Pituus on tavallisimpia käytännön elämässä tarvittavia suureita. Sen esittämiseen tulisi aina käyttää yksikköä metri tai sen kerrannaisia millimetri, kilometri jne. Kuten edellä on mainittu, senttimetrit olisi syytä kokonaan unohtaa. Kuitenkin yhä käytetään muitakin yksiköitä, ei vain arkielämässä vaan myös tekniikassa. Seuraavassa on joukko muunnoskaavoja SI-järjestelmään kuulumattomien pituusyksiköiden korvaamiseksi:
| tuuma (in, ″) | = | 25,4 mm |
| meripeninkulma (mpk) | = | 1,852 km |
| tähtitieteellinen yksikkö (AU) | ≈ | 149,6 Gm |
| valovuosi | ≈ | 9,46 Pm |
| parsek (pc) | ≈ | 30,857 Pm |
Pituuksien vertailu ja laskutoimitukset helpottuvat niin paljon SI-järjestelmää käytettäessä, että toivoisi esim. tähtitieteilijöiden näyttävän hyvää esimerkkiä, vaikka tähtitieteellinen yksikkö ja parsek ovat virallisesti "sallittuja lisäyksiköitä". On pelkkää kuvittelua ajatella, että esim. valovuosi olisi jotenkin havainnollisempi yksikkö kuin petametri. Kukaan meistä ei ole kulkenut lähelläkään valon nopeutta. - Myönnettäköön, että hyvin suurien etäisyyksien ilmaisemisessa SI-järjestelmän etuliitteiden valikoima voi olla riittämätön, koska suurin matkan yksikkö Ym on "vain" noin sata miljoonaa valovuotta. Mutta tilanne on sama valovuotta käytettäessäkin: suureiden lukuarvot voivat olla hankalan suuria. Lisäksi petametrillä, eksametrillä jne. on valmiiksi standardoidut kansainväliset tunnukset, toisin kuin valovuodella.
Nopeuden yksikkö metriä sekunnissa (m/s) on paitsi selkeästi perusyksiköistä johdettu myös hyvin käytännöllinen esitettäessä esimerkiksi ihmisten tai autojen nopeuksia. Toivottavasti yksiköstä kilometriä tunnissa vähitellen päästään eroon. Muunnoshan on yksinkertainen joskin päässälaskuissa hankala: 1 km/h on 1000/3600 m/s eli noin 0,278 m/s. Monikaan autoilija ei taida kokea esim. nopeutta 50 km/h kovinkaan suureksi; sen sijaan nopeustieto 14 metriä sekunnissa voisi saada ajattelemaan, miten lujaa mennäänkään ja mitä se voi merkitä vaaratilanteissa. Vesiliikenteessä vieläkin käytetystä solmusta olisi pikaisesti luovuttava (1 solmu on noin 0,514 4 m/s). Hyvin suuria nopeuksia esitettäessä luonnollisestikin olisi käytettävä yksiköitä km/s ja Mm/s. Erikoisuutena mainittakoon vielä hevosurheilussa nykyisin käytetty tapa nopeuksien esittämiseen: ilmoitetaan aika, joka hevoselta menee kilometrin matkaan, mutta jättäen yleensä minuutti mainitsematta, t.s. esimerkiksi aika 20,0 tarkoittaa, että hevonen juoksee kilometrin ajassa 1 minuutti 20,0 sekuntia. (Tästä tietysti seuraa, että tulos 20,0 ei suinkaan tarkoita kaksinkertaista nopeutta tulokseen 40,0 verrattuna!) Kun tarkoituksena on ilmoittaa (keski)nopeus eikä aikaa, olisi nopeuden yksikön käyttö paljon loogisempaa. Koska esim. em. ilmaisu 20,0 itse asiassa tarkoittaa keskinopeutta (1000 m) / (80 s), olisi se korvattava ilmaisutavalla 12,5 m/s, mistä tietysti voidaan yksikkö m/s jättää pois esim. taulukoista. Yleisemminkin olisi ehkä hyvä esittää nopeusurheilun (juoksu, uinti yms.) tulokset keskinopeuksina (m/s) eikä kuhunkin matkaan kuluneena aikana, jotta nopeudet eri matkoilla ja lajeissa olisivat paremmin vertailtavissa.