Oikoluku auttaa

Oikoluvun käsite

Oikoluvulla tarkoitetaan nykyisin kielen­tarkistusta eli tekstin kieliasun tarkistamista. Kirjapainoalalla sillä on kuitenkin yleensä toinen, vanhempi merkitys: painovedoksen tarkistaminen siinä olevien ladonta­virheiden korjaamiseksi,

Kielenhuoltajat suosittelevat sanan ”oikoluku” tilalle sanaa ”oikaisuluku” tai sanaa ”korjausluku”. Vaikka ”oikoluku” onkin oikeastaan epälooginen nimitys, se on käytännössä kätevä sekä yleisesti ymmärretty ja käytetty. Julkaisualalla ”oikoluku” siis tarkoittaa oikovedoksen tarkistamista, jossa tutkitaan, onko käsikirjoitus ladottu oikein, eikä tarkoitus ole puuttua kieliasuun. Nykyisin sellaisessa oikoluvussa tarkistetaan, ettei tekstistä ole pudonnut mitään pois ja ettei muutakaan erikoista ole tapahtunut, esimerkiksi että käytetyt erikoismerkit ja tehokeinot näkyvät oikein. Lisäksi pitäisi tarkistaa tekstin rivitys, lähinnä huomata väärät tavutukset.

Oikoluvun luonne vaihtelee suuresti. Se saattaa olla pelkkää oikeakielisyyden tarkistamista eli sen tarkistamista, että sanojen asu, lauserakenteet, välimerkkien käyttö yms. noudattavat kielen sääntöjä. Tässä merkityksessä oikoluku-sanaa käytetään tässä kirjassa.

Usein oikolukuun kuitenkin liittyy myös tyylikysymyksiin ja ymmärrettävyyteen, esityksen rakenteeseen, asioiden toistamiseen ja moniin muihin seikkoihin puuttumista. Saatetaanpa oikoluvuksi kutsua sellaistakin tarkistamista, joka koskee myös asiasisältöä, ehkä jopa ensi­sijai­ses­ti sitä.

Oikoluku-sanan merkityksen kirjavuuteen on syynsä. Usein on käytännöllistä tehdä monia erityyppisiä tarkastuksia samalla kertaa. On myös vaikea rajata, mikä on oikeakielisyyttä, mikä tyyliä, mikä taas ymmärrettävyyttä.

Oikoluvun tarve

Oikoluvun tarve syntyy ennen muuta siitä, että ihmiset tekevät virheitä myös kirjoittaessaan ja muokatessaan tekstiä. Kieliasun virheitä syntyy vahingossa näppäilyvirheinä ja huoli­mat­tomuus­virhei­nä, mutta myös siksi, että kirjoittaja ei tunne jotain kielen normia tai soveltaa sitä väärin.

Huolelliselle kirjoittajalle voi syntyä harhakäsitys oman tekstin virheettömyydestä siksi, että hän huomaa omia virheitään ja korjaa niitä jo kirjoittamisen aikana. Kuitenkin moni virhe jää huomaamatta. Lukiessaan ihminen tiedostamattaan korjaa tekstin virheitä, tai oikeammin sanottuna hän hahmottaa hiukan väärin kirjoitetun sanan oikein edes tajuamatta, että siinä on virhe. Joku muu lukija saattaa hyvin huomata virheen, ehkä ärsyyntyäkin sitä, äärimmillään jopa ymmärtää asian väärin.

Oikoluvun tarpeesta voi usein vakuuttua helposti tarkistamalla omaa tekstiään oiko­luku­ohjelmalla.

Oikoluvun tavat

Oikolukua voi tehdä kirjoittaja itse, joku muu tai tietokoneohjelma. Nämä tavat voivat täydentää toisiaan.

Yleensä kannattaa aloittaa oikolukuohjelman käytöllä. Ohjelmat ovat paljon tarkempia huomaamaan sanojen kirjoitusvirheitä kuin ihmiset, ja ne myös toimivat tehokkaammin. Erityisesti jos käytetään palkattua kielentarkastajaa, on tärkeää antaa hänelle teksti, joka on jo tarkistettu oikolukuohjelmalla.

Usein kirjoittajalla ei ole mahdollisuutta saada ketään muuta tarkistamaan tekstiä. Tällöin on yleensä eduksi, jos hän voi pitää ainakin muutaman päivän tauon ennen viimeistä tar­kis­tus­ta, joka sisältää oikoluvun – sen jälkeen, kun viimeiset asiatarkistukset on tehty ja oikolukuohjelmaa on käytetty.

Oikolukuohjelmat

Oikolukuohjelma voi olla itsenäinen ohjelma tai toisen ohjelman (kuten tekstin­käsittely- tai sähkö­posti­ohjelman) osa. Se voi olla myös verkon kautta käytettävä niin, että sitä voi käyt­tä­jän kannalta kutsua pikemmin palveluksi kuin ohjelmaksi.

Oikolukuohjelmia on monia erilaisia, ja niiden tekemät tarkistukset vaihtelevat suuresti. Oikeinkirjoituksen tarkistamisen lisäksi ohjelmat saattavat tarkistaa välimerkkien käyttöä, merkintätapoja ja jopa lauserakenteiden oikeellisuutta jossain määrin. Vaihtelun takia voi olla eduksi tarkistaa teksti useallakin ohjelmalla.

Tärkeitä oikoluvun apuvälineitä ovat:

• Wordin oikolukutoiminnot. Niitä käsitellään erikseen kohdassa Wordin oikoluku ja kieli­asetukset. Uusimmissa Wordin versioissa toiminto on nimellä Microsoft-kirjoitus­avustaja (Microsoft Editor), ja se on saatavilla myös laajennuksena Edge- ja Chrome-selaimiin (vaatii Microsoft-tilin, kehittyneet piirteet myös Office 365:n tilauksen).
• Voikko-ohjelma, joka on kehitetty suomenkielisen tekstin oikolukuun. Sen voi asentaa toimimaan mm. LibreOffice- ja OpenOffice-ohjelmassa. (Aiemmin sen sai toimimaan myös eräissä sähkö­posti­ohjelmissa ja web-selaimissa.)
• Oikofix, joka on web-pohjainen palvelu ja tarkistaa lähinnä sanojen oikein­kirjoituksen, mutta myös joitakin kieli­oppi­asioita. Se perustuu suomen kielen osalta Voikkoon, ja palvelun aiemman, suppeamman version nimi olikin Webvoikko. Oikofixillä voi tarkistaa myös englanninkielistä tekstiä. Oletus­kielenä on suomen yleiskieli, jolloin oikoluku tunnistaa tieteellistä sanastoa melko suppeasti. Tämän takia on syytä tarvittaessa valita kieli­valikos­ta vaihto­ehto ”suomi + luonnontieteet ja lääketiede”.

Edellä mainitut oikolukuohjelmat ovat varsin kehittyneitä, ja useimmissa kirjoit­tamis­tilan­teis­sa ainakin jokin niistä on käytettävissä. Harvoin on hyvää syytä olla käyttämättä jotakin niistä.

Lisäksi on sekä osittain vielä kehittyneempiä, osittain melko alkeellisia oiko­luku­ohjel­mia. Esi­mer­kik­si Google Docsin tekemä kielen­tarkistus on niin heikkoa, että sitä ei yleensä kannata käyt­tää. Se hälyttää monista aivan normaaleista sanoista, ja toisaalta se ei huomaa läheskään kaikkia kirjoitus­virheitä. Se ehdottaa myös aivan oikein kirjoitettujen yhdys­sanojen hajottamista, jopa sanan kaksoisaaltoviiva hajottamista sanoiksi kaksois aaltoviiva.

Myös ChatGPT-tekoäly­ohjelmaa voi käyttää kielen­tarkistukseen. Sille voi esittää esi­mer­kik­si seuraavan­laisen pyynnön: ”Korjaa seuraava suomenkielinen teksti niin, että merkitset muutokset lihavoinnilla ja kerrot tekstin jälkeen korjausten perustelut:” Sen jälkeen annetaan tarkastettava teksti, jonka pitää olla melko lyhyt, muutamia kappaleita. ChatGPT ei suinkaan havaitse kaikkia virheitä, ja se voi tehdä myös vääriä korjauksia. Se ei aina seuraa sille annettuja ohjeita, mutta sille voi huomautella sen virheistä, jolloin se yleensä tekee uuden ehdotuksen. Sitä voi myös pyytää yksin­kertaistamaan ja yleis­tajuistamaan tekstiä.

Joissakin sähköpostiohjelmissa on oikolukutoiminto. Jos käyttämässäsi ohjelmassa ei ole ja jos kieliasu on tärkeä, voit kirjoittaa tekstin ohjelmalla, jossa on mahdollisimman hyvä oiko­luku, ja sitten leikata ja liimata sen toiseen ohjelmaan.