Paineen yksikköä pascalia voi joku pitää epäkäytännöllisenä siksi, että yhden pascalin paine on kovin pieni verrattuna esim. normaaliin ilmanpaineeseen. Mutta maailmassa suureilla on sekä hyvin pieniä että hyvin suuria arvoja, ja asian hoitamiseksi on keksitty etuliitteet, ja niitä tarvitaan joka tapauksessa. Sääkartoista yms. tulisi paitsi SI-järjestelmää noudattavia myös käytännöllisempiä, jos vihdoinkin siirryttäisiin millibaareista kilopascaleihin (kPa). Ilmanpaineethan ovat luokkaa 1000 millibaaria eli 100 kPa, ja sääkartoissa isobaarit (saman ilmanpaineen käyrät) ovat yleensä 10 millibaarin eli yhden kPa:n välein, joten kilopascal olisi hyvin luonnollinen yksikkö.
Nykyisin käytetään joskus yksikköä hehtopascal (hPa), vaikka etuliite hehto- ei ole suositeltava. Syynä lienee, että tällöin lukuarvoja ei tarvitse muuttaa, koska hehtopascal on saman suuruinen kuin millibaari. Tällainen puolittainen siirtyminen SI-järjestelmään on kuitenkin huono ratkaisu.
Vaikka tämän kirjoituksen tarkoituksena on lähinnä korostaa SI-järjestelmän noudattamisen etuja, tarkastellaan seuraavassa muutamia järjestelmän hankalia piirteitä. Joillekin esitetään myös vaihtoehtoja, jotka on tarkoitettu keskustelua varten, ei käytännössä sovellettaviksi, ellei niitä ehkä joskus hyväksytä virallisesti.