Suomen kielen normien muutoksia, luku 15 Muita muutoksia:

Samaistaa ∼ samastaa

Kielikellon 3/1994 artikkeli Sanoja, merkityksiä, ohjeita – Eräs näkökulma Perus­sana­kir­jaan esittää, että kielioppaat ovat suosittaneet enimmäkseen i:ttömiä muotoja samastaa ja samastua. Se kuitenkin toteaa, että NSK tuntee myös i:lliset muodot samaistaa ja samaistua, ”mutta ei mainitse niitä i:ttömien, selitteellä varustettujen hakusanojen yhteydessä rinnakkais­muotona ja ohjaa näin käyttöä i:ttömien suuntaan”. Artikkelin mukaan suomen kielen lauta­kunta päätti, että ”molemmat, sekä i:ttömät että i:lliset muodot ovat yhtä oikein”. PSK:ssa i:ttömät muodot ovat edelleen pää­haku­sanoina, mutta niiden sana-artik­ke­leis­sa i:lliset muodot mainitaan rinnakkais­asuina. Muutos on selostettu lyhyesti myös Kielikellon 2/1995 kirjoituksessa samastaa, samastua ja samaistaa, samaistua.

On tulkinnanvaraista, tapahtuiko tässä mitään normin muutosta. Esimerkiksi E. A. Saari­maan Kielenopas esittää sanat samastaa ja samaistaa vaihto­ehtoina, ilman mitään kannan­ottoa.