Sanaan lappalainen ei aiemmin liittynyt sanakirjoissa mitään tyylimerkintää, mutta KSK sanoi siitä ensimmäisissä painoksissaan ”nyk. tavallisemmin: saamelainen” ja sanoo nyttemmin: ”vanh. saamelainen”. NSK:ssa saamelainen oli päähakusanana ja lappalainen vain viittauksena siihen. PSK:ssa tämä kääntyi.
Sanan kuvauksen toinen kohta KSK:ssa on ”Lapin asukkaasta tm. Lappiin liittyvästä paremmin: lappilainen”; sellaista merkitystä lappalainen-sanalla ei ole NSK:n eikä PSK:n mukaan. Sanaa lappilainen ei ole NSK:ssa lainkaan; Uudissanasto 80 ja PSK esittävät sen tarkoittavan Lapin asukasta. Lisäksi KSK esittää sanan lappalainen historiallisena nimityksenä, jota käytetään ”keskiajalla pyyntikulttuuria harjoittaneesta väestöstä”; tällaista merkitystä ei NSK eikä PSK esitä. Vielä KSK mainitsee, että sanaa käytetään ”leikillisesti” (oikeammin kai: puhekielessä) lapinkoirasta tai lapinpöllöstä. KSK:n mukaan siis lappalainen ei ole suositeltavaa yleiskieltä missään merkityksessä.
Käytännössä sanaa lappalainen nykyisin yleisesti vältetään, vaikka tästä ei mitään suoraa ohjetta olekaan. Kielikellon 2/1999 artikkeli Saamelaiskielistä ja niiden huollosta kuvailee:
Suomessa saamelaisten kansanomainen nimitys on lappalainen, jolla ei ole vanhoja vastineita missään saamen kielessä. Saamelaisella taholla termi on usein käsitetty halventavaksi ja näin osin suomessakin (esim. muinaisrunojen hokema ”laiha poika lappalainen” tai pohja‑lainen sanomus ”jo loppui lappaminen ja lappalaisten tappaminen”). Niinpä Suomessa on 50-luvun alusta lähtien siirrytty hiljalleen käyttämään termiä saamelainen, osin Ruotsista saadun mallin mukaan.
Artikkelissa siis esitetään ajatus lappalainen-sanan halventavuudesta, vaikka asiaan ei oteta selvää kantaa. Vielä Kielikellon 3/1989 artikkelissa Kielten nimet esitettiin:
Erityisesti on huomattava, ettei suomen kielessä kielen nimeä lappi voi pitää mitenkään halventavana. Se on täysin moitteeton nimi, jolla on suomessa pitkä perinne samoin kuin lapin vastineilla muissakin kielissä. Kun saamelaiset Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa haluavat käytettävän saame-nimeä ja se on jo vakiintunut keskeisten virallisten elinten nimiin, on perusteltua asettaa saame etusijalle.
Artikkelissa siis torjutaan ajatus halventavuudesta, mutta päädytään kuitenkin suosittamaan nimeä saame siksi, että saamelaiset itse käyttävät sitä. Toisaalta Kielikellon 4/1994 artikkeli Paraislaisista bordeaux’laisiin – Asukkaannimitykset suomen kielessä esittää: ”Lapissa on vanhastaan sanottu asuvan lappalaisia tai saamelaisia; molemmat nimitykset ovat käypiä.”
Tässä voi siis sanoa normin muuttuneen, sillä aiemmin lappalainen oli normaali nimitys, kun taas saamelainen saatettiin todeta tarpeettomaksi vierasperäiseksi sanaksi. Veikko Ruoppila esitti 10.11.1960 radiopakinassa Lappalainen vai saamelainen? (julkaistu SKS:n Tietolipas-sarjan 25. osassa Kielivartio s. 92–94 ja ilmeisesti suunnilleen samansisältöisenä Virittäjä-lehden numerossa 1/1961):
Suomen kansankielelle sana [saamelainen] on vieras, ja kirjakielessämmekin saamelainen on nuori tulokas. – – Viime vuonna [1959] valmistuneessa Nykysuomen sanakirjan V osassa on sanat saamekansa, saamelainen ja saamelaisrotu, kolme sanaa ja neljä riviä tekstiä. Lapin- ja lappalais-alkuisia yhdyssanoja Nykysuomen sanakirjassa on lähes 80, tekstiä vastaavasti 120 riviä. Tämä osoittaa havainnollisesti, miten keskeinen sija nimityksillä lappi ja lappalainen kielessämme edelleenkin on.
– – Mitä mieltä olisi nyt luopua kieleen vakiintuneesta lappalaisten nimityksestä ja ruveta muuttamaan kymmeniä yhdyssanoja saamen- tai saamelais-alkuisiksi? On aiheetonta kuvittelua, että saamelainen olisi tyylillisesti parempi sana kuin lappalainen. Arvostava tai väheksyvä sävy ei tässä tapauksessa riipu nimestä, vaan sen käyttäjästä.
Vastaava muutos koskee kielten nimityksiä: aiemmin sanottiin yleisesti lapin kieli (tai joskus lapin kielet), nykyisin yleensä saame tai saamen kielet tai saamen kieli.
Vrt. kohtaan Mari ← tšeremissi ja vastaavat kansojen ja kielten nimet
Tämän koosteen ensimmäinen versio on kirjoitettu 8.11.2015. Koostetta on muutettu viimeksi 29.4.2026.
Tämä sivu kuuluu Jukka ”Yucca” Korpelan avoimeen tietosivustoon Datatekniikka ja viestintä, osaan Ihmisten kielet.