Suomen Standardisoimislautakunta ja sen seuraaja Suomen Standardisoimisliitto SFS, nyk. SFS Suomen Standardit ry, olivat pitkään sillä kannalla, että kansainvälisen mittayksikköjärjestelmän tunnukseen ei kirjoituksessa liitetä taivutuspäätettä. Tämä ilmaistiin v. 1939 näin jyrkästi: ”Merkit kirjoitetaan ilman minkäänlaisia lisäyksiä (piste, taivutuspääte y.m.), esim.: 40 mm etäisyys – – 50 kW moottori, 1 kg painoisen veden tilavuus, 4 °C lämpötilassa”. Tästä syntyi kiista, jota on kuvattu kirjan Kielenhuollon juurilla kohdassa 5.6.
Myöhemmin SFS lievensi kantaansa niin, että sen julkaiseman SI-oppaan 5. painoksessa v. 2002 sanottiin:
Yksikön tunnukseen ei merkitä taivutuspäätettä, ellei esityksen selvyys sitä vaadi. Esimerkiksi “kahden metrin pituinen” kirjoitetaan “2 m pituinen”, mutta voidaan haluttaessa kirjoittaa myös 2 m pituinen. Sen sijaan lauseessa "paransin ennätystäni neljäänkymmeneen sekuntiin" on kirjoitettava 40 s:iin eikä voi kirjoittaa "40 s".
SI-oppaan 6. painoksessa v. 2013 linja kuitenkin muutettiin kielenhuollon kannan mukaiseksi:
Suureiden arvojen sijamuodot ilmaistaan suomen kielen rakenteen mukaisesti sijapäätteillä, jotka liitetään yksikön tunnukseen.
Esimerkkejä: ”kaksi metriä” = 2 m, ”kahden metrin” = 2 m:n, ”kahta metriä” = 2 m:ä. Jakeluverkon jännite laski 230 V:sta 215 V:iin. Formulakisoissa autojen kiihtyvyydet voivat nousta 20 m/s²:iin. Pyrin pitämään ajonopeuden 80 km/h:ssä.
SFS:n linjan voisi sanoa muuttuneen jo vuonna 2006, kun standardiin SFS 4175 otettiin kielenhuollon linjan mukainen ohje. Kuitenkin ainakin muodollisesti tästä seurasi SFS:n kannanottojen keskinäinen ristiriitaisuus.
Edellä mainituista SI-oppaan esimerkki-ilmauksista kaksi viimeistä on kuitenkin kirjoitettu tavalla, joka poikkeaa kielenhuollon ohjeista. Niiden mukaisia olisivat ilmaukset 20 m:iin/s² ja 80 km:ssä/t (jotka ovat SI-järjestelmän periaatteiden vastaisia, koska niiden mukaan esimerkiksi m/s² on jakamaton kokonaisuus).