Suomen kielen normien muutoksia, luku 15 Muita muutoksia:

Päivämäärien merkitseminen

Päivämäärien merkitsemisessä oli aiemmin monia tapoja, esimerkiksi 3. pnä tammikuuta 2006 ja tammikuun 3. päivänä 2006, mutta 1970-luvulla alkoi käytäntö vakiintua kahteen muotoon, joista toisessa käytetään vain numeroita, toisessa ilmaistaan kuukausi sanalla. Sekavuutta synnytti pitkään kansain­väliseksi standardiksi määritelty ns. laskeva käytäntö, kuten 2006-01-03, josta siitäkin on eri muunnelmia, kuten 20060103. Nykyisin suositukset ja käytäntö ovat asettuneet linjalle, joka on kuvattu standardissa Numeroiden ja merkkien kirjoittaminen (SFS 4175) seuraavasti:

Päivämäärien esittämiseen suositellaan seuraavia esitystapoja, joista ensimmäinen sopii huoliteltuun asiatyyliin, toinen päiväyksiin ja muutenkin pyrittäessä lyhyyteen ja kolmas, ISO 8601:n mukainen, vain tiedon­siirtoon ja moni­kielisiin aineistoihin:
3. tammikuuta 2006
3.1.2006
2006-01-03
– –
Vuosiluku on selvintä kirjoittaa kokonaisena.

Kielitoimiston ohjeissa on ollut sama linja, mutta KOP:n sivu Ajan­ilmaukset: päiväys ja vuosi­luku hiukan vesittää sitä: sen mukaan ”juhlallisissa tai muuten muodollisissa yhteyksissä käytetään muotoja, joissa on mukana sana päivänä”.

Vaikka ISO 8601:n mukainen merkintätapa ei enää ole eurooppalainen eikä Suomen kansallinen standardi, se on edelleen voimassa kansain­välisenä standardina. Sen käyttö on nykyisin melko vähäistä muualla kuin tieto­järjestelmien esitys­muodoissa. Edes Suomen Standardisoimis­liitto SFS ei käytä sitä teksteissään; niissä käytetty asu saattaa kyllä poiketa kieli­toimiston suosituksista ja myös SFS 4175:stä etu­nollien käytössä: 03.01.2006.

Sen sijaan lakialan vallitseva käytäntö on edelleen sellainen, jossa päivän numeron jäljessä ei ole pistettä: 3 tammikuuta 2006.

Sellaisessa merkinnässä kuin 3.1.2006 ei nykyisin yleensä käytetä välilyöntejä. Tosin Helsingin Sanomat kirjoitti aika pitkään välilyöntejä käyttäen, esimerkiksi 3. 1. 2006. Kielikellossa käytettiin aluksi välilyönnillistä merkintää, muun muassa astikkelissa Miten merkitä päivämäärät? Kielikellossa 6 (1973), mutta myöhemmin välit jätettiin pois (vuodesta 1979 alkaen). Standardissa SFS 4175 sanotaan yksiselitteisesti: ”Numeroin ilmaistu päivä­määrä kirjoitetaan koodi­luon­tei­suu­ten­sa takia ilman väli­lyön­te­jä.” Kielikellon 2/2006 kirjoitus Ajanilmaukset sanoo saman lyhyemmin tämän merkintä­tavan kuvauksessa ”Päivän tai kuukauden jälkeen ei tule välilyöntiä.”