Kielikellon 3/1994 artikkeli Sanoja, merkityksiä, ohjeita – Eräs näkökulma Perussanakirjaan esittää, että kielioppaat ovat suosittaneet enimmäkseen i:ttömiä muotoja samastaa ja samastua. Se kuitenkin toteaa, että NSK tuntee myös i:lliset muodot samaistaa ja samaistua, ”mutta ei mainitse niitä i:ttömien, selitteellä varustettujen hakusanojen yhteydessä rinnakkaismuotona ja ohjaa näin käyttöä i:ttömien suuntaan”. Artikkelin mukaan suomen kielen lautakunta päätti, että ”molemmat, sekä i:ttömät että i:lliset muodot ovat yhtä oikein”. PSK:ssa i:ttömät muodot ovat edelleen päähakusanoina, mutta niiden sana-artikkeleissa i:lliset muodot mainitaan rinnakkaisasuina. Muutos on selostettu lyhyesti myös Kielikellon 2/1995 kirjoituksessa samastaa, samastua ja samaistaa, samaistua.
On tulkinnanvaraista, tapahtuiko tässä mitään normin muutosta. Esimerkiksi E. A. Saarimaan Kielenopas esittää sanat samastaa ja samaistaa vaihtoehtoina, ilman mitään kannanottoa.