emacs
. Jos
halutaan suoraan avata tiedosto editoitavaksi, voidaan antaa sen nimi
komennon argumenttina, esimerkiksi emacs testi.doc
.
Jos Emacs käynnistetään X-päätteeltä,
kannattaa ohjata käskyn suoritus taustalle &
-merkillä, esim.
emacs koe.txt &
.
Emacs avaa tällöin oman ikkunansa.
Käynnistyessään Emacs suorittaa käyttäjän
tekemät omat asetukset tämän kotihakemistosta
.emacs
-tiedostosta,
jos sellainen on olemassa. Asetukset kirjoitetaan
alustustiedostoon
.emacs
erityisellä merkintätavalla, Lisp-kielen
murteella. Yksinkertainen käyttö ei kuitenkaan vaadi Lispin
osaamista. Alustustiedoston perustaminen ei ole mitenkään
välttämätöntä.
Emacs kannattaa käynnistää yhden pääteistunnon
aikana vain kerran ja vain tarvittaessa, sillä silloin se kuormittaa
konetta vähiten. Mikäli välillä pitää
päästä käsiksi komentotulkkiin, voidaan Emacs
pysäyttää taustalle käskyllä C-z. Takaisin Emacsiin
päästään fg
-komennolla.
Jos käynnistettäessä ei anneta argumenttina tiedoston
nimeä, Emacs aluksi avaa *scratch*
-puskurin, jonka sisältö
on tyhjä. Jos halutaan luoda uusi tiedosto, voi tekstin kirjoittaa
*scratch*
-puskuriin ja sitten tallettaa sen käskyllä C-x C-w;
tällöin Emacs kysyy käskyrivillä, millä
tiedostonimellä teksti talletetaan.
Vanha teksti saadaan editoitavaksi käskyllä
C-x C-f
Senkin yhteydessä Emacs lukee tiedoston nimen käskyriviltä.
Voidaan myös käyttää käskyä
C-x 4 C-f
jolloin Emacs (tiedostonnimen luettuaan) avaa toisen ikkunan.
Jos käskyn C-x C-f tai C-x 4
C-f yhteydessä annetaan
tiedostonnimi, jota vastaavaa tiedostoa ei löydy, Emacs ilmoittaa,
että kyseessä on uusi tiedosto, ja luo sille tyhjän
puskurin.