyypillisesti tarkoittavat sitä, että ohjelman saa vapaasti kopioida ja ottaa käyttöön, kunhan – usein maksuttoman kokeilukauden jälkeen – lähettää tekijälle pienehkön maksun. Ja usein kysytään, ovatko tällaiset ehdot päteviä. Jos ohjelma on julkisessa levityksessä, niin mikä oikeus tekijällä on vaatia muita noudattamaan hänen asettamiaan ehtoja?
Koska ohjelman tai muun teoksen tekijyys tuottaa tekijälle ”yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin”, niin yleissääntönä on, että ohjelmasta saa tehdä kopioita vain tekijän suostumuksella. Tätä ei muuta se, miten helppoa kopiointi teknisesti on.
Kun tekijä enemmän tai vähemmän julkisesti esittää shareware-ehtonsa, tämä on katsottava tarjoukseksi, jonka voi hyväksyä tai hylätä. Hyväksyminen merkitsee sopimuksen syntymistä, ja sopimus sitoo tekijäänsä. Jos joku pitää shareware-ehtoja kohtuuttomina, hänen ei tietenkään tarvitse suostua niihin; tämä valinta sisältää sen, että hän ei myöskään saa oikeutta käyttää ohjelmaa.
Toisin sanoen jos joku on kopioinut itselleen shareware-ohjelman, niin teko on laillinen vain, jos kopiointiin on tekijän suostumus, ja tällainen suostumus voi tässä yhteydessä perustua vain edellä mainittuun sopimuksen syntymiseen. Vrt. esimerkiksi Association of Software Professionals -järjestön FAQ:hun.
Shareware-ehtojen sisältö (esimerkiksi mahdollinen maksuton kokeiluaika, maksujen suuruus, rajoitukset jne.) on tekijän muotoiltavissa. Hänhän on tekemässä tarjousta, ja tarjouksenhan voi tehdä millaisen haluaa. Ehtojen tulkinnassa on kylläkin otettava huomioon, että sopimusoikeudessa on yleisenä lähtökohtana, että epäselviä kohtia tulkitaan sen vahingoksi, joka on ehdot kirjoittanut.
Edellä sanottu koskee muitakin ehtoja, joita tekijä asettaa
tarjotessaan teoksen julkisuuteen. Esimerkkinä voisi mainita
GNU public license
Nimitys ”public domain -ohjelma” (PD-ohjelma) on myös sekavasti käytetty. Usein sen väitetään tarkoittavan ohjelmaa, joka ei ole lainkaan tekijänoikeuden alainen. Todellisuudessa kyse on tavallisesti ohjelmista, joiden tekijä on päättänyt käyttää oikeuttaan sallimalla ohjelman vapaan käytön, kopioinnin ja muuttamisen. Mutta tässäkin tekijän konkreettinen tahdonilmaisu eli hänen antamansa luvan sisältö ratkaisee. Ilmaisua public domain kyllä käytetään myös mm. viittaamaan teoksiin, joiden tekijänoikeuden voimassaoloaika on päättynyt, mutta tietokoneohjelmien osalta sellainen mahdollisuus on täysin teoreettinen.