Päivämäärien merkitsemisessä oli aiemmin monia tapoja, esimerkiksi 3. pnä tammikuuta 2006, 3 p. tammik. 2006 ja tammikuun 3. päivänä 2006, mutta 1960-luvulla alkoi käytäntö vakiintua kahteen muotoon, joista toisessa käytetään vain numeroita, toisessa ilmaistaan kuukausi sanalla. Tämän käytännön muodostumista ja aiempaa sekavuutta kuvailee Terho Itkosen kirjoitus Yhdenmukaisuutta päiväyksiin , joka julkaistiin alun perin vuonna 1961.
Sekavuutta synnytti pitkään kansainväliseksi standardiksi määritelty ns. laskeva käytäntö, kuten 2006-01-03, josta siitäkin on eri muunnelmia, kuten 20060103. Nykyisin suositukset ja käytäntö ovat asettuneet linjalle, joka on kuvattu standardissa Numeroiden ja merkkien kirjoittaminen (SFS 4175) seuraavasti:
Päivämäärien esittämiseen suositellaan seuraavia esitystapoja, joista ensimmäinen sopii huoliteltuun asiatyyliin, toinen päiväyksiin ja muutenkin pyrittäessä lyhyyteen ja kolmas, ISO 8601:n mukainen, vain tiedonsiirtoon ja monikielisiin aineistoihin:3. tammikuuta 2006– –
3.1.2006
2006-01-03
Vuosiluku on selvintä kirjoittaa kokonaisena.
Kielitoimiston ohjeissa on ollut sama linja, mutta KOP:n sivu Ajanilmaukset: päiväys ja vuosiluku hiukan vesittää sitä: sen mukaan ”juhlallisissa tai muuten muodollisissa yhteyksissä käytetään muotoja, joissa on mukana sana päivänä”.
Vaikka ISO 8601:n mukainen merkintätapa ei enää ole eurooppalainen eikä Suomen kansallinen standardi, se on edelleen voimassa kansainvälisenä standardina. Sen käyttö on nykyisin melko vähäistä muualla kuin tietojärjestelmien esitysmuodoissa. Edes Suomen Standardisoimisliitto SFS ei käytä sitä teksteissään; niissä käytetty asu saattaa kyllä poiketa kielitoimiston suosituksista ja myös SFS 4175:stä etunollien käytössä: 03.01.2006.
Sen sijaan lakialan vallitseva käytäntö on edelleen sellainen, jossa päivän numeron jäljessä ei ole pistettä: 3 tammikuuta 2006.
Välilyöntejä ei nykyisin yleensä käytetä pisteiden jäljissä kokonaan numeroin kirjoitetuissa päivämäärissä, vaan kirjoitetaan esimerkiksi 3.1. ja 3.1.2006. Aiemmin käytettiin yleisesti välejä, esimerkiksi 3. 1. 2006, sikäli kuin kuukausi ilmaistiin numerolla. Väleistä kuitenkin vähitellen luovuttiin. (Tosin Helsingin Sanomat kirjoitti päivämäärät aika pitkään välilyöntejä käyttäen.) Kielikellossa käytettiin aluksi välilyönnillistä merkintää, muun muassa astikkelissa Miten merkitä päivämäärät? Kielikellossa 6 (1973), mutta myöhemmin välit jätettiin pois (vuodesta 1979 alkaen). Standardissa SFS 4175 sanotaan yksiselitteisesti: ”Numeroin ilmaistu päivämäärä kirjoitetaan koodiluonteisuutensa takia ilman välilyöntejä.” Kielikellon 2/2006 kirjoitus Ajanilmaukset sanoo saman lyhyemmin tämän merkintätavan kuvauksessa ”Päivän tai kuukauden jälkeen ei tule välilyöntiä.”