Teoreettiseksi voidaan sanoa sellaista kielenhuollon suositusta, jota ei juuri kukaan noudata. Esimerkiksi taivutussuositus viive : viipeen jäi melko teoreettiseksi, mutta sitä sentään noudatti pienehkö joukko normitietoisia kielenkäyttäjiä. Sen sijaan esimerkiksi suositusta, jonka mukaan olisi sanottava Euroopan liitto eikä Euroopan unioni, ei ole vuosikausiin noudattanut kukaan.
Suositusta annettaessa ei tietenkään yleensä tiedetä, että se jää teoreettiseksi. Jos niin käy, normeissa tapahtuu kaksi muutosta: ensin kun suositus annetaan ja sitten kun se peruutetaan. Voi myös käydä niin, peruuttamista ei tehdä, vaan suositusta vain ei pidetä missään esillä eikä kielenhuolto itsekään noudata sitä.
Monet teoreettisiksi tai lähes teoreettisiksi jääneet suositukset ovat olleet sepitettyjä termejä, joilla on pyritty syrjäyttämään vierasperäinen sana. Osa niistä on vedetty pois melko hiljaisesti. Tyypillinen esimerkki on kieppo, joka on PSK:ssa päähakusanana, johon roll-on viittaa. KSK:ssa sitä ei enää ole lainkaan.
Kirjoituksessa Sanoistakin voi tulla menestyjiä tai häviäjiä sanotaan sanan kieppo olevan ainutlaatuinen tapaus:
Sana alkoi jo käydä rasitteeksi. Kieppo muistettiin aina mainita esimerkkinä kummajaisista, joita kielenhuoltajat suosittavat. Yleensä se on niputettu yhteen niiden monien sanojen kanssa, joita väitetään Kielitoimiston keksimiksi, mutta jotka ovat puhtaasti urbaania legendaa – siis nämä aina mainittavat ”haarasoipiot”, ”joukkoistuimet” ja muut. Kieppo oli ainoa, jossa oli totta toinen puoli, mutta sekään ei siis ole ollut Kielitoimiston keksimä.
Keksitty sana on ollut myös sanakilpailussa esiin tullut selvätä, joka ilmestyi PSK:aan verbin dekoodata synonyymiksi, mutta on poistettu KSK:sta (v. 2016).
Muita PSK:aan otettuja, mutta KSK:sta poistettuja ovat kapeaa hametta tarkoittava tuppilohame ja limoviikunan nimitys koivufiikus. Sana murekekyljys näyttää joskus esiintyneen todellisessa käytössä, mutta se voitaneen silti luokitella lähinnä teoreettiseksi sepitteeksi. KSK:ssa sen selityksenä on ”jauhelihakyljys”, joka ei esiinny hakusanana. Ylen jutussa Mikä ihmeen poskeinen tai kieppo? kerrotaan, että murekekyljys poistetaan KSK:sta v. 2018; näin tehtiinkin. Perustelu on outo: ”Kyljys viittaa kokolihaan, joten ehkä murekekyljys on yksinkertaisesti vain harhaanjohtava nimitys, sanoo Kielitoimiston sanakirjan päätoimittaja Tarja Heinonen.”
Kielikellon 1/1988 kirjoitus Suomen kielen lautakunnan suosituksia – franchising kertoo, että suomen kielen lautakunta päätti ”tarjota käyttöön” sanalle franchising vastineen luvake. PSK:aan se otettiin päähakusanaksi, mutta KSK:sta se on jätetty kokonaan pois. Suosituksen kumoamisesta ei ole ilmoitettu.
Sen sijaan esimerkiksi sormitietokone on edelleen KSK:ssa, viittauksena sanaan taulutietokone, vaikka se on todettu epäonnistuneeksi (tuli jonkin verran käyttöön yhdessä lehdessä, mutta hävisi siitäkin) jo Kielikellon 1/2012 kirjoituksessa Sanakilpailu ja kuinkas sitten kävikään – tabletista sormitietokoneeksi ja takaisin.
Joissakin tapauksissa peruuttaminen on puolinaista. PSK suosittaa sanaa numeeristaa sanan digitoida tilalle. Sen sijaan KSK:ssa on molemmat sanat, viittaamatta toisesta toiseen, ja niillä on eri määritelmät.