Uudet merkitykset: formaatti, missio…

Tässä esityksessä kuvataan joitakin uusia merkityksiä omissa kohdissaan, kuten Tiekartta. Monien muidenkin sanojen merkityksiä on muutettu eri tavoin. Kielen­huollon kannan­otoissa on yleensä vain hyväksytty uusi merkitys joko ilman kommentteja tai lyhyesti kommentoiden.

Uudet merkitykset voidaan jakaa kahteen perustyyppiin, vaikka niiden raja onkin joskus epämääräinen:

• Sanan käyttäminen uudessa yhteydessä niin, että merkitys on sama tai olennaisesti samanlainen. Esimerkiksi formaatti on PSK:n mukaan vain ’painatteen, paperin tms. koko’, kun taas KSK:ssa sillä on myös merkitykset ’televisio- t. radio-ohjelman tms. tietynlaiseksi suunniteltu muoto’ ja ’tallennusmuoto, sovittu tapa, jolla digitaalinen t. analoginen aineisto tallennetaan’. Nämä kaikki voidaan ymmärtää saman perusmerkityksen ’muoto’ erikoistapauksiksi.
• Kokonaan uuden merkityksen omaksuminen. Esimerkiksi missio on PSK:n mukaan (epävirallinen) nimitys suurelle evankelioimis­tilaisuudelle t. kampanjalle, kun taas KSK:n mukaan se on myös (epävirallinen) nimitys yksilön, yhteisön tms. tärkeälle tehtävälle t. päämäärälle. Vaikka merkitysten välillä voidaan nähdä yhteys, ne ovat jokseenkin erillisiä. Toinen esimerkki on visio, jonka merkitys on NSK:n ja NNSK:n mukaan ’näky, harhanäky”, mutta PSK:ssa tämä on siirretty 2. merkitykseksi ja 1. merkityksenä on ’(tulevaisuuden)kuva, näkymä, hahmotelma, kuvitelma’ (ja PSK:ssa tähän on vielä lisätty ”näkemys”).

Etenkin jälkimmäisen tyypin muutokset voisivat vaatia kielen­huollon normi­kannan­ottoja. Kannan­otot on enimmäkseen tehty vain ottamalla uusi merkitys sana­kirjaan. Joitakin ratkaisuja on kuitenkin kuvattu Kieli­kellon 4/2004 artikkelissa Kielitoimiston sanakirja (kohdassa ”Muuttuvat sanat”).

Esimerkiksi sanalla arkkitehtuuri on vanhastaan kaksi merkitystä: ’rakennustaide, -taito’ ja ’rakennuksen tms. arkkitehtoninen muoto’, ja jälkimmäinen merkitys voi jo NSK:n mukaan olla kuvaannollinen, esimerkiksi teoksen arkkitehtuuri, jolla tarkoitetaan kirjallisen tai muun teoksen rakennetta. Kolmanneksi merkitykseksi on tullut ’(tieto­teknisen) järjestelmän rakenne’, joka voidaan ymmärtää erikoistapaukseksi edellä mainitusta kuvaannollisesta käytöstä. Sellainen merkitys on kuitenkin PSK:ssa merkitty vältettäväksi: ”paremmin: kaavio; rakenne”. KSK:ssa se kuitenkin on kolmantena merkityksenä ilman kommentteja.