NSK:n mukaan sairasloma on ’sairauden vuoksi saatu loma’; sana sairausloma on siinä ilman mitään selitystä. PSK:ssa ja KSK:ssa päähakusanana on sairausloma, ja hakusanan sairasloma selitys on: ”paremmin: sairausloma”.
Sairausloma-sanan suosittelua on perusteltu Kielikellon 2/2007 artikkelissa Sairauslomalla sillä, että ”käytössä tavallinen, mutta merkitykseltään epälooginen muoto ’sairasloma’ perustunee liian suoraan käännökseen ruotsin sanasta sjukledighet.” Epäloogisuudella tarkoitettaneen, että kyseessä on sairauden johdosta annettava loma; yhtä hyvin voi tulkita, että se on sairaalle annettava loma. Käytäntöön on varmaan vaikuttanut, että sairas-alku on merkitykseltään riittävän selvä ja lyhyempi: se on kaksitavuinen, kun taas sairaus ääntyy yleensä kolmitavuisena.
Lainsäädännössä on käytetty sekä termiä sairasloma että termiä sairausloma. Jälkimmäinen on ollut yleisempi, eikä sairasloma-sanaa ole käytetty vuoden 2001 jälkeen annetuissa säädöksissä.
Kielikellon 3/2008 kirjoituksessa Ollaanko sairaana lomalla? sanotaan kohdassa ”Sairausloma ja sairasloma”: ”Koska loma ei ole sairas, vaan loman perusteena on sairaus, on luontevampaa käyttää ilmausta sairausloma.” Se kuitenkin esittää myös, että sairasloma näyttää olevan selvästi tavallisempi. Se ehdottaa lopussa uudistusta: ”tulisi harkita, voisiko ainakin yleisölle suunnatuissa esityksissä korvata sairausloman esimerkiksi sairauspoissaololla, sillä sairastaminen ei ole lomaa”. Tämä ehdotus ei liene juurikaan herättänyt kiinnostusta.
Muissakin sanoissa on on esiintynyt vaihtelevasti alkuosa sairas- tai sairaus-. NSK:ssa on sairaskertomus ja sairauskertomus, jälkimmäinen päähakusanana. PSK ja KSK ottavat normatiivisen kannan, jonka mukaan sairaus-alkuinen sana on parempi. Sen sijaan tapauksissa sairaustapaus ∼ sairastapaus ja sairausvakuutus ∼ sairasvakuutus jo NSK esittää sairaus-alkuisen sanan parempana.