Suomen kielen normien muutoksia, luku 15 Muita muutoksia:

Päivämäärien merkitseminen

Päivämäärien merkitsemisessä oli aiemmin monia tapoja, esimerkiksi 3. pnä tammikuuta 2006, 3 p. tammik. 2006 ja tammikuun 3. päivänä 2006, mutta 1970-luvulla alkoi käytäntö vakiintua kahteen muotoon, joista toisessa käytetään vain numeroita, toisessa ilmaistaan kuukausi sanalla. Sekavuutta synnytti pitkään kansain­väliseksi standardiksi määritelty ns. laskeva käytäntö, kuten 2006-01-03, josta siitäkin on eri muunnelmia, kuten 20060103. Nykyisin suositukset ja käytäntö ovat asettuneet linjalle, joka on kuvattu standardissa Numeroiden ja merkkien kirjoittaminen (SFS 4175) seuraavasti:

Päivämäärien esittämiseen suositellaan seuraavia esitystapoja, joista ensimmäinen sopii huoliteltuun asiatyyliin, toinen päiväyksiin ja muutenkin pyrittäessä lyhyyteen ja kolmas, ISO 8601:n mukainen, vain tiedon­siirtoon ja moni­kielisiin aineistoihin:
3. tammikuuta 2006
3.1.2006
2006-01-03
– –
Vuosiluku on selvintä kirjoittaa kokonaisena.

Kielitoimiston ohjeissa on ollut sama linja, mutta KOP:n sivu Ajan­ilmaukset: päiväys ja vuosi­luku hiukan vesittää sitä: sen mukaan ”juhlallisissa tai muuten muodollisissa yhteyksissä käytetään muotoja, joissa on mukana sana päivänä”.

Vaikka ISO 8601:n mukainen merkintätapa ei enää ole eurooppalainen eikä Suomen kansallinen standardi, se on edelleen voimassa kansain­välisenä standardina. Sen käyttö on nykyisin melko vähäistä muualla kuin tieto­järjestelmien esitys­muodoissa. Edes Suomen Standardisoimis­liitto SFS ei käytä sitä teksteissään; niissä käytetty asu saattaa kyllä poiketa kieli­toimiston suosituksista ja myös SFS 4175:stä etu­nollien käytössä: 03.01.2006.

Sen sijaan lakialan vallitseva käytäntö on edelleen sellainen, jossa päivän numeron jäljessä ei ole pistettä: 3 tammikuuta 2006.

Välilyöntejä ei nykyisin yleensä käytetä pisteiden jäljissä kokonaan numeroin kir­joi­te­tuis­sa päivä­määrissä, vaan kirjoitetaan esimerkiksi 3.1. ja 3.1.2006. Aiemmin käytettiin yleisesti välejä, esimerkiksi 3. 1. 2006, sikäli kuin kuukausi ilmaistiin numerolla. Väleistä kuitenkin vähitellen luovuttiin. (Tosin Helsingin Sanomat kirjoitti päivä­määrät aika pitkään väli­lyöntejä käyttäen.) Kielikellossa käytettiin aluksi välilyönnillistä merkintää, muun muassa astikkelissa Miten merkitä päivämäärät? Kielikellossa 6 (1973), mutta myöhemmin välit jätettiin pois (vuodesta 1979 alkaen). Standardissa SFS 4175 sanotaan yksiselitteisesti: ”Numeroin ilmaistu päivä­määrä kirjoitetaan koodi­luon­tei­suu­ten­sa takia ilman väli­lyön­te­jä.” Kielikellon 2/2006 kirjoitus Ajanilmaukset sanoo saman lyhyemmin tämän merkintä­tavan kuvauksessa ”Päivän tai kuukauden jälkeen ei tule välilyöntiä.”