Suomen kielen normien muutoksia, luku 3 Yhteen vai erikseen?:

Tervetuloa, ei terve tuloa

Lönnrotin sanakirjassa ei ole sanaa terve­tuloa, mutta siinä on sanan terve käyttö­esi­mer­keis­sä sanaliitot terve tuloa, terve tultua ja terve tulemasta, kaikkien vastineina ruotsin sana väl­kommen. NSK:ssa on haku­sana tervetuloa, mutta siinä on maininta, että tavallisemmin kir­joi­te­taan erik­seen. PSK:ssa maininta on muuttunut sellaiseksi, että sana kirjoitetaan myös erikseen. Kielikellon 1/1998 artikkelissa Internetiin vai Internettiin? – kielineuvontaa sähköisesti sanotaan, että ”molemmat kirjoitustavat ovat mahdollisia, joskin – – yhdyssana terve­tuloa on nykyään tavallisempi”. Sama sanotaan vielä Kielikellon 2/2002 artikkelissa Aku Ankassa puhutaan harkitun hulvattomasti, jossa lisäksi kerrotaan Aku Ankka -lehden vaih­ta­neen asun terve tuloa asuksi tervetuloa lukijoiden painostuksesta ”pari vuotta sitten”.

Myös Terho Itkosen ja Sari Maamiehen Uusi kieliopas (4. painos v. 2011) sallii sekä yhteen että erikseen kirjoittamisen.

KSK:n vuoden 2017 versiossa ei enää ole mainintaa erikseen kirjoittamisen mah­dol­li­suu­des­ta. Koska tällainen maininta siis sen edeltäjässä oli ja koska sanan terve­menoa kohdalla mainitaan myös terve menoa mahdolliseksi, kyseessä on normin­muutos.


Tämän koosteen ensimmäinen versio on kirjoitettu 8.11.2015. Koostetta on muutettu viimeksi 29.4.2026.

Tämä sivu kuuluu n avoimeen tietosivustoon Datatekniikka ja viestintä, osaan Ihmisten kielet.