TeX on tekstinkäsittely- ja ladontaohjelma, joka sopii erityisesti matemaattisia lausekkeita, eri kirjasinlajeja ja erikoissymboleja sisältävien julkaisujen tuottamiseen. Tavanomaiseen tekstinkäsittelyyn sopivat yleensä paremmin mikrojen tekstinkäsittelyohjelmat kuten Microsoft Word ja WordPerfect. Niilläkin saa aikaan varsin monipuolista muotoilua, ja niiden käytön oppii olennaisesti nopeammin kuin TeXin käytön. Jos kuitenkin on tarvetta tehdä laajoja, kirjankokoisia dokumentteja, voi TeXin opettelu olla hyvinkin kannattavaa. Sama koskee pieniäkin dokumentteja, jos niissä on paljon matemaattisia kaavoja. Itse asiassa ei taida juuri olla muita vaihtoehtoja vaativien matemaattisten kaavojen kunnolliseksi latomiseksi kuin TeX-pohjaiset ratkaisut.
On sanottu, että TeX on parasta, mitä matematiikan kirjoittamiselle on tapahtunut sitten Gutenbergin. On myös sanottu, että TeXin matematiikkajälki voittaa useimmat muut julkaisuohjelmat, myös kaupalliset.
Antti-Juhani Kaijanaho: Vastauksia aloittelijalle (TeX-asioista)
Hyviä syitä TeXin käyttöön voivat olla myös seuraavat:
\section{Yleisiä periaatteita}{\it Homo sapiens}, joka aiheuttaa sen, että
sanat Homo sapiens tulostuvat kursiivilla (engl. italics):
Homo sapiens.
Varsinkin makropaketteja (esim. LaTeX) käytettäessä
ohjausmerkinnät yleensä
kuvaavat dokumentin osien loogisen aseman (esim. kappaleen otsikko),
ei niiden ulkoasua, ja erikseen voidaan sitten säädellä sitä, missä
asussa erityyppiset rakenteet tulostuvat.
- Tiedostolle annetaan nimi, joka loppuu merkkeihin .tex,
jotta ohjelmat tunnistaisivat sen TeX-tiedostoksi.
lpr-komennolla)
suoraan lähettää jollekin
PostScript-tulostimelle.
TeX on saatavissa varsin monenlaisiin tietokoneisiin, sekä mikroihin että mm. Unix-koneisiin. TeX (ja LaTeX ym.) on saatavissa useista FTP-palvelimista eri puolilla maailmaa.
Windows-koneisiin saatavissa olevia TeX-toteutuksia ovat mm. seuraavat:
ftp://ftp.funet.fi/pub/TeX/CTAN/systems/win32/miktex/.
Tenho Vanhanen on kirjoittanut siitä
suomenkielisen käyttöönotto-ohjeen.
Aiemmin käytettiin paljon DOS-tilassa toimivaa emTeXiä (saatavissa osoitteesta
ftp://ftp.funet.fi/pub/TeX/CTAN/systems/msdos/emtex/)
mutta Simo Kivelä on
arvioinut:
"emTeX alkaa olla vanhentunut. En suosittele enää
sen käyttöä ainakaan henkilölle, joka aloittaa TeXin käytön nyt."
Käyttäjä on kirjoittanut Unix-koneessa yksinkertaisen
esimerkkitiedoston, jonka nimi on
exa.tex. Tiedoston sisältö on perus-TeXin (plain TeX)
mukainen. Käyttö näyttää voisi olla seuraavannäköistä:
beta softa 51 % use tex LaTeX Suositus/Recommended use: use tex emacs hellurei.tex lacheck hellurei latex hellurei xdvi hellurei dvips hellurei | lpr -Pprinter [tex is now in use] beta softa 52 % tex exa.tex This is TeX, Version 3.14159 (C version 6.1) (exa.tex Hyphenation patterns for english, finnish, swedish, german, francais, loaded. [1] ) Output written on exa.dvi (1 page, 2104 bytes). Transcript written on exa.log. beta softa 53 % dvips exa.dvi | > exa.ps This is dvipsk 5.58f Copyright 1986, 1994 Radical Eye Software ' TeX output 1996.11.29:1239' -> <tex.pro>. [1] beta softa 54 %Komento
tex exa.tex loi tiedoston exa.dvi,
ja syntynyttä
tulosta
voisi katsella esim. X-päätteen ruudulla
antamalla komennon xdvi exa.dvi. Komento
dvips exa.dvi >exa.ps puolestaan tuotti tiedoston
exa.ps, ja tulosta voisi katsella ruudulla antamalla
komennon gs exa.ps taikka sen voisi lähettää
kirjoittimelle komennolla lpr exa.ps.
On myös mahdollista ohjata dvips-komennon tulostus
suoraan kirjoittimelle tyyliin
dvips exa.dvi | lpr
(ks. Unix-oppaan
kohtaa
Syötön ja tulostuksen ohjaus).
\documentclass[a4paper,finnish]{article}
\usepackage[T1]{fontenc}
\usepackage[latin1]{inputenc}
\usepackage{babel}
\begin{document}
\section{Johdanto}
Tämä on erittäin yksinkertainen esimerkki
LaTeXilla tehdystä dokumentista, jossa
on matemaattisia kaavoja.
\section{Kaava tekstin osana}
Matemaattinen kaava kirjoitetaan tekstin sisään
dollarimerkkien \$ väliin ja käyttäen TeXin
matemaattisia merkintätapoja. Esimerkiksi potenssiin korotus
ilmaistaan sirkumfleksilla \^{}.
Tämä tapa sopii sellaisille kaavoille kuin
$a^2+b^2=c^2$, jotka kohtuullisen hyvin mahtuvat
tavalliselle tekstiriville.
\section{Kaava omana kokonaisuutenaan}
Jos matemaattinen kaava kirjoitetaan tekstin sisään merkkiparien
\textbackslash[ ja \textbackslash] väliin, se tulee dokumenttiin
omalle rivilleen.
Tämä tapa sopii edellä mainittua tapaa paremmin
sellaisille kaavoille kuin
\[c=\sqrt{a^2+b^2}\]
jotka vievät tavallista tekstiriviä enemmän tilaa
pystysuunnassa tai jotka muista syistä halutaan omiksi
kokonaisuuksikseen.
\end{document}
Saatava tulostus
on, hyvällä kirjoittimella tulostettuna, riittävän laadukas
paino-originaaliksi matemaattiseen julkaisuun.
\documentclass[a4paper,finnish]{article}
\usepackage[T1]{fontenc}
\usepackage[latin1]{inputenc}
\usepackage{babel}
\begin{document}
\section{Johdanto}
Tämä on erittäin yksinkertainen esimerkki
LaTeXilla tehdystä dokumentista.
\section{Asiaa}
\subsection{Hiukan asiaa}
No oikeastaan asiaa tässä ei ole.
\subsection{Lisää asiaa}
Tässä on vain esimerkkejä dokumentin lukujen (sections)
ja niiden osien (subsections) käytöstä.
\end{document}
Kun tiedosto, joka sisältää ylläolevan, käsitellään latex-ohjelmalla,
saadaan .dvi-tiedosto, josta voidaan edelleen tuottaa
PostScript-tiedosto, joka sisältää
dokumentin luettavassa muodossa.
LaTeX-tiedostolle siis tehdään samat toimenpiteet kuin TeX-tiedostolle,
mutta tex-komennon asemesta käytetään
latex-komentoa.
Lisäksi on huomattava, että latex-komennon jälkeen on
usein annettava sama komento uudestaan; tästä
saatetaan saada kehotus ensimmäisen
komennon suorituksen lopuksi. Syynä on se, että ensimmäinen käsittely
tuottaa eräitä aputiedostoja, joissa on tietoja mm. sivunumeroista,
ja vasta toinen käsittely panee nämä numerot dokumenttiin
asianmukaisiin paikkoihin.
LaTeX2e:ssä
yksi keskeinen ero aiempiin versioihin on, että
vanhassa LaTeXissa käytettiin documentstyle-makroa,
uudessa käytetään documentclass-makroa.
LaTeXin uusin versio tunnetaan nimellä
Uusi LaTeX tukee kahdeksanbittistä merkistöä (ISO-Latin-1). Uudessa LaTeXissa tarvitaan seuraavat:
\documentclass[a4paper]{xxx}
\usepackage[T1]{fontenc}
\usepackage[latin1]{inputenc}
taikka, jos teksti on suomea,
\documentclass[a4paper,finnish]{xxx}
\usepackage[T1]{fontenc}
\usepackage[latin1]{inputenc}
\usepackage{babel}
Jos teksti on ruotsia, menettely on vastaava, mutta sanan
finnish tilalla
on swedish.
Edellä xxx tarkoittaa haluttua dokumenttityyppiä, esim.
article.
LaTeXin käytön opettelun avuksi on tehty erillinen dokumentti Johdatus LaTeXiin.
TeX Users Group (TUG) on toimiva yhteisö, joka jakaa hyödyllistä ja ajankohtaista informaatiota TeXistä ja LaTeXista. Se myös julkaisee TUGboat-lehteä.
TeXin ns. FAQ-listassa TeX Frequently Asked Questions on runsaasti vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin (myös LaTeXia koskeviin).
Runsaasti erilaisia TeXiin liittyviä ohjelmia ja dokumentteja on
CTANissa (Complete TeX Archive Network), johon pääsee esim. ftp.funet.fi:n
kautta:
ftp://ftp.funet.fi/pub/TeX/CTAN/
jossa on
hakemistossa systems
eri järjestelmille tehtyjä ohjelmia.
LaTeXille on oma WWW-sivunsa
http://www.tex.ac.uk/CTAN/latex/,
jonka takaa löytyy monenlaista tietoa.
Katso myös Simo Kivelän kokoamaa kommentoitua linkkilistaa Ladonta- ja julkaisujärjestelmät matematiikan julkaisemiseen, jossa on runsaasti TeXiä koskevia tietoja.
Neuvoja voi kysyä muilta TeXin käyttäjiltä esim. nyyseissä (Usenet news)
Juha Haataja on laatinut koosteen Ohjeita LaTeXin käyttöön, joka on PDF-muotoinen kokoelma @CSC-lehdessä julkaistuja artikkeleita.
First Grade TeX. A Beginner's TeX Manual. Ohjeita (34 sivua) perus-TeXin käyttöön.
Jyväskylän yliopiston atk-keskuksen julkaisema LaTeX ja AMS-LaTeX: opus asiatekstin ladonnasta (Käyttäjän opas n:o 43, 30.9.1998). Oppaan Web-sivulta löytyvät mm. oppaan esipuhe, sisällysluettelo ja errata. Sama yksikkö on aiemmin julkaissut seuraavat oppaat, jotka nyt ovat osittain huomattavastikin vanhentuneita: TeX-alkeisopas, PCTeX-opas ja LaTeX-opas.
Tobias Oetiker on kirjoittanut keskipitkän
(n. 80 sivua) johdatuksen LaTeX2e:hen.
Sen alkuperäinen englanninkielinen versio
The Not So Short Introduction to LaTeX2e, Or
LaTeX2e in 69 minutes)
löytyy eri muodoissa (LaTeX, DVI, PostScript,
PDF)
lähimmästä CTAN-mirrorista, esimerkiksi
ftp://ftp.funet.fi/pub/TeX/CTAN/info/lshort/index.html
Kyseinen dokumentti melko laaja esitys, jota kuitenkin on huomattavasti
helpompi lukea ja ymmärtää kuin jäljempänä mainittavia
varsinaisia LaTeX-kirjoja. Siitä on tehty myös
suomennettu ja Suomen oloihin mukautettu versio
Pitkänpuoleinen johdanto LaTeX2e:n käyttöön.
AMS TeX Resources. American Mathematical Societyn tarjoamia välineitä erityisesti matemaattisten tekstien tuottamiseen.
Donald E. Knuth, The TeXbook, Addison-Wesley, 1986, ISBN 0-201-13447-0.
Helmut Kopka and Patric W. Daly, A Guide to LaTeX2e, Second edition, Addison-Wesley, 1995 ISBN 0-201-42777-X
Leslie Lamport, LaTeX - A Document Preparation System, Second edition, Addison-Wesley, 1995, ISBN 0-201-15790-X.
Goossens, Mittelbach, Samarin: The LaTeX Companion, Addison-Wesley, 1994, ISBN 0-201-54199-8.
Michael Spivak, The Joy of TeX, 2nd edition, Addison-Wesley, 1990, ISBN 0- 8218-2997-1.
Goossens, Rahtz, Mittelbach: The LaTeX Graphics Companion, Addison-Wesley, 1997, ISBN 0-201-85469-4.