Suomen kielen normien muutoksia, luku 3 Yhteen vai erikseen?:

Termien yksisanaistaminen

Suomen kielessä käytettiin aiemmin ytetty sentapaisia ilmaisuja kuin punainen kärpässieni ja harmaa Norjan hirvikoira. Jo pitkään on termistötyössä yleisesti pyritty termien yksi­sanai­suu­teen: termin luonteiset, kiinteästi yhteen kuuluvat, yhtä käsitettä tarkoittavat sanat kir­joi­te­taan yhteen, esimerkiksi harmaa­norjan­hirvi­koira; koska kyse on koirarodun nimestä. Usein yksi­sanais­ta­mi­seen on liittynyt ilmaisuun muu muutos, esimerkiksi punakärpässieni. Toisaalta on ruvettu poikkeamaan suomen kielen vanhasta yhdyssanamuotojen käy­tän­nös­tä, jonka mukaan mm. -nen-loppuinen sana ei esiinny sellaisenaan yhdys­sanan alku­osana. Nyt kirjoitetaan esimerkiksi kultainennoutaja.

Paikannimien osalta muutos on kuvattu melko hyvin, kuten kohdassa Paikannimet yhdyssanoiksi: Kanariansaaret ← Kanarian saaret selostetaan. Sen sijaan termien yleisen yksi­sanaisuuden peri­aatteeseen siirtymistä ei ilmeisesti ole dokumentoitu. Ohjeisiin vain on ilmestynyt sellaisia lausumia kuin ”kun adjektiivi ja substantiivi muodostavat mer­ki­tyk­sel­tään erikoistuneen termin, sanat kirjoitetaan tavallisesti yhteen” (KOP:n eräässä ohjeessa). Muutos lienee tapahtunut 1970-luvulla. Esimerkiksi eräissä vuosina 1971 ja 1973 ilmestyneissä sieni­kirjoissa esiintyvät vielä lajin­niminä punainen kärpäs­sieni, moni­vöinen seitikki yms., mutta Suomen Sieni­seuran vuonna 1976 julkaisemassa Suur­sieni­oppaassa nämä nimet ovat sulkeissa ja varsinaisina niminä ovat puna­kärpäs­sieni, moni­vyö­seitikki jne.