Ajatuksia SI-järjestelmästä, luku 2 SI-järjestelmän perusteet:

Lukuarvot

Suuretta ilmaistaessa tarvitaan tietysti myös lukuja, ja ne esitetään normaaliin tapaan kymmenjärjestelmässä. Suomen kielessä käytetään desimaalipilkkua (esim. 1,23) eikä desimaalipistettä (esim. 1.23) kuten englannissa. Oikeinkirjoituksesta huomattakoon myös, että (kaikissa kielissä) luku ja yksikkö erotetaan toisistaan aina välilyönnillä, esim. 100 m (eikä 100m). Tätä sääntöä rikotaan usein, mutta sen pitäisi olla aivan ilmeinen, koska luettaessahan on kyse kahdesta eri sanasta (sata metriä).

Usein ja perustellusti esitetään seuraava ohje: jos suureen lukuarvo ei ole välillä 0,1:stä 1000:een, niin käytetään joko (1) eksponenttiesitystä, jossa em. välillä olevaa lukua seuraa 10 korotettuna potenssiin, joka on kolmella jaollinen, tai (2) mittayksikön etuliitettä, joka vastaa mainitunlaisella 10:n potenssilla kertomista, esim. etuliite kilo- (k) vastaa kertomista 10³:lla eli tuhannella. Esimerkiksi ilmaisu 2500 m ei täten ole suositeltava, vaan olisi kirjoitettava joko 2,5 × 10³ m tai 2,5 km.

Se sääntö, että lukuarvon tulisi olla välillä 0,1–1000, on sikäli omituinen, että väli 1–1000 riittäisi, ja tätä väliä onkin syytä yleensä käyttää. Toisaalta säännöstä voi harkitusti poiketa silloin, kun samassa asiayhteydessä on keskenään vertailtavia suureiden arvoja. Jos tekstissä mainitaan vaikkapa etäisyydet 300 m ja 850 m, on luonnollista käyttää myös ilmaisua 1500 m, vaikka se muutoin olisi parempi kirjoittaa muotoon 1,5 km. Poikkeusta ei kuitenkaan ole syytä tehdä aiheettomasti. Esimerkiksi ilmaisu "15 – 20 000 Hz" voidaan tulkita kahdella aivan eri tavalla, joten on syytä käyttää ilmaisua "15 – 20 kHz" tai "15 Hz – 20 kHz" sen mukaan, kumpaa tarkoitetaan.

Huomattakoon muuten, että lukuarvon rajoittaminen välille 0,1–1000 pääosin poistaa kysymyksen siitä, miten numeroita ryhmitellään pitkissä luvuissa eli kirjoitetaanko esim. 1234567 vai 1 234 567 vai 1.234.567 vai 1,234,567 vaiko ehkä 1'234'567. Kaikkia näitä esitysmuotoja esiintyy, ja joskus voi syntyä ikäviä väärinkäsityksiä, kun lukija esim. luulee pilkkua desimaalipilkuksi vaikka se onkin tarkoitettu vain numeroiden ryhmittelyyn! Lisäksi välilyönnin käyttö voi aiheuttaa luvun jakautumisen eri riveille. Jos pitkiä numerosarjoja kuitenkin joudutaan ryhmittelemään, koska luvussa on niin paljon merkitseviä numeroita, on ns. yhdistävän välilyönnin käyttö yleensä paras ratkaisu.